Tulostettava versio tuotettu 2006-05-09 10.39.33
Laajuus: Op 180 Ov 120
Laajuus: Op 16
Yhteensä 16 op:
Laajuus:
Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevat opiskelijat suorittavat samat opintojaksot lukuun ottamatta opintojaksoa Kf160 Johdatus tieto-oppiin. Opintojaksojen laajuudet opintoviikoissa on merkitty kunkin opintojakson kuvaukseen.
Käytännöllisen filosofian sivuaineopiskelijat suorittavat samat perusopinnot.
Laajuus: Op 3 Ov 2
Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija perinteiseen filosofiseen problematiikkaan, filosofian eri osa-alueisiin ja keskeiseen filosofiseen erityiskäsitteistöön. Opintojaksossa käsitellään tieto-opissa, metafysiikassa ja etiikassa esiintyviä filosofisia ongelmia sekä kysymystä filosofisen tiedon ja tutkimuksen luonteesta, tarkastellaan kriittisesti näihin kysymyksiin annettuja keskeisiä vastauksia ja niissä käytettyjä argumentteja.
Praktikum-työskentelyä tai luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Pääaineopiskelijoille suositellaan opintojakson suorittamista praktikum-työskentelynä.
Yliopistonlehtori Kristian Klockars
Suoritetaan kohdat a ja b:
a)
b)
Sivuaineopiskelijoille
Suoritetaan teoreettisen filosofian laitoksen järjestämällä kurssilla.
Ma 5.9. 16-18 ja to 15.9.- 17.11. klo 16-18 S20A kok 244
Pääaineopiskelijoille.
Laajuus: Op 5 Ov 3
Tavoitteena on luoda opiskelijalle kuva filosofian historian tärkeimmistä kausista ja ajatussuunnista, keskeisistä ajattelijoista ja heidän ongelmistaan. Lisäksi opintojaksossa perehdytään vähintään yhteen filosofiseen alkuperäisteokseen.
Laajuus: Op 3 Ov 2
Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Yliopistonlehtori Olli Loukola
Suoritetaan kohta a tai b:
a)
b)
Ma ja ke 16-18
S20C, Psy sali 2
Laajuus: Op 2 Ov 1
Suoritetaan oheinen kirjallisuus kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai filosofian historian johdantokurssin yhteydessä.
Yliopistonlehtori Olli Loukola
Suoritetaan yksi seuraavista vaihtoehdoista a-g:
a) Platon: 3 dialogia seuraavista: Gorgias, Faidon, Faidros, Pidot, Kriton (också på svenska)
b) Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka (också på svenska)
c) Hobbes T.: Leviathan (osat I ja II)(också på svenska)
d) Descartes: Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta
e) Locke J.: Tutkielma hallitusvallasta ja Mill J. S.: Vapaudesta (också på svenska)
f) Rousseau J-J.: Yhteiskuntasopimuksesta (också på svenska)
g) Kant I.: Prolegomena (också på svenska)
Laajuus: Op 3 Ov 2
Vastuulaitos: Käytännöllisen filosofian laitos
Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija etiikan peruskäsitteisiin ja ongelmiin, keskeisiin suuntauksiin ja teorioihin.
Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Yliopistonlehtori Olli Loukola
Suoritetaan kohdat a ja b:
a) joko
tai sekä
että
b) joko
tai
Ma ja ke 10-12; U40 sali 2
Laajuus: Op 3 Ov 2
Vastuulaitos: Käytännöllisen filosofian laitos
Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija yhteiskuntafilosofian peruskäsitteisiin ja ongelmiin, keskeisiin suuntauksiin ja teorioihin.
Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Yliopistonlehtori Kristian Klockars
Ke ja to 12-14; S20C, Psy sali 2
Laajuus: Op 3 Ov 3
Tavoitteena on esitellä tieteellisen ajattelun keskeisiä periaatteita, tieteellisen argumentaation rakennetta ja pätevyyden ehtoja, tieteellisen tiedon luonnetta ja tärkeimpiä tieteenfilosofisia koulukuntia. Lisäksi opintojaksossa perehdytään tärkeimpien yhteiskuntatieteellisten teorioiden filosofisiin sovelluksiin.
Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Yliopistonlehtori Kristian Klockars
Suoritetaan kohdat a ja b:
a) yksi seuraavista:
b) yksi seuraavista:
ma 14-16, U37 sh 4 ja to 10-12, M11 ls 3. Kurssin loppukuulustelun yhteydessä tentitään teos Raatikainen P: Ihmistieteet ja filosofia.
Laajuus: Op 3 Ov 2
Teoreettisen filosofian vaatimusten mukaan. Kirjallisuuskuulustelu suoritetaan humanistisen tiedekunnan perusopintojen tenttipäivinä.
Teoreettisen filosofian vastuulla olevat opintojaksot: Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm
Suoritetaan joko a tai b:
a)
b)
ma ja ti 10-12
Suoritetaan teoreettisen filosofian laitoksen järjestämällä kurssilla.
Laajuus: Op 5 Ov 3
Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija logiikan alkeisiin sekä harjaannuttaa logiikan ja joukko-opin käsitteistön käyttöön.
Teoreettisen filosofian vaatimusten mukaan. Kirjallisuuskuulustelu suoritetaan humanistisen tiedekunnan perusopintojen tenttipäivinä.
Suoritetaan joko a tai b:
a)
b)
Periodit I ja II, pe 10-13, Harjoitukset: Ryhmä 1: ma 12-14, FK Janne Hiipakka. Ryhmä 2: ti 18-20 S20A sh222, FK Janne Hiipakka. Ryhmä 3: to 10-12, FK Janne Hiipakka.
Laajuus:
Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevat opiskelijat suorittavat samat opintojaksot. Opintojaksojen laajuudet opintoviikoissa on merkitty kunkin opintojakson kuvaukseen.
Laajuus: Op 6 - 10 Ov 4 - 6
Opintojaksossa perehdytään länsimaisen filosofian historiaan esisokraatikoista 1900-luvun alkuun saakka. Lisäksi opiskelija voi tutustua jonkin keskeisen filosofisen suuntauksen historiaan tai käytännöllisen filosofian jonkin erikoisalan historiaan.
Kf110 ja Kf120.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Huom! Suositellaan opintojakson suorittamista luennoilla
Prof. (ma) Arto Siitonen
3. ja 4. periodi, ti 16-19 S20A aud 107, paitsi 31.1. ja 7.2. paikkana F26 ls 1.
Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.
Laajuus: Op 6 - 10 Ov 4 - 6
Kf110 ja Kf120.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Huom! Suositellaan opintojakson suorittamista luennoilla.
Prof. (ma) Arto Siitonen
Kaikille yhteinen osa, 6 op:
a)
Tue 10-12 and 14-16; Wed 10-12 and 14-16; Thu 10-12; Fri 10-12
More information available in September on the web-site of the department.
Laajuus: Op 2 - 4 Ov 1 - 2
Prof. (ma) Arto Siitonen
Yhteisen osuuden täydennykseksi voidaan suorittaa jokin/jotkin seuraavista vaihtoehdoista b-e:
b) (2op)
c) (2op)
d) (4 op)
e) (2 op)
Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5
Tavoitteena on antaa opiskelijalle kuva nykyajan johtavista filosofisista aatevirtauksista, niiden kehityksestä ja suhteesta toisiinsa.
Kf110, Kf120, Kf140 ja Kf150.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5
Kf110, Kf120, Kf140 ja Kf150.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Prof. (ma) Arto Siitonen
Kaikille yhteinen osa, jossa suoritetaan kohdat a ja b (5 op):
a) (3 op)
b) (2 op) Yksi seuraavista
Laajuus: Op 1 - 5 Ov 1 - 2
Prof. (ma) Arto Siitonen
Yhteisen osuuden täydennykseksi voidaan suorittaa jokin/jotkin seuraavista vaihtoehdoista c-g:
c) (1 op)
d) (2 op). Se kirjoista, jota ei suoritettu pakollisena. Yksi seuraavista:
e) (1 op)
f) (2 op)
g) (2 op)
Onsdag och torsdag 12-14, S20A sh 222
Huom! Kurssin yhteydessä käytännöllisen filosofian pääaineopiskelijat voivat suoritaa pakollisen ruotsin kielikurssin filosofia-aiheisena. Kielikurssin vetää lehtori Raija Hämelin pe 9-12, lisätietoja Kielikeskuksesta.
ti 12-14 ja to 12-14 S20A ls 334d. Luennot 14.3.-25.4. (ei kuitenkaan 13.4. eikä 18.4.), tentti 4.5.
Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat Adam Smithin moraali- ja yhteiskuntafilosofiaan hänen pääteostensa pohjalta sekä tarkastella Smithin antia liberalismille ja erityisesti kehitysetiikalle. Luennolla käydään aluksi läpi Smithiin vaikuttaneita filosofisia teorioita sekä hänen aikanaan vallinutta talouspoliittista ajattelua. Smith on viime vuosina ollut erityisen filosofisen kiinnostuksen kohteena ilmeisesti siksi, että hänen kannattamansa kaupan vapauttaminen ja kansainvälisen kaupan lisääntyminen ja globalisaatio kaiken kaikkiaan ovat olleet laajan julkisen keskustelun alaisina. Kurssin tavoitteena on osoittaa, että Smith ei suinkaan ollut dogmaattinen laissez-faire-politiikan kannattaja vaan päinvastoin häntä voidaan pitää niin liberalistisen hyvinvointivaltioajattelun ennakoijana kuin kehitysteoreetikkona, joka ei pitänyt taloudellista kehitystä itsetarkoituksena, vaan pohjimmiltaan rauhan ja hyvän elämän edellytyksenä. Luentojen tarkoituksena on myös osoittaa, että Smithin moraalifilosofian olevan samalla avoin utilitarismia ennakoivaa kuin David Humen, vaikka näiden kahden välillä melko yleisesti väitetään olevan selkeän eron tässä kysymyksessä.
Kurssin seuraavassa osassa tutustutaan kehityksen kannalta tärkeiden teemojen kuten vapauden, oikeudenmukaisuuden, yhteiskuntajärjestyksen ja väestökysymysten jatkumista John Stuart Millin ajatuksissa erityisesti hänen vähemmän tunnettujen teostensa On Socialism ja Principles of Political Economy pohjalta. Jälkimmäisen teoksen tavoitteena oli yhdistää Smithin käytännönläheinen lähestymistapa ajan taloustieteen käyttämiin tieteellisempiin menetelmiin. Millä jakoi Smithin näkemyksen taloustieteen läheisestä yhteydestä muihin yhteiskuntatieteisiin. Mill kuitenkin kiinnitti enemmän huomiota siihen, miten kohentuvasta taloudesta koituva hyöty tulisi jakaa.
Adam Smith kuuluu eniten siteerattuihin ja vähiten luettuihin ajattelijoihin.”Näkymätön käsi” ja laissez-faire-talouspolitiikka ovat käsitteitä, jotka liitetään häneen, mutta useissa tapauksissa ne on irrotettu Smithin moraalifilosofiasta. Seurauksena on ollut kuva Smithistä ahneen kapitalismin oppi-isänä. Luentosarjan seuraavassa osuudessa käsitellään sitä, miten libertaristit ja konservatiivit ovat käyttäneet Smithiä tukemaan omia näkemyksiään ja miksi he ovat olleet väärässä. Tässä osuudessa käydään tarkemmin läpi Friedrich Hayekin suhdetta niin Smithiin kuin Milliinkin.
Kurssin viimeisessä osassa köydään läpi kehitysetiikan kysymyksiin Smithin ja nykyliberalististen näkemysten pohjalta. Keskeisiä ongelmia ovat: kenelle vastuu kehityksestä kuuluu ja mitä osatekijöitä tulee ottaa huomioon.Tutustumme Amartya Senin teoriaan kehityksestä vapautena. Osoitan, että Senin näkemys vapaudesta on ongelmallinen, mutta pyrkimys ymmärtää kehitys muunakin kuin kansantalouden kasvuna on kurssilla esiin tulleen näkemyksen mukainen. Osoitan myös, että taloustieteessä vallalla oleva näkemys, joka haittaa myös Senin näkemystä utilitarismista on liian kapea.
Luentokuulustelu tai essee. Lisäopintopisteistä syventävissä opinnoissa sovittava prof. Heta Gyllingin kanssa.
Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija systemaattisen etiikan peruskäsitteisiin ja ongelmiin, tärkeimpiin normatiivisen etiikan suuntauksiin, yleiseen arvo- ja normiteoriaan sekä niiden käytännön sovelluksiin.
Kf110, Kf120 ja Kf131.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Prof. (ma) Arto Siitonen
Laajuus: Op 5 Ov 3
Vastuulaitos: Käytännöllisen filosofian laitos
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija systemaattisen etiikan peruskäsitteisiin ja ongelmiin, tärkeimpiin normatiivisen etiikan suuntauksiin, yleiseen arvo- ja normiteoriaan sekä niiden käytännön sovelluksiin.
Kf110, Kf120 ja Kf131.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Prof. (ma) Arto Siitonen
Kaikille yhteinen osa, suoritetaan kohdat a ja b (5 op):
a)
b)
ma ja ke 10-12 U37 sh 4; luennot 13.3.-26.4., I tentti 3.5.
Laajuus: Op 1 - 5 Ov 1 - 2
Prof. (ma) Arto Siitonen
Yhteisen osuuden täydennykseksi voidaan suorittaa jokin/jotkin seuraavista vaihtoehdoista c-j:
c) (2 op)
d) (3 op)
e) (2 op)
f) (2 op)
g)(2 op)
h) (2 op)
i) ( 2op)
j) (2 op)
Kurssi täydentää Olli Loukolan Etiikan kurssia. Tutoriaali järjestetään pe 17.3.-28.4. klo 10-14, U40 sali 26.
Onsdag och torsdag 12-14, S20A sh 222
Huom! Kurssin yhteydessä käytännöllisen filosofian pääaineopiskelijat voivat suoritaa pakollisen ruotsin kielikurssin filosofia-aiheisena. Kielikurssin vetää lehtori Raija Hämelin pe 9-12, lisätietoja Kielikeskuksesta.
Each day 9-12 S20R sr K115, except 29.3. S20R sh 319.
Kf230 Ethics - suppl; Kf330a Normative Ethics; Kf330b Meta Ethics
Kant’s Groundwork for the Metaphysics of Morals
A detailed study of Immanuel Kant’s Groundwork of the Metaphysics of Morals, preferably the Cambridge UP translation (Mary Gregor). If you read German, you may wish to consult: I. Kant, Grundlegung zur Metaphysik der Sitten, ed. Jens Timmermann, Göttingen 2004.
Lecture topics:
1. Kant’s Groundwork – aims and methods
2. Kant’s Groundwork – the good will
3. Kant’s Groundwork – acting from duty
4. Kant’s Groundwork – imperatives
5. Kant's Groundwork the categorical imperative, basic & law-of-nature formulations
6. Kant's Groundwork the categorical imperative: variants, autonomy & heteronomy
7. Kant's Groundwork the justification of morality
ti 14-16, huom! uusi paikka S20R K114.
Luennot 1 op, lukemisto 1 op ja essee 1 op.
Tue and Fri 12-14 S20A room 244. Lectures 14.3.-11.4. and 21.4.-28.4., exam 5.5.
Preregistration by email to: tuula.pietila@helsinki.fi before 13.3.
Kf230 Ethics - supplement; Kf330a Normative Ethics; Kf330b Meta Ethics
The main purpose of this course is to introduce and analyze the main issues in virtue epistemology. Course material can be divided into two large groups debating with each other over various epistemic problems, virtue reliabilism and virtue responsibilism. Our inquiry will get going by considering how virtue epistemology emerges as a successor of process reliabilism and is it able to deal with the standard problems of the latter account as well as address the skeptical challenges. Next the course will proceed with the analysis of virtue responsibilism. Attention will be given to the nature of intellectual virtue: should it be described in terms of the reliability of the cognitive faculties, or should it be regarded as a close counterpart of the Aristotelian moral virtue? Finally, there will be the investigation of the meaning and significance of such concepts as motivation and responsibility in epistemic theory and whether virtue epistemology opens up the possibility to explore social dimensions of knowledge.
