Opas
 

Kehitysmaatutkimus

Kehitysmaatutkimus
VTK-ja VTM-tutkinnot kehitysmaatutkimus pääaineena
Kehitysmaatutkimus: opintojen yleisrakenne
Opintojen muuntaminen uusien tutkintovaatimusten mukaisiksi
Merkinnät
Arvosteluperusteet: kirjallinen kuulustelu
Essee
Jatkokoulutus

Kehitysmaatutkimus

Kehitysmaatutkimuksen laitos on maan ainoa kehitysmaiden ja kehitysmaaongelmien yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen keskittyvä monitieteinen laitos. Kehitysmaatutkimus on yliopistollinen oppiaine, joka tutkii kehitysmaiden ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia. Sen näkökulma on maailmanlaajuinen, vaikka se maantieteellisesti keskittyykin Aasian, Afrikan, Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan maihin. Kehitysmaatutkimuksen opiskelu antaa valmiuksia työskentelyyn kehitysmaissa ja kehitysmaa- ja kehityskysymysten parissa.

Kehitysmaatutkimusta voi opiskella VTM-tutkinnon pääaineena (syksystä 2002 lähtien) tai sivuaineena. Sivuaineena kehitysmaatutkimusta voivat opiskella Helsingin yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijat.

Kehitysmaatutkimuksen ominaispiirteitä ovat ongelmakeskeisyys, moniperspektiivisyys ja monitieteisyys. Kehitysmaatutkimuksen pyrkimyksenä on kehitysmaiden ongelmien ymmärtäminen ja selittäminen ja ratkaisumahdollisuuksien etsiminen niihin. Ongelmia tarkastellaan teorian ja käytännön sekä historian ja nykypäivän kannalta. Maailmanlaajuinen näkökulma tuodaan yhteen kansallisen ja paikallisen kanssa. Kehitysmaatutkimuksessa hyödynnetään ja yhdistellään useiden eri tieteenalojen - erityisesti yhteiskuntatieteiden - teorioita ja menetelmiä.

Kehitysmaatutkimuksen keskeisiä kysymyksiä ovat mm.:
  • Miksi kehitysmaat ovat kehitysmaita? Miksi osa maailmaa on "kehittynyt" toisen osan "alikehittyessä"?
  • Mitä on kehitys? Miten käsityksemme kehityksestä ovat muuttuneet ja muuttuvat? Onko köyhyyden vähentäminen kehitystä?
  • Miten kehitysmaiden yhteiskunnat, valtiot, taloudet ja luonnonympäristöt toimivat?
  • Mitkä ovat kehitysmaiden yhtäläisyydet ja erot? Mikä on kulttuurin ja uskonnon rooli kehitysmaissa?
  • Miten kansainvälinen järjestelmä ja maailmantalous vaikuttavat kehitysmaihin ja mitä ns. globalisaatio merkitsee niille?
  • Miten kehitysmaaongelmiin voidaan puuttua? Mitä vaihtoehtoja kehitysmailla on? Entä koko maailmalla?
  • Miksi kehitysyhteistyötä tehdään? Kuinka se toimii? Mitä sen tuloksista ja vaikutuksista tiedetään?
  • Millaista tietoa maailmanlaajuisten kehitysongelmien ratkomiseen tarvitaan? Mikä on tutkimuksen osuus kehityksessä?

Tällaiset kysymykset ovat poleemisia sekä poliittisesti ja moraalisesti voimakkaan latautuneita. Vastaukset niihin vaihtelevat. Kehitysmaatutkimuksen opiskelu harjaannuttaa kriittiseen ajatteluun.

