Tulostettava versio tuotettu 2007-08-09 13.28.16
Laajuus: Op 180 Ov 120
Laajuus: Op 16
Yhteensä 16 op:
Laajuus:
Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevat opiskelijat suorittavat samat opintojaksot lukuun ottamatta opintojaksoa Kf160 Johdatus tieto-oppiin. Opintojaksojen laajuudet opintoviikoissa on merkitty kunkin opintojakson kuvaukseen.
Käytännöllisen filosofian sivuaineopiskelijat suorittavat samat perusopinnot.
Laajuus: Op 3 Ov 2
Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija perinteiseen filosofiseen problematiikkaan, filosofian eri osa-alueisiin ja keskeiseen filosofiseen erityiskäsitteistöön. Opintojaksossa käsitellään tieto-opissa, metafysiikassa ja etiikassa esiintyviä filosofisia ongelmia sekä kysymystä filosofisen tiedon ja tutkimuksen luonteesta, tarkastellaan kriittisesti näihin kysymyksiin annettuja keskeisiä vastauksia ja niissä käytettyjä argumentteja.
Praktikum-työskentelyä tai luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Pääaineopiskelijoille suositellaan opintojakson suorittamista praktikum-työskentelynä.
Yliopistonlehtori Kristian Klockars
Suoritetaan kohdat a ja b:
a)
b)
Periodi I, ti 14-16 ja to 16-18 S20A aud 107
Tentti 19.10. klo 16-18 S20A aud 107 Uusinta 9.11. klo 14-16 S20A aud 107
Sivuaineopiskelijoille
Periodi I, ti & ke 16-18 S20A sh 222, 5.9.-18.10. (ei 12.9.) Vastuuoppiaine: käytännöllinen filosofia
Pääaineopiskelijoille.
Laajuus: Op 5 Ov 3
Tavoitteena on luoda opiskelijalle kuva filosofian historian tärkeimmistä kausista ja ajatussuunnista, keskeisistä ajattelijoista ja heidän ongelmistaan. Lisäksi opintojaksossa perehdytään vähintään yhteen filosofiseen alkuperäisteokseen.
Laajuus: Op 3 Ov 2
Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Yliopistonlehtori Olli Loukola
Suoritetaan kohta a tai b:
a)
b)
Periodi I, ma & ke 12 14 PR sali 5, FT Miira Tuominen, 4.9.-18.10.2006 Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia
Laajuus: Op 2 Ov 1
Suoritetaan oheinen kirjallisuus kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai filosofian historian johdantokurssin yhteydessä.
Yliopistonlehtori Olli Loukola
Suoritetaan yksi seuraavista vaihtoehdoista a-g:
a)
Platon : 3 dialogia seuraavista: Gorgias, Faidon, Faidros, Pidot, Kriton (också på svenska)
b)
c)
d)
e)
f)
g)
Laajuus: Op 3 Ov 2
Vastuulaitos: Käytännöllisen filosofian laitos
Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija etiikan peruskäsitteisiin ja ongelmiin, keskeisiin suuntauksiin ja teorioihin.
Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Yliopistonlehtori Olli Loukola
Suoritetaan kohdat a ja b:
a) joko
tai sekä
että
b) joko
tai
Periodi II, ma ja ke 10-12
HUOMIO! Paikka muuttunut. Uusi paikka Pr ls 6
Laajuus: Op 3 Ov 2
Vastuulaitos: Käytännöllisen filosofian laitos
Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija yhteiskuntafilosofian peruskäsitteisiin ja ongelmiin, keskeisiin suuntauksiin ja teorioihin.
Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Yliopistonlehtori Kristian Klockars
Periodi II, ke 12-14 ja to 12-14
HUOM! Paikka muuttunut, uusi paikka ke 12-14 Pr aud XIII to 12-14 Pr aud XII
Tentti 15.12.2006 klo 12-14 salin Pr XII Uusintatentti 12.1.2007 klo 12-14 S20A ls 334d
Laajuus: Op 3 Ov 2
Tavoitteena on esitellä tieteellisen ajattelun keskeisiä periaatteita, tieteellisen argumentaation rakennetta ja pätevyyden ehtoja, tieteellisen tiedon luonnetta ja tärkeimpiä tieteenfilosofisia koulukuntia. Lisäksi opintojaksossa perehdytään tärkeimpien yhteiskuntatieteellisten teorioiden filosofisiin sovelluksiin.
Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Yliopistonlehtori Kristian Klockars
Suoritetaan kohdat a ja b:
a) yksi seuraavista:
b) yksi seuraavista:
Periodi III & IV, ma 9-12 U37 ls , VTM Tomi Kokkonen, 15.1.-12.3. huom! ei 5.3. , tentti 19.3. U37 ls , uusinta 23.4 9-12 U40 sali 6.
Laajuus: Op 3 Ov 2
Teoreettisen filosofian vaatimusten mukaan. Kirjallisuuskuulustelu suoritetaan humanistisen tiedekunnan perusopintojen tenttipäivinä.
Teoreettisen filosofian vastuulla olevat opintojaksot: Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm
Suoritetaan joko a tai b:
a)
b)
Periodit I+II, to 10-12 S20A aud 107, Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia
Suoritetaan teoreettisen filosofian laitoksen järjestämällä kurssilla.
Laajuus: Op 5 Ov 3
Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija logiikan alkeisiin sekä harjaannuttaa logiikan ja joukko-opin käsitteistön käyttöön.
Teoreettisen filosofian vaatimusten mukaan. Kirjallisuuskuulustelu suoritetaan humanistisen tiedekunnan perusopintojen tenttipäivinä. Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm
Suoritetaan joko a tai b:
a)
b)
Periodit I ja II, pe 9-12 S20A aud 107, Harjoitukset: Ryhmä 1: ma 12-14 S20A ls 334d, FK Janne Hiipakka, alkaa 25.9. Ryhmä 2: ti 18-20 S20A sh 303, FK Janne Hiipakka, alkaa 26.9. Ryhmä 3: to 10-12 S20A sh 303, FK Janne Hiipakka, alkaa 28.9. Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia
Laajuus:
Aineopinnot väh. 54 op/väh. 30 ov
Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevat opiskelijat suorittavat samat opintojaksot. Opintojaksojen laajuudet opintoviikoissa on merkitty kunkin opintojakson kuvaukseen.
Laajuus: Op 6 - 10 Ov 4 - 6
Opintojaksossa perehdytään länsimaisen filosofian historiaan esisokraatikoista 1900-luvun alkuun saakka. Lisäksi opiskelija voi tutustua jonkin keskeisen filosofisen suuntauksen historiaan tai käytännöllisen filosofian jonkin erikoisalan historiaan.
Kf110 ja Kf120.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Huom! Suositellaan opintojakson suorittamista luennoilla
Prof. (ma) Arto Siitonen
Laajuus: Op 6 - 10 Ov 4 - 6
Kf110 ja Kf120.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Huom! Suositellaan opintojakson suorittamista luennoilla.
Prof. (ma) Arto Siitonen
Kaikille yhteinen osa, 6 op:
a)
Periodit I+II, ma 16-18 S20A sh 303, Dr. David Jenkins
Korvaa opintojakson Kf210 osin, 3 op.
Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia
Periodit III+IV, ti 16-19 S20A aud 107, dos. Heikki Kannisto, 16.1.-24.4. Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia
Korvaa opintojakson Kf210 osin, 3 op.
Periodit I+II, ti 16-19, U38 F211 tentti 12.12., uusinta 9.1. (II uusinta rästitentissä)
Korvaa opintojakson Kf210 osin, 3 op.
Laajuus: Op 2 - 4 Ov 1 - 2
Prof. (ma) Arto Siitonen
Yhteisen osuuden täydennykseksi voidaan suorittaa jokin/jotkin seuraavista vaihtoehdoista b-e:
b) (2op)
c) (2op)
d) (4 op)
e) (2 op)
Ma ja ti 4.9.-17.10. klo 10-12 A7 ls 6
Vastuuoppiaine: Systemaattisen teologian laitoksen Keskiajan koulu.
Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija keskiajan filosofisten ja teologisten ajattelutapojen päälinjoihin ja valmistaa opiskelijaa keskiajan ajattelijoiden tutkimiseen.
KURSSI PERUTTU
Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5
Tavoitteena on antaa opiskelijalle kuva nykyajan johtavista filosofisista aatevirtauksista, niiden kehityksestä ja suhteesta toisiinsa.
Kf110, Kf120, Kf140 ja Kf150.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5
Kf110, Kf120, Kf140 ja Kf150.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Prof. (ma) Arto Siitonen
Kaikille yhteinen osa, jossa suoritetaan kohdat a ja b (5 op):
a) (3 op)Yksi seuraavista
b) (2 op) Yksi seuraavista
Opetusohjelmassa kurssi on nimeltään Filosofian historia, 1900-luku Periodit III+IV, to 16-19 S20A aud 107 (paitsi 25.1. S20A ls334d), tentti 26.4. Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia (ilpo.halonen@helsinki.fi)
Kf220 Nykyajan filosofia osin, 3 op
Laajuus: Op 1 - 5 Ov 1 - 2
Prof. (ma) Arto Siitonen
Yhteisen osuuden täydennykseksi voidaan suorittaa jokin/jotkin seuraavista vaihtoehdoista c-g:
c) (2 op)
d) (2 op). Se kirjoista, jota ei suoritettu pakollisena. Yksi seuraavista:
e) (2 op)
f) (2 op)
g) (2 op)
Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija systemaattisen etiikan peruskäsitteisiin ja ongelmiin, tärkeimpiin normatiivisen etiikan suuntauksiin, yleiseen arvo- ja normiteoriaan sekä niiden käytännön sovelluksiin.
Kf110, Kf120 ja Kf131.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Prof. (ma) Arto Siitonen
Laajuus: Op 5 Ov 3
Vastuulaitos: Käytännöllisen filosofian laitos
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija systemaattisen etiikan peruskäsitteisiin ja ongelmiin, tärkeimpiin normatiivisen etiikan suuntauksiin, yleiseen arvo- ja normiteoriaan sekä niiden käytännön sovelluksiin.
Kf110, Kf120 ja Kf131.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Prof. (ma) Arto Siitonen
Kaikille yhteinen osa, suoritetaan kohdat a ja b (5 op):
a)
b)
Periodi III, ma 10-12 U40 sali 14 ja ti 10-12 P722. Tentti 27.2.2007 10-12 P674, uusinta 20.3.2007 10-12 P722.