The course will have an interactive format, consisting both of lectures and seminars. There will be 6 hours of introductory lectures at the beginning of the course, followed by the seminars during the remaining of the course and the final discussion at the final session. Seminars will be based on reading and discussing one article. Students will be expected to make informed thoughtful contributions to class discussion on the regular basis. Also, they will be required to make presentations on the basis of the articles and suggest some background for discussion.
The examination will be held by writing a paper on the chosen topic, discussed with the instructor beforehand.
Background reading
1. Sosa, E., 1991, Knowledge in Perspective, Cambridge: Cambridge University Press.
2. Zagzebski, L., 1996, Virtues of the Mind, Cambridge: Cambridge University Press.
3. Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield.
4. Fairweather, A. and Zagzebski, L., (eds.), 2001, Virtue Epistemology: Essays on Epistemic Virtue and Responsibility, Oxford: Oxford University Press.
5. Greco’s online overview on virtue epistemology at Stanford Encyclopedia of Philosophy at: http://plato.stanford.edu/entries/epistemology-virtue
6. Axtel’s online introductory article at: http://www.scsr.nevada.edu/%7Eaxtell/introduction.html
7. Zagzebski’s entry on Virtue Epistemology in Internet Encyclopedia of Philosophy at: http://www.iep.utm.edu/v/VirtueEp.htm
Texts for the seminars:
1. Sosa, Ernest, (1991) “Intellectual Virtue in Perspective” Knowledge in Perspective, Cambridge: Cambridge University Press p.270-293.
2. Goldman, Alvin (1992) “Epistemic Folkways and Scientific Epistemology”, reprinted in Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.3-19.
3. Kornblith, Hilary (1985) “Ever Since Descartes”, reprinted in Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p. 41-55.
4. Greco John, “Virtue, Skepticism and Context”, Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.55-73.
5. Code, Lorraine (1984) “Toward a ‘Responsibilist’ Epistemology”, Philosophy and Phenomenological Research, Vol.XLV, p.29-50.
6. Zagzebski, Linda (2000) “From Reliabilism to Virtue Epistemology”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.113-123.
7. Driver, Julia, (2000) “Moral and Epistemic Virtue”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p. 123-135.
8. Montmarquet, James (2000) “An ‘Internalist’ Conception of Epistemic Virtue”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.135-149.
Course material will be available at Philosophica starting from the 10.01.2006.
Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5
Opintojaksossa käsitellään yhteiskuntafilosofian peruskäsitteitä, tärkeimpiä ajatussuuntia ja niiden edustajia, ideologioita ja yhteiskuntafilosofista argumentaatiota.
Kf110, Kf131, Kf132 ja Kf140.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Professori Heta Gylling
Laajuus: Op 3 Ov 2
Vastuulaitos: Käytännöllisen filosofian laitos
Opintojaksossa käsitellään yhteiskuntafilosofian peruskäsitteitä, tärkeimpiä ajatussuuntia ja niiden edustajia, ideologioita ja yhteiskuntafilosofista argumentaatiota.
Kf110, Kf120 ja Kf132.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Professori Heta Gylling
Kaikille yhteinen osa (3 op):
a)
S20C Psy sali 2, luennot 16.1.-20.2., tentti 27.2.
Kf132
ma 16-19 S20C Psy sali 2, luennot 13.3.-24.4., tentti 8.5.
Kf132
Laajuus: Op 2 - 7 Ov 1 - 3
Professori Heta Gylling
Edellisen lisäksi yksi tai useampi seuraavista vaihtoehdoista b-i:
b)
c)
d)
e)
f)
g)
h)
i)
Onsdag och torsdag 12-14, S20A sh 222
Huom! Kurssin yhteydessä käytännöllisen filosofian pääaineopiskelijat voivat suoritaa pakollisen ruotsin kielikurssin filosofia-aiheisena. Kielikurssin vetää lehtori Raija Hämelin pe 9-12, lisätietoja Kielikeskuksesta.
ti ja pe 14-16 S20A sh 303.
Tutoriaali täydentää yhteiskuntafilosofian kurssia (Kauppinen ja Gylling).
ti 12-14 ja to 12-14 S20A ls 334d. Luennot 14.3.-25.4. (ei kuitenkaan 13.4. eikä 18.4.), tentti 4.5.
Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat Adam Smithin moraali- ja yhteiskuntafilosofiaan hänen pääteostensa pohjalta sekä tarkastella Smithin antia liberalismille ja erityisesti kehitysetiikalle. Luennolla käydään aluksi läpi Smithiin vaikuttaneita filosofisia teorioita sekä hänen aikanaan vallinutta talouspoliittista ajattelua. Smith on viime vuosina ollut erityisen filosofisen kiinnostuksen kohteena ilmeisesti siksi, että hänen kannattamansa kaupan vapauttaminen ja kansainvälisen kaupan lisääntyminen ja globalisaatio kaiken kaikkiaan ovat olleet laajan julkisen keskustelun alaisina. Kurssin tavoitteena on osoittaa, että Smith ei suinkaan ollut dogmaattinen laissez-faire-politiikan kannattaja vaan päinvastoin häntä voidaan pitää niin liberalistisen hyvinvointivaltioajattelun ennakoijana kuin kehitysteoreetikkona, joka ei pitänyt taloudellista kehitystä itsetarkoituksena, vaan pohjimmiltaan rauhan ja hyvän elämän edellytyksenä. Luentojen tarkoituksena on myös osoittaa, että Smithin moraalifilosofian olevan samalla avoin utilitarismia ennakoivaa kuin David Humen, vaikka näiden kahden välillä melko yleisesti väitetään olevan selkeän eron tässä kysymyksessä.
Kurssin seuraavassa osassa tutustutaan kehityksen kannalta tärkeiden teemojen kuten vapauden, oikeudenmukaisuuden, yhteiskuntajärjestyksen ja väestökysymysten jatkumista John Stuart Millin ajatuksissa erityisesti hänen vähemmän tunnettujen teostensa On Socialism ja Principles of Political Economy pohjalta. Jälkimmäisen teoksen tavoitteena oli yhdistää Smithin käytännönläheinen lähestymistapa ajan taloustieteen käyttämiin tieteellisempiin menetelmiin. Millä jakoi Smithin näkemyksen taloustieteen läheisestä yhteydestä muihin yhteiskuntatieteisiin. Mill kuitenkin kiinnitti enemmän huomiota siihen, miten kohentuvasta taloudesta koituva hyöty tulisi jakaa.
Adam Smith kuuluu eniten siteerattuihin ja vähiten luettuihin ajattelijoihin.”Näkymätön käsi” ja laissez-faire-talouspolitiikka ovat käsitteitä, jotka liitetään häneen, mutta useissa tapauksissa ne on irrotettu Smithin moraalifilosofiasta. Seurauksena on ollut kuva Smithistä ahneen kapitalismin oppi-isänä. Luentosarjan seuraavassa osuudessa käsitellään sitä, miten libertaristit ja konservatiivit ovat käyttäneet Smithiä tukemaan omia näkemyksiään ja miksi he ovat olleet väärässä. Tässä osuudessa käydään tarkemmin läpi Friedrich Hayekin suhdetta niin Smithiin kuin Milliinkin.
Kurssin viimeisessä osassa köydään läpi kehitysetiikan kysymyksiin Smithin ja nykyliberalististen näkemysten pohjalta. Keskeisiä ongelmia ovat: kenelle vastuu kehityksestä kuuluu ja mitä osatekijöitä tulee ottaa huomioon.Tutustumme Amartya Senin teoriaan kehityksestä vapautena. Osoitan, että Senin näkemys vapaudesta on ongelmallinen, mutta pyrkimys ymmärtää kehitys muunakin kuin kansantalouden kasvuna on kurssilla esiin tulleen näkemyksen mukainen. Osoitan myös, että taloustieteessä vallalla oleva näkemys, joka haittaa myös Senin näkemystä utilitarismista on liian kapea.
