Tulostettava versio tuotettu 2005-09-16 11.02.59
Kehitysmaatutkimus
Kehitysmaatutkimuksen laitos on maan ainoa kehitysmaiden ja kehitysmaaongelmien yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen keskittyvä monitieteinen laitos. Kehitysmaatutkimus on yliopistollinen oppiaine, joka tutkii kehitysmaiden ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia. Sen näkökulma on maailmanlaajuinen, vaikka se maantieteellisesti keskittyykin Aasian, Afrikan, Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan maihin. Kehitysmaatutkimuksen opiskelu antaa valmiuksia työskentelyyn kehitysmaissa ja kehitysmaa- ja kehityskysymysten parissa.
Kehitysmaatutkimusta voi opiskella VTM-tutkinnon pääaineena (syksystä 2002 lähtien) tai sivuaineena. Sivuaineena kehitysmaatutkimusta voivat opiskella Helsingin yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijat.
Kehitysmaatutkimuksen ominaispiirteitä ovat ongelmakeskeisyys, moniperspektiivisyys ja monitieteisyys. Kehitysmaatutkimuksen pyrkimyksenä on kehitysmaiden ongelmien ymmärtäminen ja selittäminen ja ratkaisumahdollisuuksien etsiminen niihin. Ongelmia tarkastellaan teorian ja käytännön sekä historian ja nykypäivän kannalta. Maailmanlaajuinen näkökulma tuodaan yhteen kansallisen ja paikallisen kanssa. Kehitysmaatutkimuksessa hyödynnetään ja yhdistellään useiden eri tieteenalojen - erityisesti yhteiskuntatieteiden - teorioita ja menetelmiä.
Kehitysmaatutkimuksen keskeisiä kysymyksiä ovat mm.:
Tällaiset kysymykset ovat poleemisia sekä poliittisesti ja moraalisesti voimakkaan latautuneita. Vastaukset niihin vaihtelevat. Kehitysmaatutkimuksen opiskelu harjaannuttaa kriittiseen ajatteluun.
VTK- ja VTM-tutkinnot kehitysmaatutkimus pääaineena
Valtiotieteen kandidaatin tutkintoa varten kehitysmaatutkimus pääaineenaan opiskelijan on suoritettava:
Valtiotieteen maisterin tutkintoa varten kehitysmaatutkimus pääaineenaan opiskelijan on suoritettava edellisen lisäksi kehitysmaatutkimuksen syventävät opinnot sekä kirjoitettava pro gradu -tutkielma (yht. 43 ov). VTM-tutkinnon opintojen kokonaislaajuus on 160 ov.
Kehitysmaatutkimus: opintojen yleisrakenne
Kehitysmaatutkimuksen opinnot koostuvat perusopinnoista (15 ov), alemmista (10 ov) ja ylemmistä aineopinnoista (15 + 8 ov) sekä syventävistä opinnoista (43 ov).
Perusopinnot A-OPPIMÄÄRÄ, 15 ov)
Alemmat aineopinnot (B-OPPIMÄÄRÄ, 10 ov)
Ylemmät aineopinnot (C-OPPIMÄÄRÄ sivuaineena 15 ov, VTK-tutkinnossa 15 + 8 ov)
Syventävät opinnot 43 ov)
Opintojen muuntaminen uusien tutkintovaatimusten mukaisiksi
Vanhat opinnot ovat muunnettavissa uusien tutkintovaatimusten mukaisiksi. Vanhojen vaatimusten mukaan voi opiskella vuoden 2002 loppuun. Opintojen muuntamisessa sovelletaan seuraavia periaatteita:
1. Kaikki vanhat opinnot hyväksytään uusia vaatimuksia vastaaviksi - jo aiemmin suoritettuja kehitysmaatutkimuksen opintoviikkoja ei mene hukkaan.
2. Keskeistä on, että opiskelijalla on suorituksia kaikista tutkintovaatimusten pääkohdista (A1, A2, A3, B1, B2, C1, C2, C3, jne.). Jos vanhojen vaatimusten mukaan suoritettu kohta ei opintoviikkomäärältään vastaa uusia vaatimuksia, puuttuvat opintoviikot täydennetään valinnaisilla (A, C, S) tai vastuuopettajan kanssa sovittavilla (B) suorituksilla.
3. Jos opiskelijalla on suoritus kohdassa, jonka paikka tutkintovaatimuksissa on vaihtunut, vanha suoritus käy uudessa paikassa. Ellei vanhaa suoritusta voida näin hyödyntää, korvaavuudesta sovitaan vastuuopettajan kanssa.