VTK- ja VTM-tutkinnot kehitysmaatutkimus pääaineena

Valtiotieteen kandidaatin tutkintoa varten kehitysmaatutkimus pääaineenaan opiskelijan on suoritettava:

  1. kehitysmaatutkimuksen perus- ja aineopinnot sekä kandidaatintutkielma (48 ov);
  2. aineopinnot yhdessä sivuaineessa;
  3. kieliopintoina äidinkielen kirjallisen käytön kurssi (2 ov), yhden vieraan kielen tekstin ymmärtäminen sekä suullinen taito (1 + 2 ov) sekä toisen kotimaisen kielen taito (3 ov);
  4. yleisopintoina ATK:n johdantokurssi (2 ov) tai vastaava;
  5. vapaasti valittavina opintoina muita opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on vähintään 120 ov
  6. harjoitusaine.

Valtiotieteen maisterin tutkintoa varten kehitysmaatutkimus pääaineenaan opiskelijan on suoritettava edellisen lisäksi kehitysmaatutkimuksen syventävät opinnot sekä kirjoitettava pro gradu -tutkielma (yht. 43 ov). VTM-tutkinnon opintojen kokonaislaajuus on 160 ov.

Kehitysmaatutkimus: opintojen yleisrakenne

Kehitysmaatutkimuksen opinnot koostuvat perusopinnoista (15 ov), alemmista (10 ov) ja ylemmistä aineopinnoista (15 + 8 ov) sekä syventävistä opinnoista (43 ov).

Perusopinnot A-OPPIMÄÄRÄ, 15 ov)

A1 Johdatus kehityskysymyksiin (5 ov)
A1.1 Johdantokurssi (luentosarja, 2 ov) (pakollinen)
A1.2 Kirjallisuuskuulustelu (3 ov)
A2 Johdatus kehitysmaiden tutkimukseen (5 ov)
A2.1 Kehitysmaatutkimuksen yhteiskuntatieteelliset perusteet (3 ov)
A2.2 Kehityksen taloustieteen perusteet (2 ov)
A3 Valinnaiset opinnot (5 ov): opiskelija valitsee seuraavista kursseista, kuulusteluista ja seminaareista:
A3.1 Ympäristö ja kehitys (2 ov)
A3.2 Sukupuoli ja kehitys (2 ov)
A3.3 Globalisaatio, kehitys ja kansainväliset järjestöt (2 ov)
A3.4 Global History (1 ov)
A3.5 Alueellinen tai temaattinen erityiskurssi (1-3 ov)
A3.6 Alueellinen tai temaattinen kirjallisuuskuulustelu (1-3 ov)
A3.7 Tutkiva oppiminen -seminaari (2 ov)

Alemmat aineopinnot (B-OPPIMÄÄRÄ, 10 ov)

B1 Kehityksen teoria ja käytäntö (5 ov)
B1.1 Kehityksen teoria ja käytäntö: luentosarja (1 ov)
B1.2 Kehityksen teoria ja käytäntö: seminaari (2 ov)
B1.3 Kehityksen teoria ja käytäntö: kirjallisuuskuulustelu (2 ov)
B2 Kehitysyhteistyön teoria ja käytäntö (5 ov)
B2.1 Johdatus kehitysyhteistyöhön: luentosarja (1 ov)
B2.2 Hankesuunnittelun perusteet (1 ov)
B2.3 Kehitysyhteistyön teoria ja käytäntö: seminaari (3 ov)
B2.4 Kehitysyhteistyön teoria ja käytäntö: kirjallisuuskuulustelu (3 ov)

Ylemmät aineopinnot (C-OPPIMÄÄRÄ sivuaineena 15 ov, VTK-tutkinnossa 15 + 8 ov)