Laajuus: Op 1 - 5 Ov 1 - 2
Prof. (ma) Arto Siitonen
Yhteisen osuuden täydennykseksi voidaan suorittaa jokin/jotkin seuraavista vaihtoehdoista c-j:
c) (2 op)
d) (3 op)
e) (2 op)
f) (2 op)
g)(2 op)
h) (2 op)
i) ( 2op)
j) (2 op)
Kurssi täydentää Olli Loukolan Etiikan kurssia.
Periodi III, to ja pe 10-12 S20A sh 222, Teemu Toppinen.
Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5
Opintojaksossa käsitellään yhteiskuntafilosofian peruskäsitteitä, tärkeimpiä ajatussuuntia ja niiden edustajia, ideologioita ja yhteiskuntafilosofista argumentaatiota.
Kf110, Kf131, Kf132 ja Kf140.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Laajuus: Op 5 Ov 3
Opintojaksossa käsitellään yhteiskuntafilosofian peruskäsitteitä, tärkeimpiä ajatussuuntia ja niiden edustajia, ideologioita ja yhteiskuntafilosofista argumentaatiota.
Kf110, Kf120 ja Kf132.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Professori Heta Gylling
Kaikille yhteinen osa (3 op):
a)
Yhteisen kirjan lisäksi suoritetaan vähintään yksi (2 op) seuraavista teoksista:
Edellisen lisäksi yksi tai useampi seuraavista vaihtoehdoista b-i:
b)
Feinberg J. : Harm to Others (3 op)
c)
Hoy T. C. & McCarthy T. : Critical Theory (2 op)
d)
Ingram D. (toim.): The Political (2 op)
e)
Held D. : Models of Democracy (2 op)
f)
Kymlicka W. : Politics and the Vernacular. Nationalism, Multiculturalism and Citizenship (2 op)
g)
MacIntyre A. : Whose Justice? Which Rationality? (2 op)
h)
Rawls J. : Theory of Justice tai Rawls J.: Political Liberalism (2 op)
i)
Conway D. : Classical Liberalism. The Unvanquished Ideal (2 op)
Periodi III, ke 10-12 ja to 12-14 S20A ls 334d, tentti 1.3. 12-14 S20A aud. 107, uusinta 22.3. 12-14 S20A ls 334d.
Laajuus: Op 1 - 5 Ov 1 - 2
Professori Heta Gylling
Edellisen lisäksi yksi tai useampi seuraavista vaihtoehdoista b-i:
b)
c)
d)
e)
f)
g)
h)
i)
Period IV, ons 12-14 S20A sr 303 och to 12-14 U40 lr 15
HUOM! Kurssin yhteydessä käytännöllisen filosofian opiskelijat voivat suorittaa pakollisen ruotsin kielikurssin filosofia-aiheisena. Kielikurssin vetää lehtori Raija Hämelin 17.1.-25.4.2007 ke 9-12, lisätietoja Kielikeskuksesta.
Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5
Opintojaksossa käsitellään yhteiskuntafilosofian peruskäsitteitä, tärkeimpiä ajatussuuntia ja niiden edustajia, ideologioita ja yhteiskuntafilosofista argumentaatiota.
Kf110, Kf131, Kf132 ja Kf140.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Periodi III ja IV, pe 12-14 S20A sh 303
Yhteiskuntafilosofian aineopintokurssia tukevassa tutoriaalissa perehdytään yhteiskuntafilosofisiin artikkeleihin ja keskustellaan niistä. Artikkelit käsittelevät yhteiskuntafilosofian käsitteitä, teemoja ja keskusteluja. Opiskelijat valmistautuvat tapaamisiin lukemalla etukäteen ko. kerran artikkelin, pohtimalla siihen liittyviä kysymyksiä ja laatimalla artikkelista lyhyen referaatin. Lukuun ottamatta ensimmäistä kertaa, kunkin kerran aluksi vuorossa oleva osallistuja pitää lyhyen (n. 15 minuutin) alustuksen artikkelista, minkä jälkeen keskustellaan yhdessä. Tapaamisten lopussa käsitellään lyhyesti seuraavan kerran teemaa ja annetaan seuraavaa artikkelia koskevia kysymyksiä, joita voi pohtia tekstiä luettaessa. Kurssin järjestäytyminen on ensimmäisen tapaamiskerran yhteydessä.
19.1 Bernard Williams (2005): ‘Realism and moralism in political theory’
26.1. Berlin, Isaiah (2001[1958]): ‘Kaksi vapauden käsitettä’
2.2. Arendt, Hannah (1968[1954]): ‘What is freedom?’
9.2. Dworkin, Ronald (1977):’Taking rights seriously’
16.2. Brown, Wendy (2002): ‘Suffering the paradoxes of rights’
23.2. Rawls, John (1999[1994]): ‘The domain of the political and overlapping consensus’
2.3. Habermas, Jürgen (1999[1994]): ‘Three normative models of democracy’
9.3. Väliviikko, ei kokoontumista
16.3 Morris, Chirstopher (2000): ‘The very idea of popular sovereignty: “We the people” reconsidered’
23.3. Scanlon Thomas (2003[1996]): ‘The difficulty of tolerance’
30.3. Parfit, Derek (2002[1997]): ‘Equality and priority’ ja Young, Iris (1989): Polity and group difference: A critique of the ideal universal citizenship’
Artikkelit ovat kopioitavissa Philosophica-kirjaston kurssimateriaalihyllyssä.
1. Kunkin kerran artikkeli luetaan etukäteen ja kutakin kertaa varten opiskelijat kirjoittavat ylös vähintään kaksi artikkelin herättämää kysymystä, joista keskustellaan yhdessä tapaamisissa.
2. Artikkelista laaditaan korkeintaan yhden sivun pituinen lyhennelmä, joka palautetaan viimeistään tutoriaalikertaa edeltävänä päivänä (joko sähköpostitse (juhana.lemetti@helsinki.fi) tai paperiversiona vetäjän postilokeroon laitoksella). Lyhennelmän tarkoitus on auttaa hahmottamaan artikkelin keskeisiä kysymyksenasetteluja ja argumentaatiota, tarkoitus ei ole antaa mahdollisimman yksityiskohtaista kuvausta artikkelista. Lyhennelmän muoto on vapaa, myös ranskalaiset viivat kelpaavat.
3. Opiskelijat pitävät kukin vuorollaan lyhyen (n. 15 minuutin alustuksen) ko. kerran artikkelista. Alustuksen tarkoituksena on esitellä artikkeli pääpiirteissään muulle ryhmälle, mutta luonnollisesti alustaja voi nostaa esiin kysymyksiä tai aiheita, joita artikkeli on erityisesti herättänyt. Alustuksen tarkoitus on, paitsi tukea tutoriaalikerran keskustelua, myös harjoitella tieteellisen alustuksen pitämistä. Muistakaa, että alustuksen pitämiseen kuuluu olennaisena osana annetussa aikarajassa pitäytyminen.
4. Tutoriaalinen hyväksytysti suorittaminen edellyttää a) Läsnäoloa
Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija modernin logiikan tärkeimpiin peruskäsitteisiin ja erityisesti antaa hänelle tekninen valmius ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikan piirissä formalisoitavien päätelmien tutkimiseen. Vaihtoehtoisesti opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä filosofisen argumentaation käsitteellisiin perusteisiin.
Kf110 ja Kf150.
Luentokurssi harjoituksineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Professori Raimo Tuomela
Suoritetaan tiedekuntatentissä vähintään 5 op kirjallisuutta alla olevasta listasta siten, että ainakin yksi teos valitaan kohdista a-f (argumentaatio) ja yksi teos kohdista g-i (tieteellinen päättely):
Argumentaatio:
a) (2 op)
b) (3 op)
c) (3 op)
d) (2 op)
e) (2 op)
f) (2 op)
Tieteellinen päättely:
g) (2 op)
h) (3 op)
i) (2 op)
Periodit III ja IV, ke 16-19 S20A aud 107, Harjoitukset: Ryhmä 1: ma 10-12 S20A sh222, FK Janne Hiipakka, alkaa 29.1. Ryhmä 2: ma 18-20 S20A sh222, FK Janne Hiipakka, alkaa 25.1. Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia
Opintojakso suoritetaan teoreettisen filosofian järjestämällä kurssilla.
Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.
Periodically on May, 3-10 May, 2th, 10-13 S20A sh 303 May, 3th, 10-13 S20A sh 303 May, 4th, 10-13 S20A sh 303 May, 9th, 10-12 and 13-15 S20A sh 222 May, 10th, 10-12 and 13-15 S20A sh 222 May 11th, 10-12 and 13-15 S20A sh 222
Preregistration by email: anu.kuusela@helsinki.fi
Periodi I, ti, to 12-14 PR aud XI, prof. Matti Sintonen, 12.9.-19.10. Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia
Kf140
Kurssi korvaa tieteellisen päättelyn osan opintojaksosta Kf250 Tieteellinen päättely ja argumentaatio.
Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.
Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5
Kf110, Kf131, Kf132 ja Kf140.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Professori Raimo Tuomela
Laajuus: Op 5 Ov 3
Kf110, Kf131, Kf132 ja Kf140.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Professori Raimo Tuomela
Kaikille yhteiset teokset, suoritetaan a ja b:
a) (2 op)
b) (1 op)
Yhteisten teosten lisäksi suoritetaan vähintään yksi seuraavista teoksista (väh. 2 op):
c)
d)
e)
f)
g)
h)
i)
j)
k)
Periodi IV, ti & pe 12-14 S20A ls 334d, tentti 8.5., uusinta 16.5. (II uusinta rästitentissä)
Kf140
Laajuus: Op 2 - 7 Ov 1 - 3
Kf110, Kf131, Kf132 ja Kf140.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä
Professori Raimo Tuomela
Lisäksi suoritetaan vähintään yksi teos seuraavista vaihtoehdoista c)-k):
c)
d)
e)
f)
g)
h)
i)
j)
k)
Laajuus: Op 1 Ov 1
Vastuulaitos: Käytännöllisen filosofian laitos
Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet tieteellisen esityksen laatimiseen. Opintojaksossa pääaineopiskelijat myös osallistuvat työelämäorientaatioon.