Tarkempia neuvoja muuntamisesta ja muunnoksen yhteydessä mahdollisesti vaadittavista opinnoista saa kunkin kohdan vastuuopettajalta.
Merkinnät
Merkinnät opintokokonaisuuksista on pyydettävä laitoksen toimistosta (klo 12-16) henkilökohtaisesti, puhelimitse (puh. 191 24251) tai sähköpostitse osoitteesta ids-finland@helsinki.fi. Tenttitulokset löytyvät opiskelijanumeroin yksilöityinä laitoksen ilmoitustaululta ja Web-oodista.
Arvosteluperusteet: kirjallinen kuulustelu
Kirjallinen kuulustelu (tentti) harjoittaa opiskelijaa jäsennettyyn ja analyyttiseen kirjoittamiseen. Tentissä vastataan annettuun kysymykseen, ei käydä yleistä keskustelua tenttikirjan tai luentokurssin aiheesta. Tenttivastauksen tarkoituksena on osoittaa, että kuulusteltava teos on luettu ja sen sisältö omaksuttu ja ymmärretty.
Tenttivastauksen arviointiin vaikuttavat 1) sen sisältämän tiedon ja argumentaation määrä ja laatu, 2) ilmaisun selkeys sekä 3) käytetyn argumentaation johdonmukaisuus. Vastauksen pituuden on oltava suhteessa kysyttyyn asiaan. Pituus sinänsä ei ole tae korkeasta arvosanasta: vastauksia ei arvioida sentinmitalla. Opiskelijalta edellytetään taitoa erottaa olennainen epäolennaisesta sekä kykyä kiteyttää ajatuksiaan. Selkeä käsiala helpottaa vastausten arvostelua.
Tenttivastauksesta voi saada erinomaisen arvosanan silloin, kun opiskelija osoittaa ymmärtäneensä tenttikirjan perusargumentin ja omaksuneensa sitä tukevan evidenssin, esittelee asiansa johdonmukaisesti sekä lisäksi osaa suhteuttaa lukemansa muuhun asiaan liittyvään keskusteluun. Hyvän arvosanan saava vastaus on esitystavaltaan selkeä ja osoittaa opiskelijan oppineen lukemastaan kirjasta sen argumentin ja sisällön oleelliset seikat. Tyydyttävän arvosanan voi esitystavaltaan heikohko vastaus saada silloin, kun se osoittaa opiskelijan lukeneen tenttikirjan ja omaksuneen sen sisällön pääkohdat. Vastaus on hylättävä sen pituudesta riippumatta, mikäli se vastaa toiseen kysymykseen kuin siihen, jonka kuulustelija on antanut, sisältää lukuisia virheitä, tai jos osoittautuu ettei tenttikirjaa ole luettu.
Kuulustelu- ja kurssikohtaiset arvosteluperusteet on saatavissa suullisesti tai kirjallisesti kuulustelijalta tenttitulosten julkistamisen jälkeen.
Opintokokonaisuuksien arvosana määräytyy osasuoritusten opintoviikoilla painotetun keskiarvon mukaan. Ylempien kokonaisuuksien arvosana on kumulatiivinen edellisten kokonaisuuksien suhteen.
Essee
Monet kehitysmaatutkimuksen vapaavalintaiset opintojaksot ja tentit voidaan kokonaan tai osittain korvata esseillä. Essee on vapaamuotoinen kirjallinen esitys, joka pohjautuu tenttikirjallisuuteen tai vastuuopettajan osoittamaan aineistoon. Esseessä voidaan käsitellä sen pohjana olevaa kirjallisuutta kokonaisuudessaan tai tiettyä opettajan kanssan sovittua teemaa ao. kirjallisuuteen nojautuen. Essee ei ole referaatti; siinä voi esittää myös omia käsityksiä ja muualta hankittuja tietoja kunhan erottaa ne selvästi lähdekirjallisuudessa esitetyistä.
Yhden opintoviikon suoritus edellyttää pääsääntöisesti noin kymmentä sivua tekstiä (12 pisteen fontti, 1,5 riviväli), mutta pituus ei ole arvioinnin tärkein kriteeri. Esseen arvostelussa painavin vaatimus on sama kuin tentin arvostelussa: kirjallisuus on luettu, ymmärretty ja omaksuttu. Rakenteellisesti ja kielellisesti selkeä esitystapa nostaa arvosanaa.
Esseestä on aina sovittava vastuuopettajan kanssa, joka antaa tarkemmat ohjeet ja mahdolliset teemat.
