Prerequisites

Bachelor's Thesis for advanced students and Master's Thesis for doctoral students

Target group/Course level

English speaking students in advanced or post-graduate level of philosophy.

Content

The aim of the seminar is to familiarize the student with the practices of scientific discussion and philosophical writing. The work undertaken in advanced seminars is intended to support the writing of the Master’s thesis or dissertation.

Course work and forms of study

Active participation in seminar work during the term. Each student writes a seminar essay (5000 -6000 words) and acts as an opponent.

Prerequisites

Bachelor's Thesis for advanced level seminar and Master's Thesis for doctoral level seminar.

Content

The aim of the seminar is to familiarize the student with the practices of scientific discussion and philosophical writing. The work undertaken in advanced seminars is intended to support the writing of the Master’s thesis / the dissertation.

Course work and forms of study

Active participation in seminar work during the term. Each student writes a seminar essay (5000 -6000 words) and acts as an opponent.

Korvaavuudet

• Kf330d kulttuurifilosofia
• Kf220 täyd.
• teoreettinen filosofia: Fte210c Filosofian historia, 1900-luku

Kurssin sisältö /ohjelma

Williamsin teosta Philosophy as a Humanistic Discipline ja erityisesti sen nimikkoesseetä käsittelevällä kurssilla on tarkoitus keskustelun menetelmää soveltaen käydä läpi hänen perusajatuksensa. Kurssi on siis luennon ja seminaarin välimuoto. Kyseisen esseen teksti (s. 180–199) jaetaan kurssin alkaessa kaikille osanottajille.

Brittifilosofi Bernard Williamsin (1929–2003) yllä mainittu teos julkaistiin postuumisti vuonna 2006 A. W. Mooren toimittamana ja Princeton University Pressin kustantamana. Teos on kokoelma, jonka nimikkoessee perustuu Williamsin 23. helmikuuta vuonna 2000 pitämään esitelmään sarjassa Annual Royal Institute of Philosophy Lecture. Teksti julkaistiin samana vuonna aikakauslehden Philosophy numerossa 75.

Williamsin tekstin johtavia kysymyksiä ovat seuraavat: Mitä filosofia voi – ja mitä se ei voi – tehdä? Mitä ovat sen eettiset riskit – ja sen mahdolliset ansiot? Miten se eroaa tieteestä?

Esseen alussa Williams tähdentää, ettei otsikko merkitse vaatimusta, jonka mukaan filosofia kuuluu samaan piiriin kuin humanistiset tai taideoppialat. Pikemminkin kysymys kuuluu: Mitä malleja, ihanteita tai analogioita meidän pitäisi tarkastella ajatellessamme tapoja, joilla filosofiaa kuuluisi tehdä? Miten filosofian tulisi ymmärtää itsensä? Vastaus, jota hän puolustaa, kuuluu: filosofia on osana yleisempää pyrkimystä tehdä elämästämme ja älyllisistä toiminnoistamme parhaalla tavalla mielekkäitä.

Humanistinen käsitys filosofiasta on, että se eroaa perustavalla tavalla tieteestä, kun taas skientistinen käsitys vaatii, että filosofia vertautuu (luonnon)tieteeseen niin päämääränsä kuin menetelmiensä puolesta. Williams vertaa skientismiä tiettyyn tyylilajiin, jota luonnehtii "precision by total mind control" (s. 183). Vaikka skientismi perustuu väärinkäsitykseen, niin esimerkiksi kvanttimekaniikan filosofia tai muodollinen logiikka matematiikan ja luonnontieteiden laajennuksena ovat tieteenaloina hyväksyttäviä.

Williams viittaa Hilary Putnamiin, joka on luonnehtinut skientismiä seuraavasti: tiede ja vain tiede kuvaa maailman sellaiseksi kuin se on. Tämä johtaa Williamsin mukaan kysymyksiin, millainen olisi absoluuttinen käsitys maailmasta ("maailman sinänsä" kuvaus), ja voivatko tiede ja mahdollisesti filosofia sen saavuttaa. Näiden kysymysten selvittäminen vaatii pohdiskeluja filosofiasta, semantiikasta ja viittaamisesta sekä kulttuurista. Myös kysymykset tieteen ja historian välisestä suhteesta, filosofisten ideoiden historiasta ja tieteiden edistymisestä nousevat esiin.

Williams puhuu reflektion ja sitoutumisen välisestä jännitteestä liberalistisessa perinteessä ja politiikan filosofiassa. Meidän pitäisi toisaalta osallistua aikamme poliittisiin kiistoihin ja ratkaisuihin; toisaalta tehtävänämme on pohtia näitä yhteiskuntatieteissä ja -filosofiassa. Tässä yhteydessä hän viittaa Richard Rortyyn ja tämän käyttämiin käsitteisiin 'osallistuminen' (attachment) ja 'etäisyys' (detachment). Williams nimittää skientistiseksi illuusioksi pyrkimystä etsiä ja toteuttaa "ehdottomasti paras poliittinen ja eettinen ajatusjärjestelmä" (vrt. s. 193 f). Vapautuaksemme tästä harhakäsityksestä meidän on sovitettava yhteen (i) näkemystemme mukainen toiminta, (ii) näkemystemme reflektointi ja pyrkimys niiden mielekkyyden parantamiseen sekä (iii) niiden alkuperän historiallinen ymmärtäminen.