Perusopinnot
Kohdan suoritus koostuu useammasta osasta:
1a) Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Huom! Metodiopintojen kirjallisuus (= tasokoe) on suoritettava ennen ensimmäiseen proseminaariin ilmoittautumista (0 op/1 ov).
1b) Perehtyminen filosofisiin tietokantoihin ja kirjaston käyttöön ensimmäisen proseminaarin yhteydessä (0 op/0 ov)
2) Opintojaksoon sisältyvän työelämäorientaation voi suorittaa osallistumalla yhteen laitoksen ja/tai tiedekunnan ja/tai Rekryn järjestämään työelämäorientaatiokurssiin. Työelämäorientaation suorittavat vain uusien tutkintovaatimusten mukaan opintojaan suorittavat pääaineopiskelijat. (1 op/0 ov).
HUOM! Opintojakson pisteet kirjataan vasta kun osallistumisesta työelämäorientaatioon toimitetaan todistus laitoksen toimistoon. Käytännössä uusien tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat sivuaineopiskelijat eivät saa tästä kohdasta opintopisteitä, vaan opintopisteet kirjataan proseminaarin suorituksen yhteydessä (3+1).
Yliopistonlehtori Kristian Klockars
Laajuus: Op 4 - 8 Ov 2 - 4
Pääaineopiskelijat suorittavat kaksi proseminaaria, á 4 op / 2 ov.
Elämänkatsomustiedon sekä käytännöllisen filosofian sivuaineopiskelijat suorittavat yhden proseminaarin.
Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija filosofiseen argumentaatioon, filosofisen tutkimuksen metodeihin, tieteellisen esityksen laatimiseen, lähdekirjallisuuden itsenäiseen käyttöön ja kriittiseen arviointiin.
Kf282 Proseminaari I, 4 op (2 ov, 71154)
Kf 283 Proseminaari II, 4 op (2 ov, 71154)
Ennen proseminaarieja opiskelijan on suoritettava Kf281 Filosofian metodiopinnot ja työelämäorientaatio (pääaineopiskelijalle 1 op/ 1 ov, sivuaineopiskelijoille ilman työelämäorientaatiota 0 op / 1 ov). Ensimmäiseen proseminaariin voi osallistua, kun perusopinnot on suoritettu ja toiseen kun perusopintojen lisäksi valitun proseminaarityön aihepiirin aineopinnot on suoritettu.
Aktiivista osallistumista seminaariharjoituksiin kahden lukukauden aikana. Kukin osanottaja laatii kaksi esitelmää (10-15 sivua) ja toimii kaksi kertaa opponenttina. Pääaineopiskelijat aloittavat proseminaarissa kandidaatintutkielman laatimisen.
Ryhmä I: ti ja pe 10-12 S20A sh 222, yliopistonlehtori Kristian Klockars, kokoontumiset lukukauden alussa kuten metodiluennon lopussa sovitaan sekä 13.3.-4.5.
Ryhmä II: ma 14-16 S20A sh 222 ja ke 14-16 S20A sh 244, FL Eero Salmenkivi, 12.3.-25.4.
Ryhmä III: to 16-20, S20A kok 244, VTM Pilvi Toppinen, 15.3.-3.5.2007
English seminar group: MA Liuda Kocnovaite, preregistration by Fri 12.1. to the Department office or anu.kuusela@helsinki.fi
Proseminaareihin on ilmoittauduttava ALMAsta tai laitoksen toimistosta saatavalla lomakkeella ke 10.1.2007 mennessä.
Seminaariin kuuluu ryhmäkokoontumisien lisäksi yhteinen metodiluento, jonka tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet tieteellisen esityksen laatimiseen. Luennon pitävät proseminaarien vetäjät yhdessä ja tilaisuuden lopussa sovitaan proseminaariryhmien kokoonpano ja tarkemmat aikataulut. Kevään luento on ke 17.1.2007 klo 16-19, S20A ls 334d.
Metodiluennon lisäksi ryhmät tutustuvat filosofisten tietokantojen käyttöön valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa informaatikko Terttu Turusen johdolla, ajat sovitaan ryhmäkohtaisesti.
Metodiluennon ja tietokantojen opetuksen lisäksi seminaarilaisten on suoritettava valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntatentissä käytännöllisen filosofian tenttipäivänä teos: Rosenberg J F: The Practice of Philosophy (2. tai uudempi painos). Teoksen kuulustelee Kristian Klockars.
Kf281 Filosofian metodiopinnot
Ryhmä I: ti ja pe 10-12, S20A sh 222, yliopistonlehtori Kristian Klockars, kokoontumiset syyslukukauden alussa siten kuin metodiluennolla sovitaan sekä 31.10.-15.12.
Ryhmä II: FL Eero Salmenkivi, ma 14-16 S20A sh 222 & ke 14-16 S20A sh 244 ajalla 1.11.-13.12.
Ryhmä III: perustetaan tarvittaessa
English seminar group: MA Liuda Kocnovaite, preregistration by Fri 8.9. to the Department office or anu.kuusela@helsinki.fi
Proseminaareihin on ilmoittauduttava laitoksen toimistosta tai Alma-kotisivulta saatavalla lomakkeella pe 8.9. mennessä.
Seminaariin kuuluu ryhmäkokoontumisien lisäksi yhteinen metodiluento, jonka tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet tieteellisen esityksen laatimiseen. Luennon pitävät proseminaarien vetäjät yhdessä ja tilaisuuden lopussa sovitaan proseminaariryhmien kokoonpano ja tarkemmat aikataulut. Syksyn luento järjestetään ke 13.9. klo 16-19 S20A ls 334d. Metodiluennon lisäksi ryhmät tutustuvat filosofisten tietokantojen käyttöön valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa informaatikko Terttu Turusen johdolla, ajat sovitaan ryhmäkohtaisesti.
Metodiluennon ja tietokantojen opetuksen lisäksi seminaarilaisten on suoritettava valtiotieteellisen tiedekuntatentissä teos: Rosenberg J F: The Practice of Philosophy (2. tai uudempi painos). Teoksen kuulustelee Kristian Klockars.
Kf281 Filosofian metodiopinnot
Ennakkoilmoittautuminen laitoksen toimistosta tai Alma-kotisivuilta satavalla lomakkeella pe 8.9.2006 mennessä.
Yhteinen metodiluento ke 13.9.2006 16-19 S20A ls 334d. Tilaisuuden lopussa sovitaan proseminaariryhmien kokoonpano ja tarkemmat aikataulut. Metodiluennon lisäksi ryhmät tutustuvat filosofisten tietokantojen käyttöön valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa informaatikko Terttu Turusen johdolla, ajat sovitaan ryhmäkohtaisesti.
Organisational meeting: Wed 13th Sept., 4-7 p.m., S20A ls 334d
Preregistration by Fri 8th Sept. to the Department office or anu.kuusela@helsinki.fi
Basic studies
Kf281 Methods of Philosophy (book examination in faculty examination - Rosenberg: The Practice of Philosophy)
English speaking students; intermediate level of studies
Laajuus: Op 6 Ov 3
Kandidaatintutkielma on osa proseminaarityöskentelyä. Pääaineopiskelijat laativat kandidaatintutkielman jälkimmäisen proseminaarityön pohjalta. Varsinaisen proseminaarityön hyväksymisen jälkeen esitelmä täydennetään tutkielman vaatimusten mukaiseksi (25 35 sivua).
Proseminaarit
Kielen tarkistusta varten kandidaatintutkielman käsikirjoitus jätetään suomen tai ruotsin kielen opettajalle. Kirjallinen taito arvostellaan asteikolla 0-5. Opiskelija voi jättää kandidaatin tutkielmansa arvosteltavaksi vasta sen jälkeen, kun suomen tai ruotsin kielen opettaja on todennut opiskelijan suomen tai ruotsin kielen taidon riittäväksi.
Mikäli suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saaneen opiskelijan perehtyneisyyttä tutkielman alaan tai suomen tai ruotsin kielen taitoa ei ole todettu tutkielman laatimisprosessin yhteydessä, opiskelijan tulee kirjoittaa kypsyysnäyte suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteeksi kirjoitetaan aine, jonka aiheen antaa tutkielman tarkastaja. Aineen tarkastaa suomen tai ruotsin kielen opettaja sekä tutkielman tarkastaja. Kypsyysnäyte on kirjoitettava ennen tutkielman arvostelua. Aine kirjoitetaan kyseisen oppiaineen tenttitilaisuudessa.
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
Laajuus: Op 120
Käytännöllisen filosofian pääaineopiskelijoiden maisteriopinnot koostuvat pääaineen opinnoista, 85 op ja vapaavalintaisista tai toisen sivuaineen opinnoista, 35 op, yhteensä 120 op.
Pääaineen pakolliset opintojaksot: Kf310 Tutkimussuunnitelmaseminaari, 4 op + maisterivaiheen HOPS 1op, yht. 5 op Kf320 Filosofisia alkuperäisteoksia, 5 op Kf330 Erikoistuminen, 20 op Kf340 Seminaarit
Lisäksi vapaavalintaisia, opintoja tukevia opintoja yhteensä 35 op. Nämä opinnot voivat olla joko filosofian täydentäviä opintoja, toisen sivuaineen aineopinnot tai muita tutkintoa täydentäviä opintoja.
Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevat opiskelijat suorittavat samat opintojaksot, lukuunottamatta tutkimussuunnitelmaseminaarin HOPSia (tämä on otettu huomioon seminaarin opintoviikkomäärässä). Opintojaksojen laajuudet opintoviikoissa on merkitty kunkin opintojakson kuvaukseen.
Laajuus: Op 5 Ov 2
Vanhan tutkintoasetuksen mukaan opiskelevien ei tarvitse suorittaa HOPSia.
Seminaarin tavoitteena on ohjata syventävien opintojen suunnittelua, tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa ja perehdyttää opiskelija tutkimussuunnitelman laatimiseen ja tutkielman tekemiseen.
Proseminaarit ja kandidaatintutkielma.
Osallistuminen verkko-opetuksena pidettävään seminaariin, jossa kukin osanottaja kokoaa syventävien opintojen opintosuunnitelman, laatii alustavan tutkimussuunnitelman pro gradu -tutkielmaansa varten sekä kokoaa tutkielmansa keskeisen kirjallisuuden.
Seminaarin yhteydessä on hyödyllistä tutustua tutkielman tekoa käsittelevään kirjallisuuteen, esim.