Jatkokoulutus Laitoksen professori vastaa jatko-opiskelijoiden hyväksymisestä valtiotieteellisen tiedekunnan noudattamien jatkokoulutusta koskevien hakuaikojen ja muiden määräysten mukaisesti. Erityisistä syistä hakemuksia voidaan käsitellä muulloinkin. Hakemuksia koskeviin kysymyksiin vastaa tiedekunnan apulaissihteeri Terhi Kulonpalo, terhi.kulonpalo@helsinki.fi , puh. 191 24805. Tarkemmat tiedot jatkokoulutuksesta sekä jatkotutkintoihin vaadittavista opinnoista selviävät jatkokoulutusoppaasta, jota saa laitosten kanslioista.
Yleisopinnot ovat luonteeltaan yleissivistäviä, muita opintoja tukevia opintoja ja niitä voi sisällyttää tutkintoon myös vapaasti valittavina opintoina. Pakollisena vaadittavat yleisopinnot määräytyvät pääaineen mukaan. Oppiainekohtaiset vaatimukset ovat esitetty opinto-oppaan yhteisessä osassa http://www.valt.helsinki.fi/opetus/valt .
Perusopinnot tutustuttaa opiskelijan kansainväliseen kehityskeskusteluun ja käytäntöön sekä kehityksen tutkimuksessa tarvittaviin käsitteisiin ja teoreettisiin työvälineisiin sekä antaa hänelle mahdollisuuden tutustua valitsemiinsa temaattisiin tai alueellisiin erityiskysymyksiin. Kokonaisuus koostuu kolmesta viiden opintoviikon laajuisesta osiosta: johdantojaksosta (A1), tutkimus- ja teoriajaksosta (A2) ja valinnaisista opinnoista (A3). Suoritustapana ovat luentokurssien ja kirjatenttien yhdistelmät, joihin kuuluu esseiden kirjoitusta tai vaihtoehtoinen seminaari.
Jakso tarjoaa johdatuksen kehitysmaatutkimuksen ja kansainvälisen kehitystoiminnan peruskysymyksiin ja nykyiseen kehityskeskusteluun. Pääkysymyksenä on miksi kehitysmaat ovat kehitysmaita ja mitä ratkaisuvaihtoehtoja niiden kehitysongelmiin on tarjolla. Kehitysajattelun kehitystä jäljitetään modernisaatiosta köyhyyden vähentämiseen. Kehityksen selitysmalleja haetaan sekä kehitysmaiden sisäisistä tekijöistä että globaalista järjestelmästä ja maailmantaloudesta. Ratkaisuvaihtoehdoissa tutustutaan mm. globaalihallintaan ja kehitysyhteistyöhön. Huomiota kiinnitetään myös Suomen ja kehitysmaiden välisiin suhteisiin.
Johdantokurssilla paneudutaan kehitysmaatutkimuksen peruskäsitteisiin ja esitellään kehitysongelmien selitys- ja ratkaisumalleja. Kurssilla selvitetään kehitysmaan, kehityksen, alikehityksen, köyhyyden ja globalisaation käsitteet. Talous- ja yhteiskuntakehityksen tematiikkaa käsitellään sekä yleisesti että seuraaviin teemoihin pureutuen: väestö, sukupuoli (gender), ruoka ja nälkä, kaupungistuminen, maaseutukehitys, ympäristöongelmat sekä etniset ja uskonnolliset konfliktit. Kehitysyhteistyötä käsitellään myös Suomen kehitysavun näkökulmasta.
Johdantokurssi luennoidaan joka syyslukukausi. Kurssi on pakollinen uusille opiskelijoille. Suoritustapana on luentosarja (32 t) ja sen perusteella kirjoitettava luentopäiväkirja (n. 10 s.).
Kirjallisuuskuulustelu syventää ja laajentaa johdantokurssin teemoja. Se suoritetaan johdantokurssin jälkeen. Tiedekuntatentissä tentitään seuraavien kahden kohdan kirjallisuus:
Jakso tutustuttaa opiskelijan kehitysmaatutkimukselle tärkeän yhteiskunta- ja taloustutkimuksen perusteisiin ja antaa opiskelijalle teoreettiset ja käsitteelliset työvälineet kehitysmaatutkimuksen opintoihin. Jaksoon kuuluvilla kursseilla käydään läpi yhteiskunnan, kulttuurin, valtion, talouden ja historian tutkimuksen kehitysmaatutkimuksen kannalta keskeisimmät tutkimusotteet, tiedonmuodot ja tulkinnat.