Ongelmanamme on, ettemme näytä koskaan pystyvän saavuttamaan täysin mielekästä kokonaiskäsitystä maailmasta ja itsestämme. Kohtaamamme epäyhtenäisyydet voivat johtaa kriisiin – niin selittämisen kuin oikeuttamisen kriisiin. Selittämistä koskeva kysymys kuuluu: millä perusteella järjestämme ideamme? Oikeuttamispyrkimys puolestaan liittyy kysymykseen: säilyvätkö nämä ideat ja palvelevatko ne meitä myös jatkossa? Tässä yhteydessä Williams viittaa Kantin käsitykseen ymmärryksen rajoista, Fregen ja Russellin teorioihin kielellisen merkityksen ehdoista sekä Wittgensteinin muistutukseen, että kaikki oikeuttaminen loppuu aina johonkin. Saksankielistä ilmaisua käyttäen Williams toteaa, että jotkin poliittiset ja eettiset näkemyksemme ovat unhintergehbar – luovuttamattomia (sananmukaisesti: "sellaisia, joiden taakse ei voi päästä").

Artikkelinsa yhteenvedossa Williams toteaa seuraavaa: filosofian tulisi luopua skientistisestä illuusiosta ja nähdä itsensä osana laajempaa humanistista pyrkimystä mielekkääseen toimintaan. Vastatakseen kysymyksiinsä filosofian on monissa tapauksissa otettava huomioon historia. Ongelmana on filosofian laaja-alaisuus: filosofi on amatööri aivan liian monella alueella. Työnjakoa filosofian piirissä ei tule kuitenkaan hylätä vaan arvioida uudelleen. Filosofinen tieto esiintyy usein muodossa: "tiedän, etten tiedä – –" Eri filosofeilla tämä variaabeli '– –' saa kulloinkin erilaisen tulkinnan. Filosofia muodostaa omaehtoisen tutkimus- ja opetusalan. Se saa ihmiset miettimään, mitä he tekevät; tässä suhteessa sillä on yhteyksiä muihin itseymmärryksen tapoihin (tiede, taide, politiikka, jne.). Filosofia ui vastavirtaan nykyajan kulttuurissa, jota luonnehtii koulutuksen yhä voimakkaampi keskittyminen teknisille ja kaupallisille aloille.

On kiinnostavaa verrata Williamsin näkemyksiä siihen, mitä Eino Kaila sanoi vuonna 1929 ilmestyneessä teoksessaan Nykyinen maailmankäsitys:

…ammattifilosofia erityisesti KANTin jälkeen lakkasi olemasta se universaalitiede, joka se esim. LEIBNIZille ja KANTille oli, muuttuen eräänlaiseksi "humanistiseksi" tutkimusalaksi. Tämä oli ehkä kohtalokkain asia, mitä ammattifilosofialle koko sen olemassaolon aikana on tapahtunut, koska siitä aiheutui se filosofialle itselleen niin peräti vahingollinen vieraantuminen erityisesti matematiikasta ja luonnontieteistä, joka vieläkin on huomattavissa. Ilmeisesti kuitenkin tämä onneton asiantila nykyään kallistuu loppuunsa. (Otava, Helsinki, luvussa "Filosofian suhde tieteeseen", s. 99.)

Kaila pyrki kokonaisvaltaiseen filosofiaan, joka muodostaisi logiikan ja matematiikan, fysiikan, biologian ja psykologian menetelmien kuten myös niiden tulosten synteesin (vrt. kyseisen teoksen pääluvut: Aika ja avaruus, Aine, Elämä, Sielu). Kailan ja Williamsin näkemysten vertailu johtaa seuraaviin kysymyksiin: Ovatko näiden ajattelijoiden käsitykset maailmasta, tieteestä ja filosofiasta keskenään ristiriidassa vai yhteen sovitettavissa? Onko filosofian mahdollista vielä olla universaalitiede siinä mielessä, kuin se oli uudella ajalla? Syventääkö filosofia ymmärrystämme ja itseymmärrystämme, vai kuuluuko näin väittäminen vain retoriikan piiriin? Tuleeko teknis-kaupallinen kulttuuri syrjäyttämään tieteen ja filosofian?

Content

This course focuses on Business Ethics beyond ethical issues in business and organizational life. According to Anthony Giddens, Life politics is a politics of life decisions that are conceptualized. The discourse of Business Ethics has conceptualized many decisions that influenced corporate behaviour. Social responsibility and sustainable development have become key terms as the result of those conceptualized decisions. In this light Business Ethics is more than just applied ethics to business practice. Today it is life politics, but not without its historical background of Protestantism. The course attempts to show a relation between Protestant American mind-set and contemporary life politics of business ethics.

Books

• Himmelfarb, Gertrude. (2001) One Nation, Two Cultures. New York: Vintage Books.
• Weber, Max. (2002) The Protestant Ethic and the Spirit of Capitalism. Los Angeles: California: Roxbury Publishing Company (available at Philosophica for reading, ask the librarian)

