Utskriftvänliga versionen kompilerad: 2009-03-02 12.32.54
KandidatstudierOmfattning sp 180
Kandidatexamen med praktisk filosofi som huvudämne (180 sp) består av följande studier:
Almänna studierOmfattning sp 16
Studier i språk och kommunikation:
Huvudämnesspecifika allmänna studier:
IKT-studier, minst 5 sp:
GrundstudierOmfattning sp 25
Grundstudier i praktisk filosofi, 25 sp
OBS! Förhör och tentamina av studiekurserna P4 och P7 ska avläggas enligt instruktioner av filosofiska institutionen, Humanistiska fakulteten.
Kf110 Introduktion till filosofinOmfattning sp 3
Målet är att göra den studerande insatt i den traditionella filosofins problematik, filosofins olika delområden och den centrala filosofiska specialbegreppsfloran. Studieperioden behandlar filosofiska problem som förekommer i kunskapsteorin, metafysiken och etiken samt frågan om den filosofiska kunskapens och forskningens natur, granskar kritiskt centrala svar på dessa frågor och de argument som därvid använts.
Praktikum-arbete eller föreläsningsserie med tillhörande slutförhör eller litteraturförhör av bredvidläsning vid fakultetstentamen. För huvudämnesstuderande rekommenderas att studieperioden genomförs som praktikum-arbete.
Avlägga både a) och b):
a)
b)
Kf120 Inledning till filosofins historiaOmfattning sp 5
Målet är att ge den studerande en bild av de viktigaste perioderna och tankeriktningarna i filosofins historia, likaså av de centralaste tänkarna och deras problem. Dessutom gör man sig under perioden förtrogen med minst ett filosofiskt originalverk.
Kf121 Introduktion till filosofins historiaOmfattning sp 3
Slutförhör av föreläsningsserie med tillhörande bredvidläsning eller litteraturförhör vid fakultetstentamen.
Välj ett av de två verk som nämns nedan:
a)
b)
Kf122 Klassikerverk i praktisk filosofiOmfattning sp 2
Litteraturförhör i en fakultetstentamen eller ersättande undervisning.
Välj ett av de sju alternativ a-g som nämns nedan:
a)
b)
c)
Hobbes T: Leviathan, delar I och II
d)
e)
f)
g)
Kf131 Introduktion till etikOmfattning sp 3
Målet är att göra den studerande insatt i etikens grundbegrepp och problem, centrala inriktningar och teorier.
Slutförhör av föreläsningsserie med tillhörande bredvidläsning eller litteraturförhör vid fakultetstentamen
I sluttentamen av finska föreläsningar tenteras också följande verk:
Litteraturförhör vid fakultetstentamen:
Avlägga både a) och b):
a)
b) Välj ett av de två alternativ som nämns nedan:
Kf132 Introduktion till samhällsfilosofiOmfattning sp 3
Målet är att göra den studerande förtrogen med samhällsfilosofins grundläggande begrepp och problem, centrala inriktningar och teorier.
Slutförhör av föreläsningsserie med tillhörande bredvidläsning eller litteraturförhör vid fakultetstentamen.
I sluttentamen av finska föreläsningar tenteras också följande verk:
Litteraturförhör vid fakultetstentamen:
Kf140 Introduktion till samhällsvetenskapernas filosofiOmfattning sp 3
Målet är att presentera centrala principer för vetenskapligt tänkande, den vetenskapliga argumentationens struktur och giltighetsvillkor, den vetenskapliga kunskapens natur och de viktigaste vetenskapsfilosofiska skolorna. Dessutom gör man sig under perioden förtrogen med de mest betydelsefulla filosofiska tillämpningarna av samhällsvetskapliga teorier.
Slutförhör av föreläsningsserie med tillhörande bredvidläsning eller litteraturförhör vid fakultetstentamen.
I sluttentamen av finska föreläsningar tenteras också följande verk:
Litteraturförhör vid fakultetstentamen:
Avlägga både a) och b):
a)
b)
P4 Introduktion till kunskapsteoriOmfattning sp 3
OBS! Enligt fordringarna i teoretisk filosofi.
Slutförhör av föreläsningsserie med tillhörande bredvidläsning eller litteraturförhör vid fakultetstentamen. Litteraturförhöret hålls på tentamensdagen för grundstudierna vid humanistiska fakulteten.
Välj ett av de två alternativ som nämns nedan:
a)
b)
P7 Inledning till logikenOmfattning sp 5
OBS! Enligt fordringarna i teoretisk filosofi.
Målet är att göra den studerande insatt i logikens grunder samt inöva användnigen av begreppsfloran i logiken och mängdläran.
Slutförhör av föreläsningsserie med tillhörande bredvidläsning eller litteraturförhör vid fakultetstentamen. Litteraturförhöret hålls på tentamensdagen för grundstudierna vid humanistiska fakulteten.
Välj ett av de två alternativ som nämns nedan:
a)
b)
ÄmnesstudierOmfattning sp väh. 54
Ämnesstudier i praktisk filosofi, min. 54 sp:
Alla huvudämnesstuderande avläggar proseminarier (Kf280), avhandling (Kf290) och minst de för alla gemensamma del av studiekurserna Kf210-Kf270 (á 5-6 sp), sammanlagt 46 sp. De studerande fördjupar sig också i ett eller två valbara centrala områden inom praktisk filosofi, och därmed avlägg minst 54 sp i ämnesstudier i praktisk filosofi.
Kf210 Filosofins historiaOmfattning sp 6 - 10
Under studieperioden sätter man sig in i den västerländska filosofins historia ända från försokratikerna till början av 1900-talet. Dessutom kan den studerande stifta bekantskap med någon central filosofisk inriktnings historia eller med något av den praktiska filosofins specialområdes historia.
Kf110 och Kfl20.
Föreläsningsserie med tillhörande slutförhör eller litteraturförhör av bredvidläsning vid fakultetstentamen. Obs! Rekommenderas att studieperioden genomförs i form av föreläsningar.
För alla gemensamma verk (6 sp):
a)
Kompletterande litteratur: se Kf210 Filosofins historia, kompletterande del
Kf210 Filosofins historia, kompletterande delOmfattning sp 2 - 4
Under studieperioden sätter man sig in i den västerländska filosofins historia ända från försokratikerna till början av 1900-talet. Dessutom kan den studerande stifta bekantskap med någon central filosofisk inriktnings historia eller med något av den praktiska filosofins specialområdes historia.
Kf110 och Kf120, Kf210 grunddel.
Föreläsningsserie med tillhörande slutförhör eller litteraturförhör av bredvidläsning vid fakultetstentamen.
De studerande kan också tentera förutom de gemensamma verken ytterligare ett eller mera av de nedan nämdna verk b-d:
b)
c)
d)
Kf220 Nutidens filosofiOmfattning sp 5 - 10
Målet är att ge den studerande en bild av våra dagars ledande filosofiska idéströmningar, deras utveckling och inbördes förhållande.
Kf110, Kfl20, Kfl40 och P7.
Föreläsningsserie eller -serier med tillhörande bredvidläsning och slutförhör eller litteraturförhör vid fakultetstentamen.
För alla gemensamma verk, 5 sp, avlägga både a och b:
a) Välj ett av de följande verk:
b) Välj ett av de följande verk:
Kompletterande litteratur: se Kf220 Nutidens filosofi, kompletterande del.
Kf220 Nutidens filosofi, kompletterande delOmfattning sp 1 - 5
Målet är att ge den studerande en bild av våra dagars ledande filosofiska idéströmningar, deras utveckling och inbördes förhållande.
Kf110, Kf120, Kf140 och P7, Kf220 grunddel.
Föreläsningsserie eller -serier med tillhörande bredvidläsning och slutförhör eller litteraturförhör vid fakultetstentamen.
De studerande kan också tentera förutom de gemensamma verken ytterligare ett eller mera av de nedan nämdna verk c-f:
c)
antingen
eller
d)
e)
f)
Kf230 EtikOmfattning sp 5 - 10
Målet är att göra den studerande förtrogen med grundbegreppen och problemen inom systematisk etik, de viktigaste inriktningarna i normativ etik, allmän värde- coh normteori samt praktiska tillämpningar av dessa.
Kf110, Kfl20 och Kfl31.
Föreläsningsserie eller -serier med tillhörande bredvidläsning och slutförhör eller litteraturförhör vid fakultetstentamen.
För alla gemensamma verk, 5 sp, avlägga både a och b:
a)
b)
Kompletterande litteratur: se Kf230 Etik, kompletterande del.
Kf230 Etik, kompletterande delOmfattning sp 1 - 5
Målet är att göra den studerande förtrogen med grundbegreppen och problemen inom systematisk etik, de viktigaste inriktningarna i normativ etik, allmän värde- coh normteori samt praktiska tillämpningar av dessa.
Kf110, Kfl20 och Kfl31, Kf230 grunddel.
Föreläsningsserie eller -serier med tillhörande bredvidläsning och slutförhör eller litteraturförhör vid fakultetstentamen.
De studerande kan också tentera förutom de gemensamma verken ytterligare ett eller mera av de nedan nämdna verk c-i:
c)
d)
e) avlägga både:
f)
g)
h)
i)
Kf240 SamhällsfilosofiOmfattning sp 5 - 10
Studieperioden behandlar samhällsfilosofins grundläggande begrepp, viktigaste tankeriktningar samt dessas företrädare, ideologier och samhällsfilosofiska argumentation.
Kf110, Kfl20 och Kfl32.
Föreläsningsserie eller -serier med tillhörande bredvidläsning och slutförhör eller litteraturförhör vid fakultetstentamen.
För alla gemensamma verk (3 sp):
a)
De studerande måste också tentera ett eller mera av de nedan nämdna verk b-g:
b)
c)
d)
e)
f)
g)
Kf240 Samhällsfilosofi, kompletterande delOmfattning sp 1 - 5
Studieperioden behandlar samhällsfilosofins grundläggande begrepp, viktigaste tankeriktningar samt dessas företrädare, ideologier och samhällsfilosofiska argumentation.
Kf110, Kf120 och Kf132, Kf240 grunddel.
Föreläsningsserie eller -serier med tillhörande bredvidläsning och slutförhör eller litteraturförhör vid fakultetstentamen.
De studerande kan också tentera ett eller mera av de nedan nämdna verk b-g:
b)
c)
d)
e)
f)
g)
Kf250 Vetenskaplig slutledning och argumentationOmfattning sp 5 - 10
Kf110 och P7.
Föreläsningsserie eller -serier med tillhörande bredvidläsning och slutförhör eller litteraturförhör vid fakultetstentamen.
Litteraturtentamen där de två områdena - vetenskaplig slutledning och argumentation - tenteras samtidigt, minst 5 sp.
Man måste välja minst ett av de följande verk a-f (argumentation) och minst että av de fäljande verk g-i (vetenskaplig slutledning):
Argumentation:
a)
b)
c)
d)
e)
f)
Vetenskaplig slutledning:
g)
h)
i)
Kf270 Samhällsvetenskapernas filosofi, grunddelOmfattning sp 5 - 10
Under studieperioden fokuserar de studerande till natur av mänsklig aktion och till formation av begrepp och teorier i samhällsvetenskap.
Kf110, Kfl31, Kfl32 och Kfl40.
Föreläsningsserie eller -serier med bredvidläsning och tillhörande slutförhör eller litteraturförhör vid fakultetstentamen.
För alla gemensamma verk (2 sp):
a)
De studerande måste också tentera ett eller mera - minst 3 sp - av de nedan nämdna verk b-k:
b)
c)
d)
e)
f)
g)
h)
i)
j)
k)
Kf270 Samhällsvetenskapernas filosofi, kompletterande delOmfattning sp 1 - 5
Under studieperioden fokuserar de studerande till natur av mänsklig aktion och till formation av begrepp och teorier i samhällsvetenskap.
