Kandidaatin tutkinto
Laajuus: Op: 180 Ov: 120
- Pääaineen opinnot: Perusopinnot (25 op/15 ov): opintojaksot 101 - 105. Aineopinnot (55 op / 33 ov): opintojaksot 201 - 205.
- Yleisopinnot 20 op: Orientoiva HOPS, kieliopinnot, tieto- ja viestintätekniikan (tvt-) opinnot, tilastotieteen johdanto
- Sivuaineopinnot: joko kahdessa aineessa perusopinnot (50 op) tai yhdessä perus- ja aineopinnot 60 op)
- Vapaasti valittavat opinnot 20/30 op
Alajaksot
-
Yleisopinnot
- 101. Johdantojakso (3 op / 2 ov)
- 102. Kehityksen teorian ja kehitysajattelun kehitys (3 op / 2 ov)
- 103. Kehitysmaatutkimuksen yhteiskuntatieteelliset perusteet (5 op / 3 ov)
- 104. Tutkiva oppiminen (5 op / 3 ov)
- 105. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö (3 op / 2 ov)
- 201. Globaalijärjestelmä (4-8 op / 2-4 ov)
- 202. Kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit (10 op /? ov)
- 203. Teoria- ja metodiopinnot (15 op, pääaineopiskelijoille)
-
204. Valinnaiset aineopinnot
- Development and Security
- Globaalihistoria (5 op / 3 ov)
- Kehitysyhteistyö (5 op /3 ov)
- Hankehallinto (5 op / 3 ov)
- Kansalaisyhteiskunta, kansalaisjärjestöt ja kehitys (2 op / 1 ov)
- Luonnonvarat ja ympäristö (5 op / 3 ov)
- Lähi-itä kansainvälisessä järjestelmässä (2-4 op / 1-3 ov)
- Lähi-idän kehityshistoriaa (2-4 op / 1-3 ov)
- Globalisaatio, kehitys ja kans.väl. järjestelmä (4 op / 2 ov)
- Sukupuoli ja kehitys (5 op / 3 ov)
- 205. Seminaari+ kandityö+ harjoitusaine (10 op /3+5 ov)
Yleisopinnot kandidaatin tutkinnossa
Laajuus: Op: 20
Sisältö
Pääjaksot
101. Johdantojakso
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoite
Johdantojakso perehdyttää opiskelijan nykypäivän kehitysongelmiin ja kehitysmaatutkimuksen perusteemoihin ja -käsitteisiin. Jakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa tärkeimmät kehitysongelmat ja – trendit ja ymmärtää kuinka kehitysmaatutkimus lähestyy niitä.
Sisältö
Johdantojaksolla tutustutaan kehitysmaatutkimuksen peruskäsitteisiin ja kehityksen selitysmalleihin, konkreettisiin kehitysmaaongelmiin ja kehityksen tärkeimpiin toimijoihin. Peruskäsitteisiin kuuluvat kehitys, kehitysmaa, köyhyys, eriarvoisuus ja globalisaatio. Selitysmalleissa vertaillaan individualistisia, historiallisia, maantieteellisiä ja politiikkapohjaisia selityksiä. Kehitysmaaongelmista käsitellään mm. väestöä, ympäristöä, ruokaa sekä kaupungistumista ja maaseutukehitystä. Toimija-analyysi ulottuu kehityksen sukupuolittumisesta valtion kehityspolitiikkaan ja kansalaisjärjestöihin.
Suoritustapa
Jakso koostuu luentosarjasta (36 t.), jonka pitää kaksi-kolme laitoksen opettajaa, sen pohjalla kirjoitettavasta luentopäiväkirjasta ja tiedekuntatentissä suoritetavasta kirjatentistä.
Kuulustelut
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Pertti Multanen pertti.multanen@helsinki.fi
Kirjallisuus
- Allen T & Thomas A (eds.): Poverty and Development into the 21st Century ( Luvut 1-9, 16-24, 2 op.)
- Wilska K. ym : Köyhdytetyt: ihmiskunnan epävirallinen enemmistö (1 op.)
101. Johdantojakson luennot
Opintojaksot
Laajuus
Op: 2 Ov: 1Opettajat
Aika ja paikka
6.9.2005 - 20.10.2005TI ja TO 16-18, U40 sali 1 (paitsi to 20.10. PR, pieni juhlasali).
Kurssin sisältö /ohjelma
WebOodi-ilmoittautuminen
102. Kehityksen teorian ja kehitysajattelun kehitys
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
- Kirjallisuus (3 op / 2 ov)
- Luennot (2 op / 1 ov)
Tavoite
Kehityksen teoriat ovat olleennaisia kehitysprosessien ymmärtämiseksi. Opetuksen tavoitteena on johdattaa keskeisiin kehitysteorioihin ja jäsentää kehitysteorioista käytyä keskustelua ja sen vaiheita.
Sisältö
Kurssilla tarkastellaan länsimaisen kehitysajatuksen syntyä ja kehityksen teorioiden syntyä osana länsimaista yhteiskuntakeskustelua ja länsimaista siirtomaavaltaa. Erityistä huomiota kohdistetaan viime maailmansodan jälkeiseen keskusteluun. Tässä yhteydessä esitellään kasvu- ja modernisaatioteorioita, alikehityksen ja riippuvuuden teorioita sekä vaihtoehtoisen kehityksen ajatuksia ja viimeaikaista kehityskritiikkiä.
Suoritustapa
Luennot ja kirjallisuuskuulustelu.
Kuulustelut
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Jussi Raumolin jussi.raumolin@helsinki.fi
Kirjallisuus
Vähintään 3 op yhdessä tentissä
- Arndt : Economic Development (1 op)
- Hoogvelt A. : Globalization and the Postcolonial World (2 op)
- Martinussen J. : Society, State and Market: A guide to competing theories of development (3 op)
- Kitching : Development and Underdevelopment in Historical Perspective (1 op)
- Rist : History of Development (2 op)
- Sihvola J. : Maailmankansalaisen etiikka (1 op)
102. Kehityksen teorian ja kehitysajattelun kehitys
Opintojaksot
Laajuus
Op: 2 Ov: 1Opettajat
Aika ja paikka
1.11.2005 - 8.12.2005TI ja TO klo 16-18, U40 sali 1.
- Kuulustelu MA 19.12.05 klo 15-17, PR Suuri luentosali
- Uusintakuulustelu PE 13.01.06 klo 16-18, U40 sali 1.
Kurssin sisältö /ohjelma
- 1. JOHDANTO: LÄNSI VAI ITÄ 1.11.
- 2. AIKAKÄSITYKSET JA LINEAARINEN AIKA 3.11.
- 3. VALISTUS JA EDISTYS 8.11
- 4. EVOLUUTIO JA MODERNISAATIO 10.11
- 5. KASVUN VERTAUSKUVISTA TALOUSKASVUUN 15.11.
- 6. TIEDE, TEKNOLOGIA JA LUONNONVALLOITUS 17.11.
- 7. ALIKEHITYS, PERIFERIA JA VALLANKUMOUS 22.11.
- 8. REFORMI JA REGULAATIO 24.11.
- 9. KEHITYSVAIHTOEHDOT 29.11.
- 10. UUSLIBERALISMI 1.12.
- 11. POSTKEHITYKSEN ONGELMIA 8.12.
- 12. UUDET TEKNOLOGIAT JA KIIHTYVÄ MUUTOS 13.12.