Luentokuulustelu tai essee. Lisäopintopisteistä syventävissä opinnoissa sovittava prof. Heta Gyllingin kanssa.
ti 14-16, huom! uusi paikka S20R K114.
Luennot 1 op, lukemisto 1 op ja essee 1 op.
Tue 16-18, S20A sh 303 and Thu 14-16, U37 sh 1
Kf240 Social Philosophy - suppl.; Kf330e) Social Philosophy
Each day 10-12 S20A sr 244. Preregistration by e-mail: tuula.pietila@helsinki.fi
Essay (9-12 pages) based on the lectures and the books:
Wed 12-14 S20A room 222
Wednesdays, from 8 to 10, Department of History, Topelia Building, U38 A 225.
This course is part of the Pilot Hellenic Studies Program of the Department of History of the University of Helsinki and has been financed by the Alexander S. Onassis Public Benefit Foundation
This course is intended to offer an overview of the fortunes of classical political thought in the Islamic and Jewish traditions of the Middle Ages (10th-13th century). It focuses on the history Arabic, Hebrew, and Syriac translations of Ancient Greek literature and their circulation in the major centers of education in the Islamic world (Baghdad, Damascus, Al-Andalus). In addition, on the basis of reading selected texts from works of seminal representatives of the Islamic (Al-Farabi, Ibn Sina, Ibn Bajja, Ibn Rushd, etc.) and Jewish (Joseph Albo, Moses Maimonides etc.) philosophy, the course aims at providing a closer examination of the way classical political ideas functioned as the basis for the development of political thought in the Middle Ages and were applied on the analysis of the political realities prevailing in the medieval Islamic world.
Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija modernin logiikan tärkeimpiin peruskäsitteisiin ja erityisesti antaa hänelle tekninen valmius ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikan piirissä formalisoitavien päätelmien tutkimiseen. Vaihtoehtoisesti opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä filosofisen argumentaation käsitteellisiin perusteisiin.
Kf110 ja Kf150.
Luentokurssi harjoituksineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Suoritetaan tiedekuntatentissä vähintään 5 op kirjallisuutta alla olevasta listasta siten, että ainakin yksi teos valitaan kohdista a-f (argumentaatio) ja yksi teos kohdista g-i (tieteellinen päättely):
Argumentaatio:
a) (2 op)
b) (3 op)
c) (3 op)
d) (2 op)
e) (2 op)
f) (1 op)
Tieteellinen päättely:
g) (1 op)
h) (3 op)
i) (2 op)
ke 16-19 S20A ls 334d
Harjoitukset:
Ryhmä I : ma 10-12 S20A sh 222, Janne Hiipakka
Ryhmä II : ma 18-20 S20A sh 222, Janne Hiipakka
Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.
Tue 14.3.- Thu 23.3. from 9 to 12. Place Siltavuorenpenger 20R seminar room K115. Preregistration by email: tuula.pietila@helsinki.fi
The course consists out of eight lectures of three hours. For each lecture, there are readings attached. The reader will be available in the library from Tuesday the 14th of March. Students get 1 credit for attending the lectures on a regular basis and for doing two associated exercises ("homework"). Furthermore, they obtain 2 credit for writing a short paper (about 6 pp, in Finnish or English, due on 31/03, deadline negotiable) in which they use the course-material to assess a philosophical thought experiment. Finally, they get 2 credit for either writing comments on the lecture notes (about 6 pp, only in English!) or by taking a written examination (in English or in Finnish).
Lecture 1: A metaphilosophical approach to argumentation
Tuesday 14th of March (9-12)
The purpose of this lecture is not only to introduce the domain of metaphilosophy in terms of its basic research questions, but also to distinguish between several "styles" of philosophical argumentation. The associated homework (due on 17/03; deadline negotiable) involves the identification of the style of argumentation in three small excerpts from contemporary philosophical texts and a rudimentary assessment of it.
Lecture 2: Approaches to argumentation I
Wednesday 15th of March (9-12)
In these lectures, an overview will be presented of the different kinds of contributions from various disciplines to the study of argumentation.
Lecture 3: Approaches to argumentation II
Thursday 16th of March (9-12)
In these lectures, an overview will be presented of the different kinds of contributions from various disciplines to the study of argumentation.
Lecture 4: Styles of scientific reasoning
Friday 17th of March (9-12)
The purpose of this lecture is to discuss the different "styles" of scientific reasoning in their historical context. These styles include deductive, experimental, hypothetical, taxonomic, statistical and evolutionary approaches.
Lecture 5: Counterfactual reasoning and thought experiments in history
Monday 20th of March (9-12)
The purpose of this lecture is (1) to introduce the prevailing conception of thought experiments in terms of counterfactuals, (2) to discuss both the philosophical and scientific literature on counterfactual reasoning, (3) to show that in the case of history such "counterfactual thought experiments" in principle fulfill certain functions that "ordinary experiments" fulfill in other sciences, and (4) to formulate some methodological advices to historians who want to use them in practice.
Lecture 6: Scientific thought experiments
Tuesday 21th of March (9-12)
In this lecture another conception of thought experiments is introduced, i.e., reasoning in which an intermediary conclusion is derived which is both destructive for an old hypothesis or theory and constitutive of a new one. This conception will be illustrated by examples from domains as diverse as physics (e.g., Galileo) and biomedicine (e.g., Harvey). Furthermore, an account will be proposed of both the heuristic value and the evidential significance of these thought experiments.
Lecture 7: Modality
Wednesday 22th of March (9-12)
The purpose of this lecture is to take the students on a field trip to possible worlds. Some basic notions of modal logic will be introduced. Moreover, we will discuss the main positions in the metaphysics of modality, as well as some issues in modal epistemology, in particular the epistemic status of modal intuitions and the alleged derivability of possibility from conceivability. The associated homework (due on 27/03; deadline negotiable) involves identifying the modal arguments in three small excerpts from contemporary philosophical texts and a rudimentary assessment of it.
Lecture 8: Philosophical thought experiments
Thursday 23th of March (9-12)
In the last lecture the importance of thought experiments in philosophical argumentation will be discussed. On the basis of the rest of the course-material, a normative theory of philosophical thought experiments will be developed and defended. Special attention will be paid, firstly, to the use (and abuse) of the so-called "conceivability arguments" in the philosophy of mind and, secondly, to the deployment of thought experiments in ethics.
ti 10-12 ja to 10-12 K6 ls 312.
Kurssi korvaa tieteellisen päättelyn osan opintojaksosta Kf250 Tieteellinen päättely ja argumentaatio.
Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.
Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5
Kf110, Kf131, Kf132 ja Kf140.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Professori Raimo Tuomela
Laajuus: Op 3 Ov 2
Kf110, Kf131, Kf132 ja Kf140.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Professori Raimo Tuomela
Kaikille yhteiset teokset, suoritetaan a ja b:
a) (2 op)
b) (1 op)
ma 14-16 ja to 10-12 S20A ls 334D. Luennot 20.3.-4.5., tentti 8.5.
Kurssin loppukuulustelun yhteydessä tentitään osa teoksesta Kincaid H: Philosophical Foundations of the Social Sciences. Lisätietoja luennolla.
Kf140
Laajuus: Op 2 - 7 Ov 1 - 3
Kf110, Kf131, Kf132 ja Kf140.
Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä
Professori Raimo Tuomela
Lisäksi suoritetaan vähintään yksi teos seuraavista vaihtoehdoista c)-k):
c)
d)
e)
f)
g)
h)
i)
j)
k)
ke ja pe 10-12 S20A sh 222.
Lukuseminaari täydentää Jyrki Konkan luentosarjaa Yhteiskuntatieteiden filosofia.
Laajuus: Op 1 Ov 1
Vastuulaitos: Käytännöllisen filosofian laitos
Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet tieteellisen esityksen laatimiseen. Tämä opintojakso myös tutustuttaa opiskelijan tutkijantyön keskeisimpiin metodeihin ja työtapoihin.