Kf110, Kf131, Kf132 och Kf140, Kf270 grunddel.
Föreläsningsserie eller -serier med bredvidläsning och tillhörande slutförhör eller litteraturförhör vid fakultetstentamen.
De studerande kan också tentera förutom det gemensamma verket ytterligare ett eller mera av de nedan nämdna verk b-k:
b)
c)
d)
e)
f)
g)
h)
i)
Mele A: The Philosophy of Action (2 op)
j)
k)
Kf181 Seminarium: nivåprovMålet är att ge den studerande färdigheter i vetenskaplig framställning.
Grundstudier
Föreläsningsserie eller -serier med tillhörande bredvidläsning och slutförhör eller litteraturförhör vid fakultetstentamen. Obs! Studieperioden skall avläggas innan man anmäler sig till det första proseminariet.
Kf282 Proseminarium I+ IIOmfattning sp 4 - 8
Huvudämnesstuderande genomgår två proseminarier, á 4 sp.
De som studerar livsåskådningskunskap samt biämnesstuderade i praktisk filosofi genomgår bara ett proseminarium, 4 sp.
Målet är att inöva den studerande i filosofisk argumentation, metoder i filosofisk forskning, att utarbeta vetenskaplig framställning, självständigt använda och kritiskt utvärdera källitteratur.
Kf283 Orientering till arbetslivetOmfattning sp 1
Kurs för huvudämnesstuderande.
Målet är att lära de studerande att tillämpa sina färdigheter och att få nya insikter av praktiska erfarenheter samt att jämföra sambandet mellan teori och praktik.
Kf290 KandidatavhandlingOmfattning sp 6
Kandidatavhandlingen utgör en del av proseminariearbetet. Huvudämnesstuderande skriver kandidatavhandlingen utgående från det senare proseminariearbetet. Efter att det egentliga proseminariearbetet blivit godkänt kompletteras föredraget så att det motsvarar fordringarna för avhandlingen (25-35 sidor).
Proseminarier.
För språkgranskning inlämnas manuskriptet till kandidatavhandlingen till läraren i finska eller svenska. Den skriftliga framställningen bedöms enligt skalan 0-5. Den studerande kan lämna in sin avhandling för bedömning först efter att läraren i finska eller svenska har konstaterat att den studerande har tillräckliga kunskaper i finska eller svenska.
I anslutning till det andra proseminariet gör man även kandidatuppsatsen. Uppsatsen gör man genom att omarbeta sin andra proseminarieuppsats till en mera ingående kandidatuppsats. Kandidatuppsatsen är en ca 25-35 sidor lång avhandling inom någon av filosofins ämnesgrenar. Om ämnet och handledningen kommer man överrens om med professorn eller universitetslektorn. Avhandlingen bör till sitt yttre vara klanderfri och den skall även fylla alla akademiska krav för formalia och innehåll.
MagisterstudierOmfattning sp 120
Magisterexamen med praktisk filosofi som huvudämne (120 sp) består av följande studier:
Magisterstudier i praktisk filosofiOmfattning sp 85 - 120
Kf310 Seminarium för forskningsplan och ISPOmfattning sp 5
Målet för seminariet är att ge handledning i planeringen av de fördjupade studierna, stöda valet av ämne för pro gradu–avhandlingen och göra den studerande insatt i uppgörande av en forskningsplan och utarbetande av en avhandling.
Proseminarier och kandidatavhandling
Deltagande i ett seminarium i form av webbundervisning, där var och en deltagare sammanställer en studieplan för de fördjupade studierna, uppgör en preliminär forskningsplan för sin pro gradu–avhandling samt samlar ihop den centrala litteraturen för sin avhandling.
Referenslitteratur:
Kf320 Filosofiska originalverkOmfattning sp 5
Målet är att göra den studerande förtrogen med något av den praktiska filosofins gamla eller moderna klassiska verk eller en skola och dess bakgrund inom praktisk filosofi.
Kf210.
Studieperioden kan genomföras i form av specialkurser, essäer eller som litteraturförhör vid fakultetstentamen. Det rekommenderas att studieperioden genomförs i form av en essä.
OBS! Den studerande bör överenskomma med tentatoren vilka områden/böcker hon laser innan hon tenterar. Litteraturen avläggs i sin helhet som en enda tentamen. Den studerande kan ersätta en del av litteraturen med närundervisning.
a)
b)
c)
d)
e)
f)
g)
h)
i)
j)
k)
l)
m)
n)
o)
p)
q)
r)
s)
t)
Praktisk filosofi, specialiseringOmfattning sp 5 - 20
Målet är att göra den studerande grundligt insatt i två av den praktiska filosofins specialområden, med anknytning till den planerade pro gradu –avhandlingen. Specialområdena kan man välja bland alternativ från samlingen a-m.
Gemensam andel 0-15 sp: Den studerande tenterar eventuella uteblivna verk i följande studieperioder enligt överenskommelse:
Obs! Detta angår i praktiken endast studerande från annat håll som övergår till magisterstudier i praktisk filosofi, och som på motsvarande sätt inom ämnesstudierna tenterat de kurser som hos oss tillgodoräknas i magisterstudierna.
Andel per studerande 5-20 sp: Man sätter sig in i två specialområden inom praktisk filosofi (Se underavdelningar a – m).
Studieperioden kan genomföras i form av specialkurser, seminarier eller essäer eller som litteraturförhör vid fakultetstentamen. En del av specialiseringen kan även genomföras som undervisningspraktik varom man på förhand överenskommer med handledaren. Om litteratur och ämnen för essäer skall alltid på förhand överenskommas med handledaren. Som specialområdeslitteratur kan tenteras även annan än i underdomänerna nämnd litteratur, t.ex. källitteratur för pro gradu –avhandlingen.
Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen. Erikoisalan kirjallisuutena voidaan tenttiä myös muuta kuin mainittua kirjallisuutta, esim. oman pro gradu -tutkielman lähdekirjallisuutta.
a) Normativ etikHuom! Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen.
b) MetaetikHuom! Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen.
c) Tillämpad etikHuom! Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen.
d) Kulturfilosofi och filosofisk estetikHuom! Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen.
f) SamhällsfilosofiHuom! Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen.
Kf330f:Den praktiska filosofins historiaKäytännöllisen filosofian jonkin erikoisalan historiaa, jotakin filosofia, filosofista suuntausta tai ajanjaksoa käsitteleviä teoksia sopimuksen mukaan, ks. esimerkiksi opintojakson Kf320 kirjallisuus, tai esim: Schneewind J B: The Invention of Autonomy (4 op)
h) Historiens filosofi och ideforskningHuom! Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen.
Kf330i: Specialisering: RättsfilosofiHuom! Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen.
i) Filosofi och pedagigikHuom! Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen.
j) VetenskapsfilosofiHuom! Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen.
k) Studier i vetenskap och teknologiTieteentutkimuksen johonkin eritysalaan kuuluvia teoksia sopimuksen mukaan, esim. ks. tieteentutkimuksen opintokokonaisuus, opintojakso Tt210, alakohdat a-c. Opintojakson kirjallisuus on esitelty tieteentutkimuksen opassivuilla: http://www.valt.helsinki.fi/opas2008/kfil/sts/index.html
l) Samhällsvetenskapernas filosofiHuom! Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen.
m) Samhällsvetenskapernas formala metoder och grundval3-4 books from the two chosen areas of specialisation. Other books can be chosen with the consent of the supervisor. NB! Consult your supervisor for the choice of books.
Praktisk filosofi, seminariumOmfattning sp 5 - 10
På seminariet får den studerande respons och stöd för arbetet med sin egen avhandling och deltar i behandlingen av avhandlingar av andra studerande som befinner sig i samma skede. Målet är öva den studerande såväl i vetenskaplig skriftlig framställning som i kritisk filosofisk diskussion särskilt om aktuella filosofiska frågor.
Kf310 Seminarium för forskningsplan
Seminarieövningar i två terminer. Varje deltagare skriver två föredrag (15 sidor) och fungerar två gånger som opponent. Ett i samband med seminariet uppgjort godkänt föredrag inlämnas till lektorn i modersmålet som övningsuppsats för språkgranskning, såvida en övningsuppsats inte har granskats i sambend med kandidatavhandlingen.
Kf350 Praktisk filosofi, arbetspraktikOmfattning sp 5
Målet är att med hjälp av arbetspraktik göra den studerande insatt i arbetsuppgifter som hänför sig till studier i praktisk filosofi. Huvudämnesstuderande kan inkludera arbetspraktiken som alternativ studieprestation i sina fördjupade studier. Institutionen förmedlar praktikplatser närmast hos statens ämbetsverk och inrättningar. Platserna anslås i regel för ansökan i januari-februari. Även en arbetsplats som den studerande själv skaffat kan godkännas som praktikplats.
I regel en 3 månader lång kontinuerlig arbetspraktik på en praktikplats varom på förhand överenskommits. Efter avslutad praktik skall den studerande avfatta en skriftlig rapport om sitt arbete. Närmare information om praktiken fås av amanuensen.
Pro gradu -avhandlingOmfattning sp 40
Målet är att inöva den studerande i självständigt forskningsarbete, behärskande av filosofiska metoder och argumentation, användning av källitteratur samt vetenskaplig framställning.
Uppgörandet av avhandlingen är till huvuddelen självständigt arbete som får stöd av seminarier och gradugrupper. Om val av ämne och tillhörande arbetsplan är det skäl att den studerande talar med professorn i ämnet i god tid. Stommen till avhandlingen samt preliminär litteratur hopsamlas på seminariet för forskningsplanen. På seminarierna för fördjupade studier presenteras självständiga delar av avhandlingen som är under arbete. Under arbetets gång bör den studerande hålla regelbunden kontakt med handledaren för arbetet. Mera information om uppgörandet av avhandlingen finns att få i institutionens egen avhandlingsguide. http://www.valt.helsinki.fi/kfil/gradops.htm
Praktisk filosofi som biämneGrundstudier i praktisk filosofi, 25 sp
OBS! Förhör och tentamina av studiekurserna P4 och P7 ska avläggas enligt instruktioner av filosofiska institutionen, Humanistiska fakulteten.
Grundstudier för biämnesstuderandeOmfattning sp 25
Grundstudierna för biämnesstuderande i praktisk filosofi är desamma som för huvudämnesstuderande.
Grundstudier i praktisk filosofi, 25 sp
OBS! Förhör och tentamina av studiekurserna Fte140a och Fte160 ska avläggas enligt instruktioner av filosofiska institutionen, Humanistiska fakulteten.
Ämnesstudier för biämnesstuderandeOmfattning sp 35
Ämnesstudier för biämnesstuderande, 35 sp
LivsåskådningskunskapLivsåskådningskunskap (ET) är en mångvetenskaplig studiehelhet, som består av studier i praktisk och teoretisk filosofi, pedagogik- och religionsvetenskap samt social- och kulturantropologi. Eventuella gemensamma kurser godkänns som studieprestation i vardera studiehelheten, men då man beräknar helhetsomfattningen av examen beaktas antalet studieveckor endast en gång. Mera information om hur studierna samordnas får du av amanuensen vid institutionen för praktisk filosofi. Om ersättande studieprestationer i studierna i religionsvetenskap bör överenskommas med Titus Hjelm, lärare i livsåskådningskunskap inom religionsvetenskapen.
Lärokurserna i livsåskådningskunskap har planlagts för personer som vill bli klass- eller ämneslärare, men även andra studerande kan inkludera dem i sina studier. Kontrollera på din ämnesinstitution hur livsåskådningskunskap lämpar sig som biämne!
I livsåskådningskunskap kan man tentera följande lärokurser:
Studerande som studerar enligt den gamla examensförordningen genomgår samma studieperioder. Antalet studieveckor i dessa nämns i beskrivningarna av studieperioderna, om bildande av vitsorshelhetet skall skilt för överenskommas med den ansvariga läraren.