Kurssilla käsitellään yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen sekä politiikan tutkimuksen peruskäsitteitä ja ideoita. Siinä esitellään sekä klassisia että uudempia yhteiskunta- ja valtioteorioita ja selvitetään miten eri tutkimusotteet näkevät yhteiskunnan, kulttuurin ja valtion muodostuvan ja miten niiden väliset suhteet ymmärretään. Keskeisiä kysymyksiä ovat käsitykset yhteiskunnallista toimijoista ja heidän toimintaansa ylläpitävistä voimista, toiminnan ja yhteiskuntarakenteiden suhteesta sekä toisaalta yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen luonteesta. Kurssi koostuu luennoista, oheiskirjallisuudesta ja esseestä. Kirjallisuudesta ilmoitetaan kurssilla.
Kurssilla selvitetään kansantaloustieteen ja poliittisen taloustieteen eri tutkimusotteita erityisesti kehitysmaatutkimuksen kannalta. Kurssi antaa johdatuksen kansantaloustieteen uusklassisen ja institutionalististen haarojen sekä poliittisen taloustieteen eri otteiden peruskäsitteisiin ja selvittelee niiden näkemyksiä taloudellisen kasvun ja kehityksen luonteesta, markkinoiden ja valtion roolista sekä kansainvälisen kaupan, pääomaliikkeiden ja muuttoliikkeen merkityksestä. Kurssi koostuu luennoista, lukutehtävistä ja esseestä. Kirjallisuudesta ilmoitetaan luennoilla.
Opiskelija valitsee 5 ov:n edestä kehitysmaatutkimuksen laitoksen tai muiden laitosten järjestämiä erityiskursseja, kirjatenttejä ja seminaareja, jotka laajentavat ja syventävät edellisissä jaksoissa käsiteltyjä teemoja. Kehitysmaatutkimuksen laitos pyrkii järjestämään seuraavat erityiskurssit säännöllisesti:
Opintojakson tarkoituksena on johdattaa opiskelijaa hahmottamaan ja jäsentämään monimutkaisia ja laaja-alaisia kansainvälisiä ympäristö- ja kehityskysymyksiä lähinnä yhteiskuntatieteellisen ympäristö- ja kehitystutkimuksen näkökulmasta. Opintojaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:
Opintojakso tarjoaa sukupuolitutkimuksen peruskäsitteet ja johdattaa kansainväliseen keskusteluun sukupuolen merkityksestä kehityksessä. Kirjallisuudessa käsitellään mm. naiset ja kehitys -ajattelun vaiheita, väestöpolitiikkaa sekä sukupuolikysymystä kehitysyhteistyössä.
Suoritustapa: tiedekuntatentti
Valitaan jompikumpi seuraavista teoksista:
The course consists of a lecture series delivered by various lecturers dealing with different aspects of the global history relevant for the developing countries and the issues of their social, political and economic development. At the end of the lecture series participants are required to write a course journal.
Tässä kohdassa voidaan suorittaa vuosittain vaihtelevia kehitysmaatutkimuksen laitoksen tai muiden laitosten järjestämiä eri alueita tai teemoja käsitteleviä kursseja tai kirjatenttejä.
Tiedekuntatentissä tentittävä kirjallisuus valitaan seuraavista (kukin 1 ov):
Alemmissa aineopinnoissa paneudutaan kehityksen teoriaan ja käytäntöön syvällisemmin kehitysongelmia ja niille tarjottuja ratkaisuja eritellen. Kokonaisuus koostuu kahdesta viiden opintoviikon jaksosta, joista ensimmäinen tarkastelee kehityksen teorioita ja kehityskäytäntöjä kehitysmaiden ja paikallisyhteisöjen näkökulmasta (B1) ja toinen kehitysyhteistyötä ja sen mahdollisuuksia (B2). Jaksot koostuvat luennoista, seminaareista ja kirjatenteistä.
Jaksossa perehdytään kehityskeskustelun ja kehityskäytäntöjen nykytilaan erityisesti kehitysmaiden ja paikallisten ihmisten ja yhteisöjen näkökulmasta. Siinä selvitetään demokratian ja ja ihmisoikeuksien merkitystä kehitysmaissa ja tutkitaan kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan ja paikallisyhteisöjen luonnetta ja toimintamahdollisuuksia. Samoin peilataan Kiinan ja Itä-Aasian nopeaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä Etelä-Aasian ja Afrikan köyhyyden jatkumiseen ja Latinalaisen Amerikan ja Lähi-idän epätasaiseen kehitykseen.
Jakso suoritetaan luentosarjan (1 ov), seminaarin (2 ov) ja kirjallisuuskuulustelun (2 ov) muodossa. Luentosarja pidetään syyslukukaudella, seminaariryhmiä järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudella. Kirjallisuuskuulustelu suoritetaan tiedekuntatenttinä ennen seminaarin päättymistä.