C1 Kehitysteorian ja kehitysajattelun kehitys (5 ov)
C1.1 Kehitysteoria ja -ajattelu: johdantoluennot (1 ov) (pakollinen) - neljä opintoviikkoa (4 ov) seuraavista:
C1.2 Kehitysteoria ja -ajattelu: seminaari (2 ov)
C1.3 Kehitysteoria ja -ajattelu: lukuseminaari (2 ov)
C1.4 Kehitysteoria ja -ajattelu: essee (2 ov)
C1.5 Kehitysteoria ja -ajattelu: kirjallisuuskuulustelu (2 ov)
C2 Yhteiskuntateorian ja yhteiskuntatutkimuksen metodologian perusteet (5 ov)
C2.1 Yhteiskuntateorian ja yhteiskuntatutkimuksen metodologian perusteet: luentokurssi (1 ov)
C2.2 Yhteiskuntateorian ja yhteiskuntatutkimuksen metodologian perusteet: seminaari (2 ov)
C2.3 Yhteiskuntateorian ja yhteiskuntatutkimuksen metodologian perusteet: kirjallisuuskuulustelu (2 ov)
C3 Valinnaiset opinnot (5 ov)
C4 Proseminaari ja kandidaatintutkielma (3 + 5 ov) (vain pääaineopiskelijoille)
C4.1 Proseminaari (3 ov)
C4.2 Harjoitusaine ja kandidaatintutkielma (5 ov)

Syventävät opinnot 43 ov)

S1 Kehitysmaatutkimuksen menetelmät (10 ov)
S1.1 Kehitysmaatutkimuksen makromenetelmät
S1.2 Kehitysmaatutkimuksen mikromenetelmät
S1.3 Osallistavat ja muut nopeat menetelmät
S2 Valinnaiset temaattiset tai aluekohtaiset kurssit (5 ov)
S3 Harjoittelu (3 ov, vapaaehtoinen)
S4 Tutkielmaseminaari ( 5 ov)
S5 Pro gradu-tutkielma (20 ov)

Opintojen muuntaminen uusien tutkintovaatimusten mukaisiksi

Vanhat opinnot ovat muunnettavissa uusien tutkintovaatimusten mukaisiksi. Vanhojen vaatimusten mukaan voi opiskella vuoden 2002 loppuun. Opintojen muuntamisessa sovelletaan seuraavia periaatteita:

1. Kaikki vanhat opinnot hyväksytään uusia vaatimuksia vastaaviksi - jo aiemmin suoritettuja kehitysmaatutkimuksen opintoviikkoja ei mene hukkaan.

2. Keskeistä on, että opiskelijalla on suorituksia kaikista tutkintovaatimusten pääkohdista (A1, A2, A3, B1, B2, C1, C2, C3, jne.). Jos vanhojen vaatimusten mukaan suoritettu kohta ei opintoviikkomäärältään vastaa uusia vaatimuksia, puuttuvat opintoviikot täydennetään valinnaisilla (A, C, S) tai vastuuopettajan kanssa sovittavilla (B) suorituksilla.

3. Jos opiskelijalla on suoritus kohdassa, jonka paikka tutkintovaatimuksissa on vaihtunut, vanha suoritus käy uudessa paikassa. Ellei vanhaa suoritusta voida näin hyödyntää, korvaavuudesta sovitaan vastuuopettajan kanssa.

Tarkempia neuvoja muuntamisesta ja muunnoksen yhteydessä mahdollisesti vaadittavista opinnoista saa kunkin kohdan vastuuopettajalta.

Merkinnät

Merkinnät opintokokonaisuuksista on pyydettävä laitoksen toimistosta (klo 12-16) henkilökohtaisesti, puhelimitse (puh. 191 24251) tai sähköpostitse osoitteesta ids-finland@helsinki.fi. Tenttitulokset löytyvät opiskelijanumeroin yksilöityinä laitoksen ilmoitustaululta ja Web-oodista.

Arvosteluperusteet: kirjallinen kuulustelu

Kirjallinen kuulustelu (tentti) harjoittaa opiskelijaa jäsennettyyn ja analyyttiseen kirjoittamiseen. Tentissä vastataan annettuun kysymykseen, ei käydä yleistä keskustelua tenttikirjan tai luentokurssin aiheesta. Tenttivastauksen tarkoituksena on osoittaa, että kuulusteltava teos on luettu ja sen sisältö omaksuttu ja ymmärretty.