Kursfordringarna i livsåskådningskunskap har fastställts vid statsvetenskapliga, humanistiska och beteendevetenskapliga fakulteten. Denna broschyr följer de kursfordringar som fastställts av statsvetenskapliga fakulteten. Mera information om studierna får du av Marjukka Laakso på institutionen för praktisk filosofi.
Grundstudier i livsåskådningskunskapLuokanopettajan monialaisten opintojen ET-peruskurssi (Soveltavan kasvatustieteen laitos)Omfattning sp 3
Introduktion till vetenskapsfilosofinOmfattning sp 3
Introduktion till vetenskapsfilosofinDen här perioden genomgås endast av de studerande, som redan har tenterat grundkursen i livsåskådningskunskap i sina mångdisciplinära studier. Teoretisk filosofi: Inledning till vetenskapsfilosofin
Målet är att presentera centrala principer för vetenskapligt tänkande, den vetenskapliga argumentationens struktur och giltighetsvillkor, den vetenskapliga kunskapens natur och de viktigaste vetenskapsfilosofiska skolorna. Därtill genomgås specialvetenskapernas filosofiska och metodologiska grunder.
Föreläsningsserie med slutförhör av tillhörande bredvidläsning eller litteraturförhör vid fakultetstentamen.
De studieperioder för vilka teoretisk filosofi ansvarar tenteras på humanistiska fakultetens tentamensdagar för grund- och ämnesstudier. Se närmare på adressen: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm
Avlägga antingen a) eller b):
a)
b)
Filosofisk-historisk introduktion till den vetenskapliga världsbildenOmfattning sp 4
De studieperioder för vilka teoretisk filosofi ansvarar tenteras på humanistiska fakultetens tentamensdagar för grund- och ämnesstudier tentamensdagar. Se närmare på adressen: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm
Religionsvetenskapens grunder, Institutionen för religionsvetenskapOmfattning sp 4
Religionsvetenskapens grunder, Institutionen för religionsvetenskap Ansvarig institution: Institutionen för religionsvetenskap
Målet för studieperioden är att förvärva allmän kännedom om forskningsobjekt, grundläggande begrepp samt teoretiska utgångspunkter inom religionsvetenskapen. På kursen studerar man religionsvetenskapens identitet och gränser, hur religionen definieras och hur religionsvetenskapen är anknuten till idé- och lärdomshistorien. På kursen sätter man sig också in i den finländska religionsvetenskapens olika skeden och i våra dagars forskning i ämnet. Kursens mål är att ge färdigheter att tillämpa religionsvetenskapens perspektiv på forskning i kultur och samhälle.
Föreläsningsserien religionsvetenskapens grunder, (28h) sam
Livsåskådningskunskap: introduktion till social- och kulturantropologiOmfattning sp 5
Livsåskådningskunskap: introduktion till social- och kulturantropologiAnsvarig institution: Sociologiska institutionen/ Social- och kulturantropologi
Antropologins grundläggande begrepp och ett antropologiskt perspektiv på kulturen och samhället.
Föreläsningsserie eller litteraturtentamen.
Kurssin yhteydessä tentitään kirja: Eriksen, T: Small Places, Large Issues: An Introduction to Social and Cultural Anthropology
Kirjatenttinä voidaan suorittaa Keesing, R & Strathern, A: Cultural Anthropology; A Contemporary Perspective
Livsåskådningskunskap, ämnesstudierOmfattning sp 35
Religionerna i världen, 6 sp Institutionen för religionsvetenskapOmfattning sp 6
Institutionen för religionsvetenskapAnsvarig institution: Institutionen för religionsvetenskap
Målet för studieperioden är att förmedla grundläggande kännedom om världens religiösa traditioner. På kursen gör man sig insatt i religionernas historia, geografiska fördelning, läror och kutymer. Föremål för granskningen utgörs också av de religiösa traditionernas anslutning till kulturen och samhället.
Föreläsningsserien De religiösa traditionerna i världen, (28h) samt litteratur. De studieperioder för vilka religionsvetenskapen ansvarar tenteras på humanistiska fakultetens tentamensdagar för grund- eller ämnesstudier. Se närmare på adressen: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm
Livsåskådningskunskap: Antropologins centrala inriktningar, 7 sp Sociologiska institutionen/ Social- och kulturantropologiOmfattning sp 7
Livsåskådningskunskap: Antropologins centrala inriktningar, 7 sp Sociologiska institutionen/ Social- och kulturantropologiAnsvarig institution: Sociologiska institutionen/ Social- och kulturantropologi
1900-talets antropologiska forskningshistoria; samhället och kulturen som allmänt forskningsobjekt för antropologin. Målet för undervisningen är att ge en generell referensram med hjälp av vilken den studerande kan förstå sig på forskningsområden och teorier som behandlas i senare studieperioder som en del av antropologin.
Boktentamen på tentamensdagarna för social- och kulturantropologi.
Tiedekuntatenttikirjallisuus:
a) Sahlins, M: Tribesmen
b) Evans-Pritchard, E.E: Witchcraft, Oracles and Magic among the Azande
c) Kluckhohn, C: Navaho Witchcraft
d) Malinowski: Argonauts of the Western Pacific
Religiösa traditioner i Finland, 3 sp Institutionen för religionsvetenskapOmfattning sp 3
Ansvarig institution: Institutionen för religionsvetenskap
Under studieperioden stiftar man bekantskap med Finlands religiösa fält genom att sätta sig in i folktro, kristliga traditioner och den tilltagande religiösa pluralismen. Målet är att förmedla allmän kännedom om tänkande och verksamhet hos traditionella och nya religiösa samfund. Ett av kursens mål är att inöva de studerande i skriftlig framställning.
Läsekretsen Religiösa traditioner i Finland, (14h) samt litteratur. De studieperioder för vilka religionsvetenskapen ansvarar tenteras på humanistiska fakultetens tentamensdagar för grund- eller ämnesstudier. Se närmare på adressen: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm
Livsåskådningskunskap: Kurs i forskningsområdet för antropologi , 7 sp Sociologiska institutionen/ Social- och kulturantropologiOmfattning sp 7
Litteraturtentamen på fakultetstentamensdagarna för social- och kulturantropologi.
Vetenskaps- och teknologiforskning (STS)
Vetenskaps- och teknologiforskning (STS)I vetenskaps- och teknologiforskning kan man avlägga både grundstudier (minst 25 studiepoäng) och ämnesstudier (minst 60 studiepoäng).
Vetenskaps- och teknologiforskningen är ett snabbt expanderande tvärvetenskapligt forskningsområde som har vetenskapen och teknologin som forskningsobjekt. Den internationella benämningen på vetenskaps- och teknologiforskningen är Science and Technology Studies (STS). Studiehelheten består av kurser som anordnas vid olika institutioner och eventuella övningar i anknytning till kurserna samt litteraturförhör. För studiehelhetens allmänna studierådgivning svarar docent Arto Siitonen. Studierådgivning och påteckning för enskilda föreläsningskurser får man av ifråga varande lärare.
Påteckning för helheten avhämtas hos amanuensen i praktisk filosofi Marjukka Laakso.
OBS! I studiehelheten för vetenskaps- och teknologiforskning kan man inkludera även sådana litteraturförhör som hör till området för vetenskaps- och teknologiforskning och som tenterats vid andra institutioner vid Helsingfors universitet. Lämpliga studieperioder finns bl.a. i kursfordringarna för sociologi (forskningsområde I, punkt 439), socialpsykologi (studieperiod 402c), Studia Europea –studiehelheten (SE220a) samt kvinnoforskning. Mera information om litteraturförhörens lämplighet får du av aman. Anu Kuusela eller universitetslekt. Kristian Klockar
Grundstudierna i vetenskaps- och teknologiforskningOmfattning sp 25
Grundstudierna i vetenskaps- och teknologiforskning Grundstudierna i vetenskaps- och teknologiforskning (minst 25 studiepoäng eller 15 sv) består av följande studier:
Tt110 Bra tänkande och argumentationOmfattning sp 3 - 5
Målet är att inöva färdigheter i bra tänkande och argumentation. Kursens tyngdpunktsområden är vetenskaplig argumentation, utvärdering av den samt värdediskussion.
Kursen genomförs i praktiken i samband med studieperioden Samhällsvetenskaper och argumentation (3 sp) inom statsvetenskapliga fakultetens gemensamma studier, eventuellt kmpletterad med ett litteraturförhör (sammanlagt 5 sp), under studieperioden Kfl50 Introduktion till logiken (5 sp) eller i form av ett litteraturförhör vid höstterminens sista fakultetstentamen eller vid fakultetstentamen i april.
Samhällsvetenskap och argumentationOmfattning sp 3
Välj två av de följande verk för 3 sp:
Tt120 Introduktion till vetenskaps- och teknologiforskningOmfattning sp 5
Studieperiodens uppgift är att leda in den studerande i vetenskaps- och teknologiforskningen, dess delområden och för vetenskaps- och teknologiforskningen typiska frågeställningar.
Föreläsningsserie (på hösten) med tillhörande slutförhör eller litteraturförhör vid fakultetstentamen
Suoritetaan tiedekuntatentissä seuraavat kohdat a,b,c:
a) Yksi seuraavista:
b)
c)
Tt210 Vetenskaps- och teknologiforskningens specialområdenOmfattning sp 12 - 30
Tt210 Vetenskaps- och teknologiforskningens specialområden I Grundstudierna i vetenskapsforskning presteras sammanlagt minst 12 studiepoäng enligt eget val från följande specialområden. I ämnesstudierna presteras från tre specialområden inom vetenskaps- och teknologiforskningen sammanlagt minst 30 studiepoäng.
Under studieperioden stiftar den studerande bekantskap med de specialområden han valt inom vetenskaps- och teknologiforskningen antingen genom att tentera litteratur enligt överenskommelse eller genom att delta i lämplig föreläsningsundervisning. Som specialområden kan man enligt studiernas omfattning välja ett eller flere av delområdena inom vetenskaps- och teknologiforskningen. Ämnesstuderande måste göra sig insatt i minst tre delområden i vilka det fordras sammanlagt 30 studiepoängs prestationer.
Det antal studiepoäng som behövs samlas ihop genom deltagande i föreläsningskurser eller litteraturtentamina vid statsvetenskapliga fakultetens fakultetstentamina. Om litteratur och ersättande av föreläsningar överenskommer man personligen med den person som är ansvarig för specialiseringsmomentet. Undermomentens bokförteckning a-f innehåller exempel på tentamensböcker som kan komma ifråga. Med examinatorn kan man även komma överens om att tentera verk som inte finns i förteckningen.
Tt210 a) Vetenskaps- och teknologifilosofiSeuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Tt210 b) Vetenskapens etikSeuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Tt 210 c) Vetenskaps- och teknologihistoriaSeuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Tt210 d) Teknologi- och innovationsforskningTenteras på beteendevetenskapliga fakultetetens tentamensdag – läs mera: http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/tiedekuntatentit.htm
Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Tt210 e) Vetenskaps- och teknologisociologiTill exempel:
Tt210f) Forskning i vetenskaps- och teknologisociologiTenteras vid sociologiska institutionens fakultetstentamen.
ÄmnesstudierOmfattning sp 35
Tt220 Proseminarium i vetenskaps- och teknologiforskningOmfattning sp 4+1
Ansvarig institution: Institutionen för praktisk filosofi
Målet är att ge den studerande färdigheter för uppgörande av vetenskaplig framställning, självständig användning av källitteratur och kritisk bedömning. På proseminariet gör den studerande sig insatt i något delområde inom vetenskaps- och teknologiforskning genom att utarbeta ett proseminarieföredrag om ämnet. Studerande skall även delta i behandlingen av andra seminariedeltagares arbeten.
I samband med studieperioden tenteras även Metodstudier i filosofi,1 sp, i form av nedan angiven litteratur.