Seminaari järjestäytyy ke 17.1.2007 klo 10-12 S20A sh 222 (tarvittaessa myös 24.1.2007). Seminaariin sisältyy sekä ryhmä- että henkilökohtaisia tapaamisia ja verkkokeskustelua. Seminaariin on ilmoittauduttava sähköpostitse suoraan vetäjälle: olli.loukola@helsinki.fi pe 12.1.2007 mennessä.
Seminaari järjestäytyy ke 13.9. klo 10-12 S20A sh 222 (tarvittaessa myös 20.9.). Seminaariin sisältyy sekä ryhmä- että henkilökohtaisia tapaamisia ja verkkokeskustelua. Seminaariin on ilmoittauduttava sähköpostitse suoraan vetäjälle: olli.loukola@helsinki.fi pe 8.9. mennessä.
Laajuus: Op 5 Ov 3
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija johonkin käytännöllisen filosofian vanhaan tai moderniin klassiseen teokseen tai suuntaukseen ja sen taustaan.
Kf210.
Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. Opintojakson suositeltava suoritustapa on essee.
Professori Heta Gylling
Huom! Esseen lähdekirjallisuus ja/tai tiedekuntatentissä suoritettava kirjallisuus (n. 5 op) on aina sovittava etukäteen kuulustelijan kanssa. Opintojaksossa suoritetaan yksi tai useampia seuraavista kohdista; tentissä voi suorittaa myös teoksen suomennoksen tai käännöksen, kysy kirjallisuutta kuulustelijalta:
a)
sekä yksi seuraavista:
b)
sekä yksi seuraavista:
c)
d)
e)
f)
sekä jokin Locke-kommentaari, esim. yksi seuraavista:
g)
sekä valikoidusti
h) Yksi seuraavista:
lisäksi suoritetaan toinen teoksista
i)
j)
sekä yksi seuraavista:
k)
sekä yksi seuraavista:
lisäksi kommentaarina suoritetaan sekä yksi seuraavista:
l)
sekä yksi seuraavista:
m) Joko
tai molemmat teokset:
Lisäksi suoritetaan toinen teoksista:
n)
ja yksi seuraavista:
o)
p)
q)
ja yksi seuraavista:
r)
sekä jokin Nietzsche-kommentaari sopimuksen mukaan, esim seuraavista:
s)
t)
KURSSI PERUTTU
Laajuus: Op 5 - 20 Ov 15
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija syvällisesti kahteen käytännöllisen filosofian erikoisalaan, jotka liittyvät suunniteltuun pro gradu -tutkielmaan. Erikoisalat voidaan valita vaihtoehtojen a-m joukosta.
Yhteinen osuus 0-15 op
Opiskelija suorittaa mahdollisesti puuttuvat teokset seuraavista opintojaksoista sopimuksen mukaan:
Huom! Koskee käytännössä vain muualta käytännölliseen filosofiaan maisteriopintoihin siirtyviä opiskelijoita, joilla on vastaavasti aineopintojen puolella suoritettuna meillä maisteriopintoihin luettavia kursseja.
Opiskelijakohtainen osuus 5-20 op
Perehdytään kahteen käytännöllisen filosofian erityisalaan (Katso alajaksot a - m).
Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. Osa erikoistumisesta voidaan suorittaa myös opetusharjoittelulla, josta sovitaan etukäteen ohjaajan kanssa. Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen. Erikoisalan kirjallisuutena voidaan tenttiä myös muuta kuin alakohdissa mainittua kirjallisuutta, esim. oman pro gradu -tutkielman lähdekirjallisuutta.
Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen. Erikoisalan kirjallisuutena voidaan tenttiä myös muuta kuin mainittua kirjallisuutta, esim. oman pro gradu -tutkielman lähdekirjallisuutta.
Periodi I, periodiopetuksena 9.-12.10. Klo 9-13, ma ja ke S20A sh 244, ti S20A sh303 Huom! 11-15, to S20A sh 222.
Sopimuksen mukaan.
Kurssilla käsitellään keskeisiä anglo-amerikkalaisia itsepetoksen nykytutkimuksen lähtökohtia, joiden kysymykset käsittelevät itsepetoksen ontologiaa ja moraalia. Ydinkysymyksenä itsepetoksessa on, miten ihminen voi samaan aikaan sekä tietää että olla tietämätön samasta uskomuksesta. Tarkasteltavina esimerkkeinä ovat draaman klassikot, kuten William Shakespearen "Othello", Molièren "Tartuffe", Henrik Ibsenin "Villisorsa", Samuel Beckettin "Huomenna hän tulee" sekä Arthur Millerin "Kauppamatkustajan kuolema". Kurssilla analysoidaan em. näytelmistä yksi elokuvaversio itsepetoksen näkökulmasta esitysanalyysin lähtökohdista. Metodisena lähtökohtana on jälkistukturalistinen bartheslainen näkemys teoksen autonomiasta, jota problematisoidaan suhteessa esim. psykoanalyyttiseen (Lacan) ja vastaanoton (Ingarden, Jauss) sekä nykyisen biografian näkemyksen, suuntauksiin.
Kurssilla pohditaan myös filosofisen ja psykologisen itsepetostutkimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä.
Periodically Sept 11- Sept 13 and Sept 18 - Sept 19 daily from 9 to 11 and 12 to 14; places Mon
Description of the course:
This course will constitute an interpretative framework within which the relationship between literature and philosophy can be mapped. The origins of literary form, genre, devices, and style will be analyzed in the context of philosophical ideas. Utopias, dystopias, Renaissance literature, Enlightenment philosophical tales, and novels of ideas will be traced vis-à-vis great philosophical and political debates in early modern Europe. The course will attempt to cover the discursive territory of writing and addressing of major philosophical ideas, the territory that allows writer to act as philosopher and vice versa. The works of Thomas More, William Shakespeare, Jonathan Swift, Voltaire, Yevgeny Zamyatin, Mikhail Bulgakov, George Orwell, Thomas Mann, Hermann Hesse, and Milan Kundera will be analyzed. The course will be presented in the form of lectures and discussions.
Topics:
1. Philosopher as Writer: Thomas More, Erasmus, Niccolò Machiavelli, Michel Montaigne, David Hume, Giambattista Vico, Voltaire and the philosophes. 2. Writer as Philosopher: François Rabelais, William Shakespeare, Miguel de Cervantes, Jonathan Swift, Hermann Hesse. 3. Persecution and the Art of Writing: Literary Devices, Style, and the Aesopian Language. 4. Political and Moral Censorship. 5. Philosophical in Content and Literary in Form: Philosophical Letters and Essays. 6. Philosophy and Poetry: John Donne, William Blake, and the Philosophical Poets of the Twentieth Century. 7. Bildungsroman as a Philosophy of Culture. 8. Literature vs. Social and Cultural Criticism. 9. Wisdom in Philosophy and Literature.
Mon-Fri 10-12 and 13-15, U40 lr 10.
One of the greatest changes in the contemporary understanding of science is the move from the idea that science is value-free to the idea that values shape the epistemic character of science (McMullin). The lecture aims to show how this change took place. The background of considerations is constituted by the ideal of value-free science in the version developed by Max Weber. Criticism directed against this ideal as well as independent developments within the contemporary philosophy of science made this ideal less and less tenable. The first step – relatively uncontroversial - was the recognition that theory-choice has a character of value-judgment (Kuhn). However, value-predicates allowed in those judgments were restricted to the so-called epistemic values. The second step was the recognition that also non-epistemic values influence science and this influence cannot be treated simple as distortion to be eliminated. Both the collapse of the dichotomies empirical-theoretical and descriptive-evaluative, and analyses of scientific praxis allow to develop arguments for this last claim. The debate concerns now the scope, and sources of any legitimate presence of non-epistemic values in science. The lecture presents and develops criticism of three accounts of values in science which are given by E. Agazzi, H. Lacey, and H. Longino
Useful readings: Agazzi, E., Das Gute, das Böse und die Wissenschaft, Berlin: Akademie Verlag, 1995.
Lacey, H, Is science valu free? Values and scientific understanding, London
Katso opintojakso Kf330 Erikoistuminen:
Prof. (ma) Arto Siitonen
Period I, periodically Aug 28 - Sept 2, S20A sr 222, except Wed Aug 30 S20A sr 303, daily from 10 to 13 (or 14).
Preregistration by Mon 21.8. to anu.kuusela@helsinki.fi
This course will examine the nature of moral conflicts, particularly within Kantian ethical theory. A moral dilemma properly so called is commonly defined as a situation in which an agent will do wrong, be culpable or blameworthy no matter what he or she does. Kant objects that if duty makes an action morally necessary, two incompatible actions cannot both be commanded by duty. Rather, if one action is a duty, the other simply contrary to duty. Is this conceptual restriction plausible? If so, does it help us to defuse (apparent) moral conflicts? Moreover, Kant decides a particular moral conflict in a particularly counter-intuitive way in his essay on a presumed right to lie for the sake of humanity.
Readings: Kant, On a Presumed Right to Lie (in Practical Philosophy transl. Mary Gregor, Cambridge UP) Kant, The Metaphysics of Morals, on the ‘conflict of duties’ (VI 224, in Practical Philosophy transl. Mary Gregor, Cambridge UP)
H. E. Mason (ed.), Moral Dilemmas and Moral Theory, New York 1992 (esp. papers by S. Blackburn and T. McConnell) W. Sinnott-Armstrong, Moral Dilemmas, Oxford 1988 Michael Stocker, ‘Moral Conflicts: What they are and what they show’, in: Pacific Philosophical Quarterly 68 (1987), 104–123
Cancelled.
One of the central problems of moral philosophy concerns the relation between morality and rationality. A central question is whether a lack of morality amounts to a lack of rationality. From a historical point of view, Hume and Kant may be regarded as the classical antipodes in these matters: For Hume, it is possible that a person be fully rational without exhibiting the slightest interest for moral questions. For Kant, on the other hand, what is morally right is determined by the will of a purely rational being. Currently, many authors try to reconstruct morality somehow as a form of rationality (pre-sumably because an accusation of irrationality has more weight on a motivational scale than an accusation of immorality). In the course, we will try to get an overview of the problems and to identify the positions that seem most promising when it comes to analyze the relation of morality and rationality.
You can copy the course material in the Philosophica -library (Siltavuorenpenger 20 A)
In order to receive 2 ECTS credit points, you have to give a presentation concerning one of the topics above. You can copy the relevant texts in the Philosohica library (Siltavuorenpenger 20A).