Perusopinnot
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Opintoihin sisältyy myös perehtyminen filosofisiin tietokantoihin ja kirjaston käyttöön ensimmäisen proseminaarin yhteydessä. Huom! Metodiopintojen kirjallisuus on suoritettava ennen ensimmäiseen proseminaariin ilmoittautumista.
Yliopistonlehtori Kristian Klockars
Laajuus: Op 3 - 4 Ov 2
Pääaineopiskelijat suorittavat kaksi proseminaaria, joista ensimmäisessä proseminaarissa suoritetaan Kf284 HOPS (1 op), jolloin laajuus on yhteensä 4 op.
Elämänkatsomustiedon sekä käytännöllisen filosofian sivuaineopiskelijat suorittavat yhden proseminaarin ilman HOPSia, 3 op. Myöskään vanhan tutkintoasetuksen mukaan opiskelevien ei tarvitse suorittaa HOPSia (=laajuus 2 ov).
Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija filosofiseen argumentaatioon, filosofisen tutkimuksen metodeihin, tieteellisen esityksen laatimiseen, lähdekirjallisuuden itsenäiseen käyttöön ja kriittiseen arviointiin.
Kf282 Proseminaari I, 3 op (2 ov, 71154)
Kf 283 Proseminaari II, 4 op (2 ov, 71154)
Ennen proseminaarieja opiskelijan on suoritettava Kf281 Filosofian metodiopinnot (1 op/ 1ov). Ensimmäiseen proseminaariin voi osallistua, kun perusopinnot on suoritettu ja toiseen kun perusopintojen lisäksi valitun proseminaarityön aihepiirin aineopinnot on suoritettu.
Aktiivista osallistumista seminaariharjoituksiin kahden lukukauden aikana. Kukin osanottaja laatii kaksi esitelmää (10-15 sivua) ja toimii kaksi kertaa opponenttina. Pääaineopiskelijat aloittavat proseminaarissa kandidaatintutkielman laatimisen.
Ryhmä I: ti ja pe 10-12, S20A sh 222, Klockars, alkaa 20.1.
Ryhmä II: ma ja ke 16-18, S20A SH 303, Siitonen, alkaa ma 23.1
Ryhmä III: ma 16-18 S20A sh 244 ja ti 14-16 U37 sh 3, Salmenkivi, kokoontumiset tietokantakoulutuksen jälkeen 13.3. alkaen.
Engl. kiel. ryhmä: ke 16-18, S20A kok 222, Kocnovaite, ensimmäinen kokoontuminen 18.1. S20A sh 222
Kf281 Filosofian metodiopinnot
Ennakkoilmoittautuminen laitoksen toimistoon 10.1. mennessä.
Proseminaariryhmien I-III yhteinen järjestäytymistilaisuus sekä metodiluento: ke 18.1.2006 klo 16-19, S20A sh 303, Klockars. Englanninkielinen ryhmä järjestäytyy 18.1. klo 16-18 S20A sh 222.
Ryhmä I: ti ja pe 10-12, S20A sh 222, Klockars
Ryhmä II: ma ja ke 16-18, S20A KOK 244, Salmenkivi
Ryhmä III: ma ja to 14-16, S20A KOK 244, Vitikainen
Engl. kiel. ryhmä: ke 16-18, Kocnovaite
Kf281 Filosofian metodiopinnot
Ennakkoilmoittautuminen laitoksen toimistoon 7.9. mennessä.
Yhteinen metodiluento 5.9. klo 16-19, S20A ls 344d. Ennen varsinaisia seminaaritapaamisia kukin ryhmä tapaa kerran I-periodin aikana metodiluennolla ilmoitettavina aikoina.
Wednesdays 16-18 S20A room 222.
Preregistration by 10th January, 2006 to the office of the department, or by e-mail to tuula.pietila@helsinki.fi
Organisational meeting: Wed 18th Jan, 4-6 p.m., S20A room 222
Basic studies
Kf281 Methods of Philosophy (book examination in faculty examination - Rosenberg: The Practice of Philosophy)
English speaking students; intermediate level of studies
Laajuus: Op 1
Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS vaaditaan aineopinnoissa vain pääaineopiskelijoilta ja se suoritetaan ensimmäisessä proseminaarissa. Vanhan tutkintoasetuksen mukaan opiskelevien ei tarvitse suorittaa HOPSia (=laajuus 2 ov).
Täytetty lomake palautetaan Proseminaari I:n vetäjälle, joka hyväksyy opintosuunnitelman.
Laajuus: Op 6 Ov 3
Kandidaatintutkielma on osa proseminaarityöskentelyä. Pääaineopiskelijat laativat kandidaatintutkielman jälkimmäisen proseminaarityön pohjalta. Varsinaisen proseminaarityön hyväksymisen jälkeen esitelmä täydennetään tutkielman vaatimusten mukaiseksi (25 35 sivua).
Proseminaarit
Kielen tarkistusta varten kandidaatintutkielman käsikirjoitus jätetään suomen tai ruotsin kielen opettajalle. Kirjallinen taito arvostellaan asteikolla 0-5. Opiskelija voi jättää kandidaatin tutkielmansa arvosteltavaksi vasta sen jälkeen, kun suomen tai ruotsin kielen opettaja on todennut opiskelijan suomen tai ruotsin kielen taidon riittäväksi.
Mikäli suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saaneen opiskelijan perehtyneisyyttä tutkielman alaan tai suomen tai ruotsin kielen taitoa ei ole todettu tutkielman laatimisprosessin yhteydessä, opiskelijan tulee kirjoittaa kypsyysnäyte suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteeksi kirjoitetaan aine, jonka aiheen antaa tutkielman tarkastaja. Aineen tarkastaa suomen tai ruotsin kielen opettaja sekä tutkielman tarkastaja. Kypsyysnäyte on kirjoitettava ennen tutkielman arvostelua. Aine kirjoitetaan kyseisen oppiaineen tenttitilaisuudessa.
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
Laajuus: Op 120
Käytännöllisen filosofian pääaineopiskelijoiden maisteriopinnot koostuvat pääaineen opinnoista, 85 op ja vapaavalintaisista tai toisen sivuaineen opinnoista, 35 op, yhteensä 120 op.
Pääaineen pakolliset opintojaksot: Kf310 Tutkimussuunnitelmaseminaari, 4 op + maisterivaiheen HOPS 1op, yht. 5 op Kf320 Filosofisia alkuperäisteoksia, 5 op Kf330 Erikoistuminen, 20 op Kf340 Seminaarit
Lisäksi vapaavalintaisia, opintoja tukevia opintoja yhteensä 35 op. Nämä opinnot voivat olla joko filosofian täydentäviä opintoja, toisen sivuaineen aineopinnot tai muita tutkintoa täydentäviä opintoja.
Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevat opiskelijat suorittavat samat opintojaksot, lukuunottamatta tutkimussuunnitelmaseminaarin HOPSia (tämä on otettu huomioon seminaarin opintoviikkomäärässä). Opintojaksojen laajuudet opintoviikoissa on merkitty kunkin opintojakson kuvaukseen.
Laajuus: Op 5 Ov 2
Vanhan tutkintoasetuksen mukaan opiskelevien ei tarvitse suorittaa HOPSia.
Seminaarin tavoitteena on ohjata syventävien opintojen suunnittelua, tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa ja perehdyttää opiskelija tutkimussuunnitelman laatimiseen ja tutkielman tekemiseen.
Proseminaarit ja kandidaatintutkielma.
Osallistuminen verkko-opetuksena pidettävään seminaariin, jossa kukin osanottaja kokoaa syventävien opintojen opintosuunnitelman, laatii alustavan tutkimussuunnitelman pro gradu -tutkielmaansa varten sekä kokoaa tutkielmansa keskeisen kirjallisuuden.
Seminaarin yhteydessä on hyödyllistä tutustua tutkielman tekoa käsittelevään kirjallisuuteen, esim.
Suoritetaan verkko-opetuksena. Tarkempia tietoja yhteisellä kokoontumiskerralla, jonka aika ilmoitetaan myöhemmin.