Deltagande i ett en termin långt proseminarium med tillhörande föredrag samt litteraturförhör vid fakultetstentamen. Proseminariet i vetenskaps- och teknologiforskning genomgås i praktiken i samband med proseminariet i praktisk filosofi så, att den studerande skriver en 2-3 sidor längre essä än huvudämnesstuderandena i praktisk filosofi (som erhåller 3 sp för proseminariet)
PåbyggnadsstudierPåbyggnadsstudier kan genomföras antingen enligt de allmänna kursfordringarna vid institutionen för praktisk filosofi eller enligt kursfordringarna vid den riksomfattande forskarskolan i filosofi. Forskarskolan i filosofi är ett riksomfattande samarbetsprojekt i vilket filosofiska institutioner och enheter i Finland deltar, och inom vilket studerande gör sig grundligt insatta i filosofins olika delområden och avlägger doktorsexamen på fyra år. Handledning och undervisning för avhandlingarna anordnas i form av samarbete mellan högskolorna. Mera information fås av amanuensen samt av forskarskolans sekreterare.
Innehåll
För påbyggnadsstudier lämpliga av institutionen anordnade specialkurser enligt överenskommelse samt de obligatoriska seminarier som fordras:
llmänna kursfordringar vid institutionen för praktisk filosofi för påbyggnadsstudier :
Kf410 Postgradualt seminarium, praktisk filosofiKf430 Postgraduala studier i praktisk filosofi
"The Dismal Science". A seminar on the foundations of economicsAbstract ObjectsAdvanced and Doctoral Seminar in Social and Moral Philosophy, AutumnBachelor's Thesis for advanced students and Master's Thesis for doctoral students
English speaking students in advanced or post-graduate level of philosophy.
The aim of the seminar is to familiarize the student with the practices of scientific discussion and philosophical writing. The work undertaken in advanced seminars is intended to support the writing of the Master’s thesis or dissertation.
Active participation in seminar work during the term. Each student writes a seminar essay (5000 -6000 words) and acts as an opponent.
Advanced and Doctoral Seminar in Social and Moral Philosophy, SpringSeminar in English for advanced and post-graduate Social and moral philosophy students, first meeting Tue Jan 13 16-18 in S20A sr 222, and 10.3.-28.4. on Tuesdays 16-20 S20A sr 222, university lecturer Heta Gylling.
Bachelor's Thesis for advanced level seminar and Master's Thesis for doctoral level seminar.
The aim of the seminar is to familiarize the student with the practices of scientific discussion and philosophical writing. The work undertaken in advanced seminars is intended to support the writing of the Master’s thesis / the dissertation.
Active participation in seminar work during the term. Each student writes a seminar essay (5000 -6000 words) and acts as an opponent.
Ajankohtaisia teemoja tieteen ja teknologian tutkimuksessaAntiikin filosofian tutoriaaliBerkeleyn filosofiaaPeriodi IV, ma ja ti 16-18 S20A kok 244, prof. Timo Airaksinen, 9.3.-21.4.
Lukupiirissä käydään yksityiskohtaisesti lävitse Berkeleyn teosta Principles of Human Knowledge.
Aktiivinen osallistuminen seminaariin + alustus + loppuessee = 5 op
Bernard Williams: filosofia humanistisena tieteenalanaPeriodilla IV, ma ja ke 12-14 S20A sh 303, 9.3.-27.4. (myös 15.4.)
Kurssilla käsitellään Williamsin teosta Filosofia humanistisena tieteenalana. Bernard Williamsin teos on sinänsä kulttuurifilosofinen tapaus: erään johtavan brittiläisen filosofin (1929 - 2003) jälkeenjääneitä pohdiskeluja filosofian tehtävästä, alueesta, rajoista ja tulevaisuudesta, metafysiikasta, etiikasta; mukana myös kaunokirjallisia viittauksia.
Williamsin teosta Philosophy as a Humanistic Discipline ja erityisesti sen nimikkoesseetä käsittelevällä kurssilla on tarkoitus keskustelun menetelmää soveltaen käydä läpi hänen perusajatuksensa. Kurssi on siis luennon ja seminaarin välimuoto. Kyseisen esseen teksti (s. 180–199) jaetaan kurssin alkaessa kaikille osanottajille.
Brittifilosofi Bernard Williamsin (1929–2003) yllä mainittu teos julkaistiin postuumisti vuonna 2006 A. W. Mooren toimittamana ja Princeton University Pressin kustantamana. Teos on kokoelma, jonka nimikkoessee perustuu Williamsin 23. helmikuuta vuonna 2000 pitämään esitelmään sarjassa Annual Royal Institute of Philosophy Lecture. Teksti julkaistiin samana vuonna aikakauslehden Philosophy numerossa 75.
Williamsin tekstin johtavia kysymyksiä ovat seuraavat: Mitä filosofia voi – ja mitä se ei voi – tehdä? Mitä ovat sen eettiset riskit – ja sen mahdolliset ansiot? Miten se eroaa tieteestä?
Esseen alussa Williams tähdentää, ettei otsikko merkitse vaatimusta, jonka mukaan filosofia kuuluu samaan piiriin kuin humanistiset tai taideoppialat. Pikemminkin kysymys kuuluu: Mitä malleja, ihanteita tai analogioita meidän pitäisi tarkastella ajatellessamme tapoja, joilla filosofiaa kuuluisi tehdä? Miten filosofian tulisi ymmärtää itsensä? Vastaus, jota hän puolustaa, kuuluu: filosofia on osana yleisempää pyrkimystä tehdä elämästämme ja älyllisistä toiminnoistamme parhaalla tavalla mielekkäitä.
Humanistinen käsitys filosofiasta on, että se eroaa perustavalla tavalla tieteestä, kun taas skientistinen käsitys vaatii, että filosofia vertautuu (luonnon)tieteeseen niin päämääränsä kuin menetelmiensä puolesta. Williams vertaa skientismiä tiettyyn tyylilajiin, jota luonnehtii "precision by total mind control" (s. 183). Vaikka skientismi perustuu väärinkäsitykseen, niin esimerkiksi kvanttimekaniikan filosofia tai muodollinen logiikka matematiikan ja luonnontieteiden laajennuksena ovat tieteenaloina hyväksyttäviä.
Williams viittaa Hilary Putnamiin, joka on luonnehtinut skientismiä seuraavasti: tiede ja vain tiede kuvaa maailman sellaiseksi kuin se on. Tämä johtaa Williamsin mukaan kysymyksiin, millainen olisi absoluuttinen käsitys maailmasta ("maailman sinänsä" kuvaus), ja voivatko tiede ja mahdollisesti filosofia sen saavuttaa. Näiden kysymysten selvittäminen vaatii pohdiskeluja filosofiasta, semantiikasta ja viittaamisesta sekä kulttuurista. Myös kysymykset tieteen ja historian välisestä suhteesta, filosofisten ideoiden historiasta ja tieteiden edistymisestä nousevat esiin.
Williams puhuu reflektion ja sitoutumisen välisestä jännitteestä liberalistisessa perinteessä ja politiikan filosofiassa. Meidän pitäisi toisaalta osallistua aikamme poliittisiin kiistoihin ja ratkaisuihin; toisaalta tehtävänämme on pohtia näitä yhteiskuntatieteissä ja -filosofiassa. Tässä yhteydessä hän viittaa Richard Rortyyn ja tämän käyttämiin käsitteisiin 'osallistuminen' (attachment) ja 'etäisyys' (detachment). Williams nimittää skientistiseksi illuusioksi pyrkimystä etsiä ja toteuttaa "ehdottomasti paras poliittinen ja eettinen ajatusjärjestelmä" (vrt. s. 193 f). Vapautuaksemme tästä harhakäsityksestä meidän on sovitettava yhteen (i) näkemystemme mukainen toiminta, (ii) näkemystemme reflektointi ja pyrkimys niiden mielekkyyden parantamiseen sekä (iii) niiden alkuperän historiallinen ymmärtäminen.
Ongelmanamme on, ettemme näytä koskaan pystyvän saavuttamaan täysin mielekästä kokonaiskäsitystä maailmasta ja itsestämme. Kohtaamamme epäyhtenäisyydet voivat johtaa kriisiin – niin selittämisen kuin oikeuttamisen kriisiin. Selittämistä koskeva kysymys kuuluu: millä perusteella järjestämme ideamme? Oikeuttamispyrkimys puolestaan liittyy kysymykseen: säilyvätkö nämä ideat ja palvelevatko ne meitä myös jatkossa? Tässä yhteydessä Williams viittaa Kantin käsitykseen ymmärryksen rajoista, Fregen ja Russellin teorioihin kielellisen merkityksen ehdoista sekä Wittgensteinin muistutukseen, että kaikki oikeuttaminen loppuu aina johonkin. Saksankielistä ilmaisua käyttäen Williams toteaa, että jotkin poliittiset ja eettiset näkemyksemme ovat unhintergehbar – luovuttamattomia (sananmukaisesti: "sellaisia, joiden taakse ei voi päästä").
Artikkelinsa yhteenvedossa Williams toteaa seuraavaa: filosofian tulisi luopua skientistisestä illuusiosta ja nähdä itsensä osana laajempaa humanistista pyrkimystä mielekkääseen toimintaan. Vastatakseen kysymyksiinsä filosofian on monissa tapauksissa otettava huomioon historia. Ongelmana on filosofian laaja-alaisuus: filosofi on amatööri aivan liian monella alueella. Työnjakoa filosofian piirissä ei tule kuitenkaan hylätä vaan arvioida uudelleen. Filosofinen tieto esiintyy usein muodossa: "tiedän, etten tiedä – –" Eri filosofeilla tämä variaabeli '– –' saa kulloinkin erilaisen tulkinnan. Filosofia muodostaa omaehtoisen tutkimus- ja opetusalan. Se saa ihmiset miettimään, mitä he tekevät; tässä suhteessa sillä on yhteyksiä muihin itseymmärryksen tapoihin (tiede, taide, politiikka, jne.). Filosofia ui vastavirtaan nykyajan kulttuurissa, jota luonnehtii koulutuksen yhä voimakkaampi keskittyminen teknisille ja kaupallisille aloille.
On kiinnostavaa verrata Williamsin näkemyksiä siihen, mitä Eino Kaila sanoi vuonna 1929 ilmestyneessä teoksessaan Nykyinen maailmankäsitys:
…ammattifilosofia erityisesti KANTin jälkeen lakkasi olemasta se universaalitiede, joka se esim. LEIBNIZille ja KANTille oli, muuttuen eräänlaiseksi "humanistiseksi" tutkimusalaksi. Tämä oli ehkä kohtalokkain asia, mitä ammattifilosofialle koko sen olemassaolon aikana on tapahtunut, koska siitä aiheutui se filosofialle itselleen niin peräti vahingollinen vieraantuminen erityisesti matematiikasta ja luonnontieteistä, joka vieläkin on huomattavissa. Ilmeisesti kuitenkin tämä onneton asiantila nykyään kallistuu loppuunsa. (Otava, Helsinki, luvussa "Filosofian suhde tieteeseen", s. 99.)
Kaila pyrki kokonaisvaltaiseen filosofiaan, joka muodostaisi logiikan ja matematiikan, fysiikan, biologian ja psykologian menetelmien kuten myös niiden tulosten synteesin (vrt. kyseisen teoksen pääluvut: Aika ja avaruus, Aine, Elämä, Sielu). Kailan ja Williamsin näkemysten vertailu johtaa seuraaviin kysymyksiin: Ovatko näiden ajattelijoiden käsitykset maailmasta, tieteestä ja filosofiasta keskenään ristiriidassa vai yhteen sovitettavissa? Onko filosofian mahdollista vielä olla universaalitiede siinä mielessä, kuin se oli uudella ajalla? Syventääkö filosofia ymmärrystämme ja itseymmärrystämme, vai kuuluuko näin väittäminen vain retoriikan piiriin? Tuleeko teknis-kaupallinen kulttuuri syrjäyttämään tieteen ja filosofian?