Articles

• Grant, Colin. (2002) Whistle Blowers: Saints of Secular Culture. Journal of Business Ethics, Vol. 39, pp. 391–399, http://www.springerlink.com/content/tp20172872585623/fulltext.pdf
• Michalos, Alex C. (2001) Ethics Counselors as a New Priesthood. In: Journal of Business Ethics, Vol. 29, pp. 3–17, http://www.springerlink.com/content/u5368084551458wt/fulltext.pdf
• Orwig, Sarah Forbes. (2002) Business Ethics and the Protestant Spirit: How Norman Vincent Peale Shaped the Religious Values of American Business Leaders. In: Journal of Business Ethics, Vol. 38, pp. 81–89, http://www.springerlink.com/content/b3hatkmwqxxkfga4/fulltext.pdf
• Wilmot, Stephen. (2001) Corporate Moral Responsibility: What Can We Infer from Our Understanding of Organizations? In: Journal of Business Ethics, Vol. 30, pp. 161–169, http://www.springerlink.com/content/u28660q0181t7030/fulltext.pdf
• Frey, Donald E. (1998) Individualist Economic Values and Self-Interest: The Problem in the Puritan Ethic. In: Journal of Business Ethics, Vol. 17, pp. 1573–1580, http://www.springerlink.com/content/v0446285w7155546/fulltext.pdf
• Friedman, Milton. (1983) The Social Responsibility of Business is to Increase its Profits. In: Snoeyenbos, Milton & Almeder, Robert & Humber, James (eds.) Business Ethics: Corporate Values and Society. New York: Prometheus Books, pp. 73–79.
• Henderson, David. (2001) Misguided Virtue: False Notions of Corporate Social Responsibility. New Zealand Business Roudtable. Available at: http://www.nzbr.org.nz/documents/publications/publications-2001/misguided_virtue.pdf
• Solomon, Robert C. (2004) Aristotle, Ethics and Business Organizations. In: Organization Studies, Vol. 25, pp. 1021–1043, http://oss.sagepub.com/cgi/reprint/25/6/1021
• Norman, Wayne & MacDonald, Chris. (2003) Getting to the Bottom of 'Triple Bottom Line'. In: Business Ethics Quarterly, Vol. 14/2, pp. 243–262.

Content

CLASSICAL CONFUCIANISM: A PHILOSOPHICAL OVERVIEW

Although there are a multiplicity of moral philosophies operative today – utilitarian, Kantian, virtue-based, pragmatic, religious, etc. – they all employ roughly the same vocabulary for discussing ethical (and political) issues in English: “freedom,” “liberty,” “public,” “private,” “democracy,” “justice,” “rights,” “evil,” “rationality,” “dilemma,” “choice,” and of course “ethics,” and “morality.”

None of these terms have close lexical equivalents in the classical Chinese language in which the early Confucians wrote and compiled the texts that have come down to us, hence it might be claimed, as a number of Western thinkers have done, that the Confucians have nothing to say to us today about issues of pressing moral and political concern.

But as their texts reveal with surety, the early Confucians thought long and hard about desired and undesired patterns of human interactions, about the distribution of material goods, the significance of human life, the importance of history and culture for that significance, and about the ideal human society. Moreover, the early Confucians linked these aesthetic, ethical, social and political concerns to the spiritual, and we shall examine how they endeavored to use ethics as a path to the religious life, sacralizing the secular.

These concerns are by no means merely relics of the past, and consequently the fundamental assumption of this seminar is that early Confucian texts are of relevance and importance today, especially as ethical and political issues must now take on international dimensions, and have strong religious overtones as well.

At the same time, the early Confucians are distant from ourselves in their spatial, temporal, cultural and linguistic contexts, and thus our examination of their writings must begin by focusing on the differences between their presuppositions and assumptions about the world, and our own, before taking up similarities. Their views are by no means “inscrutable,” but they are indeed different from those with which we are familiar, and consequently before we can consider seriously how the Confucians may be “just like us,” we must clearly understand the ways in which they are not.

On Monday, Tuesday, Thursday and Friday mornings I will lecture on the themes outlined in the schedule below, with a 5-minute break in between each day. During these lectures I will welcome questions and comments at all times. It will be helpful if the readings are done before the lectures each day, although I will discuss materials at times that are not in the readings. On Tuesday and Thursday afternoons I would like to meet with half of the class from 2:15-3:00 pm, and the other half from 3:15–4:00 pm. These will be discussion sessions, with interactive participation strongly encouraged. Whenever possible, the readings for the day should be done before the class meets.

I look forward to an intellectually exciting and pleasurable week with you.

Schedule

Monday, November 3

I. Background

• 1. The Ancient Chinese Language, Reading: pp. 20-35, 305-310 of the Analects
• 2. The Classics, Reading: The excerpts from the ShiJing and ShuJing (Shoo King)

II. Reading The Analects (1)

• 1. Confucius and his Disciples, Reading: pp. 71-87, 102-105, 112-119, 146-147 of the Analects
• 2. On Learning, Reading: pp. 122-123, 126-127 of the Analects; on-line article “On Zhi”

Tuesday, November 4

Reading the Analects (2)

• 1. Family reverence (xiao), Reading: The on-line article in Dao by Rosemont and Ames
• 2. Consummate conduct (ren) and the exemplary person (junzi). Reading: the above, and pp. 188-189 and 218-221 of the Analects
• Discussion sessions 2:15 – 3:00 pm, 3:15 – 4:00 pm

Thursday, November 6

• On Governance. Reading: pp. 149-151, 162-163, 184-185, Analects; on-line article “The Early Confucians on Warfare;” “The Great Learning.”
• On Role Ethics and Spiritual Cultivation. Reading: “On the Non-Finality of Physical Death in Classical Confucianism.”
• Discussion sessions 2:15 – 3:00 pm, 3:15 – 4:00 pm

Friday, November 7

The Successors of Confucius

• 1. Mencius. Reading: The 3 pages excerpted from the Mencius
• 2. Xunzi. Reading: The 3 pages excerpted from the Xunzi

Reading material:

A folder with course reading material (for copying) is on the shelf next to Philosophica library (Siltavuorenpenger 20 A, 3rd floor). Some articles will be sent to the registered participants by e-mail.

Course work and forms of study

• Participation in lectures and discussion groups 3.-6.11. + Readings + Essay (5 pages) = 2 ECTS cr.
• Participation in seminars 14.-28.11. + Readings + 3 Essays (2 pages each) = 2 ECTS cr.
• It will be possible to earn more credits by writing longer or additional essays.