In order to receive 6 ECTS credit points, you addition-ally have to pass the final exam on Friday afternoon. This exam contains questions concerning all authors.
Presentations: Oral presentations should run about 20–30 minutes. They should be supported by visual aids (transparencies). Each presentation will be followed by a discussion.
Prof. (ma) Arto Siitonen
Periodi II, ma & ke 12-14 S20A sh 303
Tentti 13.12. 12-14 S20A sh 303
Kurssin alkaessa osallistujille jaetaan siellä käytävän keskustelun pohjaksi tarkoitettu materiaali, joka koostuu seuraavista teksteistä:
Mary Warnock: ’The Foundations of Morality’. (Teoksesta Philosophy at the new Millennium, ed. Anthony O’Hear, 2001). Lohn L. Mackie: ’Moral scepticism’. (Teoksen Ethics. Inventing Right and Wrong alku). David Hume: ’ Moral distinctions not derived from reason’. Teoksesta Treatise of Human Nature (luvun loppuosa ) + kyseisen kohdan suomennos. G. E. Moore: ’The subject-matter of ethics’. Teoksesta Principia Ethica (luku 1, 6 – 10). G. H. von Wright:’’Good’ and ’Must’’. Teoksesta The Varieties of Goodness (luvun VIII osat 1 & 2 sekä 10). (Teos on suomennettu).
Warnockin artikkeli luo katsauksen etiikan tutkimuksen ja moraalin tilaan uuden vuosituhannen alkaessa. Mackien teos kiistää objektiivisten arvojen olemassaolon ja argumentoi moraalisen skeptisismin ja moraalisubjektivismin puolesta. Sen mukaan jaottelut ’hyvä – paha’ ja ’oikein – väärin’ ovat meidän keksimiämme, ja on erehdys pitää niitä todellisina. Hume todistelee, etteivät eri moraalikäsitykset ole peräisin järjestä vaan ns. moraaliaistista. Hän kiinnittää huomiota tosiasioita kuvailevan ja vaateita esittävän puhetavan väliseen eroon ja huomauttaa, että nämä puhetavat usein sekoitetaan toisiinsa. Moore etsii käsitteen ’hyvä’ määritelmää ja päätyy siihen tulokseen, ettei se ole määriteltävissä ja että yritettäessä luonnehtia hyvää jonkin muun ominaisuuden avulla syyllistytään määrittelyvirheeseen. Mooren työtä tietyssä mielessä jatkava von Wright pitää hyvyyttä moniulotteisena: moraalisen hyvän lisäksi on olemassa mm. välineellistä ja teknistä hyvää, hyöty-, terveys-, nautinto- ja onnellisuushyvää sekä hyvinvointia. Teoksensa luvussa VIII hän analysoi hyvyyden ja pitämisvaateen välistä suhdetta.
Kurssin tausta-aineistona käytetään lisäksi Alexander Millerin teosta An Introduction to Contemporary Metaethics (2003). Siinä selviteltäviä positioita ovat kognitivismi ja non-kognitivismi, naturalismi ja non-naturalismi, emotivismi, realismi ja kvasirealismi, ekspressivismi ja reduktionismi.
Ilmaisu ’metaetiikka’ viittaa tarkastelun tasoihin (’meta’ = jälkeen). Kun normatiivisen etiikan teoriat arvioivat, millä perusteella jonkin voidaan sanoa olevan hyvää ja oikein, metaetiikka puolestaan analysoi etiikan teorioissa käytettyjen käsitteiden merkitystä ja arvioi näiden teorioiden oikeellisuutta. Tämä voidaan esittää myös niin, että etiikka vastaa sellaisiin kysymyksiin kuin ’mihin moraalia tarvitaan?’, ’miksi toimia moraalisesti?’, metaetiikka taas kysymyksiin muotoa ’mitä ideaa on etiikan teorioissa?’, ’mitä iloa on etiikan teorioista?’. Meta-metaetiikkaan puolestaan kuuluisi esimerkiksi kysymys: ’millä perusteella voidaan väittää, että jokin metaeettinen positio on todempi, parempi tai luontevampi kuin jokin toinen?’
Professori Heta Gylling
Periodi I, ma 17-20, U40 ls 18.
SODAN ja VÄKIVALLAN FILOSOFIAA ANTIIKISTA MEDIAIKAAN
Professori Aki-Mauri Huhtinen, Johtamisen laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu, Helsinki
Opintokokonaisuuden tarkoituksena on johdattaa sodan käsitteen pohdintaan väkivallan käsitteen avulla. Tavoitteena on selventää sodan ja aseen käsitteiden alaa väkivaltakulttuurin muutoksen avulla. Lisäksi tarkoituksena on pohtia sodan väkivallan olemusta osana käytännöllistä filosofiaa.
Sodalla on ollut läpi länsimaisen historian oma ”tietojärjestelmä”, ihmiskuva, suhde todellisuuteen, hyvään ja pahaan sekä yhteisöllisyyteen. Väkivallan ilmiöt muuttuvat, sillä sota on osa muuta ihmiskulttuuria.
Luentosarjan tavoitteena on opiskelijoiden omien teoreettisten ja käytännön intressien kautta pohtia sodan olemusta. Seuraavat kysymykset auttavat hahmottamaan tulevaa luentosarjaa:
Opintokokonaisuudessa pyritään paneutumaan sodan teemoihin opiskelijoiden valitseman kirjallisuuden sekä luentoihin kuuluvien elokuvien avulla.
Keskeinen tietokirja luentosarjalla on Aki Huhtinen (2005) Sanasota – Johdatus sodan ja sodanjohtamisen filosofiaan.
Yhteystiedot: aki-mauri.huhtinen@mil.fi
Professori Heta Gylling
Period I and II, Mon and Thu 14 -16 perodically Sept 18, then 9.10. - 23.11. except week 43, places Sep 18 S20A 334d, Mon Oct 9 - 16 S20A 334d, Thur Oct 12- Nov 23 S20A 244, Mon Oct 30-Nov 20 S20A 303.
The main topic of this course would be debates in feminism philosophy of 90’s on subjectivity. The course book will be Feminist Contentions (1995) ed. by Linda Nicholson. This book provides us with four propositions of reading subject in contemporary feminism. Authors of eight essays in Feminism contentions are Seyla Benhabib, Judith Butler, Nancy Fraser and Drucilla Cornell. These four authors are perhaps currently the most representative feminist philosophers. Feminist Contentions present different points of view and analyses of the problem of subjectivity and its connection to contemporary feminism. Benhabib offers a vision of subjectivity based in Habermasian project of modernity and strongly opposes postmodern project of feminism and its deconstruction of traditional concept of agency. Butler presents post-structural point of view on subjectivity. Her concept describes subject as based on expressions which are non-substantial, these expressions constitute the subject’s identity and its unity. Her proposition is to analyse subjectivity as structures of modalities which create an identity by the process of performing by one. She is based mostly on Foucault’s framework but nevertheless it is the original concept of subjectivity. Very popular across feminism is Ethical Feminism by Cornell based on Lacan’s theory concept of. Cornell reads subject in psychoanalytic categories as created in the process of alienation of the Other from the ego. The identity of this subject is given by the Symbolic Order. Fraser wants to analyse the subjectivity using elements from postmodern and from Habermasian tradition. She proposes a kind of synthesis of these two points of view.
Professori Heta Gylling
Period IV, ons 12-14 S20A sr 303 och to 12-14 U40 lr 15
HUOM! Kurssin yhteydessä käytännöllisen filosofian opiskelijat voivat suorittaa pakollisen ruotsin kielikurssin filosofia-aiheisena. Kielikurssin vetää lehtori Raija Hämelin 17.1.-25.4.2007 ke 9-12, lisätietoja Kielikeskuksesta.
Periodi II, ma ja to 16-18 U40 sl 11
Kf330e, 3-5 op
Kurssi esitelee Hannah Arendtin (1906-1975) ajattelua ja pohtii sen merkitystä nykyaikaisissa konteksteissa. Arendtin enemmän ja vähemmän tunnetujen tekstien avulla tutustutaan Arendtiin ajattelijana, joka uhmaa monia yleisiä kahtiajakoja uudemman ajan poliittisessa ajattelussa: liberalismi vs. kommunitarismi; yksilö- vs. yhteisökeskeisyys; oikeudet vs. osallistuminen demokratian lähtökohtana; moderni vs. postmoderni. Käydään läpi Arendtin ajattelun kannalta keskeisiä aiheita ja käsitteitä: "maailma" ihmisten välisenä tilana; demokratia yhteisöllisenä toimintana, muttei rousseaulaisen "yhteistahdon" ilmentymänä; toiminta demokratian toteuttamisen ja"maailman" luomisen keinona; ajattelu, sen erilaiset muodot ja sen yhteys toiminnan maailmaan; päättelykyky toiminnan ja ajattelun välisenä "siltana"; totalitarismi politiikan ja vapauden tukahduttajana; yksilöllisyys erotettuna individualismista; vapaus ja sen erilaiset ilmentymismuodot filosofiassa ja politiikassa sekä oikeudet sekä sosiaalisena konstruktiona että vapauden ehtona.
Kurssilukemisto mm. teoksista The Origins of Totalitarianism (1948) The Life of the Mind (1981) Eichmann in Jerusalem. A report on the Banality of Evil. (1967) Rahel Varnhagen - the Life of a Jewess (1953) On Violence (1969) Between Past and Future - Eight Exercises in Political Thought (1977) Responsibility and Judgment 2003) The Promise of Politics (2005)
Suoritus:
Osallistuminen, kurssikirjallisuuden lukeminen ja kirjalliset yhteenvedot lukuteksteistä (3 op)
Essee (2 op)
Periodi II, ma & ke 14-16 S20A ls 334d.
KURSSI PERUTTU
Prof. (ma) Arto Siitonen
Käytännöllisen filosofian jonkin erikoisalan historiaa, jotakin filosofia, filosofista suuntausta tai ajanjaksoa käsitteleviä teoksia sopimuksen mukaan (ks. esimerkiksi opintojakson Kf320 kirjallisuus), esim:
Prof. (ma) Arto Siitonen
Ma ja ti 4.9.-17.10. klo 10-12 A7 ls 6
Vastuuoppiaine: Systemaattisen teologian laitoksen Keskiajan koulu.
Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija keskiajan filosofisten ja teologisten ajattelutapojen päälinjoihin ja valmistaa opiskelijaa keskiajan ajattelijoiden tutkimiseen.
KURSSI PERUTTU
Professori Heta Gylling
Periodi IV
Ma & ke 14-16 S20A ls 334d, 12.3.-25.4., tentti 2.5., uusinta 15.5., (II uusinta rästitentissä)
Prof. (ma) Arto Siitonen
Platon sopimuksen mukaan:
.
Professori Raimo Tuomela
Horwich ja Kuhn yhdessä:
.
Professori Raimo Tuomela
Tieteentutkimuksen johonkin eritysalaan kuuluvia teoksia sopimuksen mukaan, esim. ks. tieteentutkimuksen opintokokonaisuus, opintojakso Tt210.
Opintojakson kirjat on esitelty tieteentutkimuksen opetusmonisteessa sekä laitoksen kotisivulla http:/www.helsinki.fi/filosofia/tietutk.htm
Period IV, Thur 13-16 S20A sr 334d
Seminar in four sessions Interdisciplinary Encounters is a seminar that deals with a set of major current developments in the social sciences, namely the intensified crossings of disciplinary boundaries. These take place in two directions. Horizontally, there are interactions between social sciences such as economics, sociology, political science, anthropology, and law. These interactions are often rather contested, such as in the case of ‘economics imperialism’, the increasing use of economics-style rational choice explanations in other social sciences. Vertically, social sciences increasingly seek guidance and insight from cognitive and life sciences, such as experimental psychology, neurobiology and evolutionary theory. Major debates accompany these developments as well.
These developments and debates provide juicy raw materials for philosophical scrutiny, and they also call for analyses from the point of view of social studies of science. Such analyses are likely to be of help in organising interdisciplinary practice and debate in the social and other sciences. They deal with issues of relations between disciplines, theories, and explanations such as: whether, how and on what grounds scientists are advised to pay attention to what happens in neighbouring disciplines; how, by way of what kinds of mechanisms, ideas are transferred across disciplinary boundaries; whether one theory or discipline is powerful enough to provide explanations that unify the phenomena and the fields that study them; or whether there is a case for pluralism and complementary coexistence among the theories.
Such issues and others will be discussed in four sessions, based on representative readings. The seminar, to be continued next year, is connected to the recently launched Academy of Finland project TINT (www.helsinki.fi/filosofia/tint). It thus also serves to explore possibilities of collaboration with participants. Please contact the instructor so as to let him know that you plan to participate.
Professori Raimo Tuomela
Period I, Wed & Fri 14-18 S20A sr 244, prof. Raimo Tuomela, 6.9., 20.9., 22.9. 4.10., 6.10., 11.10. and 13.10.
Professori Raimo Tuomela
Laajuus: Op 5 - 5 Ov 3 - 3
Seminaarissa opiskelija esittelee valmisteilla olevaa pro gradu-tutkielmansa esitelmän muodossa. Seminaarissa opiskelija saa palautetta ja tukea oman tutkielmansa tekemiseen ja osallistuu muiden samassa vaiheessa olevien opiskelijoiden tutkielmien käsittelyyn. Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija sekä tieteelliseen kirjoittamiseen että kriittiseen filosofiseen keskusteluun erityisesti ajankohtaisista filosofisista kysymyksistä.
Kf341 Seminaari I, 5 op
Kf342 Seminaari II, 5 op
Kf310 Tutkimussuunnitelmaseminaari
Seminaariharjoituksia kahden lukukauden aikana. Kukin osanottaja laatii kaksi esitelmää (n. 15 sivua) ja toimii kaksi kertaa opponenttina. Seminaarin yhteydessä laadittu hyväksytty esitelmä jätetään äidinkielen lehtorin tarkistettavaksi harjoitusaineena, mikäli harjoitusainetta ei ole tarkistettu kandidaatintutkielman yhteydessä.
Ma 16-18 S20A kok 244.
Seminaariin on ilmoittauduttava laitoksen toimistosta tai Alma-kotisivulta saatavalla lomakkeella pe 8.9.2006 mennessä.
Järjestäytymiskokous ti 12.9.2006 klo 16 S20A kok 244
Periodi III ja IV, 12.3. alkaen ma 16-18 S20A kok 244. Seminaarin järjestäytymiskokous ti 16.1. klo 16
Seminaareihin on ilmoittauduttava laitoksen toimistosta tai Alma-kotisivuilta saatavalla lomakkeella pe 12.1. mennessä, opiskelijat jaetaan ryhmiin ennakkoilmoittautumisten mukaan.
Aineopinnot, Kf310 Tutkimussuunnitelmaseminaari
Pro gradu -tutkielmaansa valmistelevat opiskelijat.
Seminar in English, first meeting Thuesday September 12, 4 pm S20A sr 222, then Thuesdays 16-20 S20A sr 222 beginning Oct 30. Preregistration by Fri 8.9. to the Department office or anu.kuusela@helsinki.fi
Intermediate studies
English speaking students in advanced level of philosophy.
Laajuus: Op 5 Ov 3
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija työharjoittelun avulla käytännöllisen filosofian opintoihin liittyviin työtehtäviin. Pääaineopiskelijat voivat sisällyttää työharjoittelun vaihtoehtoisen opintosuorituksena syventäviin opintoihinsa. Laitos välittää harjoittelupaikkoja lähinnä valtion virastoihin ja laitoksiin. Paikat ilmoitetaan hakuun yleensä tammi-helmikuun aikana. Opiskelijan itsensä hankkima työpaikka voidaan myös hyväksyä harjoittelupaikaksi.
Yleensä 3 kk kestävä mielellään yhtäjaksoinen työharjoittelu ennakolta sovitussa harjoittelupaikassa. Harjoittelun päätyttyä opiskelijan on kirjoitettava työstään kirjallinen raportti. Lisätietoja harjoittelusta saa amanuenssilta.
Opintojakson voi suorittaa osallistumalla 3-5 Ura- rekrytointipalvelujen ja/tai laitoksen järjestämään työelämäkurssiin, -tilaisuuteen ja/tai -infoon.
Laajuus: Op 40 Ov 20
Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija itsenäiseen tutkimustyöhön, filosofisten metodien ja argumentaation hallintaan, lähdekirjallisuuden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan.
Tutkielman laatiminen on pääosin itsenäistä työskentelyä, jota seminaarit ja gradupiirit tukevat. Aiheen valinnasta ja siihen liittyvästä työsuunnitelmasta opiskelijan on syytä käydä keskustelemassa aineen professorin kanssa hyvissä ajoin. Tutkielman runko ja alustava kirjallisuus kootaan tutkimussuunnitelmaseminaarissa. Syventävien opintojen seminaareissa esitellään itsenäisiä osia tekeillä olevasta tutkielmasta. Työn edistyessä opiskelijan on syytä pitää jatkuvasti yhteyttä työn ohjaajaan. Lisätietoja tutkielman kirjoittamisesta saa laitoksen omasta tutkielmaoppaasta: http://www.valt.helsinki.fi/kfil/gradops.htm
Laajuus: Op 25 Ov 15
Perusopinnot käytännöllisen filosofian sivuaineopiskelijoille ovat samat kuin pääaineopiskelijoillekin. Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevat opiskelijat suorittavat samat opintojaksot lukuun ottamatta opintojaksoa P4 Johdatus tieto-oppiin. Opintojaksojen laajuudet opintoviikoissa on merkitty kunkin opintojakson kuvaukseen.
Laajuus: Op 35
Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevat opiskelijat suorittavat samat opintojaksot. Opintojaksojen laajuudet opintoviikoissa on merkitty kunkin opintojakson kuvaukseen.
Elämänkatsomustieto (ET) on monitieteinen opintokokonaisuus, joka koostuu käytännöllisen ja teoreettisen filosofian, kasvatus- ja uskontotieteen sekä sosiaali- ja kulttuuriantropologian opinnoista. Mahdolliset yhteiset kurssit hyväksytään suoritukseksi kumpaankin opintokokonaisuuteen, mutta tutkinnon kokonaislaajuutta laskettaessa kunkin opintojakson opintoviikkomäärä otetaan huomioon vain kerran. Lisätietoja opintojen yhteensovittamisesta saat käytännöllisen filosofian laitoksen amanuenssi Anu Kuuselalta. Uskontotieteen opintojen korvaavista suorituksista on vastaa yliopistionlehtori Mira Karjalainen, sosiaali- ja kulttuuriantropologian Anu Lounela ja soveltavan kasvatustieteen laitoksella (SOKLA) Eero Salmenkivi.
Elämänkatsomustiedon oppimäärät on suunniteltu luokan- ja aineenopettajiksi aikoville, mutta myös muut opiskelijat voivat sisällyttää ne tutkintoonsa. Tarkista ET:n soveltuminen sivuaineeksi ainelaitokseltasi.
Elämänkatsomustiedosta voi suorittaa seuraavat oppimäärät:
Opintojaksojen ja -kokonaisuuksien tarkemmat kuvaukset löytyvät www-sivulta: http://www.helsinki.fi/filosofia/etk.htm
Vanhan tutkintoasetuksen mukaan opiskelevat suorittavat samat opintojaksot. Niiden opintoviikkomäärät on mainittu opintojaksokuvauksissa, arvosanakokonaisuuden muodostumisesta on sovittava erikseen vastuuopettajan kanssa.
Elämänkatsomustiedon tutkintovaatimukset on vahvistettu valtiotieteellisessä, humanistisessa ja käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. Tämä esite seuraa valtiotieteellisen tiedekunnan vahvistamia tutkintovaatimuksia. Lisätietoja opinnoista saat amanuenssi Anu Kuuselalta, käytännöllisen filosofian laitos.
Laajuus: Op 25 Ov 15
Laajuus: Op 3 Ov 2
Tämän jakson suorittavat vain ne opiskelijat, jotka ovat jo suorittaneet ET-peruskurssin monialaisissa opinnoissaan.), 3 op Teoreettinen filosofia
Tavoitteena on esitellä tieteellisen ajattelun keskeisiä periaatteita, tieteellisen argumentaation rakennetta ja pätevyyden ehtoja, tieteellisen tiedon luonnetta ja tärkeimpiä tieteenfilosofisia koulukuntia. Lisäksi tarkastellaan erityistieteiden filosofisia ja metodologisia perusteita.
Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Teoreettisen filosofian vastuulla olevat opintojaksot tentitään humanistisen tiedekunnan perus- ja aaineopintojen tenttipäivänä. Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm
a) Kiikeri M. & Ylikoski P.: Tiede tutkimuskohteena : filosofinen johdatus tieteentutkimukseen ja P. Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia .
b) Klemke E.D., Hollinger R. & Kline A.D. (toim.): Introductory Reading in the Philosophy of Science .
Laajuus: Op 4 Ov 2
Teoreettisen filosofian vastuulla olevat opintojaksot tentitään humanistisen tiedekunnan perus- ja aineopintojen tenttipäivänä. Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm
Laajuus: Op 4 Ov 2
Vastuulaitos: Uskontotieteen laitos
Opintojakson tavoitteena on uskontotieteen tutkimuskohteiden, peruskäsitteiden sekä teoreettisten lähtökohtien yleistuntemus. Kurssilla tarkastellaan uskontotieteen identiteettiä ja rajoja, uskonnon määrittelyä ja uskontotieteen kytkeytymistä aate- ja oppihistoriaan. Kurssilla perehdytään myös suomalaisen uskontotieteen vaiheisiin ja nykytutkimukseen. Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia soveltaa uskontotieteen näkökulmia kulttuurin ja yhteiskunnan tulkitsemiseen.
Luentokurssi Uskontotieteen perusteet (28t) sekä kirjallisuus.
Uskontotieteen vastuulla olevat opintojaksot tentitään humanistisen tiedekunnan perus- tai aineopintojen tenttipäivänä. Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm
Suoritetaan luentokurssin lisäksi molemmat: a) Hyry K. & Pentikäinen J. (toim.): Uskonnot maailmassa, sivut 9-62 ja 487-498
b) Ketola et al.: Näköaloja uskontoon, sivut 11-127 ja 161-195. (218s.)
Laajuus: Op 5 Ov 3
Opiskelija: jos suoritat tämän elämänkatsomustiedon opintojakson tiedekuntatentissä, muista aina mainita kuulustelijana Anu Lounela!
Vastuulaitos: Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Antropologian peruskäsitteet ja antropologinen näkökulma inhimilliseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Luentokurssi tai tentittävä kirjallisuus.
Lounela Anu
Kurssin yhteydessä tentitään kirja: Eriksen, T: Small Places, Large Issues: An Introduction to Social and Cultural Anthropology
Kirjatenttinä voidaan suorittaa Keesing, R & Strathern, A: Cultural Anthropology; A Contemporary Perspective
Laajuus: Op 35
Laajuus: Op 6 Ov 3
Vastuulaitos: Uskontotieteen laitos
Opintojakson tavoitteena on maailman uskontoperinteiden perustuntemus. Kurssilla perehdytään uskontojen historiaan, maantieteelliseen jakautumiseen, oppeihin ja käytäntöihin. Tarkastelun kohteena on myös uskontoperinteiden kytkeytyminen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Luentokurssi Maailman uskontoperinteet (28t) sekä kirjallisuus.
Uskontotieteen vastuulla olevat opintojaksot tentitään humanistisen tiedekunnan perus- tai aineopintojen tenttipäivänä. Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm
Laajuus: Op 7 Ov 4
Opiskelija: jos suoritat tämän elämänkatsomustiedon opintojakson tiedekuntatentissä, muista aina mainita kuulustelijana Anu Lounela!
Vastuulaitos: Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
1900-luvun antropologian tutkimushistoria; yhteiskunta ja kulttuuri antropologian yleisenä tutkimuskohteena. Opetuksen tavoitteena on tarjota yleinen viitekehys, jonka avulla opiskelija voi mieltää myöhempien opintojaksojen käsittelemät tutkimusalat ja teoriat osaksi antropologiaa.
Kirjatentti sosiaali- ja kulttuuriantropologian tiedekuntatenttipäivinä.
Lounela Anu
Tiedekuntatenttikirjallisuus:
a) Sahlins, M: Tribesmen
b) Evans-Pritchard, E.E: Witchcraft, Oracles and Magic among the Azande
c) Kluckhohn, C: Navaho Witchcraft
d) Malinowski: Argonauts of the Western Pacific
Laajuus: Op 3 Ov 2
Vastuulaitos: Uskontotieteen laitos
Opintojaksossa tutustutaan Suomen uskonnolliseen kenttään perehtymällä kansanuskoon, kristillisiin perinteisiin ja uskonnolliseen monimuotoistumiseen. Tavoitteena on perinteisten ja uusien uskonnollisten yhteisöjen ajattelun ja toiminnan yleistuntemus. Yhtenä kurssin tavoitteena on harjoittaa opiskelijoita kirjallisessa ilmaisussa.
Lukupiiri Uskontoperinteet Suomessa (14t) sekä kirjallisuus.
Uskontotieteen vastuulla olevat opintojaksot tentitään humanistisen tiedekunnan perus- tai aineopintojen tenttipäivänä. Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm
Laajuus: Op 7 Ov 4
Opiskelija: jos suoritat tämän elämänkatsomustiedon opintojakson tiedekuntatentissä, muista aina mainita kuulustelijana Anu Lounela!
Vastuulaitos: Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Kirjallisuustentti sosiaali- ja kulttuuriantropologian tiedekuntatenttipäivinä.
Lounela Anu
Laajuus:
Tieteen- ja teknologiantutkimuksesta voi suorittaa sekä perusopinnot (vähintään 25 opintopistettä) että aineopinnot (vähintään 60 opintopistettä).
Tieteen- ja teknologiantutkimus on nopeasti laajeneva tieteidenvälinen tutkimusala, jonka tutkimuskohteena ovat tiede ja teknologia. Kansainvälisesti tieteen- ja teknologiantutkimusta kutsutaan nimellä Science and Technology Studies (STS).
Opintokokonaisuus koostuu eri laitoksilla järjestettävistä kursseista ja niihin mahdollisesti liittyvistä harjoituksista sekä kirjallisuuskuulusteluista. Opintokokonaisuuden yleisestä opintoneuvonnasta vastaa yliopistonlehtori Kristian Klockars. Yksittäisten luentokurssien opintoneuvonta ja suoritusmerkinnät saadaan asianomaiselta opettajalta.
Kokonaisuusmerkinnät noudetaan käytännöllisen filosofian amanuenssilta Anu Kuuselalta.
HUOM! Tieteen- ja teknologiantutkimuksen opintokokonaisuuteen voi sisällyttää myös muilla Helsingin yliopiston laitoksilla suoritettuja tieteen- ja teknologiantutkimuksen alaan kuuluvia kirjallisuuskuulusteluja. Sopivia opintojaksoja löytyy mm. sosiologian (tutkimusala I, kohta 439), sosiaalipsykologian (oj 402c), Studia Europea -opintokokonaisuuden (SE220a) sekä naistutkimuksen tutkintovaatimuksista. Lisätietoja kirjallisuuskuulustelujen sopivuudesta saat aman. Anu Kuuselalta tai yliopistonlehtori Kristia Klockarsilta (kristia.klockars@helsinki.fi)
Laajuus: Op 25 Ov 15
Tieteen- ja teknologiantutkimuksen perusopinnot (väh. 25 opintopistettä tai 15 ov) koostuvat seuraavista opinnoista:
Laajuus: Op 3 - 5 Ov 2 - 3
Tavoitteena on hyvän ajattelun ja argumentoinnin taitojen harjaannuttaminen. Kurssin painopistealueita ovat tieteellinen argumentaatio ja sen arviointi sekä arvokeskustelu.
Kurssi suoritetaan käytännössä valtiotieteellisen tiedekunnan yhteisten opintojen opintojakson Yhteiskuntatieteet ja argumentointi (3 op) yhteydessä mahdollisesti täydennettynä kurssikirjallisuudella (yht. 5 op), opintojaksolla Kf150 Johdatus logiikkaan (5 op) tai kirjallisuuskuulusteluna syyslukukauden viimeisessä tai huhtikuun tiedekuntatentissä.
Periodit I ja II, pe 9-12 S20A aud 107, Harjoitukset: Ryhmä 1: ma 12-14 S20A ls 334d, FK Janne Hiipakka, alkaa 25.9. Ryhmä 2: ti 18-20 S20A sh 303, FK Janne Hiipakka, alkaa 26.9. Ryhmä 3: to 10-12 S20A sh 303, FK Janne Hiipakka, alkaa 28.9. Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia
Periodi III, ma 12-14 S20A aud 107 & ke 12-14 S20D sali 1 Tentti 28.2. S20D sali1, uusinta 28.3. 12-14, S20D sali 1 (II uusinta käytännöllisen filosofian laitoksen rästitentissä). Vastuuoppiaine: käytännöllinen filosofia
Laajuus: Op 5 Ov 3
Opintojakson tehtävänä on johdatella opiskelija tieteen- ja teknologiantutkimukseen, sen osa-alueisiin ja tieteen- ja teknologiantutkimukselle tyypillisiin kysymyksenasetteluihin.
Luentokurssi loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu käytännöllisen filosofian tiedekuntatentissä.
Dosentti Arto Siitonen
Suoritetaan tiedekuntatentissä seuraavat kohdat a,b,c:
a) Yksi seuraavista:
b)
c)
Periodit III ja IV maanantaisin klo 14-16, M11 ls 2(Mariankatu 11)
Johdatus tieteen- ja teknologiantutkimukseen on pääkaupunkiseudun yliopistojen opiskelijoille avoin ja Helsingin yliopiston tiedekuntarajat ylittävä luentosarja. Se kuuluu Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan Tieteen- ja teknologiantutkimuksen opintokokonaisuuteen. Lisäksi yhdessä luentoihin liittyvän erillisen seminaarityöskentelyn kanssa luentosarja korvaa Helsingin yliopiston sosiologian tutkimusalaopinnot.
Luentosarjan aikana tieteen- ja teknologiantutkimuksen alalla työskentelevät tutkijat esittelevät alan keskeisiä kysymyksenasetteluja ja heijastelevat niihin omien tutkimustensa tuloksia. Opiskelijat pitävät luentopäiväkirjaa ja keskustelevat luentojen herättämistä kysymyksistä.
OHJELMA
15.1.2007 Professori Marja Häyrinen-Alestalo: Tieteen- ja teknologiantutkimuksen keskeiset alueet ja muuttuneet painotukset. Tiede-yhteiskunta-suhde; tiedeinstituutioiden muutos
22.1.2007 Professori Marja Häyrinen-Alestalo: Tieteen paradigman monet merkitykset.
29.1.2007 Koordinaattori, VTT Juha Tuunainen: Normit tieteen kuvauksen välineinä.
5.2. 2007 Koordinaattori, VTT Juha Tuunainen: Etnografia tieteentutkimuksessa.