Tenttivastauksen arviointiin vaikuttavat 1) sen sisältämän tiedon ja argumentaation määrä ja laatu, 2) ilmaisun selkeys sekä 3) käytetyn argumentaation johdonmukaisuus. Vastauksen pituuden on oltava suhteessa kysyttyyn asiaan. Pituus sinänsä ei ole tae korkeasta arvosanasta: vastauksia ei arvioida sentinmitalla. Opiskelijalta edellytetään taitoa erottaa olennainen epäolennaisesta sekä kykyä kiteyttää ajatuksiaan. Selkeä käsiala helpottaa vastausten arvostelua.

Tenttivastauksesta voi saada erinomaisen arvosanan silloin, kun opiskelija osoittaa ymmärtäneensä tenttikirjan perusargumentin ja omaksuneensa sitä tukevan evidenssin, esittelee asiansa johdonmukaisesti sekä lisäksi osaa suhteuttaa lukemansa muuhun asiaan liittyvään keskusteluun. Hyvän arvosanan saava vastaus on esitystavaltaan selkeä ja osoittaa opiskelijan oppineen lukemastaan kirjasta sen argumentin ja sisällön oleelliset seikat. Tyydyttävän arvosanan voi esitystavaltaan heikohko vastaus saada silloin, kun se osoittaa opiskelijan lukeneen tenttikirjan ja omaksuneen sen sisällön pääkohdat. Vastaus on hylättävä sen pituudesta riippumatta, mikäli se vastaa toiseen kysymykseen kuin siihen, jonka kuulustelija on antanut, sisältää lukuisia virheitä, tai jos osoittautuu ettei tenttikirjaa ole luettu.

Kuulustelu- ja kurssikohtaiset arvosteluperusteet on saatavissa suullisesti tai kirjallisesti kuulustelijalta tenttitulosten julkistamisen jälkeen.

Opintokokonaisuuksien arvosana määräytyy osasuoritusten opintoviikoilla painotetun keskiarvon mukaan. Ylempien kokonaisuuksien arvosana on kumulatiivinen edellisten kokonaisuuksien suhteen.

Essee

Monet kehitysmaatutkimuksen vapaavalintaiset opintojaksot ja tentit voidaan kokonaan tai osittain korvata esseillä. Essee on vapaamuotoinen kirjallinen esitys, joka pohjautuu tenttikirjallisuuteen tai vastuuopettajan osoittamaan aineistoon. Esseessä voidaan käsitellä sen pohjana olevaa kirjallisuutta kokonaisuudessaan tai tiettyä opettajan kanssan sovittua teemaa ao. kirjallisuuteen nojautuen. Essee ei ole referaatti; siinä voi esittää myös omia käsityksiä ja muualta hankittuja tietoja kunhan erottaa ne selvästi lähdekirjallisuudessa esitetyistä.

Yhden opintoviikon suoritus edellyttää pääsääntöisesti noin kymmentä sivua tekstiä (12 pisteen fontti, 1,5 riviväli), mutta pituus ei ole arvioinnin tärkein kriteeri. Esseen arvostelussa painavin vaatimus on sama kuin tentin arvostelussa: kirjallisuus on luettu, ymmärretty ja omaksuttu. Rakenteellisesti ja kielellisesti selkeä esitystapa nostaa arvosanaa.

Esseestä on aina sovittava vastuuopettajan kanssa, joka antaa tarkemmat ohjeet ja mahdolliset teemat.

Jatkokoulutus

Laitoksen professori vastaa jatko-opiskelijoiden hyväksymisestä valtiotieteellisen tiedekunnan noudattamien jatkokoulutusta koskevien hakuaikojen ja muiden määräysten mukaisesti. Erityisistä syistä hakemuksia voidaan käsitellä muulloinkin. Hakemuksia koskeviin kysymyksiin vastaa tiedekunnan apulaissihteeri Terhi Kulonpalo, terhi.kulonpalo@helsinki.fi, puh. 191 24805. Tarkemmat tiedot jatkokoulutuksesta sekä jatkotutkintoihin vaadittavista opinnoista selviävät jatkokoulutusoppaasta, jota saa laitosten kanslioista.

admin