Content

This is a course on selected topics related to ideas and arguments on death and punishment in ethics and political theory in the modern age. These were crucial issues in political and moral debates, in the context of the debates such as those on the extent of legitimate political power.

TEXTS: Most of the works of the authors we discuss are available in the Department’s library. Many facsimile texts could be found at Gallica virtual library: www.bnf.fr

SCHEDULE and REQUIREMENTS: The intensive course will span over five days, four hours daily, each divided in two two-hour units. It is open to all students in philosophy, especially advanced. The texts are generally available in English, though knowledge of French and/or Latin would be an advantage.

Day 1: Narratives of Death

The Philosophical Literature of Consolation

• Consolation literature is today considered a minor genre. It used to be, though, a major field of practical philosophy, concerned with the examining and correcting of the reaction of the individual facing death or misfortune. We will first review Classical texts (Seneca, Boethius) and then move to consider Rousseau’s Reveries as a modern example of consolation.

The Theory of Inquiétude

• Theories of mind and behaviour of the early modern age identified an affect of unique importance. French moralists named it inquiétude, while English authors preferred to call it uneasiness. In most variants, it was analysed as a background feeling or internal movement, spurred by the presence of death or nothingness. We follow the theory of inquiétude and ennui from Pascal and Locke to the French Enlightenment.

Day 2: Rights of Death

Burial and Dissection

• The treatment of the cadaver was a major issue in both penal theory and Natural Law theories of the modern age. We examine first the response of modern German jurists to an age-old dilemma and then reveal the evolution towards a more utilitarian approach to the question of status of the dead.

Sovereignty and the Soul

• The legal doctrine of sovereignty, in Bodin, is one that considers capital punishment as essential. Questions were raised, however, as to the extent of this power of the sovereign. Does it complement or reflect God’s power? The introduction of mortalist arguments by Hobbes will mark, we will argue, a breaking point in the theory of punishment.

Day 3: Necessary Evil

A Hierarchy of Cruelty

• Classical authors such as Xenophon postulated a correspondence between the punishment administered by the authorities and the character of the political regime. We will argue that this connection was preserved in the texts of the early modern age and will serve as a background of the discussion on the opportunity and significance of modes of punishment.

Death by Numbers

• Speculations on the evolution of population and its importance for the body politic form an essential part of modern political thought. We will examine the theories postulating a catastrophic development spelling the end of the state, from the 17th century fears of unchecked growth to the sophisticated arguments of Malthus.

Day 4: Punishment (I)

Rituals of Torture

• The (politicised) travel literature in the New World often refers to a shocking ritual of torture. We will uncover the Classical origins of these descriptions and we will advance an explanation of the persistence of this topic until the late 18th century, in authors like Adam Smith.

A Calculus of Pain.

• In the 18th century, a new justification of punishment emerges. Radically opposed to classical arguments, utilitarianism advances a different understanding of the technology and the purpose of punishment. We will focus on Beccaria and on the defence of capital punishment in John Stuart Mill.

Day 5: Punishment (II)

War on Beggars

• From the 17th century, the authorities and the moralists discover an imminent danger that threatens the foundations of the state. Vagabonds, paupers, beggars - these are all the target of a new repressive set of measures. We will analyse a little known group of texts from 18th century France, the “treatises against beggary”.

The Worm of Conscience

• “Punishment” often means self-inflicted pain. In the wake of their Classical and Medieval predecessors, the French moralists of the 17th and 18th centuries, from La Rochefoucauld to Chamfort, expose the inner dimension of suffering.

BIBLIOGRAPHY

A. Primary texts

• Seneca, De consolatione animi and De providentia
• Boethius, Consolations of Philosophy
• Jean Bodin, Six Livres de la République (1576)
• Hobbes, Leviathan (1651)
• La Rochefoucauld, Maximes (1662)
• Pascal, Pensées (1670)
• Locke, Two Treatises of Government (1689) and An Essay Concerning Human Understanding (1690)
• Christian Wolff, Jus naturae (1740)
• Helvetius, De l’esprit (1758)
• Beccaria, On Crimes and Punishments (1764)
• La Trosne, Mémoire sur les vagabonds et les mendians (1764),
• Rousseau, Reveries of a Solitary Walker (1778)
• Malvaux, Detruire la mendicité (1780)
• Chamfort, Maximes and pensées (1795)
• Malthus, Essay on the Principle of Population (1798)
• John Stuart Mill, Speech in Favour of Capital Punishment (1868)

B. Secondary literature

• J.H. Burns (ed.), The Cambridge History of Political Thought 1450-1700
• Richard Evans, Rituals of Retribution. Capital Punishment in Germany 1600-1987
• Robert Favre, La mort dans la literature et la pensée françaises au Siècle des Lumières
• Michel Foucault, Discipline and Punish
• Nicole Gonthier, Le chatiment du crime au Moyen Age
• T.J. Hochstrasser, Natural Law Theories in the Early Enlightenment
• Ruth Richardson, Death, Dissection and the Destitute
• Jean Deprun, La philosophie de l'inquiétude en France au XVIIIe siècle

Kohderyhmä

Kurssi on avoin kaikille pääkaupunkiseudun yliopistojen perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille eikä sille tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Kurssin sisältö /ohjelma

Suoritustapa: luennot oheislukemistoineen, joiden pohjalta kirjoitetaan essee

Ohjelma:

• 11.3.2009: VTT Juha Tuunainen (Helsingin yliopisto): Luentosarjan suoritustavat, tutkimusprofessori Eva Heiskanen (Kuluttajatutkimuskeskus): Taloustieteellisiä, psykologisia ja sosiologisia näkökulmia energiatehokkuuteen
• 18.3.2009: professori Marja Häyrinen-Alestalo (Helsingin yliopisto): Energiapolitiikan muuttuvat perustelut
• 25.3.2009: tutkija Tuula Teräväinen (Helsingin yliopisto): Kaksi vuosikymmentä maailman pelastamista – energiateknologioiden muuttuvat tulkinnat suomalaisessa ja brittiläisessä mediassa
• 1.4.2009: FT Paula Kivimaa (Suomen ympäristökeskus): Energiapolitiikan muutokset ja uudet energiateknologiat: esimerkkinä bioenergia pohjoismaisessa puunjalostusteollisuudessa
• 8.4.2009: FT Mikko Jalas (Helsingin kauppakorkeakoulu): Energiansäästöliiketoiminta energiapolitiikan keinovalikoimassa: teknisen energiasäästöpotentiaalin muuntuminen esco-liiketoimintamalliksi
• 15.4.2009: tutkija Antti Silvast (Helsingin yliopisto): Kun infrastruktuurijärjestelmät pettävät: taloudellinen toimijuus ja tekniset riskit Suomen sähkönjakelussa
• 22.4.2009: opettava tutkija Robin Gustafsson (Teknillinen korkeakoulu): Teknologisten kenttien emergenssi ja rakentuminen: Case Clean Technology
• 29.4.2009: Luentosarjan yhteenveto ja keskustelu

Työtavat ja suorittaminen

• Kurssi + oheiskirjallisuus = 3 op
• Kurssi + Darwall (voidaan tenttiä loppukuulustelun yhteydessä) = 5 op.
• Darwallin teoksen voi myös korvata suorittamalla aihepiirin vapaavalintaisen erikoiskurssin (ks. koodit Kf230 täyd. tai Kf330a/b/c) tai etiikan tutoriaalin.

Content

The course will begin with the ethics of the "proto" existentialists, Kierkegaard and Nietzsche, and proceed through both religious and non-religious existentialists such as Heidegger, Sartre, Tillich, Bultmann, Marcel, Jaspers,etc., i.e., the major voices of existentialist philosophy. The main aim of our investigation will be to track their ethical thinking and presuppositions. The major issue we will face is the question, "Is there any such thing as an existentialist ethic?"

Korvaavuudet

Korvaa opintojakson Kf210 osin (Jones III+IV), 3 op.

Korvaavuudet

Korvaa opintojakson Kf210 osin, 3 op (Jones I+II, antiikki ja keskiaika).

Työtavat ja suorittaminen

Kurssi koostuu luennoista sekä oheiskirjallisuudesta (yht. 3 op).

Oheiskirjallisuus (luettavissa Philosophicassa)

• Knuuttila, Simo, 'Kadonneet merkitykset: filosofinen historiallinen semantiikka', teoksessa Yrjönsuuri, Heinämaa ja Reuter (toim.), Spiritus animalis: kirjoituksia filosofian historiasta (Helsinki, 2003), 17-28
• Knuutila, Simo, 'Uuden ajan alun filosofisten ihmiskäsitysten uutuuksista', teoksessa Järjen ja tunteen kerrostumat (Helsinki, 1998), 9-41
• Sihvola, Juha, 'Hellenistinen filosofia', teoksessa Korkman ja Yrjönsuuri, Filosofian historian kehityslinjoja (Helsinki, 1999), 77-110

Luentojen ja oheiskirjallisuuden lisäksi opiskelijoiden on mahdollista suoritaa loppukuulustelussa myös filosofian historian klassikkokohta (teor. ja käyt. vaatimusten mukaan). Tentittävät klassikkovaihtoehdot ovat seuraavat:

• Platon: Menon ja Descartes: Metodin esitys (teor.)
• Platon: Valtio (I kirja) ja Valtiomies-dialogi (käyt.)
• Hobbes: Leviathan, ’Johdanto’ (siis Hobbesin), luvut I-XXI sekä XXVI ja XXIX (käyt.)

Kurssin sisältö /ohjelma

Lukupiirissä perehdytään filosofian historian klassikkoteksteihin alkukielillä lähinnä kreikaksi tai latinaksi sekä keskustellaan teksteissä esiintyvistä käsitteellisistä erotteluista ja argumenteista sekä niiden vaikutushistoriasta ja filosofisesta relevanssista. Lukupiiri tukee filosofian historian systemaattista tutkimusta ja opiskelua ja edistää riittävien kielellisten valmiuksen hankkimista. Piiri on avoin kaikille asianharrastajille, yhtä lailla tutkijoille kuin opiskelijoillekin. Tervetuloa! Lisätietoja:

• mika.perala@helsinki.fi tai
• ville.paukkonen@helsinki.fi

Korvaavuudet

Kf281, Kf250 argumentaatio-osa, Kf330 sop.muk.

Kohderyhmä

Seminaarityötä suunnittelevat/aloittelevat pääaineopiskelijat.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla tarkastellaan filosofiaa menetelmien ja taidollisen harjaantumisen näkökulmasta, ja se soveltuu erityisesti opinnäytevaiheessa oleville filosofianopiskelijoille.

Kurssi on toinen vaihe kokeiluluontoisesta opetuksen kehittämishankkeesta käytännöllisen filosofian laitoksella. Opiskelijoilta toivotaan aiempia filosofian opintoja, aktiivista panostusta kurssin työtapoihin sekä analyyttistä palautteenantoa käytetyistä opetusmenetelmistä.