WebOodi-ilmoittautuminen
103. Kehitysmaatutkimuksen yhteiskuntatieteelliset perusteet
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoite
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat yhteiskuntatieteen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja lähestymistapoihin, joiden avulla opiskelijat pystyvät tunnistamaan kehitysmaiden yhteiskunta-analyysissa tarvittavat keskeiset toimijat, rakenteet ja niiden väliset suhteet.
Sisältö
Jaksossa opiskelijat tutustuvat yhteiskunta-, politiikka-, kehitystalous- ja kulttuurintutkimuksen klassikkoihin ja myös uudempiin teorioihin, joita käytetään kehitysmaatutkimuksessa.
Suoritustapa
Jakso koostuu luennoista (6-8 t.), pienryhmätyöskentelystä ja seminaarista. Luennoissa esitetään kehitysmaatutkimuksen yhteiskuntatieteellisten perusteiden historialliset ja sisällölliset taustat. Luentojen jälkeen opiskelijat tutustuvat opettajan johdolla yhteiskuntatieteiden klassikkojen teksteihin ja myös erilaisiin yhteiskuntatieteellisiin teorioihin. Kurssin lopussa opiskelijat syventävät tietojansa joistakin teorioista tai lähestymistavoista tekemällä seminaarityön
Kohderyhmä
Pääaineopiskelijoille
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Masud Hossain masud.hossain@helsinki.fi
Kirjallisuus
Kurssikirjallisuus:
- Roberts J.T. & Hite A. (eds.): From Modernization to Globalization. Perspectives on Development and Social Change ( Blackwell, 2000, valitut sivut)
- May, T : Situating Social Theory (Open University Press, 1996. Valitut sivut)
Artikkelikokoelma (ilmoitetaan kurssin aikana)
103. luennot ja seminaari (5 op/3 ov)
Opintojaksot
Laajuus
Op: 5 Ov: 3Opettajat
Aika ja paikka
16.1.2006 - 25.1.2006MA ja KE 14-16, U38 A206 ( paitsi KE 25.1. U40 sali 18 )
Kohderyhmä
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat
WebOodi-ilmoittautuminen
104. Tutkiva oppiminen
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoite
Tutkiva oppiminen on pääaineopiskelijoille tarkoitettu seminaari, jonka tavoitteena on oppia tieteellisen ajattelun ja argumentoinnin perusteita, ongelmalähtöistä tiedonhankintaa sekä tutustua laitoksella tehtävään tutkimukseen. Seminaarin aikana palautetaan opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Tutkiva oppiminen –seminaari suoritetaan osallistumalla aktiivisesti seminaari-istuntoihin ja tekemällä opettajan antamat, oheiskirjallisuuteen perustuvat ryhmäharjoitukset. Opintojakso arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Seminaarin ryhmätyöskentelyssä hyödynnetään yliopiston verkossa tarjoamia ryhmätyövälineitä.
Edeltävät opinnot
Seminaariin osallistuminen edellyttää kehitysmaatutkimuksen johdantojakson suoritusta. Suositeltavaa on, että opiskelija on suorittanut myös valtiotieteellisen tiedekunnan uusille opiskelijoille järjestämälle opintojen orientointi –kurssille ja suorittanut yleisopintojen tieto- ja viestintätekniikan ajokortin ennen seminaariin osallistumista.
Kohderyhmä
Pääaineopiskelijoille.
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Tiina Kontinen tiina.kontinen@helsinki.fi
Kirjallisuus
Kurssilla käytettävä oheiskirjallisuus:
- Kakkuri-Knuuttila, M.-L. (toim. 2003): Argumentti ja kritiikki. Lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot (Helsinki: Gaudeamus, soveltuvin osin)
- Hirsjärvi, S. & Remes, P. & Sajavaara, P. : Tutki ja kirjoita (Helsinki: Tammi, soveltuvin osin)
104. Seminaari (5 op/3 ov)
Opintojaksot
Laajuus
Op: 5 Ov: 3Opettajat
Aika ja paikka
16.1.2006 - 3.3.2006MA 10-12 ja PE 8-10, U38 F113
Kohderyhmä
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
WebOodi-ilmoittautuminen
105. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
- luennot (2 op/1 ov),
- lukuseminaari (pääaineopiskelijoille) tai kirjallisuus 3 op/2 ov.
Tavoite
Jaksossa perehdytään sekä teoreettisen kehityskeskustelun että konkreettisten kehitysyhteistyöhankkeiden kautta niin kehityspolitiikan kuin kehitysyhteistyönkin todellisuuteen erityisesti kehitysmaiden ja sillä elävien ihmisten sekä paikallisyhteisöjen näkökulmasta esimerkkitapausten pohjalla. Pohdittavana ovat käytännön esimerkkien kautta myös mm. demokratian, ihmisoikeuksien, hyvän hallinnon sekä kansalaisyhteiskunnan käsitteet kehitysmaakontekstissa.
Sisältö
Jakso koostuu useiden eri alojen asiantuntijoiden omista näkökulmistaan pitämistä luennoista rakentuvasta sarjasta, jossa yhdistetään sekä kehitysteoreettista keskustelua että käytännön kehitysyhteistyön kokemuksia, sekä teemoja syventävästä lukuseminaarista, jossa artikkeleiden ja kirjallisuuden pohjalta hakeudutaan syvemmälle kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön teemoihin sekä kirjallisuuskuulustelusta.
Kuulustelut
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Pertti Multanen pertti.multanen@helsinki.fi
Kirjallisuus
(vaihtoehtoja – jotain molemmista kohdista)
1.
- The World Bank : World Development Report (1997, 2000/01 tai 2004), 1.5 op per vuosiraportti
- UNDP : Human Development Report (1997, 1999, tai 2003 - vain tekstiosat), 1,5 op per vuosiraportti
2. yksi seuraavista:
- Ha-Joon Chang : Kicking Away the Ladder (1,5 op)
- Easterly, W. : Elusive Quest for Growth (1.5 op)
- Wade R. : Governing the Market (1,5 op)
Pääjaksot
105. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö luento (2 op / 1 ov)
Opintojaksot
Laajuus
Op: 2 Ov: 1Opettajat
Aika ja paikka
14.3.2006 - 12.4. 2006TI ja TO 16-18, PR sali 13.
Kurssin sisältö /ohjelma
ti 14.3. Lauri Siitonen: Suomen kehitysmaapolitiikka
to 16.3. Masud Hossain: Hyvä hallinto ja demokratia kehityspolitiikan sanastossa
ti 21.3. Masud Hossain: Nepal Suomen kehitysyhteistyön kohdemaana ja kehityspolitiikan haasteena
to 23.3. Heini Vihemäki: Metsä-alan kehitysyhteistyön muuttuvat tavoitteet ja käytäntö; esimerkkinä Tansania
ti 28.3. Marikki Stocchetti: Euroopan Unioni ja Suomi kehitysyhteistyössä
to 30.3. Suvi Virkkunen: KESU / Raportin: Suomen kehityspolitiikan tila esittely
ti 4.4. Tytti Nahi: KEPA / Kepan raportin: 0,7 Näin naapurissa esittely
to 6.4. Outi Hakkarainen: KEPA, Kansalaisjärjestöt kehitysyhteistyössä
Työtavat ja suorittaminen
Keväällä 2006 sarjassa on kahdeksan luentoa. Sarja suoritetaan luentopäiväkirjalla (ks ohjeet seuraavassa), joka kirjoitetaan vähintään 6 sarjaan kuuluvasta luennosta ja jätetään laitokselle viimeistään 28.4.2006.