Seminaari toteutetaan osin verkkokurssina. Seminaari järjestäytyy ti 17.1. klo 10-12 S20A sh 222, jossa sovitaan tarkempi kokoontumisaikataulu. Seminaariin on ilmoittauduttava sähköpostitse: olli.loukola@helsinki.fi
Laajuus: Op 5 Ov 3
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija johonkin käytännöllisen filosofian vanhaan tai moderniin klassiseen teokseen tai suuntaukseen ja sen taustaan.
Kf210.
Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. Opintojakson suositeltava suoritustapa on essee.
Professori Heta Gylling
Huom! Esseen lähdekirjallisuus ja/tai tiedekuntatentissä suoritettava kirjallisuus (n. 5 op) on aina sovittava etukäteen kuulustelijan kanssa. Opintojaksossa suoritetaan yksi tai useampia seuraavista kohdista; tentissä voi suorittaa myös teoksen suomennoksen tai käännöksen, kysy kirjallisuutta kuulustelijalta:
a)
sekä yksi seuraavista:
b)
sekä yksi seuraavista:
c)
d)
e)
f)
sekä jokin Locke-kommentaari, esim. yksi seuraavista:
g)
sekä valikoidusti
h) Yksi seuraavista:
lisäksi suoritetaan toinen teoksista
i)
j)
sekä yksi seuraavista:
k)
sekä yksi seuraavista:
lisäksi kommentaarina suoritetaan sekä yksi seuraavista:
l)
sekä yksi seuraavista:
m) Joko
tai molemmat teokset:
Lisäksi suoritetaan toinen teoksista:
n)
ja yksi seuraavista:
o)
p)
q)
ja yksi seuraavista:
r)
sekä jokin Nietzsche-kommentaari sopimuksen mukaan, esim seuraavista:
s)
t)
ti 12-14 ja to 12-14 S20A ls 334d. Luennot 14.3.-25.4. (ei kuitenkaan 13.4. eikä 18.4.), tentti 4.5.
Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat Adam Smithin moraali- ja yhteiskuntafilosofiaan hänen pääteostensa pohjalta sekä tarkastella Smithin antia liberalismille ja erityisesti kehitysetiikalle. Luennolla käydään aluksi läpi Smithiin vaikuttaneita filosofisia teorioita sekä hänen aikanaan vallinutta talouspoliittista ajattelua. Smith on viime vuosina ollut erityisen filosofisen kiinnostuksen kohteena ilmeisesti siksi, että hänen kannattamansa kaupan vapauttaminen ja kansainvälisen kaupan lisääntyminen ja globalisaatio kaiken kaikkiaan ovat olleet laajan julkisen keskustelun alaisina. Kurssin tavoitteena on osoittaa, että Smith ei suinkaan ollut dogmaattinen laissez-faire-politiikan kannattaja vaan päinvastoin häntä voidaan pitää niin liberalistisen hyvinvointivaltioajattelun ennakoijana kuin kehitysteoreetikkona, joka ei pitänyt taloudellista kehitystä itsetarkoituksena, vaan pohjimmiltaan rauhan ja hyvän elämän edellytyksenä. Luentojen tarkoituksena on myös osoittaa, että Smithin moraalifilosofian olevan samalla avoin utilitarismia ennakoivaa kuin David Humen, vaikka näiden kahden välillä melko yleisesti väitetään olevan selkeän eron tässä kysymyksessä.
Kurssin seuraavassa osassa tutustutaan kehityksen kannalta tärkeiden teemojen kuten vapauden, oikeudenmukaisuuden, yhteiskuntajärjestyksen ja väestökysymysten jatkumista John Stuart Millin ajatuksissa erityisesti hänen vähemmän tunnettujen teostensa On Socialism ja Principles of Political Economy pohjalta. Jälkimmäisen teoksen tavoitteena oli yhdistää Smithin käytännönläheinen lähestymistapa ajan taloustieteen käyttämiin tieteellisempiin menetelmiin. Millä jakoi Smithin näkemyksen taloustieteen läheisestä yhteydestä muihin yhteiskuntatieteisiin. Mill kuitenkin kiinnitti enemmän huomiota siihen, miten kohentuvasta taloudesta koituva hyöty tulisi jakaa.
Adam Smith kuuluu eniten siteerattuihin ja vähiten luettuihin ajattelijoihin.”Näkymätön käsi” ja laissez-faire-talouspolitiikka ovat käsitteitä, jotka liitetään häneen, mutta useissa tapauksissa ne on irrotettu Smithin moraalifilosofiasta. Seurauksena on ollut kuva Smithistä ahneen kapitalismin oppi-isänä. Luentosarjan seuraavassa osuudessa käsitellään sitä, miten libertaristit ja konservatiivit ovat käyttäneet Smithiä tukemaan omia näkemyksiään ja miksi he ovat olleet väärässä. Tässä osuudessa käydään tarkemmin läpi Friedrich Hayekin suhdetta niin Smithiin kuin Milliinkin.
Kurssin viimeisessä osassa köydään läpi kehitysetiikan kysymyksiin Smithin ja nykyliberalististen näkemysten pohjalta. Keskeisiä ongelmia ovat: kenelle vastuu kehityksestä kuuluu ja mitä osatekijöitä tulee ottaa huomioon.Tutustumme Amartya Senin teoriaan kehityksestä vapautena. Osoitan, että Senin näkemys vapaudesta on ongelmallinen, mutta pyrkimys ymmärtää kehitys muunakin kuin kansantalouden kasvuna on kurssilla esiin tulleen näkemyksen mukainen. Osoitan myös, että taloustieteessä vallalla oleva näkemys, joka haittaa myös Senin näkemystä utilitarismista on liian kapea.
Luentokuulustelu tai essee. Lisäopintopisteistä syventävissä opinnoissa sovittava prof. Heta Gyllingin kanssa.
Ensimmäinen tapaaminen 3.3., muut tapaamiset 23.3.-5.5. (ei 7.4.), päätösseminaari 12.5. klo 12-17, loppukuulustelu 19.5. (PR ls 6).
pe 10-12 U40 sali 31 (ei kokoontumista 10.3.)
Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.
ti & to 14-16 S20A aud 107, FT Susanna Lindberg, 14.3.-20.4. (tentti 4.5.).
Each day 9-12 S20R sr K115, except 29.3. S20R sh 319.
Kf230 Ethics - suppl; Kf330a Normative Ethics; Kf330b Meta Ethics
Kant’s Groundwork for the Metaphysics of Morals
A detailed study of Immanuel Kant’s Groundwork of the Metaphysics of Morals, preferably the Cambridge UP translation (Mary Gregor). If you read German, you may wish to consult: I. Kant, Grundlegung zur Metaphysik der Sitten, ed. Jens Timmermann, Göttingen 2004.
Lecture topics:
1. Kant’s Groundwork – aims and methods
2. Kant’s Groundwork – the good will
3. Kant’s Groundwork – acting from duty
4. Kant’s Groundwork – imperatives
5. Kant's Groundwork the categorical imperative, basic & law-of-nature formulations
6. Kant's Groundwork the categorical imperative: variants, autonomy & heteronomy
7. Kant's Groundwork the justification of morality
Laajuus: Op 5 - 20 Ov 15
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija syvällisesti kahteen käytännöllisen filosofian erikoisalaan, jotka liittyvät suunniteltuun pro gradu -tutkielmaan. Erikoisalat voidaan valita vaihtoehtojen a-m joukosta.
Yhteinen osuus 0-15 op
Opiskelija suorittaa mahdollisesti puuttuvat teokset seuraavista opintojaksoista sopimuksen mukaan:
Huom! Koskee käytännössä vain muualta käytännölliseen filosofiaan maisteriopintoihin siirtyviä opiskelijoita, joilla on vastaavasti aineopintojen puolella suoritettuna meillä maisteriopintoihin luettavia kursseja.
Opiskelijakohtainen osuus 5-20 op
Perehdytään kahteen käytännöllisen filosofian erityisalaan (Katso alajaksot a - m).
Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. Osa erikoistumisesta voidaan suorittaa myös opetusharjoittelulla, josta sovitaan etukäteen ohjaajan kanssa. Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen. Erikoisalan kirjallisuutena voidaan tenttiä myös muuta kuin alakohdissa mainittua kirjallisuutta, esim. oman pro gradu -tutkielman lähdekirjallisuutta.
Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen. Erikoisalan kirjallisuutena voidaan tenttiä myös muuta kuin mainittua kirjallisuutta, esim. oman pro gradu -tutkielman lähdekirjallisuutta.
Katso opintojakso Kf330 Erikoistuminen :
Prof. (ma) Arto Siitonen
Mon 12-14 and Tue 14-16 S20A sr 244, lectures 13.3.-25.4., exam. 2.5.
One of the main topics of this course is the basis for determining ethical measures of conduct across different cultures. Following Jim E. Tiles (Moral Measures: An Introduction to Ethics West and East 2000, Routledge, London and New York), three kinds of moral measures will be discussed: measures of right, of virtue and of the good. Apart from traditional Western moral theories, some Confucian, Buddhist, and Islamic ethical approaches will be introduced and analysed. Chinese law, Korean family structure, Indian caste system, alternative interpretations of human rights these and some other concrete examples and controversial topics will be presented and scrutinized during the seminars. The aim of this course is to provide a wider understanding of morality and cross-cultural ethical issues.
The course will consist of 9 lectures, 3 seminars and a film.
Evaluation: Active participation in discussions + three essays (2-3 pages each) based on seminar material.
Tue 10-12 and 14-16; Wed 10-12 and 14-16; Thu 10-12; Fri 10-12
More information available in September on the web-site of the department.
Each day 9-12 S20R sr K115, except 29.3. S20R sh 319.
Kf230 Ethics - suppl; Kf330a Normative Ethics; Kf330b Meta Ethics
Kant’s Groundwork for the Metaphysics of Morals
A detailed study of Immanuel Kant’s Groundwork of the Metaphysics of Morals, preferably the Cambridge UP translation (Mary Gregor). If you read German, you may wish to consult: I. Kant, Grundlegung zur Metaphysik der Sitten, ed. Jens Timmermann, Göttingen 2004.
Lecture topics:
1. Kant’s Groundwork – aims and methods
2. Kant’s Groundwork – the good will
3. Kant’s Groundwork – acting from duty
4. Kant’s Groundwork – imperatives
5. Kant's Groundwork the categorical imperative, basic & law-of-nature formulations
6. Kant's Groundwork the categorical imperative: variants, autonomy & heteronomy
7. Kant's Groundwork the justification of morality
ti 14-16, huom! uusi paikka S20R K114.
Luennot 1 op, lukemisto 1 op ja essee 1 op.
Tue and Fri 12-14 S20A room 244. Lectures 14.3.-11.4. and 21.4.-28.4., exam 5.5.
Preregistration by email to: tuula.pietila@helsinki.fi before 13.3.
Kf230 Ethics - supplement; Kf330a Normative Ethics; Kf330b Meta Ethics
The main purpose of this course is to introduce and analyze the main issues in virtue epistemology. Course material can be divided into two large groups debating with each other over various epistemic problems, virtue reliabilism and virtue responsibilism. Our inquiry will get going by considering how virtue epistemology emerges as a successor of process reliabilism and is it able to deal with the standard problems of the latter account as well as address the skeptical challenges. Next the course will proceed with the analysis of virtue responsibilism. Attention will be given to the nature of intellectual virtue: should it be described in terms of the reliability of the cognitive faculties, or should it be regarded as a close counterpart of the Aristotelian moral virtue? Finally, there will be the investigation of the meaning and significance of such concepts as motivation and responsibility in epistemic theory and whether virtue epistemology opens up the possibility to explore social dimensions of knowledge.
The course will have an interactive format, consisting both of lectures and seminars. There will be 6 hours of introductory lectures at the beginning of the course, followed by the seminars during the remaining of the course and the final discussion at the final session. Seminars will be based on reading and discussing one article. Students will be expected to make informed thoughtful contributions to class discussion on the regular basis. Also, they will be required to make presentations on the basis of the articles and suggest some background for discussion.
The examination will be held by writing a paper on the chosen topic, discussed with the instructor beforehand.
Background reading
1. Sosa, E., 1991, Knowledge in Perspective, Cambridge: Cambridge University Press.
2. Zagzebski, L., 1996, Virtues of the Mind, Cambridge: Cambridge University Press.
3. Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield.
4. Fairweather, A. and Zagzebski, L., (eds.), 2001, Virtue Epistemology: Essays on Epistemic Virtue and Responsibility, Oxford: Oxford University Press.
5. Greco’s online overview on virtue epistemology at Stanford Encyclopedia of Philosophy at: http://plato.stanford.edu/entries/epistemology-virtue
6. Axtel’s online introductory article at: http://www.scsr.nevada.edu/%7Eaxtell/introduction.html
7. Zagzebski’s entry on Virtue Epistemology in Internet Encyclopedia of Philosophy at: http://www.iep.utm.edu/v/VirtueEp.htm
Texts for the seminars:
1. Sosa, Ernest, (1991) “Intellectual Virtue in Perspective” Knowledge in Perspective, Cambridge: Cambridge University Press p.270-293.
2. Goldman, Alvin (1992) “Epistemic Folkways and Scientific Epistemology”, reprinted in Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.3-19.
3. Kornblith, Hilary (1985) “Ever Since Descartes”, reprinted in Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p. 41-55.
4. Greco John, “Virtue, Skepticism and Context”, Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.55-73.
5. Code, Lorraine (1984) “Toward a ‘Responsibilist’ Epistemology”, Philosophy and Phenomenological Research, Vol.XLV, p.29-50.
6. Zagzebski, Linda (2000) “From Reliabilism to Virtue Epistemology”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.113-123.
7. Driver, Julia, (2000) “Moral and Epistemic Virtue”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p. 123-135.
8. Montmarquet, James (2000) “An ‘Internalist’ Conception of Epistemic Virtue”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.135-149.
Course material will be available at Philosophica starting from the 10.01.2006.
Prof. (ma) Arto Siitonen
Each day 9-12 S20R sr K115, except 29.3. S20R sh 319.
Kf230 Ethics - suppl; Kf330a Normative Ethics; Kf330b Meta Ethics
Kant’s Groundwork for the Metaphysics of Morals
A detailed study of Immanuel Kant’s Groundwork of the Metaphysics of Morals, preferably the Cambridge UP translation (Mary Gregor). If you read German, you may wish to consult: I. Kant, Grundlegung zur Metaphysik der Sitten, ed. Jens Timmermann, Göttingen 2004.
Lecture topics:
1. Kant’s Groundwork – aims and methods
2. Kant’s Groundwork – the good will
3. Kant’s Groundwork – acting from duty
4. Kant’s Groundwork – imperatives
5. Kant's Groundwork the categorical imperative, basic & law-of-nature formulations
6. Kant's Groundwork the categorical imperative: variants, autonomy & heteronomy
7. Kant's Groundwork the justification of morality
Tue and Fri 12-14 S20A room 244. Lectures 14.3.-11.4. and 21.4.-28.4., exam 5.5.
Preregistration by email to: tuula.pietila@helsinki.fi before 13.3.
Kf230 Ethics - supplement; Kf330a Normative Ethics; Kf330b Meta Ethics
The main purpose of this course is to introduce and analyze the main issues in virtue epistemology. Course material can be divided into two large groups debating with each other over various epistemic problems, virtue reliabilism and virtue responsibilism. Our inquiry will get going by considering how virtue epistemology emerges as a successor of process reliabilism and is it able to deal with the standard problems of the latter account as well as address the skeptical challenges. Next the course will proceed with the analysis of virtue responsibilism. Attention will be given to the nature of intellectual virtue: should it be described in terms of the reliability of the cognitive faculties, or should it be regarded as a close counterpart of the Aristotelian moral virtue? Finally, there will be the investigation of the meaning and significance of such concepts as motivation and responsibility in epistemic theory and whether virtue epistemology opens up the possibility to explore social dimensions of knowledge.