Biologian tieteenfilosofian tutoriaaliTi 18.03.-06.05. klo 13-16, paikkana S10 sali 226, paitsi 25.03. S10 sali 223 ja 29.04. S20R sh 301.
Business EthicsPeriodically in January 12-16, each day from 9 to 12 in S20A sr 244.
This course focuses on Business Ethics beyond ethical issues in business and organizational life. According to Anthony Giddens, Life politics is a politics of life decisions that are conceptualized. The discourse of Business Ethics has conceptualized many decisions that influenced corporate behaviour. Social responsibility and sustainable development have become key terms as the result of those conceptualized decisions. In this light Business Ethics is more than just applied ethics to business practice. Today it is life politics, but not without its historical background of Protestantism. The course attempts to show a relation between Protestant American mind-set and contemporary life politics of business ethics.
Books
Articles
Changing Dynamics of Science and Technology - Finland in a global perspectiveConfucian Role EthicsPeriod II, the course starts with an intensive lecture serie Nov 3-7:
The lectures and group discussions are held by visiting professor Henry Rosemont Jr (Brown University).
The lecture can be supplemented by a weekly seminar by researcher Liuda Kocnovaite, Fridays 14.11., 21.11., and 28.11. from 12 to 14 in U40 ls 12.
CLASSICAL CONFUCIANISM: A PHILOSOPHICAL OVERVIEW
Although there are a multiplicity of moral philosophies operative today – utilitarian, Kantian, virtue-based, pragmatic, religious, etc. – they all employ roughly the same vocabulary for discussing ethical (and political) issues in English: “freedom,” “liberty,” “public,” “private,” “democracy,” “justice,” “rights,” “evil,” “rationality,” “dilemma,” “choice,” and of course “ethics,” and “morality.”
None of these terms have close lexical equivalents in the classical Chinese language in which the early Confucians wrote and compiled the texts that have come down to us, hence it might be claimed, as a number of Western thinkers have done, that the Confucians have nothing to say to us today about issues of pressing moral and political concern.
But as their texts reveal with surety, the early Confucians thought long and hard about desired and undesired patterns of human interactions, about the distribution of material goods, the significance of human life, the importance of history and culture for that significance, and about the ideal human society. Moreover, the early Confucians linked these aesthetic, ethical, social and political concerns to the spiritual, and we shall examine how they endeavored to use ethics as a path to the religious life, sacralizing the secular.
These concerns are by no means merely relics of the past, and consequently the fundamental assumption of this seminar is that early Confucian texts are of relevance and importance today, especially as ethical and political issues must now take on international dimensions, and have strong religious overtones as well.
At the same time, the early Confucians are distant from ourselves in their spatial, temporal, cultural and linguistic contexts, and thus our examination of their writings must begin by focusing on the differences between their presuppositions and assumptions about the world, and our own, before taking up similarities. Their views are by no means “inscrutable,” but they are indeed different from those with which we are familiar, and consequently before we can consider seriously how the Confucians may be “just like us,” we must clearly understand the ways in which they are not.
On Monday, Tuesday, Thursday and Friday mornings I will lecture on the themes outlined in the schedule below, with a 5-minute break in between each day. During these lectures I will welcome questions and comments at all times. It will be helpful if the readings are done before the lectures each day, although I will discuss materials at times that are not in the readings. On Tuesday and Thursday afternoons I would like to meet with half of the class from 2:15-3:00 pm, and the other half from 3:15–4:00 pm. These will be discussion sessions, with interactive participation strongly encouraged. Whenever possible, the readings for the day should be done before the class meets.
I look forward to an intellectually exciting and pleasurable week with you.
Schedule
Monday, November 3
I. Background
II. Reading The Analects (1)
Tuesday, November 4
Reading the Analects (2)
Thursday, November 6
Friday, November 7
The Successors of Confucius
Reading material:
A folder with course reading material (for copying) is on the shelf next to Philosophica library (Siltavuorenpenger 20 A, 3rd floor). Some articles will be sent to the registered participants by e-mail.
Death and PunishmentIN MARCH, EXACT TIME AND PLACE TBA
INSTRUCTOR: Dr. Cătălin Avramescu. Lecturer in the Political Science Department (University of Bucharest); teaches History of Political Ideas and Political Philosophy. Former Fellow of the Netherlands Institute for Advanced Study in the Humanities and Social Science, Clark Library/Center for 17th and 18th Century Studies (UCLA), Institute for Advanced Study in the Humanities (University of Edinburgh). Mellon Fellow of Herzog August Bibliothek, Lise Meitner Research Fellow (Institut für Geschichte, Vienna) and Marie Curie Research Fellow (Università degli studi di Ferrara). Latest book: The Cruel Philosopher. A History of Cannibalism (Bucharest 2003; forthcoming at Princeton University Press).
PERSONAL WEBPAGE: web.mac.com/avramescu
This is a course on selected topics related to ideas and arguments on death and punishment in ethics and political theory in the modern age. These were crucial issues in political and moral debates, in the context of the debates such as those on the extent of legitimate political power.
TEXTS: Most of the works of the authors we discuss are available in the Department’s library. Many facsimile texts could be found at Gallica virtual library: www.bnf.fr
SCHEDULE and REQUIREMENTS: The intensive course will span over five days, four hours daily, each divided in two two-hour units. It is open to all students in philosophy, especially advanced. The texts are generally available in English, though knowledge of French and/or Latin would be an advantage.
Day 1: Narratives of Death
The Philosophical Literature of Consolation
The Theory of Inquiétude
Day 2: Rights of Death
Burial and Dissection
Sovereignty and the Soul
Day 3: Necessary Evil
A Hierarchy of Cruelty
Death by Numbers
Day 4: Punishment (I)
Rituals of Torture
A Calculus of Pain.
Day 5: Punishment (II)
War on Beggars
The Worm of Conscience
BIBLIOGRAPHY
A. Primary texts
B. Secondary literature
Energiapolitiikka, media ja markkinatAika 11.3.-29.4.2009, keskiviikko klo 14-16
Paikka: Metsätalo, Unioninkatu 40, Sali 12
Kurssi on avoin kaikille pääkaupunkiseudun yliopistojen perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille eikä sille tarvitse ilmoittautua etukäteen.
Suoritustapa: luennot oheislukemistoineen, joiden pohjalta kirjoitetaan essee
Ohjelma:
Etiikan praktikumPeriodi III, ke 14-17 U40 sali 30 (poikkeuksena 4.2. sama paikka mutta vain 16-18), VTM Saara Reiman ja valtiot. yo. Vilma Venesmaa, 14.1.-25.2. Praktikum täydentää Timo Airaksisen Johdatus etiikkaan -luentosarjaa.
Etiikan tutoriaaliKurssi täydentää Airaksisen etiikan aineopintojen kurssia. Lisätietoja myöhemmin.
EtiikkaPeriodi IV, tiistaisin klo 13-16 S20A ls 334d, dosentti Tuija Takala, 10.3.-5.5. Huom! Ei kokoontumista ti 14.4. (pääsiäisloma). Tentti 12.5. ja uusinta 26.5. sama aika ja paikka.
Existentialist EthicsPeriod III-IV, Thu 16-18, S20A lr 334D. Note! no sessions March 5 nor April 9.
The course will begin with the ethics of the "proto" existentialists, Kierkegaard and Nietzsche, and proceed through both religious and non-religious existentialists such as Heidegger, Sartre, Tillich, Bultmann, Marcel, Jaspers,etc., i.e., the major voices of existentialist philosophy. The main aim of our investigation will be to track their ethical thinking and presuppositions. The major issue we will face is the question, "Is there any such thing as an existentialist ethic?"
Fenomenologinen tutkimusmenetelmäPeriodi II, ke 14-17 PR aud IX, dos. Juha Himanka, 29.10.-10.12.
Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia, ei WebOodi-ilmoittautumista.
Filosofian historia - uusi aikaPeriodi I ja II, pe 14-17 U37 ls, 12.9.-5.12. (ei 24.10.), tentti 12.12., uusinta ilmoitetaan myöhemmin, toinen uusinta käytännöllisen filosofian rästitentissä.
Korvaa opintojakson Kf210 osin (Jones III+IV), 3 op.
Filosofian historia - vanha aikaPeriodi III-IV, to 16-19, S20A aud 107.
Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia.
Korvaa opintojakson Kf210 osin, 3 op (Jones I+II, antiikki ja keskiaika).
Filosofian historian johdantokurssiPeriodi I, ma 14-16 ja ke 11-14 S20A aud 107, ajalla 3.9.-13.10., poikkeuksena 29.9. S10 aud 2, tentti 15.10. klo 11-14 S20A aud 107, uusintatentti ma 17.11. klo 13-16 S20A aud 107, toinen uusinta käytännöllisen filosofian rästitentissä.
HUOM! 1) Luentoja ei 10.9. 2) Keskiviikkoina 3.9. ja 24.9. luennot klo 12-14.
Kurssi koostuu luennoista sekä oheiskirjallisuudesta (yht. 3 op).
Oheiskirjallisuus (luettavissa Philosophicassa)
Luentojen ja oheiskirjallisuuden lisäksi opiskelijoiden on mahdollista suoritaa loppukuulustelussa myös filosofian historian klassikkokohta (teor. ja käyt. vaatimusten mukaan). Tentittävät klassikkovaihtoehdot ovat seuraavat:
Filosofian historian lukupiiriLukupiiri kokoontuu kevätlukukaudella joka toinen (parittomina viikkoina) keskiviikko klo 12-14 S20A kok 244, ensimmäinen kokontuminen on 14.1. ja viimeinen 20.5.
Lukupiirissä perehdytään filosofian historian klassikkoteksteihin alkukielillä lähinnä kreikaksi tai latinaksi sekä keskustellaan teksteissä esiintyvistä käsitteellisistä erotteluista ja argumenteista sekä niiden vaikutushistoriasta ja filosofisesta relevanssista. Lukupiiri tukee filosofian historian systemaattista tutkimusta ja opiskelua ja edistää riittävien kielellisten valmiuksen hankkimista. Piiri on avoin kaikille asianharrastajille, yhtä lailla tutkijoille kuin opiskelijoillekin. Tervetuloa! Lisätietoja:
Filosofinen antropologiaFilosofisten menetelmien harjoituskurssiKokoontumiset ti 14-16 ja to 14-16, paikkana torstaisin S10 sali 223, tiistain paikka vaihtelee:
Kf281, Kf250 argumentaatio-osa, Kf330 sop.muk.
Seminaarityötä suunnittelevat/aloittelevat pääaineopiskelijat.
Kurssilla tarkastellaan filosofiaa menetelmien ja taidollisen harjaantumisen näkökulmasta, ja se soveltuu erityisesti opinnäytevaiheessa oleville filosofianopiskelijoille.
Kurssi on toinen vaihe kokeiluluontoisesta opetuksen kehittämishankkeesta käytännöllisen filosofian laitoksella. Opiskelijoilta toivotaan aiempia filosofian opintoja, aktiivista panostusta kurssin työtapoihin sekä analyyttistä palautteenantoa käytetyistä opetusmenetelmistä.
History of Philosophy Research SeminarJohdatus etiikkaanPeriodi III, ma ja ti 16-18, prof. Timo Airaksinen. Paikkana 12.-19.1. S20A ls 334D (ei luentoja 20.1.-27.1.), paikkana helmikuussa S10 ls 224 paitsi ma 2.2. ja ma 9.2. S20C Psy sali 2, tentti 10.3., uusinta 24.3., II uusinta käytännöllisen filosofian rästitentin yhteydessä.
Kf131, P2.1
Johdatus filosofiaanPeriodi I, ti ja to 12-14 S20A aud 107, dos. Pentti Määttänen, luennot 2.9.-14.10., kuulustelu 16.10.
Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia
Kurssilla ei ole käytössä Web-Oodi-ilmoittautumista.
Sivuaineopiskelijoille
Johdatus filosofiaan -praktikumPeriodi I, ke ja pe 14-16 S20A sh 222, 3.9.-17.10., valtiot. yo Vesa Korkkula ja valtiot. yo Otto Kronqvist.
Vastuuoppiaine: käytännöllinen filosofia.
Pääaineopiskelijoille.
Johdatus logiikkaanPeriodit I ja II, pe 9-12 S20A aud 107, FK Janne Hiipakka, luennot 5.9.-17.10. ja 31.10.-5.12., kuulustelu 12.12. Kurssiin kuuluvat harjoitukset:
Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia. Kurssilla ei ole WebOodi-ilmoittautumista.
Johdatus tieto-oppiinPeriodi I-II, ti 9-12, paikkana periodilla I S20A ls 334d ja periodilla II M11 ls 1, yliopistonlehtori Markus Lammenranta, luennot 2.9.-14.9. ja 28.10.-2.12., kuulustelu 9.12.
Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia. Kurssilla ei ole WebOodi-ilmoittautumista.
Johdatus yhteiskuntafilosofiaanPeriodi II, ke ja to 14-16 S20C Psy sali 2, paitsi 26.11. ja 10.12. paikkana S20A aud 107, yliopistolehtori Kristian Klockars, 29.10.-10.12., tentti 11.12. 14-16 S20C Psy sali 2, uusintakokeesta ilmoitetaan myöhemmin, toinen uusinta käytännöllisen filosofian rästitentissä.
Kf132, P2.2
Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaanPeriodi III, to ja pe 10-12 P673, tutkija Tomi Kokkonen, 16.1.-27.2., ei kokoontumista 6.2., tentti pe 13.3. klo 10-12 P673, uusinta to 2.4. S20A sh 303. II uusinta käytännöllisen filosofian kevään rästitentissä.
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissaKandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään laitoksen toimistoon viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää myöhemminkin, ohjaajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kant's Critique of Practical Reason - POSTPONED!POSTPONED!
Dr Jens Timmermann, Universities of St Andrews and Helsinki (jt28@st-andrews.ac.uk)
Timetable:
Kf320, doctoral studies
Course description:
The course will focus on major themes in the Dialectic and Doctrine of Method of second of Kant's three Critiques, the Critique of Practical Reason (1788), e.g. the nature of the Highest Good, the antinomy of pure practical reason, the primacy of practical reason, the doctrine of the postulates and Kant’s theory of applying the results of his critical ethics. In addition, we shall have a look at Kant’s essay on Theory and Practice (Section I), which is in a sense his own commentary on parts of the Critique of Practical Reason in the face of public criticism.
Course text:
Secondary Literature:
Krishnamurtin ajatuksia - Itämaisen elämänfilosofian mahdollisuudetPeriodi I, ti 16-20 S20A sh 222, 9.9.-14.10.
Aineopinnot.
Kf330a ja c, Kf340 sop. muk.
Kurssilla perehdytään Krishnamurtin valikoituihin kirjoituksiin. Kurssimateriaali - valikoidut luvut Krishnamurtin teoksesta Hetkestä hetkeen - on nähtävissä Philosophica-kirjasossa ennen kurssin alkua. Seminaari perustuu osallistujien aktiiviseen osallistumiseen ja osallistujien valmistelemiin alustuksiin seminaarikertojen pohjatekstistä. Kurssille valitaan max. 15 osallistujaa.
Krishnamurti: Hetkestä hetkeen
Käytännöllisen filosofian syksyn 2008 kurssien rästitenttiKäytännöllisen filosofian syksyn 2008 rästitentti järjestetään pe 30.1. klo 10-14 S20A aud 107.
Laki ja valtio viisasten ja viisastelijain silminIlmoittaudu sähköpostitse luennoitsijalle mielellään 12.1. mennessä, mikäli mahdollista: jurentto@utu.fi
Jatkokoulutus- ja harjoitusseminaari
LAKI JA VALTIO VIISASTEN JA VIISASTELIJAIN SILMIN
jatkuu kevätlukukaudella 2009. Kevään ensimmäinen kokoontuminen on keskiviikkona, tammikuun 14. päivänä klo 16-20 oikeustieteellisen tiedekunnan tiedekuntahuoneessa. Otamme silloin vastaan uusia osanottajia ja sovimme aikataulusta ja alustuksista. Kokoontunemme kevätlukukaudella kerran tai kaksi kuussa, keskiviikkoisin klo 16 alkaen, ellemme toisin sovi. Seminaari on mahdollista suorittaa yhden lukukauden aikana, mutta sen voi myös aloittaa keväällä ja suorittaa loppuun syksyllä.
Tammikuun tapaamisen yhteydessä kuultaneen alustukset William Godwinin anarkistisesta yhteiskuntateoriasta ja hänen puolisonsa Mary Wollstonecraftin ihmisoikeuspamfleteista. Keväämmällä jatkamme oikeus- ja valtiofilosofisen itseymmärryksemme rakentamista valistuksen ajan loppupuolen ja sen vastaisen taantumuksen edustajien sekä saksalaisen idealismin parissa (Kant, Fichte). Syksyllä on tarkoitus vielä jatkaa saksalaisten kimpussa (ainakin Hegel ja romantikot) ja heidän lisäkseen tarkastella mm. 1800-luvun alkupuolen sosialismia (Saint-SImon, Fourier, Proudhomme, Cabet), tieteellistä positivismia (Comte) ja utilitarismia (isä ja poika Mill).
Uudet ja vanhat osanottajat ovat tervetulleita viisastelevaan joukkoomme. Jos siis olet kiinnostunut valistusajan jälkivaiheen oppien paremmasta ymmärtämisestä, saavu in corpore yllä mainittuun tilaisuuteen tai ilmoittaudu sähköpostitse allekirjoittaneelle tammikuun 12. päivään mennessä. Myöhemminkin voi päästä mukaan, mutta alustusvuoroissa ei varmaan silloin ole enää paljon valinnan varaa.
J.-P. Rentto, oikeusfilosofian dosentti, Harjukatu 3b, 20540 Turku, jurentto@utu.fi
LogiikkaPeriodit III-IV, to 9-12 S20A ls 334D, prof. Ahti Pietarinen, alkaa 15.1. Perusosan (5 op) loppukuulustelu 19.3., täydennysosan (+ 3 op) loppukuulustelu 30.4.
Kurssiin kuuluvat harjoitukset, opettajana Janne Hiipakka:
Ryhmiin ilmoittaudutaan kurssin (perusosa ja täydennysosa) linkkien välityksellä.
Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia
Korvaa argumentaatio-osan opintojaksosta Kf250.
Mannermaisen filosofian lukupiiriSeminaari korvaa luontevimmin opintojakson Kf220 täydennysosaa, mutta sopii myös syventäviin opintojaksoon Kf330 sopimuksen mukaan.
Katso kurssin tarkemmat tiedot blogisivulta:
Muiden korkeakoulujen TT:n opetus (vaatii Joo-opinto-oikeuden)Nietzsche and EmersonPeriodically Dec 1-12, Mon, Tue, Thu and Fri daily 9-12; place Mon, Thu and Fri S20A lr 334D, Tuesdays U40 is 14.
The influence of the Presocratics, particularly of Heracleitus, as well as that of Schopenhauer and Wagner, on the work Nietzsche, is well known and much written about.
The course is based on George J Stack’s text Nietzsche and Emerson: An Elective Affinity (Ohio: Ohio University Press, 1992). In it Stack argues that those ideas and theories regarded by many Nietzsche’s original contribution to Western philosophy can actually be traced back to the ideas and theories of Ralph Waldo Emerson, who Stack regards as “surprisingly radical”. These, according to him, influenced the development of Nietzsche’s central ideas; they entered into the existential dimension of Nietzsche’s thought and into the stream of what has been considered a distinctly European intellectual movement.
The series of twelve lectures/seminars over three weeks, then, is an exploration of the theories and ideas shared by Nietzsche and Emerson, as well as an investigation into how they might differ, contrary to the claims of Stack.
Philosophy of EmotionsPeriod II,
Doc Mikko Salmela.
The research of emotions has developed into one of the most important areas of interdisciplinary scholarship in the recent decades. Along with empirical scientists, philosophers have taken a keen interest in this historically neglected topic. This course focuses on the contemporary philosophy of emotion, its main problems and theoretical approaches. The course offers an overview of the development of emotion research in the 20th and the early 21st century, starting from William James’ influential feeling theory of emotions, ranging through the rise of cognitive theories from the 1960's onwards until the recent challenges to cognitivism that have brought fundamental questions about the nature of emotions back to the fore. The focus will be on philosophical theories but important contributions of scientific emotion research will be highlighted as well. These include the debate between Robert Zajonc and Richard Lazarus about the primacy of affect or cognition in emotion, Joe LeDoux’s and Antonio Damasio’s findings about the neurophysiology of emotion, and the research on emotional labor initiated by the sociologist Arlie Hochschild. Among the philosophical themes that will be discussed are the distinction between emotions and other affective states, the question of basic emotions, the primacy of cognition and feeling in emotion, emotions and culture, the rationality of emotions , the nature of emotional affectivity, responsibility for emotions, and the role emotions in ethics. The course suits both advanced undergraduate students and graduate students.
Thematic session 1: Emotions and culture (5.11.)
Thematic session 2: The primacy of affect and cognition in emotion (12.11.)
Thematic session 3: Emotions and rationality (19.11.)
Thematic session 4: Emotional affectivity (26.11.)
Thematic session 5: Emotions, agency, and responsibility (3.12.)
Thematic session 6: Emotions and ethics (10.12.)
See also Questions for readings .
PowerPoint presentations of lectures
Lectures + weekly reading assignments TBA.
Philosophy of HumorPeriodically March 30 - April 4, visiting professor Tim DeMey (Erasmus Universiteit Rotterdam). More information TBA.
Philosophy of Language: Theory of ReferencePhilosophy of LogicPhilosophy of MatematicsPhilosophy of Science (POS) SeminarPhilosophy of language: Theories of referenceTue 10-12 and 14-16; Wed 10-12 and 14-16; Thu 10-12; Fri 10-12
More information available in September on the web-site of the department.
Philosophy, Ethics and Politics of DevelopmentsPeriodically 26.1.-2.2. Please check the exact time and place below:
Aims and Objectives:
Development ethics is and interdisciplinary field of study and research which examines the multi-faceted nature of ethical problems and challenges involved in development as well as their relation to the protection of individual and cultural integrity and their impact in international aid, cooperation and development policies. The course examines the theoretical foundations of ethics of development in relation to the questions of global justice and the ethical dimensions of aid and intervention. It also introduces the study various approaches to philosophical study of development and ethics, including need-based approach, capability ethics and post-development critique.
The course will examine the theoretical basis for the ethical dimensions in development and the practical ethical implications of dominant approaches and modes of development including the policies and practices of major international institutions, national governments, and independent NGOs. Practical examples and case studies will be used to evaluate the ethical dimensions of specific development projects and policies.
The course will cover the following topics:
SUGGESTED READINGS (CENTRAL ONES MARKED WITH #, AND THE COMPULSORY ONES WITH ##):
SUGGESTED READINGS (CENTRAL ONES MARKED WITH #, AND THE COMPULSORY ONES WITH ##):
The literature will be available in Philosophica-library (Siltavuorenpenger 20A) in Mid-January.
The course is assessed by an essay. Essay questions will be handed out during the course.
Proseminaari I ja II, syksyRyhmät:
Kf281 Filosofian metodiopinnot
Proseminaarit I ja II, kevätProseminaariryhmiin ilmoittaudutaan WebOodin kautta su 11.1. mennessä.