Opintosuoritusten arvostelu
Ohje luentopäiväkirjan kirjoittamisesta
Päiväkirjan pitämisen pelisäännöt:
1. Opiskelija pitää luentopäiväkirjaa luentosarjan aikaisesta opiskeluprosessista. Päiväkirjaan voi hyvin kirjata myös luennon esiin nostamia luennolla esiin tulleita mielleyhtymiä, artikkeleita, kirjallisuutta, joita luento tai luennot inspiroivat kaivamaan esille.
2. Kutakin luentoa koskevassa osuudessa käsitellään vapaamuotoisesti – tai toisena vaihtoehtona opiskelijan itse kehittämän kaikkia luentoja koskevan strukturoidun kaavan mukaisesti (ei kannata käsittää liian vakavasti, ranskalaiset viivat ovat ”strukturoitu kaava”) luennolla käsiteltyjä aiheita (ja / tai esille tullutta kirjallisuutta, artikkeleita). Luennon käsittelyn yhteydessä on toivottavaa antaa myös palautetta luennosta. Näin ollen yksittäistä luentoa koskeva luentopäiväkirjan osa voi olla joko tiivis kommentti, laajempi myös omaa oppimiskokemusta ja omaa oppimisprosessia koskeva tarkastelu, luennolla esille tulleen keskustelun, väitteiden kommentointia, kyseenalaistamista jne.
Kustakin luennosta kirjoitetaan yhden liuskan verran. Luentopäiväkirjan (koko tarkastettavaksi jätettävän ts. koko luentosarjaa koskevan) päiväkirjan suositeltava pituus on noin kuusi sivua. Joustavuus on sallittua.
3. Luentopäiväkirjan tarkoitus on auttaa saamaan luennoista mahdollisimman paljon irti, johdattaa kriittiseen, luovaan, mutta samalla huolelliseen tieteelliseen ajatteluun. Luentopäiväkirja ei parhaimmillaan ole pelkästään referaatti luennoista, vaan se myös kommentoi luennoilla esille nousseiden asiakokonaisuuksien keskeisiä alueita.
4. Luentopäiväkirjat palautetaan viimeistään pe 28.4.2006 kehitysmaatutkimuksen laitoksen käytävässä kanslian oven vieressä olevan harmaan laatikoston päälle jätettyyn lokerikkoon. Luentopäiväkirjoista ei anneta numeroarviointia. Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada suullinen palaute päiväkirjastaan lehtori Multasen vastaanottoaikoina tiistaisin klo 12-14 laitoksella, huone 114. tai sopimuksen mukaan myös muina aikoina.
Pertti Multanen, kehitysmaatutkimuksen laitos, PL 59, 00014 Helsingin yliopisto Käyntiosoite: Unioninkatu 38 E, 1 krs., h. 114, puh. 19124260, fax 19124255 Sähköposti: pertti.multanen@helsinki.fi
Tämän ohjeen tekemisessä on päälähteenä käytetty julkaisua: Asko Karjalainen, Tiina Kemppainen:Vaihtoehtoisia tenttikäytäntöjä. Ohjeita ja ideoita yliopistotenttien kehittämiseen. Yliopistopaino, Helsinki, 1994
WebOodi-ilmoittautuminen
105. seminaari (3 op / 2 ov)
Opintojaksot
Opettajat
Aika ja paikka
Ilmoitetaan myöhemmin.
Kohderyhmä
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
201. Globaalijärjestelmä
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
- luennot (2 op / 1 ov)
- seminaarit (4 op / 2 ov)
- kirjallisuus (4-8 op / 3-5 ov)
Tavoite
Jäsentää ja selkeyttää keskustelua globalisaatiosta ja globaalista eriarvoisuudesta. Tarkastella globalisaatiota historiallisesta ja moniulotteisesta näkökulmasta ja pohtia globaalin hallinnan mahdollisuuksia.
Sisältö
Globalisaatiota on tutkittu monitieteisestä näkökulmasta. Tullaan esittelemään eri tieteenalojen kuten taloustieteen, politiikan tutkimuksen, sosiologian ja maantieteen näkökulmia globalisaatiotutkimukseen. Erityishuomiota kohdistetaan globalisaation vaikutuksiin kehitysmaihin, kehitysmaiden näkökulmiin globalisaatioon ja regionalisaatioon Etelässä.
Edeltävät opinnot
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Suoritustapa
Luennot (kaikille yhteiset, 1.5 op), seminaarit (pääaineopiskelijoille 3 op), kirjallisuus.
Kuulustelut
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Jussi Raumolin jussi.raumolin@helsinki.fi
Kirjallisuus
Vähintään 4 op yhdessä tentissä
- Held et al. : Global Transformations (3 op)
- Dicken : Global Shift: Reshaping the Global Economic Map in the 21st Century (2003) (3 op)
- Buzan B : From international to world society? English theory and the social structure of Globalization (2 op)
- Patomäki & Teivainen : Globaali demokratia (1,5 op)
- Boas & McNeill : Multilateral Institutions: A critical introduction (1,5 op)
- Khor : Rethinking Globalization (1 op)
- Bhaduri & Nayyar : The interlligent person’s guide to liberalization (1 op)
- Bello : Deglobalization: Ideas for a new world economy (1 op)
- de Rivero : The myth of development: the non-viable economies of the 21st century (1 op)
Pääjaksot
201. luennot (2 op / 1 ov)
Opintojaksot
Opettajat
Aika ja paikka
2.11.2005 - 22.2.2006- HUOM. aika muuttunut:
- 2.11.-14.12.2005 (ei 7.12.) KE 16-18, AUD XIII
- 18.1.-22.2.2006 KE 16-18, U38 F211.
Tentti KE 1.3. klo 16-18 U38 F211
Uusintatentti TI 14.3. klo 16-18 U40 sali 4
Edeltävät opinnot
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Kurssin sisältö /ohjelma
1. JOHDANTO 2.11
2. HISTORIALLISTA TAUSTAA 9.11
3. TALOUS 16.11
4. FINANSSIMARKKINAT 23.11
5. POLITIIKKA 30.11
6. KULTTUURI 14.12.
7. REGIONALISAATIO 18.1
8. KEHITYSMAAT 25.1
9. EPÄJÄRJESTYS JA TERRORISMI 1.2
10. YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT 8.2
11. KRIITIKOT JA VASTALIIKKEET 15.2
12. HALLINTA 22.2
WebOodi-ilmoittautuminen
201. seminaarit (4 op / 2 ov)
Opintojaksot
Opettajat
Aika ja paikka
23.1.2006 - 27.2.2006MA 16-18, U38 A132
Edeltävät opinnot
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Kohderyhmä
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
202. Kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
- 202. luennot (kaikille 3 op / 2 ov)
- 202. Kirjat (7 op /4 ov sivuaineopiskelijat; 4 op/2 ov pääaineopiskelijat)
- 202. seminaari (pääaineopiskelijat) (3 op /2 ov)
Tavoite
Opintojaksossa opiskelijat tutustuvat kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetteihin ja niiden tutkimiseen tarvittaviin tutkimusmenetelmiin. Jakso pyrkii antamaan mahdollisimman laajaan tiedon sekä temaattisesti että maantieteellisesti kehitysmaiden yhteiskuntaa, politiikkaa ja kulttuuria koskevista realiteettista ja niiden tutkimisessa käytetyistä tutkimusmenetelmistä.