Korvaavuudet

Kf131, P2.1

Työtavat ja suorittaminen

• Luennot (2 op) + oheislukemisto: Häyry M: Hyvä elämä ja oikea käytös (luennon loppukuulustelun yhteydessä, 1 op) = 3 op
• pääaineopiskelijoille suositellaan oheislukemiston sijaan osallistumista praktikumiin.

Kohderyhmä

Sivuaineopiskelijoille

Kohderyhmä

Pääaineopiskelijoille.

Korvaavuudet

Kf132, P2.2

Työtavat ja suorittaminen

Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa

Valmis tutkielma jätetään laitoksen toimistoon viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää myöhemminkin, ohjaajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.

Compensations

Kf320, doctoral studies

Content

Course description:

The course will focus on major themes in the Dialectic and Doctrine of Method of second of Kant's three Critiques, the Critique of Practical Reason (1788), e.g. the nature of the Highest Good, the antinomy of pure practical reason, the primacy of practical reason, the doctrine of the postulates and Kant’s theory of applying the results of his critical ethics. In addition, we shall have a look at Kant’s essay on Theory and Practice (Section I), which is in a sense his own commentary on parts of the Critique of Practical Reason in the face of public criticism.

Course text:

• Immanuel Kant, Critique of Practical Reason, trans. M. Gregor, either in: Kant, Practical Philosophy, Cambridge 1996 (also contains Kant’s essay on ‘Theory and Practice’); published separately, with an introduction by A. Reath, in the Cambridge Texts in the History of Philosophy series, Cambridge 1997 (both books available in paperback). The German original: I. Kant, Kritik der praktischen Vernunft, vol. V of the ‘academy edition’, Berlin 1908/13 (paperback, Berlin 1968); the essay on ‘Theory and Practice’ can be found in vol. VIII. References are to the pages of this edition, reprinted in the margin of Gregor’s translation. Texts are available for students in Philosophica library, Siltavuorenpenger 20 A.

Secondary Literature:

• L. W. Beck, A Commentary on Kant’s Critique of Practical Reason, Chicago 1960
• O. Höffe, ed., Immanuel Kant. Kritik der praktischen Vernunft, Berlin 2002 (with articles in both English and German)

Edeltävät opinnot

Aineopinnot.

Korvaavuudet

Kf330a ja c, Kf340 sop. muk.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssilla perehdytään Krishnamurtin valikoituihin kirjoituksiin. Kurssimateriaali - valikoidut luvut Krishnamurtin teoksesta Hetkestä hetkeen - on nähtävissä Philosophica-kirjasossa ennen kurssin alkua. Seminaari perustuu osallistujien aktiiviseen osallistumiseen ja osallistujien valmistelemiin alustuksiin seminaarikertojen pohjatekstistä. Kurssille valitaan max. 15 osallistujaa.

Krishnamurti: Hetkestä hetkeen

• luku 2: Samastaminen
• luvut 4 ja 5: Ajatus ja rakkaus sekä Yksinoleminen ja eristäytyminen
• luku 7: Rikas ja köyhä
• luku 9: Tieto
• luku 12: Kokeminen
• luku 13: Hyve
• luku 18: Tunnettu ja tuntematon
• luku 20: Herkkyys
• luku 22: Itse
• luku 26: Toistaminen ja aistimus
• luku 66: Ajatuksen lakkaaminen
• luku 67: Pyyde ja ristiriita
• luku 68: Toiminta ilman päämäärää
• luku 81: Viisaus ei ole tiedon kokoamista.

Kurssin sisältö /ohjelma

Jatkokoulutus- ja harjoitusseminaari

LAKI JA VALTIO VIISASTEN JA VIISASTELIJAIN SILMIN

jatkuu kevätlukukaudella 2009. Kevään ensimmäinen kokoontuminen on keskiviikkona, tammikuun 14. päivänä klo 16-20 oikeustieteellisen tiedekunnan tiedekuntahuoneessa. Otamme silloin vastaan uusia osanottajia ja sovimme aikataulusta ja alustuksista. Kokoontunemme kevätlukukaudella kerran tai kaksi kuussa, keskiviikkoisin klo 16 alkaen, ellemme toisin sovi. Seminaari on mahdollista suorittaa yhden lukukauden aikana, mutta sen voi myös aloittaa keväällä ja suorittaa loppuun syksyllä.

Tammikuun tapaamisen yhteydessä kuultaneen alustukset William Godwinin anarkistisesta yhteiskuntateoriasta ja hänen puolisonsa Mary Wollstonecraftin ihmisoikeuspamfleteista. Keväämmällä jatkamme oikeus- ja valtiofilosofisen itseymmärryksemme rakentamista valistuksen ajan loppupuolen ja sen vastaisen taantumuksen edustajien sekä saksalaisen idealismin parissa (Kant, Fichte). Syksyllä on tarkoitus vielä jatkaa saksalaisten kimpussa (ainakin Hegel ja romantikot) ja heidän lisäkseen tarkastella mm. 1800-luvun alkupuolen sosialismia (Saint-SImon, Fourier, Proudhomme, Cabet), tieteellistä positivismia (Comte) ja utilitarismia (isä ja poika Mill).

Uudet ja vanhat osanottajat ovat tervetulleita viisastelevaan joukkoomme. Jos siis olet kiinnostunut valistusajan jälkivaiheen oppien paremmasta ymmärtämisestä, saavu in corpore yllä mainittuun tilaisuuteen tai ilmoittaudu sähköpostitse allekirjoittaneelle tammikuun 12. päivään mennessä. Myöhemminkin voi päästä mukaan, mutta alustusvuoroissa ei varmaan silloin ole enää paljon valinnan varaa.