Luennoilla käsiteltäviä teemoja ovat mm. globaalihallintayritysten merkitys käytännön kehityspolitiikalle paikallisella tasolla, kehitysmaavaltioiden luonne ja valtion roolin muutos eri kehitysmaissa sekä paikallisten ihmisten ja yhteisöjen mahdollisuudet vaikuttaa niitä itseään koskeviin tekijöihin ja voimiin.
Luentojen teemojen käsittelyä jatketaan ja syvennetään seminaarissa. Kukin osanottaja kirjoittaa kehityskäytäntöjä paikallisesta näkökulmasta käsittelevän seminaarityön.
Kukin 1 ov, kirjat eri ryhmistä.
a. Valtavirran kehityskeskustelu
b. Kriittisiä tutkimusnäkemyksiä
Opintojakso käsittelee kehitysyhteistyötä tai apua ja sen muutoksia yleensä ja Suomen kehitysyhteistyön näkökulmasta erityisesti. Kurssilla pohditaan mihin kehitysyhteistyöllä pyritään ja millaisia tuloksia siltä voidaan kohtuudella odottaa. Opiskelija tutustutetaan keskusteluun kehitysyhteistyön pyrkimyksistä ja tuloksista sekä apuun käytettyihin voimavaroihin ja niiden muotoihin.
Jakso suoritetaan luentosarjan (1 ov) ja hankesuunnittelukurssin tai kirjatentin (1 ov) sekä seminaarin tai kirjatentin (3 ov) muodossa. Pääaineopiskelijoille suositetaan kohdan suorittamista kursseilla ja seminaarilla. Luentosarja pidetään syyslukukaudella ja seminaari kevätlukukaudella. Hankesuunnittelukursseja järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudella. Kirjatentti suoritetaan tiedekuntatenttinä.
Kohdassa käsiteltäviä teemoja ovat mm. kehitysyhteistyön tai -avun tausta ja historia, sen määrän ja laadun kehityslinjat, sen tulokset ja vaikutukset ja tulevaisuuden näkymät. Erityistä huomiota kiinnitetään avun ehdollistamiseen ja avun käyttöön poliittisen muutoksen ajamisessa kehitysmaissa. Suomen kehitysyhteistyöhön paneudutaan sekä yleisesti että esimerkkien valossa. Kohta koostuu luennoista ja luentopäiväkirjasta.
Opintojakso johdattaa niihin käytännön menetelmiin, joilla kehitysyhteistyöviranomaiset, kansalaisjärjestöt, konsultit ja kehityspankit tekevät työtään. Opintojaksossa opiskelijat oppivat suunnittelemaan hankeasiakirjoja ja ymmärtämään ja arvioimaan hanke- ja ohjelmaehdotuksia. Opintojakson opetus tapahtuu intensiivikursseilla, joita pyritään järjestämään kerran lukukaudessa. Opintojakson suorittaminen kurssimuotoisesti on pakollista syventäviin opintoihin tähtääville opiskelijoille.
Kurssia korvaava kirjallisuus (1 ov), tentitään tiedekuntatentissä.
Seminaareissa kirjoitetaan esitelmä opettajan antaman aiheen ja opettajan osoittamien lähteiden pohjalta.
Yksi molemmista ryhmistä (a ja b), kukin numeroitu kohta 1 ov ellei toisin mainita.
Ryhmä a. toimijoiden näkemyksiä
ja
IBON Foundation (julk.): (s. 3-46, 114-124, 163-194). Reality of Aid 2004 (s. 3-46, 114-124, 163-194).
ja
World Bank (julk.): The Role and Effectiveness of Development Assistance
sekä
Kehitysmaatutkimuksen laitoksen kirjastossa oleva moniste (U38, Topelia): Discussion on Asssessing Aid
Ryhmä b. tutkimusnäkemyksiä
Ylempien aineopintojen yhteisessä osassa perehdytään kehityskeskustelun historiaan ja päälinjoihin (C1) sekä kehitysmaiden yhteiskuntatutkimuksen kannalta tärkeään teoria- ja metodikeskusteluun (C2). Valinnaisessa osassa (C3)on mahdollisuus suorittaa edistyneemmän tason kursseja tai kirjatenttejä, joiden aiheet vaihtelevat klassisista teksteistä tämän päivän kehitysongelmiin. Pääaineopiskelijat suorittavat myös kandidaatintutkielman kirjoittamiseen johtavan proseminaarin (C4) ja kirjoittavat kandidaatintutkielman harjoitusaineineen (C5).