Sisältö
Opintojaksossa käsitellään kehitysmaiden yhteiskunnan taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia, esimerkiksi yksilöiden ja yhteisöiden välisten suhteiden eroavaisuuksia ja eriarvoisuuksia; yhteiskunnan muutoksen ympäristölliset, taloudelliset ja poliittiset rakenteet ja toimijat; kehitysmaiden valtioiden tila, demokratisoinnin ongelmat; kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen merkitys kehitysmaiden yhteiskuntamuutoksessa tms.
Edeltävät opinnot
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Suoritustapa
Opintojakso koostuu luentosarjasta, kirjatentistä ja seminaarista. Luentosarja on yhteinen kaikille opiskelijoille. Luentoja pitävät opettajat ja tutkijat, jotka ovat tehneet tutkimusta kehitysmaiden yhteiskuntarealiteeteista. Luennoissa tuodaan esille sekä kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetti, jota on tutkittu että tutkimusmetodi, jolla se on tutkittu. Luentosarjan jälkeen opiskelijat kirjoittavat luentopäiväkirjan. Lisäksi pääaineopiskelijat suorittavat kirjallisuustentin että tekevät seminaarityön joistakin kehitysmaayhteiskuntarealiteetista käyttäen tiettyä tutkimusmenetelmää. Sivuaineopiskelijat sen sijaan suorittavat vain kirjallisuustentin.
Kuulustelut
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Masud Hossain masud.hossain @helsinki.fi
Kirjallisuus
Vähintään 3 op/ 2 ov yhdessä tentissä
- Arce, A & Long, N (eds.): Anthropology, Development and Modernities. Exploring discourses, counter-tendencies and violence ( London: Routledge, 2000) (2 op/ 1 ov)
- Crewe, E & Harrison E : Whose Development? An Ethnography of Aid (London: Zed Books 1998) (2 op/ 1 ov)
Aasia
- Liechty M : Suitably Modern: Making Middle Class Culture in a New Consumer Society (Princeton University Press, 2003) (2 op/ 1 ov)
- Craig, T & King, R (eds): Global goes Local: Popular Culture in Asia (University of British Colombia Press, 2003) (2 op/ 1 ov)
- Ganguly-Scrase R : Global Issues, Local Contexts: The Rabi Das of West Bengal (London: Sangam 2001) (1,5 op/1 ov)
Afrikka
- Berry, S : No Condition is Permanent. The Social Dynamics of Agrarian Change in Sub-Saharan Africa (The University of Wisconsin Press, 1993) (2 op/ 1 ov)
- Ponte, S : Farmers & Markets in Tanzania (Oxford: James Currey, 2002) (2 op/ 1 ov)
- Apollo Rwomire (ed.): Social Problems in Africa: New Visions (Praeger Publishers, 2001) (1 op/1 ov)
Latinalainen Amerikka
- Avritzer L : Democracy and Public Space in Latin America (Princeton University Press, 2002) (1,5 op/1 ov)
202. Kaikille yhteinen luento (3 op / 2 ov)
Opintojaksot
Opettajat
Aika ja paikka
17.1.2006 - 13.4.2006- 17.1.-16.2. TI 16-18 ja TO 16-18, U38 F211
- 13.3.-13.4. MA 10-12 ja TO 10-12, AUD IV.
Edeltävät opinnot
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot (25 op/15 ov)
WebOodi-ilmoittautuminen
202. Pääaineopiskelijoiden seminaari (3 op /2 ov)
Opintojaksot
Opettajat
Aika ja paikka
13.3.2006 - 13.4.2006MA ja TO 10-12 AUD IV.
Edeltävät opinnot
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Kohderyhmä
Kehitysmaatutkimuksen pääaienopiskelijat.
WebOodi-ilmoittautuminen
Teoria- ja metodiopinnot (15 op, pääaineopiskelijoille)
Pääjaksot
Alajaksot
Johdatus yhteiskuntatieteen teoriaan ja metodologiaan
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoite
Kurssi antaa opiskelijalle yleiskuvan yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden teorioista ja metodeista, joita kehitysmaatutkimuksessa voidaan käyttää. Kurssin käytyään opiskelija osaa suuntautua kannaltaan relevantimpiin menetelmiin ja ymmärtää niiden yhdistelemisen mahdollisuudet ja rajoitukset.
Sisältö
Kurssi koostuu yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden teorioiden ja menetelmien esittelystä sekä menetelmien yhdistämistä ja monitieteisyyden mahdollisuuksia käsittelevästä keskustelusta.
Suoritustapa
Luentosarja (12 t. useampia luennoitsijoita) sekä seminaari, jossa kirjoitetaan seminaarityö.
Kuulustelut
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Jussi Pakkasvirta jussi.pakkasvirta@helsinki.fi
Kirjallisuus
Kurssilla käytetään seuraavia teoksia:
- Baert P : Social Theory
- Flyvbjerg B : Making Social Science Matter
- May T : Social Research
Lisäksi vaihtoehtoisesti yksi seuraavista:
- Sayer A : Method in Social Science
- Danermark et al : Explaining Society
203. luento (1.5 - 5 op/ 1-3 ov): Miten tutkia nationalismeja? Poikki- ja monitieteistä metodologiaa aine- ja syventäviin opintoihin
Opintojaksot
Laajuus
Op: 5 Ov: 3Opettajat
Aika ja paikka
17.03.2006 - 28.04.2006MA 12-14 ja PE 10-12 U38 F211.
Kohderyhmä
Pääasiallinen kohderyhmä:
- Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat
- Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen pääaineopiskelijat
- Naistutkimuksen ja Renvall-instituutin aine- ja syventävien opintojen opiskelijat
Oppimistavoite
Kurssilla lähestytään nationalismin eri ilmiöitä ja muotoja menetelmällisestä näkökulmasta.
Kurssin sisältö /ohjelma
Kurssin järjestävät yhteistyössä:
- Kehitysmaatutkimuksen laitos (vastuulaitos)
- Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos
- Kristiina-instituutti
- Renvall-instituutti
Vastuuopettaja : Prof. Jussi Pakkasvirta (Kehitysmaatutkimuksen laitos) S-posti: jussi.pakkasvirta@helsinki.fi Kotisivu: http://www.helsinki.fi/hum/ibero/pakkasvirta/ Vastaanotto: ti klo 12-14
Työtavat ja suorittaminen
Suoritustapa : luennot (luentopäiväkirja), kirjallisuus (lista ilmoitetaan myöhemmin, mahdollisesti lukupiirit kurssiassistenttien (opisk.) johdolla), essee.
- Kurssiassistenteiksi halukkaat opiskelijat voivat ilmoittautua vastuuopettajalle
Opettajat : useita luennoitsijoita, jotka lähestyvät nationalismia oman tutkimuksensa ja omien tutkimusmenetelmiensä kautta (kurssin tarkka ohjelma ilmoitetaan helmikuussa laitosten www-sivuilla)
WebOodi-ilmoittautuminen
203. Johd.yhteiskuntatieteiden kvantitatiiviseen metodologiaan
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoite
Jakso perehdyttää opiskelijan yhteiskuntatieteen kvantitatiivisten menetelmien perusteisiin. Sen vähimmäistavoitteena on tilastojen ja kvantitatiivisten tutkimusten ’lukutaito’. Jakson on tarkoitus antaa myös ao. menetelmien käytön perusvalmiudet.