12.2.2007 Tutkija, VTM Antti Pelkonen: Tiede- ja teknologiapolitiikan muutos ja hallinnan ongelmat.
19.2.2007 Tutkijakollegiumin tutkija, dosentti Sampsa Hyysalo: SCOT (Social Construction of Technology) ja teknologiantutkimuksen kehitys.
26.2.2007 Tutkija, VTM Aaro Tupasela: Tiedon tuotannon uudet muodot.
12.3.2007 Tutkija, VTM Karoliina Snell: Kansalaiset, tiede ja teknologia.
19.3.2007 Akatemiatutkija, FT Kristina Rolin: Tiede, tieto ja sukupuoli.
26.3.2007 Professori Marja Häyrinen-Alestalo: Opintopäiväkirjojen purku ja keskustelua keskeisistä luentosarjan teemoista.
Laajuus:
Tieteentutkimuksen perusopinnoissa suoritetaan yhteensä väh. 12 opintopistettä (6 ov) vapaavalintaisesti seuraavilta erityisaloilta.
Aineopinnoissa suoritetaan kolmelta tieteen- ja teknologiantutkimuksen erityisalalta yhteensä vähintään 30 opintopistettä (18 ov).
Opintojaksossa opiskelija perehtyy valitsemiinsa tieteen- ja teknologiantutkimuksen erityisaloihin joko tenttimällä sopimuksen mukaan kirjallisuutta tai osallistumalla soveltuvaan luento-opetukseen. Erikoisaloiksi voi opintojen laajuuden mukaan valita yhden tai useamman tieteen- ja teknologiantutkimuksen osa-alueista. Aineopintojen suorittajan täytyy perehtyä vähintään kolmeen osa-alueeseen, joista vaaditaan yhteensä 30 opintopisteen suoritus
Tarvittava määrä opintopisteitä kootaan osallistumalla luentokursseille tai kirjallisuuskuulusteluihin valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntatentissä vastuulaitoksen tenttipäivänä. Kirjallisuudesta ja luentokorvaavuuksista sovitaan henkilökohtaisesti erikoistumiskohdan vastuuhenkilön kanssa.
Alakohtien a-f kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Kirjallisuus tentitään käytännöllisen filosofian tiedekuntatentissä.
Dosentti Arto Siitonen
Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Kirjallisuus tentitään käytännöllisen filosofian tiedekuntatentissä.
Professori Heta Gylling
Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Kirjallisuus tentitään käytännöllisen filosofian tiedekuntatentissä.
Dosentti Arto Siitonen
Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Tentitään käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tenttipäivinä - ks. lisää: http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/tiedekuntatentit.htm
Professori Reijo Miettinen
Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Tentitään sosiologian laitoksen tdk-tentissä.
Professori Marja Häyrinen-Alestalo
Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Merton ja Ziman yhdessä:
.
Husu tai Schiebinger:
Tentitään sosiologian laitoksen tdk-tentissä.
Professori Marja Häyrinen-Alestalo
Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Laajuus: Op 35 Ov 21
Perus- ja aineopinnot yhteensä väh. 60 op/36 ov
Laajuus: Op 4+1 Ov 3
Vastuulaitos: Käytännöllisen filosofian laitos
Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet tieteellisen esityksen laatimiseen, lähdekirjallisuuden itsenäiseen käyttöön ja kriittiseen arviointiin. Proseminaarissa opiskelija perehtyy johonkin tieteen- ja teknologiantutkimuksen osa-alueeseen valmistelemalla proseminaariesitelmän aiheesta. Opiskelijan on myös osallistuttava muiden seminaarilaisten töiden käsittelyyn.
Opintojakson yhteydessä suoritetaan myös Filosofian metodiopinnot, 1op, tenttimällä alla mainittu kirjallisuus.
Osallistuminen yhden lukukauden proseminaariin esitelmineen sekä kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Tieteen- ja teknologiantutkimuksen proseminaari suoritetaan käytännöllisen filosofian proseminaarien yhteydessä siten, että opiskelija kirjoittaa 2-3 sivua pidemmän esseen kuin käytännöllisen filosofian pääaineopiskelijat (joille proseminaari on 3 op).
Ryhmä I: ti ja pe 10-12 S20A sh 222, yliopistonlehtori Kristian Klockars, kokoontumiset lukukauden alussa kuten metodiluennon lopussa sovitaan sekä 13.3.-4.5.
Ryhmä II: ma 14-16 S20A sh 222 ja ke 14-16 S20A sh 244, FL Eero Salmenkivi, 12.3.-25.4.
Ryhmä III: to 16-20, S20A kok 244, VTM Pilvi Toppinen, 15.3.-3.5.2007
English seminar group: MA Liuda Kocnovaite, preregistration by Fri 12.1. to the Department office or anu.kuusela@helsinki.fi
Proseminaareihin on ilmoittauduttava ALMAsta tai laitoksen toimistosta saatavalla lomakkeella ke 10.1.2007 mennessä.
Seminaariin kuuluu ryhmäkokoontumisien lisäksi yhteinen metodiluento, jonka tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet tieteellisen esityksen laatimiseen. Luennon pitävät proseminaarien vetäjät yhdessä ja tilaisuuden lopussa sovitaan proseminaariryhmien kokoonpano ja tarkemmat aikataulut. Kevään luento on ke 17.1.2007 klo 16-19, S20A ls 334d.
Metodiluennon lisäksi ryhmät tutustuvat filosofisten tietokantojen käyttöön valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa informaatikko Terttu Turusen johdolla, ajat sovitaan ryhmäkohtaisesti.
Metodiluennon ja tietokantojen opetuksen lisäksi seminaarilaisten on suoritettava valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntatentissä käytännöllisen filosofian tenttipäivänä teos: Rosenberg J F: The Practice of Philosophy (2. tai uudempi painos). Teoksen kuulustelee Kristian Klockars.
Kf281 Filosofian metodiopinnot
Ryhmä I: ti ja pe 10-12, S20A sh 222, yliopistonlehtori Kristian Klockars, kokoontumiset syyslukukauden alussa siten kuin metodiluennolla sovitaan sekä 31.10.-15.12.
Ryhmä II: FL Eero Salmenkivi, ma 14-16 S20A sh 222 & ke 14-16 S20A sh 244 ajalla 1.11.-13.12.
Ryhmä III: perustetaan tarvittaessa
English seminar group: MA Liuda Kocnovaite, preregistration by Fri 8.9. to the Department office or anu.kuusela@helsinki.fi
Proseminaareihin on ilmoittauduttava laitoksen toimistosta tai Alma-kotisivulta saatavalla lomakkeella pe 8.9. mennessä.
Seminaariin kuuluu ryhmäkokoontumisien lisäksi yhteinen metodiluento, jonka tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet tieteellisen esityksen laatimiseen. Luennon pitävät proseminaarien vetäjät yhdessä ja tilaisuuden lopussa sovitaan proseminaariryhmien kokoonpano ja tarkemmat aikataulut. Syksyn luento järjestetään ke 13.9. klo 16-19 S20A ls 334d. Metodiluennon lisäksi ryhmät tutustuvat filosofisten tietokantojen käyttöön valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa informaatikko Terttu Turusen johdolla, ajat sovitaan ryhmäkohtaisesti.
Metodiluennon ja tietokantojen opetuksen lisäksi seminaarilaisten on suoritettava valtiotieteellisen tiedekuntatentissä teos: Rosenberg J F: The Practice of Philosophy (2. tai uudempi painos). Teoksen kuulustelee Kristian Klockars.
Kf281 Filosofian metodiopinnot
Ennakkoilmoittautuminen laitoksen toimistosta tai Alma-kotisivuilta satavalla lomakkeella pe 8.9.2006 mennessä.
Yhteinen metodiluento ke 13.9.2006 16-19 S20A ls 334d. Tilaisuuden lopussa sovitaan proseminaariryhmien kokoonpano ja tarkemmat aikataulut. Metodiluennon lisäksi ryhmät tutustuvat filosofisten tietokantojen käyttöön valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa informaatikko Terttu Turusen johdolla, ajat sovitaan ryhmäkohtaisesti.
Jatko-opinnot voidaan suorittaa joko käytännöllisen filosofian laitoksen yleisten tutkintovaatimusten mukaan tai filosofian valtakunnallisen tutkijakoulun tutkintovaatimusten mukaisesti. Filosofian tutkijakoulu on valtakunnallinen suomalaisten filosofian laitosten ja yksiköiden yhteistyöhanke, jonka puitteissa opiskelijat perehtyvät syvällisesti filosofian eri osa-alueisiin ja suorittavat tohtorin tutkinnon neljän vuoden kuluessa. Tutkielmien ohjaus ja opetus järjestetään korkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Lisätietoja saa amanuenssilta sekä tutkijakoulun sihteeriltä.
Jatkokoulukseksi sopivat laitoksen järjestämät erikoiskurssit sopimuksen mukaan, sekä pakollisina opintoina vaadittavat seminaarit:
Käytännöllisen filosofian laitoksen yleiset jatko-opintojen tutkintovaatimukset:
1) Osallistuminen Kf411-413 Jatkokoulutusseminaareihin 5 op (3 ov, 710077, 710078, 71081) kolmen lukukauden ajan, yhteensä 15 opintopistettä.
2) Kf420 Jatkotutkintokuulustelu (71082) väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen aiheesta. Kuulustelussa edellytetään teosten perusteellista hallitsemista. Vastaavien luentojen suorittamista voidaan sopimuksen mukaan käyttää osasuorituksena.
3) Kf430 Käytännöllisen filosofian jatko-opintoja ja näitä tukevia muita opintoja (71083) aineen professorin hyväksymän opintosuunnitelman mukaisesti siten, että kohtien 1-3 opinnot ovat yhteensä vähintään 60 opintopistettä.
4) väitöskirja
Ti 16-20 S20A kok 222
Seminaariin on limoittauduttava laitoksen toimistosta tai Alma-kotisivulta saatavalla lomakkeella pe 8.9.2006 mennessä.
Seminaarin järjestäytymiskokous ti 12.9.2006 klo 16 S20A kok 222.
Jatko-opiskelijat