Jaksossa selvitetään kehityksen historiaa ja filosofiaa sekä toisen maailmansodan jälkeistä kehitysajattelua. Kehityksen ajatuksen synty jäljitetään eurooppalaiseen 1800-luvun yhteiskuntakeskusteluun ja ajatuksen käyttöä siirtomaapolitiikassa selvitetään. Toisen maailmansodan jälkeisen kehitysajattelun vaiheet käydään läpi kasvu- ja modernisaatioteorioista alikehitys- ja riippuvuusajattelun kautta vaihtoehtoiseen kehitykseen ja kehityskritiikkiin. Johdantoluentosarja (1 ov) on pakollinen, loput 4 ov valitaan jaksoista C1.2-C1.5. Jakso koostuu seuraavista osioista:
Luennoilla käsitellään kehitystä ymmärrettynä globaaliksi, intentionaaliseksi käytännöksi. Mm. seuraavat kehitysajattelun vaiheet käydään läpi: modernisaatio, populismi ja taloudellinen nationalismi, alikehitys ja riippuvuus, vaihtoehtoinen kehitysajattelu, valtio ja markkinat, kehityskritiikki sekä keskustelun nykylinjat.
Seminaareissa kirjoitetaan esitelmä opiskelijan valinnan mukaisesta keskeisestä kehitysteorian ja -ajattelun keskeisestä näkemyksestä tai ajattelijasta. Pääaineopiskelijoille suositellaan seminaarin suorittamista.
Lukuseminaarissa keskustellaan keskeisistä kehitysteorian ja -ajattelun näkemyksistä ja teksteistä opiskelijoiden alustusten pohjalta, seminaarin vastuuhenkilön valitsemaan aineistoon tukeutuen.
Opiskelijat kirjoittavat jakson vastuuhenkilön antaman aineiston pohjalta ja ohjauksessa kehitysteoriaa ja -ajattelua käsittelevän esseen tai esseitä.
Tiedekuntatentti - valitaan kaksi kirjaa (kukin 1 ov ellei toisin mainita) siten että valittavat teokset ovat eri ryhmistä:
(a) Historiallinen näkökulma:
(b) Toisen maailmansodan jälkeisen kehitysajattelun pääpiirteet:
(c) Vaihtoehtoinen ja kehityskriittinen näkökulma
Opintojaksossa paneudutaan kehitysmaiden yhteiskuntatutkimuksen kannalta tärkeään teoria- ja metodikeskusteluun. Siinä selvitetään miten yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen menetelmiä voidaan soveltaa kehitysmaatutkimuksessa. Jaksossa käsitellään myös monitieteisen yhteiskuntatutkimuksen mahdollisuuksia vaikuttaa kehitysongelmien ymmärtämiseen, selittämiseen ja ratkaisemiseen. Suoritustapana luentokurssi, seminaari ja kirjallisuuskuulustelu
Luentokurssilla esitellään johtavien yhteiskuntateoreetikoiden pääajatuksia ja pohditaan niiden merkitystä kehitysmaatutkimukselle ja sen metodologialle. Esiteltävinä ovat sekä klassiset että tärkeimmät uudemmat yhteiskunta-ajattelijat.
Seminaarissa jatketaan ja syvennetään luentokurssilla esiteltyjen yhteiskunta-ajatusten käsittelyä. Opiskelija laatii seminaarityön jostakin teoreetikosta tai ajatussuunnasta.
Valinnaisina opintoina järjestetään laajuudeltaan ja työtavoiltaan vaihtelevia kursseja eri teemoista. Opintojakson suoritusta kursseilla suositellaan, mutta osia on mahdollisista suorittaa myös kirjallisuuskuulusteluna. Kirjallisuuskuulustelussa on mahdollista tenttiä kehitysmaatutkimuksen 'klassikkoja', koulukuntia ja/tai johonkin teemaan ja alueeseen liittyvää kirjallisuutta. (Luettelo kirjallisuudesta saatavilla kehitysmaatutkimuksen laitokselta tai osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/kmi/Opetus/c3s2lista.htm. )
Seminaari harjaannuttaa opiskelijan tieteellisen kirjoittamisen muotoihin ja sääntöihin, kuten lähteiden käyttöön ja tieteelliseen esitystapaan. Kaksi lukukautta kestävässä seminaarissa työstetään opiskelijan omaa valtiotieteen kandidaatintutkielmaa. Tutkielma on opiskelijan valitsemastaan kehitysmaatutkimukseen liittyvästä aiheesta opettajan ohjauksessa kirjoittama tieteellinen työ (25-35 sivua). Seminaarissa esitetään kandidaatintutkielman suunnitelma ja käsitellään sen eri versioita.