Sisältö
Kurssilla selvitetään yhteiskuntatieteessä käytettävien tärkeimpien tilastomenetelmien perusteet ja mallintamisen perusajatukset. Käsiteltäviä asioita ovat mm. tilastollisten riippuvuuksien ja aikasarjojen tutkimus sekä korrelaation ja kausaation suhde. Konkreettisista tilastomenetelmistä erityistä huomiota kiinnitetään regressionanalyysiin.
Suoritustapa
Luennot ja harjoitukset tai jos kurssia ei järjestetä, tiedekuntatentissä suoritettava kirjatentti.
Kohderyhmä
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Kuulustelut
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Jussi Pakkasvirta jussi.pakkasvirta@helsinki.fi
Kirjallisuus
- Alkula, Pöntinen & Ylöstalo : Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät
- Lieberson, Making It Count : Lieberson, Making It Count
- Miles, Shelvin : Applying: Regression and Correlation
203. Johd.yhteiskuntatieteiden kvalitatiiviseen metodologiaan
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoite
Kurssi perehdyttää opiskelijan yhteiskuntatieteiden kvalitatiivisten menetelmien perusteisiin.
Sisältö
Opintojaksossa käsitellään kvalitatiivisen tutkimuksen taustoja sekä perehdytään tärkeimpiin kvalitatiivisiin aineiston keruu- ja analyysimenetelmiin. Opintojakso sisältää luennot ja niihin nivoutuvat pakolliset harjoitukset.
Edeltävät opinnot
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Suoritustapa
Luentokurssi ja siihen liittyvät ryhmäharjoitukset.
Kohderyhmä
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Tiina Kontinen tiina.kontinen@helsinki.fi
Kirjallisuus
Kurssilla käytetään seuraavia teoksia:
- Alasuutari : Laadullinen tutkimus
- Silverman : Doing Qualitative Research
Pääjaksot
Opetus
203. Kvalimenetelmät
Opintojaksot
Laajuus
Op: 5 Ov: 3Opettajat
Aika ja paikka
13.9.2005 - 20.10.2005- TI 14-16, U38 B114
- TO 14-16, AUD XI
Edeltävät opinnot
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Kohderyhmä
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
WebOodi-ilmoittautuminen
204. Valinnaiset aineopinnot
Pääjaksot
Opetus
Alajaksot
- Globaalihistoria (5 op / 3 ov)
- Kehitysyhteistyö (5 op /3 ov)
- Hankehallinto (5 op / 3 ov)
- Kansalaisyhteiskunta, kansalaisjärjestöt ja kehitys (2 op / 1 ov)
- Luonnonvarat ja ympäristö (5 op / 3 ov)
- Lähi-itä kansainvälisessä järjestelmässä (2-4 op / 1-3 ov)
- Lähi-idän kehityshistoriaa (2-4 op / 1-3 ov)
- Globalisaatio, kehitys ja kans.väl. järjestelmä (4 op / 2 ov)
- Sukupuoli ja kehitys (5 op / 3 ov)
Development and Security
Opintojaksot
Laajuus
Op: 5 Ov: 3Opettajat
Aika ja paikka
15.3.2006 - 6.5.2006- KE 15.3.- 26.4. klo 18-19.30, B18 sh 5
- PE 5.5. klo 16.30-20, B18 sh 5
- LA 6.5.06 klo 9-14, U40 sali 12
Advance registration to Lalli Metsola ( lalli.metsola@helsinki.fi )
Kurssin sisältö /ohjelma
During the last decade, development policies and practices in the world’s richest nations and many developing countries have become increasingly preoccupied with issues of security. This has involved redefining and redirecting development aid as a tool to prevent or resolve violence and conflict. This shift in attention poses new challenges to the social sciences.
The course offers a critical introduction to contemporary discussions on state and security in Africa, with an emphasis on contributions from anthropology, sociology and geography. During the two-day seminar which concludes the course, we will situate these discussions in the context of concrete examples from Namibia and Zambia.
Työtavat ja suorittaminen
Lectures 24 h. + essay
- Attendance of minimum 5 out of 7 Wednesday sessions and the entire weekend seminar (5.-6.5.)
- presentation of maximum 20 min. (+25 min. for discussion) during the course as part of a working group. In each Wednesday session, one group will present on a topic related to the theme of the session.
- an essay draft of maximum 300 words by 28.4. Topic to be chosen by 13.4., either by the student and approved by course supervisors or, if necessary, assigned by supervisors
- short presentation (5 min) of own essay draft during the week-end seminar (5.-6.5.) and comments on other student’s drafts - 1 full essay 4000-7000 words by 9.6.
204. Globaalihistoria
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoite
Kurssilla paneudutaan kehitykseen historiallisena ja globaalina ilmiönä. Tavoitteena on osoittaa kuinka maailman eri osien yhteydet ovat pitkässä historiallisessa perspektiivissä tiivistyneet ja voimistuneet ja kuinka kansainvälinen eriarvoisuus ja nykyiset kehittyneet maat ja kehitysmaat ovat syntyneet ja muodostuneet.
Sisältö
Historia-ainesta käsitellään sekä globalisaatiokeskustelun että empiirisen historiantutkimuksen perspektiivistä. Kurssilla jäljitetään maailman eri osien omaehtoista kehitystä ja niiden välisten yhteyksien syntyä ja voimistumista: kaukokauppareittien muodostumista, maailmanuskontojen leviämistä ja tautien historiaa. Erityistä huomiota kiinnitetään eurooppalaiseen siirtomaavaltaan ja sen merkitykseen kolmannen maailman kehitykselle. Kehityksen idean nähdään tarjoavan jatkuvuutta siirtomaakaudelta nykypäiviin.
Suoritustapa
Kurssi koostuu johdantoluennoista (12 t. – 1 op) ja kirjallisuudesta sekä niiden pohjalla yhdessä kirjoitettavasta esseestä.
Kuulustelut
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Jussi Pakkasvirta jussi.pakkasvirta@helsinki.fi
Kirjallisuus
- Jared Diamond : Tykit, taudit ja teräs (Guns, Germs and Steel) (2 op.)
The Making of Global Inequality , artikkelikokoelma (2 op.), saatavissa kehitysmaatutkimuksen laitokselta (toimistosta ja kirjastosta lainaksi):
- Bairoch, Paul : Economics and World History. Myths and Paradoxes. Hemel Hempstead, 1993, pp. 57-110
- Frank, Andre Gunder : ‘The Development of Underdevelopment’. From Modernization to Globalization - Perspectives on Development and Social Change, pp. 159-168
- Goldstone, Jack A : ‘The Rise of the West – or Not? A Revision to Socio-Economic History’. Sociological Theory, 2000, pp. 175-194 [löytyy e-lehdistä]
- O'Brien Patrick : European Economic Development: The Contribution of the Periphery’, Economic History Review, 35 (1982), 1-18 [löytyy e-lehdistä]
- O’Brien, P.K. : ‘Intercontinental Trade and the Development of the Third World since the Industrial Revolution’, Journal of World History, 8, 1 (1997), 75-133 [löytyy e-lehdistä]
Globaalihistorian luennot (3 op / 2 ov)
Opintojaksot
Laajuus
Op: 5 Ov: 3Opettajat
Aika ja paikka
20.1.2006 - 3.3.2006- PE 10-12 U38 F211 HUOM. 10.2. ei luentoa - kurssi jatkuu 3.3. asti
Korvaavuudet
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
WebOodi-ilmoittautuminen
Kehitysyhteistyö
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Lukuvuonna 2005-06 kehitysyhteistyökurssi järjestetään yhteistyössä Iberoamerikkalaisen keskuksen kanssa. Kurssin nimi: Kehitysyhteistyö ja Latinalainen Amerikka.