Proseminaarien yhteinen järjestäytymistilaisuus ja metodiluento ke 14.1.2009 klo 16-19, S20A ls 334d. Seminaariin kuuluu ryhmäkokoontumisien lisäksi yhteinen metodiluento, jonka tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet tieteellisen esityksen laatimiseen. Luennon pitävät proseminaarien vetäjät yhdessä ja tilaisuuden lopussa sovitaan proseminaariryhmien kokoonpano ja tarkemmat aikataulut.
Mikäli ryhmiin I ja II ilmoittautuu yhteensä yli 24 opiskelijaa, järjestetään myös kolmas ryhmä.
Kf281 Filosofian metodiopinnot
Proseminarium, vårenPerioder III+IV, ti 14-16, plats meddelas senare.
Ansvarläröämnet: filosofi (hum.)
Selected Issues in Philosophy of Social SciencesPeriodically in May 4-8, visiting professor Tim DeMey, more information available in January.
Seminar in LogicSeminar in Philosophy, Autumn TermWed 12-14 and Thu 14-16 in S20A sr 222, first meeting Wed Sept 10 12-14, MA Liuda Kocnovaite and FD Bernt Österman.
Basic studies
Kf281 Methods of Philosophy (book examination in faculty examination - Rosenberg: The Practice of Philosophy)
English speaking students; intermediate level of studies
Seminar in Philosophy, Spring termWed 12-14 and Thu 12-14 in S20A sr 222, first meeting Wed Jan 21, MA Liuda Kocnovaite and FD Bernt Österman. Preregistration by Jan 14
Basic studies
Kf281 Methods of Philosophy (book examination in faculty examination - Rosenberg: The Practice of Philosophy)
English speaking students; intermediate level of studies
Seminar on Michael PolanyiPeriods I-II, Thu 16-18 S20A sr 303, Doc. David Jenkins, 4.9.-11.12., except 18.9., 16.10., 23.10. no meeting.
The course will focus on the notion of "postcritical" philosophy as a means of responding to postmodern issues.
Recommended reading: Polanyi's book "Personal Knowledge" - the foundational reading for the course, though lectures will include references to other works.
Seminar on NormativityPeriod III, Wed 14-17 S20A sr 222, 14.1.-25.2., Research Fellow Arto Laitinen.
This course concerns normativity, the “ought” –side of the is/ought – divide. The focus is on the dependencies between normative reasons, ‘oughts’, requirements of rationality and social norms.
The course examines what can be called a “reasons approach”, which holds that the notion of a normative reason, “a consideration standing in favour of an action” is central to normativity. Reasons are considerations that justify, make intelligible or eligible or “right”, call for, or require some response such as an action or belief. In happy cases, reasons also motivate and guide agents accordingly, and we can explain why they do what they do by citing the reasons for which they acted. Very different starting points for analysing normativity might be accepted social norms (as in social constructivism); or proper functioning of (procedural, formal) rationality (either in Kantian or other form).
The coursework will include participating the sessions, reading the assigned texts, presenting one of the texts, and writing a short essay.
The first meeting (14.1) will be an introductory lecture, and there are no readings assigned for that. For the other meetings the participants should read one text at a time. The readings will be available from the lobby of Philosophica library (Siltavuorenpenger 20A).
Here’s some preliminary info about the readings:
21.1
The first reading (“Normativity” by Derek Parfit) concerns the nature of normativity, defending the irreducibility of normativity to natural facts, or to motivational force, and yet defending the idea that normative facts are nonetheless genuine facts. (Parfit).
Derek Parfit (1997, 124) has drawn the distinction between two kinds of facts, “normatively significant” descriptive facts (1: “jumping out of a burning building is the only way to save my life”), and literally “normative” facts (2:“the truth of (1) gives me a reason to jump”). He defends the kind of non–naturalist, objectivist realism according to which the latter claim can be a fact, but one which possesses normative force (to be distinguished from motivational force, although ideally people are motivated accordingly).
Derek Parfit’s paper “normativity” (2006) clarifies the irreducibility of normative facts to anything else, and discusses contrary statements by a number of theorists (Hare, Falk, Nowell–Smith, Williams, Korsgaard, Nagel). You are adviced to read especially the bits which seem most understandable to you, and flip through the other parts – some bits may be hard reading if you haven’t read the texts that Parfit comments on, but the moral of the story should be clear enough.
Further, optional reading: (downloadable from http://users.ox.ac.uk/~ball2568/parfit/bibliography.htm)
28.1 (and possibly 4.2)
Then we will discuss Joseph Raz’s early statement (1975; 2nd rev.ed 1990) of the reasons approach. He makes various points about the nature of reasons, and attempts to cash out the normativity of social and legal norms in terms of reasons, especially the second–order “exclusionary reasons”.
11.2 (and possibly 4.2)
John Broome poses a dual challenge to the reasons approach: on the one hand wide–scope “normative requirements”, such as requirements of rationality, cannot be cashed out in terms of reasons, and on the other hand “oughts” are more central than reasons. But it has come unclear whether the first kind of requirements are genuinely “normative” at all, and it is not clear whether either reasons or oughts are primary.
18.2
Jonathan Dancy’s holism about reasons and his moral particularism will suggest we need a clearer distinction between situation–specific facts and general principles – Dancy in effect argues that principles have no interesting role to play, and that reasons function in very irregular ways from situation to another. Dancy further distinguishes between the normative relation of “being a reason” (“favourer”) and the normative relation of “being a right–making (or ought–making) feature”. He suggests that neither is primary. Further, he distinguishes these from such roles as “enabling” or “intensifying” – the features in these roles affect reasons but are not reasons themselves.
25.2
Judith Jarvis Thomson in her paper “normativity” holds that value and reasons–and–oughts, or “evaluatives” and “directives” are intimately connected, but following Peter Geach, Philippa Foot et al she holds that goodness or value is always kind–dependent. There are various kinds of good x’s: good knifes, and good natural functionings of living beings, but nothing (no state of affairs, say) is simply good as such – there is always implicit reference to its “kind”. And things which are not good in their kind are defective. So the key to Thomson’s view on normativity is that things ought not be defective. John Broome argues that such views as Foot’s or Thomson’s falls short of genuine normativity. Does it? Or could Thomson’s views help to see how Broome’s “requirements or rationality” can be understood as “ought to be” norms?
A video of her related lecture: http://www.uctv.tv/search-details.asp?showID=9543
Seminar on Reasons for ActionPeriod I, Wed 14-18 S20A sr 303, prof. Raimo Tuomela.
Seminarium, våren 2009Sodan myytitLegendan mukaan spartalaiset äidit toivottivat sotaan lähteville pojilleen: ”Tule takaisin kilpesi kanssa tai kilven päällä”. Jos poika palasi sodasta ilman kilpeä, se merkitsi että hän oli paennut joukosta ja luopunut soturin valastaan. Kilvellään jokainen soturi suojeli toista soturia rinnallaan. Kilven antama suoja ei siis ollut tarkoitettu itselle. Hän oli pettänyt taistelutoverinsa. (French 2005, 241)
Luentosarjassa on kahdeksan osaa. Jokainen osa käsittelee sodan olemusta eri myyttien ja uskomusten kautta. Jokaiseen kertaan liittyy elokuva.
Oheiskirjallisuus
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssiSulautuva yliopisto-opetusSurrealismi ja avoin realismiSyventävä ja jatkokoulutusseminaari, kevätSyventävien ja jatko-opintojen suomenkielinen seminaari kokoontuu kevätlukukaudella osallistujien yhdessä sopiman aikataulun mukaisesti.
Aineopinnot, Kf310 Tutkimussuunnitelmaseminaari
Pro gradu -tutkielmaansa ja väitöskirjaansa valmistelevat opiskelijat.
Välitapaaminen 12.3.2009 klo 12 (-14), S20A sh 303
Varsinaiset seminaarikerrat
Ke 29.4. klo 12-16, S20A sh 303
To 30.4. klo 12-16, S20A sh 303
Ke 6.5. klo 12-16, S20R K107
To 7.5. klo 12-16, S20R K107
Seminaarityöt tulee toimittaa viimeisteltyinä sähköpostitse edeltävän viikon perjantaina minulle, opponentille sekä muille seminaariryhmäläisille.
Syventävä ja jatkokoulutusseminaarit, syksySeminaarissa esitetään pro gradu- tai jatkotutkimuksen aihepiiristä laadittu esitelmä. Seminaareihin on ilmoittauduttava su 7.9. mennessä. Professori Airaksisen ryhmä on suomenkielinen ja yliopistonlehtori Gyllingin ryhmä englanninkielinen.
Syventävien ja jatko-opintojen suomenkielinen seminaari kokoontuu professori Timo Airaksisen johdolla ti 9.9. klo 12-14 S20A sh 222 ja periodimaisesti joulukuussa ma ja ti klo 16-20 S20A kok 244, 1.12.-16.12.
Seminaarissa esitetään pro gradu- tai jatkotutkimuksen aihepiiristä laadittu esitelmä.
Tackling Derrida - deconstruction in praxisThe Value of KnowledgeTheory, Methodology and Structure of TCM (Traditional Chinese Medicine)Intensive course (10 h) + seminar, more information available in March.
Kf330j, Kf330k, theoretical philosophy as agreed
Tieteelliset mallit ja mekanismitTieteenfilosofiaTrends and tensions in intellectual integration (TINT)Period III or IV, dates and place TBA
Seminar in four sessions Interdisciplinary Encounters is a seminar that deals with a set of major current developments in the social sciences, namely the intensified crossings of disciplinary boundaries. These take place in two directions. Horizontally, there are interactions between social sciences such as economics, sociology, political science, anthropology, and law. These interactions are often rather contested, such as in the case of ‘economics imperialism’, the increasing use of economics-style rational choice explanations in other social sciences. Vertically, social sciences increasingly seek guidance and insight from cognitive and life sciences, such as experimental psychology, neurobiology and evolutionary theory. Major debates accompany these developments as well.
These developments and debates provide juicy raw materials for philosophical scrutiny, and they also call for analyses from the point of view of social studies of science. Such analyses are likely to be of help in organising interdisciplinary practice and debate in the social and other sciences. They deal with issues of relations between disciplines, theories, and explanations such as: whether, how and on what grounds scientists are advised to pay attention to what happens in neighbouring disciplines; how, by way of what kinds of mechanisms, ideas are transferred across disciplinary boundaries; whether one theory or discipline is powerful enough to provide explanations that unify the phenomena and the fields that study them; or whether there is a case for pluralism and complementary coexistence among the theories.
Such issues and others will be discussed in four sessions, based on representative readings. The seminar, to be continued next year, is connected to the recently launched Academy of Finland project TINT (www.helsinki.fi/filosofia/tint). It thus also serves to explore possibilities of collaboration with participants. Please contact the instructor so as to let him know that you plan to participate.
Tutkijat verkollaPeriodit III+IV, tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin.
Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia
Tutkimuksen apuvälineetTutkimussuunnitelmaseminaari, kevätJärjestäytyminen pe 16.1.2008 klo 12-14 S20A sh 222. Seminaari kokoontuu III periodilla pääsääntöisesti joka toinen viikko pe 12-14 S20A sh 303 ja periodilla IV joka viikko pe 12-14 S20A sh 222. Seminaarin tarkemmasta ohjelmasta sovitaan järjestäytymiskokouksessa.
Seminaarissa täytettävät HOPS- ja graduaihesopimuslomakkeet löytyvät Almasta: http://alma.helsinki.fi/doclink/72363
Tutkimussuunnitelmaseminaari, syksyTutkimussuunnitelmaseminaari ja HOPS (Kf310), 5 op
Tutkimussuunnitelmaseminaarin vetää yliopistonlehtori Kristian Klockars, seminaari järjestäytyy pe 5.9. klo 12 alkaen S20A sh 303, kokoontumiset pe 31.10. alkaen 12-14 S20A sh 222. Seminaariin sisältyy sekä ryhmä- että henkilökohtaisia tapaamisia.