Seminaarin jälkeen opiskelija jättää valmiin valtiotieteen kandidaatintutkielmansa virallisesti tarkastettavaksi. Opiskelijan on myös jätettävä harjoitusaine äidinkielenopettajan tarkastettavaksi. Harjoitusaine voi olla tutkielman osa. Opiskelijan on kirjoitettava kandidaatintutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan WebOodissa Opintotoimiston kypsyysnäyte-sivun kautta.
Syventävien opintojen tavoitteena on opiskelijan perehdyttäminen oman tutkimustyön ja sitä tukevan opetuksen avulla tutkimustiedon luonteeseen ja sen tuottamisen ehtoihin siten että hän pystyy itsenäisesti arvioimaan tieteellistä keskustelua. Opiskelija paneutuu kehitysmaatutkimuksen metodologiaan ja laajentaa tietämystään tutkimusalan perusteista. Syventävien opintojen keskeisin osa on pro gradu -tutkielman (20 ov) kirjoittaminen. Tutkielmaseminaari (5 ov) ja metodiopinnot (10 ov) tukevat sitä. Näitä täydentävät vähintään viiden ov:n laajuiset valinnaiset opinnot ja kolmen ov:n vapaaehtoinen harjoittelu.
Opiskelija perehdytetään luentojen, kirjatenttien ja harjoitustöiden avulla kehitysmaatutkimuksen menetelmien kirjoon. Tieteidenvälisen pätevyyden saavuttamiseksi jokaisen opiskelijan on hankittava vähintään yksi suoritus jokaiselta menetelmien osa-alueelta: makromenetelmistä ( S1.1), mikromenetelmistä (S1.2) sekä osallistavista ja nopeista menetelmistä (S1.3):
Menetelmäosuus voidaan suorittaa useammalla eri tavalla. Yhdistelmästä ja suoritustavoista sovitaan laitoksen professorin kanssa. Mm. seuraavat vaihtoehdot ovat mahdollisia:
a) Osallistuminen laitoksen järjestämille menetelmäkursseille. Näistä ilmoitetaan vuosittain opetusohjelmassa.
b) Suorittaminen alla mainittua menetelmäkirjallisuutta laitoksen järjestämissä tiedekuntakuulustelussa
c) Osallistuminen johonkin muuhun yliopistossa järjestettävään menetelmäopetukseen
Kursseja ja/tai tenttejä järjestetään seuraavista menetelmistä:
a) Surveytutkimus kehitysmaaoloissa
b) Regressioanalyysi ja muut tilastolliset vertailumenetelmät
c) Historiantutkimus ja historiallinen sosiologia kehitysmaatutkimuksessa
Kursseja ja/tai tenttejä järjestetään seuraavista menetelmistä:
a) Laadulliset haastattelumenetelmät kehitysmaaoloissa
b) Diskurssi- ja tekstianalyysi
Kursseja ja/tai tenttejä järjestetään seuraavista menetelmistä:
a) PRA ja muut osallistavat menetelmät
b) Nopeat analyysimenetelmät
Valinnaisina opintoina järjestetään laajuudeltaan ja työtavoiltaan vaihtelevia kursseja eri teemoista. Opintojakson suoritusta kursseilla suositellaan, mutta osia on mahdollista suorittaa myös kirjallisuuskuulusteluna. Kirjallisuuskuulustelussa on mahdollista tenttiä kehitysmaatutkimuksen 'klassikkoja', koulukuntia ja/tai johonkin teemaan ja alueeseen liittyvää kirjallisuutta (luettelo kirjallisuudesta saatavilla kehitysmaatutkimuksen laitokselta tai osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/kmi/Opetus/c3s2lista.htm ).
Kehitysmaassa tai kehitysmaihin liittyvissä tehtävissä Suomessa suoritettava työharjoittelu on valinnainen. Vähintään kaksi kuukautta kestävästä työharjoittelusta on sovittava laitoksen kanssa. Tavoitteena on perehtyä kehitysmaatehtäviin liittyviin työkäytäntöihin julkisessa hallinnossa, järjestöissä tai yrityksissä. Laitos pyrkii auttamaan harjoittelupaikkojen hankkimisessa. Myös opiskelijan itsensä hankkima työpaikka voidaan hyväksyä harjoittelupaikaksi. Harjoittelu voidaan suorittaa myös kehitysmaatutkimuksen laitoksen tutkimushankkeessa. Aineopintojen pitää olla suoritettuina ennen harjoitteluun ilmoittautumista. Harjoittelusta laaditaan raportti. Harjoittelun sijasta voidaan suorittaa valinnaisia opintoja.