Tavoite
Kurssilla pohditaan mihin kehitysyhteistyö perustuu, mihin päämääriin sillä pyritään ja millaisia tuloksia siltä voidaan kohtuudella odottaa. Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee kehitysyhteistyöhön käytetyt voimavarat ja yhteistyön erilaiset muodot sekä keskustelun kehitysyhteistyön tuloksista ja vaikutuksista.
Sisältö
Kurssilla käsitellään sekä kehitysyhteistyötä tai –apua yleensä että Suomen kehitysyhteistyötä erityisesti. Sillä perehdytään kehitysyhteistyön taustaan ja historiaan, sen määrän ja laadun kehityslinjoihin, sen nykymuotoihin sekä sen tuloksiin ja vaikutuksiin ja tulevaisuuden näkymiin. Suomen kehitysyhteistyöstä keskustellaan sekä yleisesti että esimerkkien valossa.
Suoritustapa
Johdantoluennot (24 t. – 1.5 op), kirjallisuus sekä niiden pohjalta yhteisesti kirjoitettava essee
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Jussi Pakkasvirta jussi.pakkasvirta@helsinki.fi
Kirjallisuus
(a) kaikille yhteinen:
- UM : Suomen kehitysyhteistyö sekä Suomen kehityspolitiikan tila (Uusimmat laitokset) (1 op.)
- OECD, DAC : Development Co-operation (uusin painos), ilmoitetuin sivuin
- Randel et al (Eds.): Reality of Aid (uusin painos), ilmoitetuin sivuin (1 op.)
(b) valinnainen:
- Degnbol-Martinussen ja Engberg-Pedersen : Aid. Understanding International Development-Co-operation (2.5 op.)
- Ferguson J : The Anti-Politics Machine (1.5 op.)
World Bank, Assessing Aid and Discussion on Assessing Aid , artikkelikokoelma saatavissa kehitysmaatutkimuksen laitokselta (1.5 op.)
204. Kehitysyhteistyö: opetus (1,5 op /1 ov)
Opintojaksot
Laajuus
Op: 1,5 Ov: 1Opettajat
Aika ja paikka
3.11.2005 - 2.3.2006TO 10-12 U40 sali 4, 3.11.-8.12.2005 ja TO 10-12 U38 F 211, 26.1.-2.3.2006.
Kohderyhmä
Kurssi järjestetään yhteistyössä Iberoamerikkalaisen keskuksen kanssa.
Kurssin sisältö /ohjelma
Kehitysyhteistyö ja Latinalainen Amerikka. Tarkemmat tiedot osoitteesta: http://www.helsinki.fi/hum/ibero/lam/opetus/index.html
WebOodi-ilmoittautuminen
204. Hankehallinto
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Jakso voidaan suorittaa joko kirjallisuuskuulustelussa tiedekuntatentissä tai kurssilla. Kurssille otetaan 20 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ks. ohjeet kohdasta Opetus.
Tavoite
Kurssilla tavoitteena on oppia kehitysyhteistyön hankehallinnon perusteet sekä kriittisesti arvioimaan hankehallinnon lähtökohtia ja käytäntöjä. Kurssilla tutustutaan hankesyklin eri vaiheisiin, hankelogiikkaan, kehitysyhteistyöhallinnon keskeisiin termeihin sekä hankkeen eri vaiheissa käytettäviin työkaluihin. Lisäksi tutustutaan hankelogiikkaa ja yhteistyön hallintoa koskevaan tutkimuskirjallisuuteen. Opintojakso rakentuu luennoista, hanketapauksiin perustuvista ryhmäharjoituksista ja yksilöllisestä loppuraportista, joka arvostellaan numeerisesti. Kurssista osa on mahdollista suorittaa Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen (KEPA) tarjoamilla hankehallinnon kursseilla.
Sisältö
Opintojakso rakentuu luennoista, hanketapauksiin perustuvista ryhmäharjoituksista ja yksilöllisestä loppuraportista, joka arvostellaan numeerisesti. Kurssista osa on mahdollista suorittaa Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen (KEPA) tarjoamilla hankehallinnon kursseilla.
Kuulustelut
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Masud Hossain masud.hossain@helsinki.fi
Kirjallisuus
Kurssia korvaava kirjallisuus:
- 1. Ministry for Foreign Affairs : Guidelines for Programme Design, Monitoring and Evaluation
- 2. Gosling, L. Toolkits : 2. Gosling, L. Toolkits
- 3. Field, M. & Keller, L. : Project management (Open University, 1997)
- 4. Robinson, D. & Hewitt, J. & Harris, J. : Managing development. Understanding inter-organizational relationships (2000)
204. Hankehallintokurssi
Opintojaksot
Opettajat
Aika ja paikka
1.11.2005 - 13.1.2006- TI 1.11.2005, 14-16, U38 D112
- KE 2.11.2005, 14-16, U38 A132
- TO 3.11.2005, 14-16, U38 A205
- MA, TI, KE, TO, PE 9.1.-13.1.2006, 14-18, U38 F205
Korvaavuudet
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
Kohderyhmä
KURSSILLE MAHTUU 20 OPISKELIJAA. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 3.10.2005 lähtien osoitteessa ids-finland@helsinki.fi Viestistä tulee käydä ilmi opiskelijan nimi, s-postiosoite ja opiskelijanumero.
204. Kansalaisyhteiskunta, kansalaisjärjestöt ja kehitys
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
- luennot ja essee 3 op/ 2 ov
- kirjallisuus 2 op/ 1 ov
Tavoite
Kurssin tavoitteena on oppia kehityskeskustelun kannalta keskeiset näkökulmat kansalaisyhteiskunnan käsitteeseen ja sen soveltuvuudesta kehitysmaakonteksteissa sekä tutustua kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen erilaisiin rooleihin kehitysyhteistyössä ja kehitysmaayhteiskunnissa.
Suoritustapa
Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille, tenttimällä yksi kirja/artikkelipaketti sekä kirjoittamalla essee aihepiiristä.
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Tiina Kontinen tiina.kontinen@helsinki.fi
Kirjallisuus
1. Opettajan kokoama ajankohtainen artikkelikokoelma (2 op), artikkelit saatavilla kehitysmaatutkimuksen kirjaston tenttikirjahyllyssä sekä yhtä lukuunottamatta Alman kautta e-lehdistä):
- Howell, J. : Making Civil Society from the Outside - Challenges for Donors. The European Journal of Development Research, Vol.12 (2000), No. 1, pp.3-22. [löytyy e-lehdistä]
- Lewis, D. : Civil Society in African Contexts: Reflections on the Usefulness of a Concept. Development and Change. Vol. 33 (2002), No. 4. pp. 569-586. [löytyy e-lehdistä]
- Malhotra, K. : NGOs without aid: beyond the global soup kitchen. Third World Quarterly, Vol 21 (2000), No 4, pp.655-668. [löytyy e-lehdistä]
- Townsend, J.G. & Porter, G. & Maswdsley, E. : Creating Spaces of Resistance: Development NGOs and their Clients in Ghana, India and Mexico. Antipode, Vol. 36 (2004), No. 5, pp. 871-889.