J.-P. Rentto, oikeusfilosofian dosentti, Harjukatu 3b, 20540 Turku, jurentto@utu.fi

Korvaavuudet

Korvaa argumentaatio-osan opintojaksosta Kf250.

Korvaavuudet

Seminaari korvaa luontevimmin opintojakson Kf220 täydennysosaa, mutta sopii myös syventäviin opintojaksoon Kf330 sopimuksen mukaan.

Kurssin sisältö /ohjelma

Katso kurssin tarkemmat tiedot blogisivulta:

Content

The influence of the Presocratics, particularly of Heracleitus, as well as that of Schopenhauer and Wagner, on the work Nietzsche, is well known and much written about.

The course is based on George J Stack’s text Nietzsche and Emerson: An Elective Affinity (Ohio: Ohio University Press, 1992). In it Stack argues that those ideas and theories regarded by many Nietzsche’s original contribution to Western philosophy can actually be traced back to the ideas and theories of Ralph Waldo Emerson, who Stack regards as “surprisingly radical”. These, according to him, influenced the development of Nietzsche’s central ideas; they entered into the existential dimension of Nietzsche’s thought and into the stream of what has been considered a distinctly European intellectual movement.

The series of twelve lectures/seminars over three weeks, then, is an exploration of the theories and ideas shared by Nietzsche and Emerson, as well as an investigation into how they might differ, contrary to the claims of Stack.

Course work and forms of study

• Course + examination = 3 credits
• Course + essay (7-8 pages) = 5 credits

Content

The research of emotions has developed into one of the most important areas of interdisciplinary scholarship in the recent decades. Along with empirical scientists, philosophers have taken a keen interest in this historically neglected topic. This course focuses on the contemporary philosophy of emotion, its main problems and theoretical approaches. The course offers an overview of the development of emotion research in the 20th and the early 21st century, starting from William James’ influential feeling theory of emotions, ranging through the rise of cognitive theories from the 1960's onwards until the recent challenges to cognitivism that have brought fundamental questions about the nature of emotions back to the fore. The focus will be on philosophical theories but important contributions of scientific emotion research will be highlighted as well. These include the debate between Robert Zajonc and Richard Lazarus about the primacy of affect or cognition in emotion, Joe LeDoux’s and Antonio Damasio’s findings about the neurophysiology of emotion, and the research on emotional labor initiated by the sociologist Arlie Hochschild. Among the philosophical themes that will be discussed are the distinction between emotions and other affective states, the question of basic emotions, the primacy of cognition and feeling in emotion, emotions and culture, the rationality of emotions , the nature of emotional affectivity, responsibility for emotions, and the role emotions in ethics. The course suits both advanced undergraduate students and graduate students.

Thematic session 1: Emotions and culture (5.11.)

• Article 1: Ron Mallon and Stephen Stich: The Odd Couple: The Compatibility of Social Construction and Evolutionary Psychology. Philosophy of Science, 6, (2000), pp. 133-154.

Thematic session 2: The primacy of affect and cognition in emotion (12.11.)

• Article 2: Jesse Prinz: Emotion, Psychosemantics, and Embodied Appraisals, in A. Hatzimoysis (ed): Philosophy and the Emotions. Cambridge: Cambridge University Press (2003), 69-86.

Thematic session 3: Emotions and rationality (19.11.)

• Article 3: Patricia Greenspan: Emotions, Rationality, and Mind/Body, in A. Hatzimoysis (ed): Philosophy and the Emotions. Cambridge: Cambridge University Press (2003), 113-125.

Thematic session 4: Emotional affectivity (26.11.)

• Article 4: Peter Goldie: Emotions, Feelings, and Intentionality. Phenomenology and the Cognitive Sciences, 1 (2002), pp. 235-254.

Thematic session 5: Emotions, agency, and responsibility (3.12.)

• Article 5: Robert Solomon: On the Passivity of the Passions , in Manstead, A., Frijda, N. and Fischer, A. (eds): Feelings and Emotions. Cambridge: Cambridge University Press (2004), pp. 11-29.

Thematic session 6: Emotions and ethics (10.12.)

• Article 6: Jonathan Haidt and Craig Joseph: Intuitive Ethics: How Innately Prepared Intuitions Generate Culturally Variable Virtues. Daedalus, Vol. 133 (2004), pp. 55-66.

See also Questions for readings .

PowerPoint presentations of lectures

• Introductory lecture 29.10.
• Emotions and Culture 5.11.
• The primacy of cognition and affect in emotion 12.11.
• Emotions and rationality 19.11.
• Emotional affectivity 26.11.
• Emotions, agency and responsibility 3.12.
• Emotions and ethics 10.12.

Course work and forms of study

Lectures + weekly reading assignments TBA.

Content

More information available in September on the web-site of the department.

Content

Aims and Objectives:

Development ethics is and interdisciplinary field of study and research which examines the multi-faceted nature of ethical problems and challenges involved in development as well as their relation to the protection of individual and cultural integrity and their impact in international aid, cooperation and development policies. The course examines the theoretical foundations of ethics of development in relation to the questions of global justice and the ethical dimensions of aid and intervention. It also introduces the study various approaches to philosophical study of development and ethics, including need-based approach, capability ethics and post-development critique.

The course will examine the theoretical basis for the ethical dimensions in development and the practical ethical implications of dominant approaches and modes of development including the policies and practices of major international institutions, national governments, and independent NGOs. Practical examples and case studies will be used to evaluate the ethical dimensions of specific development projects and policies.