Seminaarissa täytettävät HOPS- ja graduaihesopimuslomakkeet löytyvät Almasta: http://alma.helsinki.fi/doclink/72363
Aineopinnot (kandintyö).
Tutorial in EthicsTutorial supplements the lecture course in Ethics by Doc. Tuija Takala. During the tutorial students read articles in ethics and discuss them.
Tutorial in Ethics, Society and Aesthetics: Queer Theory and the Critique of Western SubjectPeriods I-II, Mon 16-18 S20A sr 303, MA Jacek Kornak, 8.9.-8.12.
Organizer: Filosofi (sv), no preregistration.
Debates in queer theory can be seen as general critique of Western concept of subjectivity. Queer theory takes on workshop the issue of the classical concept of rationality and representation which were formed and established in the modern philosophy from 17th century.
This course offers a philosophical introduction to the current problems of sexuality and gender through examining the debates in queer theory on subjectivity from the end of the 1980's till current time. The course material includes key texts from authors who use different methods of rethinking or deconstructing the subject from different positions: neo-marxism, psychoanalysis and post-structuralism such as Bersani, Butler, Halberstam, de Lauretis, Oksala, Pulkkinen, Rose, Wittig. These authors analyse contemporary theories of subjectivity from the very critical point of view. The main question for them is how the Western concept of subject works in the 'matrix' of heterosexual relations and how it excludes from itself the difference. These problems can be easily linked to the philosophy of Jacques Derrida, Roland Barthes and many others. We will also focus on queer political and cultural production which examines the collective subject. The question we will pose is: how queer theory as a critique of Western subjectivity challenges concepts of politics, epistemology, ethics and representation.
TyöelämäorientaatioPeriodilla II, to 16-18 U37 sh 4, 30.10.-11.12., useita luennoitsijoita.
Vastuuoppiaine: filosofia-oppiaineet yhdessä
30.10. Filosofina työelämässä?
6.11. HumanistiURA-vierailu, HUOM! paikkana Vanha ylioppilastalo.
13.11. huom! klo 16-19, Urapolkuja filosofeille
20.11. Filosofian heikkoudet ja vahvuudet työmarkkinoilla
27.11. CV ja työhakemus: yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut esittää
4.12. Työoikeudet
11.12. Akateeminen ura
TyöelämäportfolioUtilitarismi-lukuseminaariPeriodi I, ma ja ke 16-19 S20A kok 244, 8.9.-6.10., ei kuitenkaan 29.9. Seminaarin kirjallisuus on saatavilla Philosophica-kirjastosta.
Values and MoralityYhteiskuntafilosofiaPeriodi III, ma ja ke 12-14 S20A ls 334d, yliopistonlehtori Heta Gylling, 12.1.-25.2., ei kokoontumisia 21.1., 26.1. eikä 28.1.; kuulustelut 11.3. ja 1.4., toinen uusinta käytännöllisen filosofian rästitentissä.
Luentosarjaa täydentää Yhteiskuntafilosofian tutoriaali.
Kf240 osin, 3 op (korvaa kohdan kirjallisuudesta yhteisen teoksen Kymlicka)
Yhteiskuntafilosofian tutoriaaliPeriodi III, ti ja pe 12-14 S20A kok 244, tutkija Annamari Vitikainen, tutoriaali täydentää Gyllingin luentosarjaa.
Yhteiskuntafilosofian aineopintokurssia tukeva yhteiskuntafilosofian tutoriaali on tekstipohjainen keskustelukurssi, jossa perehdytään valikoituihin yhteiskuntafilosofisiin artikkeleihin. Tutoriaali on jaettu kuuteen teemaan. Kutakin teemaa käsitellään kahden, hieman eri perspektiiveistä teemaa lähestyvän tekstin pohjalta. Vapaaehtoinen lisälukemisto valottaa keskustelun taustoja ja avaa osaltaan käsiteltäviä artikkeleja.
Opiskelijat lukevat kunkin kerran artikkelin etukäteen ja kirjoittavat siitä maksimissaan yhden sivun mittaisen referaatin. Opiskelijat pitävät vuorollaan noin 20 minuutin alustuksen käsiteltävänä olevasta artikkelista, jonka jälkeen keskustellaan yhdessä. Kunkin kerran lopuksi avataan hieman seuraavan kerran tekstiä / teemaa ja annetaan vinkkejä lisälukemiseksi.
OHJELMA
Ti 13.1. JÄRJESTÄYTYMISTILAISUUS
Lisäluettavaa:
OIKEUDENMUKAISUUS
Pe 16.1.
Ti 20.1.
Lisäluettavaa:
OIKEUDET
Pe 23.1.
Ti 27.1.
Lisäluettavaa:
DEMOKRATIA
Pe 30.1.
Ti 3.2.
Lisäluettavaa:
TASAVERTAISUUS
Pe 6.2.
Ti 10.2.
Lisäluettavaa:
GLOBAALI OIKEUDENMUKAISUUS
Pe 13.2.
Ti 17.2.
Lisäluettavaa:
MONIKULTTUURISUUS
Pe 20.2.
Ti 24.2.
Lisäluettavaa:
Pe 27.2.
Hyväksytty kurssisuoritus edellyttää:
REFERAATIT
ALUSTUS
ARTIKKELIT voi käydä kopioimassa kolmannen kerroksen ”Kurssimateriaalia”-hyllyssä sijaitsevasta violetista kansiosta. Osa artikkeleista löytyy myös sähköisessä muodossa.
Yhteiskuntatieteet ja argumentaatioPeriodi III: ma ja ke 12-14 S20A aud 107, luennoi dos. Arto Siitonen, luennot 12.1.-23.2., tentti 25.2., I uusinnasta ilmoitetaan myöhemmin, II uusinta käytännöllisen filosofian rästitentin yhteydessä pe 29.5. 10-14 S20A aud 107 (ilmoittautuminen viimeistään viikkoa aiemmin WebOodin kautta).
Yhteiskuntatieteiden filosofiaPeriodi IV, ke 10-12 S20A sh 334d ja pe 10-12 S20A sh 303, PhD Aki Lehtinen, 11.3.-29.4., ei kuitenkaan 10.4. eikä 15.4.
Kf140
Ympäristöpolitiikan filosofiaPeriodit I+II, useita opettajia, vastuuopettaja Marjukka Laakso, ensimmäinen tapaaminen ke 17.9. klo 14-16 S20A ls 334D ja kurssi jatkuu verkossa 10.12. saakka, jolloin keskusteluaika loppuu ja kurssin sivut sulkeutuvat.
Kurssin sivut: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/ypf/index.htm
Vastuuoppiaine: käytännöllinen filosofia
Kurssin opetusmateriaalista ja teknisestä toteutuksesta vastaavat käytännöllisen filosofian laitokselta yliopistonlehtori, dos. Olli Loukola, tutkijat Marjukka Laakso ja Simo Kyllönen sekä opiskelija-avustaja Markus Neuvonen. Kaikki osallistuvat myös verkkokeskusteluun.
Kurssin suorittaminen ei edellytä aiempia opintoja filosofiasta tai ympäristötieteistä. Kurssille voivat osallistua kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat, joilla on yliopiston verkkotunnus.
Kurssin tärkeimpänä oppimistavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia tarkastella ja analysoida kriittisesti sitä monimuotoista informaatiotulvaa, joka liittyy erilaisiin ympäristökysymyksiin. Se vaatii käytettyjen käsitteiden analysointia ja jäsentämistä, sillä niiden kautta hahmotetaan paitsi itse tilanne, niin myös eri toimijoiden suhde siihen.
Tätä pyritään havainnollistamaan niin, että ympäristöpoliittisen filosofian keskeisistä aiheista, opetusteemoista, keskustellaan verkossa erilaisten toimijoiden lähtökohdista. Kukin opiskelija saa roolin, jonka kautta hän siis reflektoi ko. toimijan argumentaatiota. Näin pyritään jäsentämään ongelmakenttää, eri toimijoita sekä pääsemään eroon liian henkilökohtaisesta arvottamisesta. Keskustelua ohjataan kuhunkin teemaan liittyvillä keskustelutehtävillä. Roolit on jaettu eri ryhmiin (esimerkiksi ydinvoima, ilmastonmuutos), joissa saman ympäristöllisen ”ongelmatilanteen” eri toimijat (roolit) keskustelevat kulloisenkin opetusaiheen tehtävistä. Ryhmiin, rooleihin ja keskusteluun opettajat toimittavat tarvittavan taustamateriaalin. Lisäksi opiskelija esittelee henkilökohtaista oppimistaan ja argumentaatiotaan oppimispäiväkirjan kautta. Näin esimerkiksi ympäristöön liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia pohditaan ydinvoima-ryhmässä mm. ydinvoiman vastustajan, ydinvoimalan työntekijän ja ydinjätteen loppusijoituspaikkakunnan kunnanjohtajan näkökulmista: mitä oikeuksia näillä toimijoilla voi olla ja kuinka näitä oikeuksia voidaan puolustaa. Oman näkemyksensä puolustamista opiskelija harjoittelee oppimispäiväkirjassaan. Opetusteemat ovat Johdanto filosofiaan ja etiikkaan; Ympäristö oikeutena; Kestävä kehitys; sekä Ympäristöpoliittinen päätöksenteko. Aikataulu näiden teemojen suhteen on seuraava:
I Johdanto filosofiaan ja etiikkaan 17.9. – 8.10.
II Ympäristö oikeutena 8.10. – 29.10.
III Kestävä kehitys 29.10. – 12.11.
IV Ympäristöpoliittinen päätöksenteko 12.11. – 3.12.
Ainakin seuraavista aiheista pyritään muodostamaan keskusteluryhmät (eli blogit): geenimanipulaatio, metsiensuojelu, ydinvoima ja ilmastonmuutos.
Kurssin järjestymistilaisuudessa (ke 17.9. klo 14-16, S20A ls 334D) opettajat esittelevät tarkemmin kurssin sisältöä, tavoitteita ja teknistä toteutusta. Lisäksi opiskelijat jakautuvat keskusteluryhmiin ja roolit jaetaan, joten läsnäolo tilaisuudessa olisi suositeltavaa. Tämä kerta on ainoa suunniteltu tapaaminen, muutoin kurssi suoritetaan verkossa (oppimispäiväkirjaa lukuunottamatta). Kurssin hyväksytty suoritus on 3 op ja se koostuu kurssimateriaalin opiskelusta, aktiivisesta osallistumisesta verkkokeskusteluun sekä oppimispäiväkirjan työstämisestä. Kurssimateriaali on luettavissa kurssin sivuilta; se sisältää lyhyen johdannon sekä aiheeseen liittyvän kirjallisuuden. Verkkokeskustelussa opiskelijalta edellytetään, että hän tuo esille valitsemansa roolin näkökulman. Vapaaehtoisesti keskusteluun saa lisäksi osallistua myös omana itsenään. Kurssin aikataulussa on otettu huomioon, että varsinkin alussa verkkokeskustelu ja puheenvuorojen muotoileminen vie aikaa ja kuormittaa opiskelijaa jonkin verran, siksi kurssi kestää lähes kaksi periodia. Kunkin opetusteeman keskustelu kestää noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen esitellään uusi teema ja keskustelu siirtyy sen alueelle. Näin ollen opiskelijalla on kaksi viikkoa aikaa täyttää oman roolinsa keskusteluosuus kussakin teemassa. Lisäksi kurssin loppuun mennessä (10.12.) pitää palauttaa oppimispäiväkirjat, noin 1-2 sivua kustakin opetusteemasta. Ylimääräisen, vapaaehtoisen esseen kirjoittaminen kurssin pohjalta tuottaa 2 opintopistettä lisää. Esseestä tulee sopia kurssin opettajien kanssa etukäteen.
Arvsotelu muodostuu keskusteluaktiivisuuden ja oppimispäiväkirjojen pohjalta, asteikolla 0-5.