- Tvedt, T. : Development NGOs: Actors in a Global Civil Society or in a New International System? Voluntas: International Journal of Voluntary and Nonprofit Organizations, Vol, 13 (2002), No 4, pp. 363-375. [löytyy e-lehdistä]
2.
- Chambers, S. & Kymlica, W. (eds. 2002): Alternative Conceptions of Civil Society (Princeton University Press) (2 op)
3.
- Fisher, J. : Nongovernments. NGOs and the Political Development of the Third World. (West Hartford: Kumarian Press,8. 1998) (2 op)
4.
- Hakkarainen & al. : Voices from Southern Civil Societies (Main report & Case Studies. University of Helsinki, Institute of Development Studies, Policy Papers 5/2003 & 6/2003. 8. 2003).(2 op)
5.
- Hillhorst, D. . The real world of NGOs. Discourse, diversity and development. London : Zed Books. 2003 (2 op)
6.
- Kaviraj, Sudipta & Khilnani, Sunil : Civil Society. History and Possibilities. (Cambridge: Cambridge University Press, 2001) (2 op)
7.
- Pearce, J. (ed., 2000): Development, NGOs, and Civil Society (Oxford: Oxfam.) (2 op)
8.
- van Rooy, A. : Civil society and the AID industry: the Politics and Promise ( London: Earthscan publications, 1998). (2 op)
9.
- Tvedt, T. : Angels of Mercy of Development Diplomats? NGOs and Foreign Aid (2 op)
204. Kansalaisyhteiskunta, kansalaisjärjestöt ja kehitys. luento ja essee (3 op / 2 ov)
Opintojaksot
Opettajat
Aika ja paikka
17.1.2006 - 2.3.2006TI 14-16, U38 F211 ja TO 14-16, U40 SALI 4.
Kirjatentti: Uusintatentti 17.3. 2006 klo 16-18. Sali U 38 D112
Korvaavuudet
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
WebOodi-ilmoittautuminen
204. Luonnonvarat ja ympäristö: Kirjallisuus (3 op / 2 ov)
Laajuus: Op: 5
- kirjallisuus (3 op / 2 ov)
- luennot (2 op / 1 ov)
Tavoite
Kehitysmaiden talous on perustunut perinteisesti luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tässä osiossa tarkastellaan luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyviä ongelmia, luonnonvarakonflikteja, luonnonsuojelua ja kestävää kehitystä. Siinä tarkastellaan myös kehitysmaiden ympäristö- ja kehitysongelmia sekä globaaleja ympäristö ja kehitysongelmia ja kansainvälistä ympäristöpolitiikkaa.
Kuulustelut
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Jussi Raumolin jussi.raumolin@helsinki.fi
Kirjallisuus
- Adams : Green Development. Environment and Sustainability in the Third World (1 op)
- Bhaskar&Glyn : The North, the South and the Environment (1,5 op)
- Bryant&Bailey : Third World Political Ecology (1,5 op)
- Reed : Structural Adjustment, the Environment and Sustainable Development (2 op)
- Brush&Stabinsky : Valuing Local Knowledge. Indigenous People and Intellectual Property Rights (1,5 op)
- Klare : Resource Wars: the New Landscape of Global Conflict (1 op)
- Vogler&Imber : The Environment and International Relations (1,5 op)
Luonnonvarat ja ympäristö -luento (2 op / 1 ov)
Opintojaksot
Laajuus
Op: 2 Ov: 1Opettajat
Aika ja paikka
13.3.2006 - 12.4.2006MA ja KE 16-18, U40 SALI 6.
Kuulustelut ke 19.4. klo 16-18, PR SALI 13 ja to 27.4. klo 16-18, U40 SALI 4
Kurssin sisältö /ohjelma
1. Johdanto 13.3.
2. Siirtomaahistoria ja ympäristö 15.3.
3. Vesi ja kehitys 20.3
4. Brasilian ympäristö- ja kehitysongelmat 22.3.
5. Etelä-Afrikan ympäristö- ja kehitysongelmat 27.3.
6. Intian ympäristö- ja kehitysongelmat 29.3
7. Indonesian ympäristö- ja kehitysongelmat 3.4.
8. Kiinan ympäristö- ja kehitysongelmat 5.4.
9.Heini Vihemäki: Poliittisen ekologian näkökulma 10.4.
- kalvot allaolevan linkin lopussa
10. HV: Luonnonsuojelun sosiaaliset haasteet- esimerkkinä Tansania 12.4.
- kalvot allaolevan linkin lopussa
WebOodi-ilmoittautuminen
204. Lähi-itä kansainvälisessä järjestelmässä: Kirjallisuus (2-4 op 1-3 ov)
Laajuus:
Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin Lähi-idän kehityshistoriaa (4 op/2 ov) kanssa.
Sisältö
Luennot johdattavat nykyisin Lähi-idäksi kutsuttavan alueen uskonto-, kulttuuri- ja poliittisen historian kokonaistarkastelun pohjalla konfliktihistoriaan ja suurvaltapolitiikan sekä kansainvälisten suhteiden erityispiirteisiin tällä alueella. Painotus on 1900-luvun kehityksessä. Kurssilla pohditaan Lähi-idän strategista asemaa globaalissa järjestelmässä ja tämän heijastumista suurvaltapolitiikan aktiivisuuteen alueella. Suurvaltapolitiikan osalta tarkastellaan erityisesti eurooppalaisen kolonialismin ja kylmän sodan kauden sekä sen jälkeisen USA:n dominaation vaikutusta alueella. Esille nousevat niin Israel/Palestiina kysymyksen historialliset taustat, nykytilanne kuin tulevaisuuden näkymätkin. Luennon erityinen painotus on kansainvälisen järjestelmän ja Lähi-idän sisäisen kehitysdynamiikan ja kansainvälisten suhteiden järjestelmän vuorovaikutuksen luotaamisessa eri historiallisilla kausilla.
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Pertti Multanen pertti.multanen@helsinki.fi
Kirjallisuus
Yksi seuraavista:
- Avi Shlaim : War and Peace in the Middle East (2 op)
- Avi Shlaim : The Iron Wall. Israel and the Arab World (4 op)
Lisäkirjallisuutta sopimuksen mukaan.
Lähi-itä kansainvälisessä järjestelmässä -luento (2 op / 1 ov)
Opintojaksot
Laajuus
Op: 2 Ov: 1Opettajat
Aika ja paikka
31.10.2005 - 7.12.2005- MA 10-12 AUD XII
- KE 10-12 AUD XII
Korvaavuudet
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
WebOodi-ilmoittautuminen
204. Lähi-idän kehityshistoriaa:kirjallisuus (2-4 op / 1-3 ov)
Laajuus:
Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin Lähi-idän kansainvälisessä järjestelmässä (4 op/2 ov) kanssa.
Sisältö
Kurssi johdattaa alueen kehityshistoriallisen tilanteen taustoihin ja etenee maa- tai aluekohtaisen tarkastelun kautta eri valtioiden kehityshistorian tarkasteluun. Kurssilla johdatetaan kokonaisvaltaisen analyysin kautta pohtimaan Lähi-idän historiaan, nykytilanteeseen sekä kehitysnäkymiin vaikuttavia tai vaikuttaneita sisäisiä ja ulkoisia voimia. Painotus on itsenäisyyden kaudessa, pääosin toisen maailmansodan jälkeisessä tilanteessa. Kunkin valtion / valtioryhmän / alueen kohdalla edetään tarvittaessa kauempaakin tulevien kehityshistoriaan heijastuvien juonteiden käsittelyyn. Maakohtainen, konkreettinen tarkastelu suoritetaan Lähi-idän kansainvälisen strateginen merkitys ja kansainvälisten suhteiden tausta huomioiden.