Vähintään lukuvuoden mittainen tutkielmaseminaari harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tutkimustyöhön opastamalla häntä kehitysmaatutkimuksessa käytettävien menetelmien syvempään käytännön hallintaan ja tieteellisen esitystavan terävöittämiseen. Seminaarissa työstetään laitoksen professorin ohjauksella opiskelijan pro gradu -tutkielmaa. Tutkielmasta esitetään suunnitelma ja ainakin kaksi muuta versiota. Lisäksi jokainen osanottaja toimii toisten töiden opponenttina.
Pro gradu on opiskelijan valitsemastaan kehitysmaatutkimukseen liittyvästä aiheesta kirjoittama itsenäinen tutkimus (80-120 s.), jossa hyödynnetään niitä sisällöllisiä ja metodologisia tietoja ja taitoja, joita opintojen aikana on kertynyt. Tutkimuksen tekeminen on pääosin itsenäistä työskentelyä, jota tuetaan systemaattisella ohjauksella. Tutkielman hyväksymisen edellytyksenä on seminaarien sekä vieraan kielen opintojen suorittaminen.
Kypsyysnäyte: Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan WebOodissa Opintotoimiston kypsyysnäyte-sivun kautta.
Jatkokoulutus koostuu itsenäisestä tutkimustyöstä lisensiaatintutkimuksen ja/tai tohtorin väitöskirjan muodossa ja sitä tukevasta opetuksesta ja ohjauksesta. Jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä vähintään hyvin tiedoin kehitysmaatutkimus pääaineena valmistunut tai muuten vastaavan tason saavuttanut. Pro gradu-tutkielman vähimmäisarvosanan on pääsääntöisesti oltava cum laude approbatur. Tohtorin tutkintoon voidaan edetä suoraan tekemättä lisensiaatintutkimusta. Väitöskirjaa lukuun ottamatta tohtorin tutkinnon vaatimukset ovat samat kuin lisensiaatin tutkinnon. Opinnäytetyön ohella kehitysmaatutkimuksessa vaaditaan jatko-opintoja vähintään 35 ov.
Jatko-opiskelijaksi ottamisessa noudatetaan valtiotieteellisen tiedekunnan jatkokoulutusta koskevia hakuaikoja ja muita määräyksiä. Hyväksymispäätöksen tekee valtiotieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijoiden valintalautakunta laitoksen esimiehen annettua asiasta lausuntonsa. Muusta osallistumisesta jatkokoulutustilaisuuksiin tulee sopia laitoksen esimiehen kanssa.
1. Syventävät opinnot kehitysmaatutkimuksessa.
Mikäli jatko-opiskelijalla ei ole ollut kehitysmaatutkimus pääaineena, hän joutuu yleensä täydentämään opintojaan. Täydentävien opintojen laajuus ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon hakijan koko perus- ja täydennyskoulutus sekä mahdollinen julkaisutoiminta. Täydentävien opintojen tarve ratkaistaan jatko-opinto-oikeutta myönnettäessä, mutta niiden täsmällisestä määrästä ja sisällöstä sovitaan opinto-oikeuden myöntämisen jälkeen. Lisäopintojen määrä on pääsääntöisesti enintään 15 opintoviikkoa. Nämä opinnot suoritetaan laitoksen professorin kanssa sovittavalla tavalla ennen jatkokoulutusohjelman (35 opintoviikkoa) aloittamista.
2. Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin kolmen lukukauden ajan (6 ov).
3. Vähintään 10 ja enintään 23 opintoviikon syventävät opinnot laitoksen hyväksymässä sivuaineessa.
4. Kehitysmaatutkimuksen jatkokoulutusopintoja siten, että kohtiin 2-5 kuuluvien opintojen kokonaislaajuus on vähintään 35 opintoviikkoa.
Opintoina voidaan sopimuksen mukaan käyttää syventävien opintojen valinnaisia kohtia essee- tai tenttimuotoisesti, koti- ja ulkomaisia jatkokoulutus- ja tutkijakursseja sekä kansainvälisiin ja kotimaisiin tieteellisiin konferensseihin laadittavia esitelmiä ja muita julkaisuja.
5. Jatkotutkintokuulustelu (6 ov, vapaaehtoinen).
Tentin tarkoituksena on saattaa ajan tasalle opiskelijan tiedot kehitysmaatutkimuksen keskeisistä teoreettisista kysymyksistä. Se on tarkoitettu niille, joilla ei ole ollut kehitysmaatutkimus maisterintutkinnon pääaineena tai joilla ei muuten ole vaadittavia tietoja. Kuulusteltavat teokset sovitaan laitoksen professorin kanssa.
6. Lisensiaatintutkimus tai tohtorin väitöskirja.