The course will cover the following topics:

• What is development and what is development ethics?
• Ends and means of development
• Economic and political conceptions of development and their post-development critique
• Theories of distributive justice and development ethics: need based approach, economic approaches, human capability approach, harm and risk approaches, cosmopolitanism and global justice: National and international rights and obligations in the ethics of poverty reduction: including the right to development
• Post-colonial critiques of development: alternatives approach to development?
• Culture and development
• Gender and development
• Governance, Corruption and development
• Environment and sustainable development
• International aid, diplomacy and development
• Conflict and human security

SUGGESTED READINGS (CENTRAL ONES MARKED WITH #, AND THE COMPULSORY ONES WITH ##):

SUGGESTED READINGS (CENTRAL ONES MARKED WITH #, AND THE COMPULSORY ONES WITH ##):

• Amstutz, M. (1999). International Ethics. Concepts, Theories and Cases in Global Politics. New York: Rowman and Littlefield.
• ## Chatterjee, Deen (ed.) (2004). The ethics of assistance. Cambridge University Press.
• ## Crocker, D. (1991). 'Toward Development Ethics', World Development, 19(5), 457-83.
• ## Crocker, David (1992). 'Functioning and Capability. The Foundations of Sen's and Nussbaum's Development Ethics', Political Theory, Vol. 20, No. 4, Nov.1992: 584-612, (reprinted in Nussbaum, M. and Glover, J. (1995) Women, Culture and Development. Oxford: Clarendon Press.
• ## Dower, Nigel (2008). The nature and scope of development ethics. Journal of Global Ethics, Special issue; Development ethics: accountability, responsibility, and integrity. Vol 4, Number 3, December 2008.
• # Escobar, Arturo (1995). Encountering Development: the Making and Unmaking of the Third Wolrd., New Jersey: Princeton University Press, 1995.
• #Gasper, Des (2008). Denis Goulet and the Project of Development Ethics: Choices in Methodology, Focus and Organization, Journal of Human Development. Volume 9, Number 3, November 2008: 453-474.
• # Gasper, Des (2004) The ethics of development: from Economism to Human Development, Edinburgh: Edinburgh University Press.
• Glover, J. (1977). Causing Death and Saving Lives. Middlesex: Penguin Books.
• # Goulet, Dennis (1995). Ethics of Development. London: Zed Press
• Gyekye, Kwame (1994). Taking Development Seriously. Journal of Applied Philosophy, Vol II. NoI, (1994)
• # Haq, Mahbub ul. (1995). Reflections on Human Development. New York: Oxford University Bress.
• ## Hellsten, S.K. (1998). 'Distributive Justice, Theories of', Encyclopedia of Applied Ethics, Volume 1. New York: Academic Press.
• ## Hellsten , S.K. (2006). Poverty: Impact on Development. Encyclopedia of the Developing World. Volume 3, O-Z Index. Ed by Thomas M. Leonard. New York: Routledge .
• # Hellsten, S.K. (2007) Leadership, ethics and politics : the problem of Dirty Hands in the political economy of contemporary Africa. Ethics and Politics, Volume 4, Number 2.
• ## Howard, Rhoda 1995).’Women’s Rights and the Right to Development’ Mohanty, C.T., Russo, A. Torres, L. (1991) Third World Women and the Politics of Feminism.
• # Nussbaum, Martha and Amartya Sen (eds.)(1993). Quality of Life. Clarendon Press, Oxford.
• ## LaFollette, H. (2002). Ethics in Practice. An Anthology. Chapter IV: World Hunger and International Justice. Oxford: Blackwell.
• Little, Daniel (2003). The Paradox of Wealth and Poverty. Mapping the Ethical Dilemmas of Global Development. Boulder, Colorado: West view.
• Nussbaum, M and Glover, J (1995)(Eds). Women, Culture and Development. A Study of Human Capabilities. Oxford: Clarendon Press. (pp. 116-152, 235-253)
• # Nussbaum, Martha (2000). Women and Human Development: the Capabilities Approach. Cambridge: Cambridge University Press.
• Nustad, K.G. (2001). Development: the devil we know? Third World Quarterly, vol. 22, No. 4, pp 479-489.
• # Pogge, Thomas (2002). World Poverty and Human Rights. Cambridge: Polity Press.
• # Sen, Amartya (1994). Development at Freedom, Cambridge University Press.
• # Sachs, w. (2001). Development Dictionary. London: Zed Press.
• Shaphiro, Daniel (1987). 'Universal Welfare Rights & Empirical Premises', Public Affairs Quarterly, Vol 1:4, Oct.
• Streeten Paul, Shahid Javed Burki, and ul Haq Mahbubu. (1981) First things first: Meeting basic human needs in developing countries. New Yrok: Oxford University Press.
• # Tinker, Irene (1990) Persistent Inequalities: Women and World Development. New York: Oxford University Press.
• # Ujombana, N.J (2000). The Third World and the Right to Development: Agenda for the Next Millennium, Human Rights Quarterly 22 (2000): 753-787.
• UNDP Development Reports 1999-2008 (available on the www).
• UN Declaration on Right to Development
• Vogl, Frank (2002) 'Myth: Corruption is a Cultural Phenomenon', TI Newsletter, June 2002, available at http://www.transparency.org/newsletters/2002.2/special.html#vogl Third World Quarterly, Special issue on corruption, ed. By Williams, Robert (1999): 20(3).

The literature will be available in Philosophica-library (Siltavuorenpenger 20A) in Mid-January.

Course work and forms of study

The course is assessed by an essay. Essay questions will be handed out during the course.