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Pertti Multanen pertti.multanen@helsinki.fi
Kirjallisuus
Juusola, Huuhtanen (toim.): Uskonto ja politiikka Lähi-idässä.
Lisäkirjallisuutta sopimuksen mukaan.
Lähi-idän kehityshistoriaa -luento (2 op / 1 ov)
Opintojaksot
Aika ja paikka
KURSSI JÄRJESTETÄÄN SEURAAVAN KERRAN KL. 2007.
204. Globalisaatio, kehitys ja kans.väl. järjestelmä: kirjallisuus (2 op / 1 ov)
Sisältö
Jaksossa pohditaan Euroopan kehityshistorian, kolonialismin, siirtomaajärjestelmän jälkeisen maailmanjärjestelmän ja nykyisen globalisaation juuria avaamalla kehitysmaa- ja maailmanhistorian päälinjoja painotetusti Etelän näkökulmasta tulkittuna. Historiallisen taustatarkastelun pohjalta sarjalla edetään 1900-luvun kehityskokeiluihin ja niiden merkityksen arviointiin Etelän näkökulmasta. Kansainvälistä järjestelmää koskevassa sarjan osuudessa keskitytään ennen muuta Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja sen järjestöperheeseen kuuluviin organisaatioihin kehityksen ja globalisaation kontekstissa. Kurssilla käsitellään YK:n asemaa kehityksen ajatuksen yhtenä aktorina, kehitysyhteistyön ajatuksen yhtenä esille tuojana ja kehittäjänä, naisten aseman muutoksen edistäjänä ja monien muiden sosiaalisen kehityksen erityiskysymysten (mm. pakolaisuus, elintarvikehuolto, asuntokysymykset ja ympäristökysymykset) keskeisenä toimijana. Sarjalla arvioidaan Etelän näkökulmaan painottuen kriittisesti nykyisen kansainvälisen järjestelmän kykyä muutokseen ja globaalitasolla tarvittaviin kansainvälisen järjestelmän rakenteellisiin uudistuksiin.
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Pertti Multanen pertti.multanen@helsinki.fi
Kirjallisuus
- Allen & Thomas (eds.): Poverty and Development into the 21st Century, luvut 10-15, (1 op)
- Pietilä, Hilkka : Engendering the Global Agenda. The Story of Women and the United Nations, NGLS 2002, (1 op)
Globalisaatio, kehitys ja kans.väl. järjestelmä -luento (2 op / 1 ov)
Opintojaksot
Opettajat
Aika ja paikka
16.1.2006 - 23.2.2006MA ja TO 10-12, AUD XII
Korvaavuudet
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
WebOodi-ilmoittautuminen
Sukupuoli ja kehitys
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Jakso voidaan suorittaa joko kirjallisuuskuulustelulla tiedekuntatentissä tai kurssilla.
Tavoite
Opintojakso perehdyttää opiskelijan kansainväliseen keskusteluun sukupuolen roolista ja merkityksestä sekä yhteiskunnallisessa kehityksessä että kehitysyhteistyössä.
Sisältö
Jakso käsittelee sukupuolitutkimuksen peruskäsitteitä, naiset ja kehitys –ajattelun eri vaiheita, väestöpolitiikkaa sekä sukupuolikysymystä kansainvälisessä kehitysyhteistyössä.
Suoritustapa
Jaksosta järjestetään luentokurssi, joka koostuu noin 20-22 t. luennoista ja oheislukemistosta. Luentokurssin yhteydessä kurssin pitäjä ilmoittaa oheiskirjallisuudesta ja kurssin lopullisesta suoritustavasta. Vaihtoehtoisesti jakson voidaan myös suorittaa kirjallisuuskuulustelulla tiedekuntatentissä. Tenttikirjallisuudesta tulee etukäteen sopia vastuuopettajan kanssa.
Kuulustelut
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Masud Hossain masud.hossain@helsinki.fi
Kirjallisuus
- Kabeer N. : Reversed Realities -(o)-
- Mohanty C. T. : Feminism Without Borders. Decolonizing Theory, Practicing Solidarity
- Visvanathan, Duggan, Nisonoff & Wiegersma (eds.): The Women, Gender & Development Reader
204. Sukupuoli ja kehitys
Opintojaksot
Laajuus
Op: 5 Ov: 3Opettajat
Aika ja paikka
28.3.2006 - 4.5.2006TI ja TO klo 14-16, U37 LS.
Korvaavuudet
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
WebOodi-ilmoittautuminen
205. Seminaari+ kandityö+ harjoitusaine
Laajuus: Op: 10 Ov: 3+5
Sisältö
Seminaari (4 op)
Seminaarissa perehdytään opiskelijoiden kanditöiden teemoihin liittyvien esitelmien pohjalla niissä esiin tuotuun problematiikkaan. Seminaarissa palataan myös HOPS:in käsittelyyn, henkilökohtainen opintosuunnitelma on opinnoissa systemaattisesti esillä perusopintojen opettajatutorseminaarista lähtien ja aineopintojen seminaarissa tarkistetaan miten HOPSin suunnitelmat ovat toteutuneet ja saatetaan HOPSit reaaliaikaan.
Seminaari toimii sekä tutkimus- keskustelu että prosessikirjoittamisen seminaarina, jonka tehtävänä on suoraan ohjata opiskelijat kandityön kirjoittamiseen. Itse asiassa kandityö voinee useimmilla opiskelijoilla olla laajennettu ja täydennetty seminaariesitelmä.
Harjoitusaine 2 op
Harjoitusaine kytketään kohdan kokonaisuuteen. Seminaarin teemat laajenevat myös harjoitusaineen perustaksi. Harjoitusaine syntyy yhtenä osana prosessikirjoittamisen etenemistä kohdan seminaarissa.
Kandidaatintutkielma
Primaarisesti tämän 10 opintopisteen kokonaissuorituksen muodostavan kohdan seminaarissa työstetty aihe, joka muokataan ja laajennetaan kandidaatintutkielmaksi. Kandidaatintutkielman voi toki tehdä myös ”puhtaalta pöydältä” kytkemättä sitä edellä mainittuun seminaariin.
Kuulustelija / vastuuhenkilö
Jussi Raumolin jussi.raumolin@helsinki.fi
205. Proseminaari
Opintojaksot
Opettajat
Aika ja paikka
3.11.2005 - 2.3.2006- TO 10-12, 3.11.2005, U38 F113 (molemmat ryhmät)
- TO 10-12, 10.11.-15.12.2005, U38 F204 (Ryhmä I, Pertti Multanen) tai U38 F113 (Ryhmä II, Jussi Raumolin)
- KE 14-16, 18.1.-1.3.2006, U40, SALI 26 (Ryhmä I, Pertti Multanen)
- TO 10-12, 19.1.-2.3.2006, U38 B114 (Ryhmä II, Jussi Raumolin)
Edeltävät opinnot
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Kohderyhmä
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat. Ilmoittautumiset s-postilla opettajille.
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Opintojaksot
Kurssin sisältö /ohjelma
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
Kandidaatin tutkielman kansisivu: http://www.valt.helsinki.fi/staff/lasiiton/opetus/Kandidaatintutkielmankansisivu.pdf