The course will have an interactive format, consisting both of lectures and seminars. There will be 6 hours of introductory lectures at the beginning of the course, followed by the seminars during the remaining of the course and the final discussion at the final session. Seminars will be based on reading and discussing one article. Students will be expected to make informed thoughtful contributions to class discussion on the regular basis. Also, they will be required to make presentations on the basis of the articles and suggest some background for discussion.
The examination will be held by writing a paper on the chosen topic, discussed with the instructor beforehand.
Background reading
1. Sosa, E., 1991, Knowledge in Perspective, Cambridge: Cambridge University Press.
2. Zagzebski, L., 1996, Virtues of the Mind, Cambridge: Cambridge University Press.
3. Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield.
4. Fairweather, A. and Zagzebski, L., (eds.), 2001, Virtue Epistemology: Essays on Epistemic Virtue and Responsibility, Oxford: Oxford University Press.
5. Greco’s online overview on virtue epistemology at Stanford Encyclopedia of Philosophy at: http://plato.stanford.edu/entries/epistemology-virtue
6. Axtel’s online introductory article at: http://www.scsr.nevada.edu/%7Eaxtell/introduction.html
7. Zagzebski’s entry on Virtue Epistemology in Internet Encyclopedia of Philosophy at: http://www.iep.utm.edu/v/VirtueEp.htm
Texts for the seminars:
1. Sosa, Ernest, (1991) “Intellectual Virtue in Perspective” Knowledge in Perspective, Cambridge: Cambridge University Press p.270-293.
2. Goldman, Alvin (1992) “Epistemic Folkways and Scientific Epistemology”, reprinted in Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.3-19.
3. Kornblith, Hilary (1985) “Ever Since Descartes”, reprinted in Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p. 41-55.
4. Greco John, “Virtue, Skepticism and Context”, Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.55-73.
5. Code, Lorraine (1984) “Toward a ‘Responsibilist’ Epistemology”, Philosophy and Phenomenological Research, Vol.XLV, p.29-50.
6. Zagzebski, Linda (2000) “From Reliabilism to Virtue Epistemology”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.113-123.
7. Driver, Julia, (2000) “Moral and Epistemic Virtue”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p. 123-135.
8. Montmarquet, James (2000) “An ‘Internalist’ Conception of Epistemic Virtue”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.135-149.
Course material will be available at Philosophica starting from the 10.01.2006.
Late May - Early June. More information available in March. Preregistration by e-mail: tuula.pietila@helsinki.fi
Professori Heta Gylling
ti 14-16, huom! uusi paikka S20R K114.
Luennot 1 op, lukemisto 1 op ja essee 1 op.
Periodiopetuksena kesäkuussa to 8.6., to 15.6., ti 20.6. ja ti 27.6. klo 16-19 PR sali 7.
Opintokokonaisuuden tarkoituksena on johdattaa sodan käsitteen pohdintaan. Tavoitteena on selventää sodan ja aseen käsitteiden alaa. Lisäksi tarkoituksena on pohtia sodan olemusta osana käytännöllistä filosofiaa, aatehistoriaa ja politiikkaa.
Sodalla on ollut läpi länsimaisen historian oma ”tietojärjestelmä”, ihmiskuva, suhde todellisuuteen, hyvää ja pahaan sekä yhteisöllisyyteen. Mutta ilmiöt muuttuvat, sillä sota on osa muuta ihmiskulttuuria. Ymmärrämmekö sotaa riippuu siitä, kuinka käsitämme sodan osaksi aikakausien muuta tapahtumista kuten väkivaltaa yleensä.
Luentosarjan tavoitteena on opiskelijoiden omien teoreettisten ja käytännön intressien kautta pohtia sodan olemusta. Seuraavat kysymykset auttavat ehkä alustavasti hahmottamaan tulevaa luentosarjaa:
Sotilaallista voimaa on totuttu mm. kansainvälisessä politiikassa tai valtio-opissa tarkastelemaan realistisen koulukunnan kautta laskennallisesti. Postmodernismin syrjäyttäessä realistisen tavan katsoa maailman valtasuhteita sotilaallinen voima, toiminta ja kulttuuri menettivät merkitystään tutkimuskohteina.
Tällä luentokokonaisuudella on tarkoituksena tarkastella sotataitoa perinteisesti historiallisena ilmiönä mutta erityisesti nähdä sotataito narratiivisena ja uutena – symbolisena, retorisena ja hermeneuttisena kohteena – jonka kautta voidaan myös lähestyä ihmisyyden ja filosofian peruskysymyksiä. Sotataidon aatehistoria on perustellusti käytännöllisen filosofian kohde.
Opintokokonaisuudessa pyritään paneutumaan opiskelijoiden valitseman kirjallisuuden sekä luentoihin kuuluvien elokuvien avulla.
Keskeinen tietokirja luentosarjalla on Aki Huhtinen (2005) Sanasota – Johdatus sodan ja sodanjohtamisen filosofiaan
Professori Heta Gylling
Mon 12-14 and Tue 14-16 S20A sr 244, lectures 13.3.-25.4., exam. 2.5.
One of the main topics of this course is the basis for determining ethical measures of conduct across different cultures. Following Jim E. Tiles (Moral Measures: An Introduction to Ethics West and East 2000, Routledge, London and New York), three kinds of moral measures will be discussed: measures of right, of virtue and of the good. Apart from traditional Western moral theories, some Confucian, Buddhist, and Islamic ethical approaches will be introduced and analysed. Chinese law, Korean family structure, Indian caste system, alternative interpretations of human rights these and some other concrete examples and controversial topics will be presented and scrutinized during the seminars. The aim of this course is to provide a wider understanding of morality and cross-cultural ethical issues.
The course will consist of 9 lectures, 3 seminars and a film.
Evaluation: Active participation in discussions + three essays (2-3 pages each) based on seminar material.
Professori Heta Gylling
Onsdag och torsdag 12-14, S20A sh 222
Huom! Kurssin yhteydessä käytännöllisen filosofian pääaineopiskelijat voivat suoritaa pakollisen ruotsin kielikurssin filosofia-aiheisena. Kielikurssin vetää lehtori Raija Hämelin pe 9-12, lisätietoja Kielikeskuksesta.
ti 12-14 ja to 12-14 S20A ls 334d. Luennot 14.3.-25.4. (ei kuitenkaan 13.4. eikä 18.4.), tentti 4.5.
Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat Adam Smithin moraali- ja yhteiskuntafilosofiaan hänen pääteostensa pohjalta sekä tarkastella Smithin antia liberalismille ja erityisesti kehitysetiikalle. Luennolla käydään aluksi läpi Smithiin vaikuttaneita filosofisia teorioita sekä hänen aikanaan vallinutta talouspoliittista ajattelua. Smith on viime vuosina ollut erityisen filosofisen kiinnostuksen kohteena ilmeisesti siksi, että hänen kannattamansa kaupan vapauttaminen ja kansainvälisen kaupan lisääntyminen ja globalisaatio kaiken kaikkiaan ovat olleet laajan julkisen keskustelun alaisina. Kurssin tavoitteena on osoittaa, että Smith ei suinkaan ollut dogmaattinen laissez-faire-politiikan kannattaja vaan päinvastoin häntä voidaan pitää niin liberalistisen hyvinvointivaltioajattelun ennakoijana kuin kehitysteoreetikkona, joka ei pitänyt taloudellista kehitystä itsetarkoituksena, vaan pohjimmiltaan rauhan ja hyvän elämän edellytyksenä. Luentojen tarkoituksena on myös osoittaa, että Smithin moraalifilosofian olevan samalla avoin utilitarismia ennakoivaa kuin David Humen, vaikka näiden kahden välillä melko yleisesti väitetään olevan selkeän eron tässä kysymyksessä.
Kurssin seuraavassa osassa tutustutaan kehityksen kannalta tärkeiden teemojen kuten vapauden, oikeudenmukaisuuden, yhteiskuntajärjestyksen ja väestökysymysten jatkumista John Stuart Millin ajatuksissa erityisesti hänen vähemmän tunnettujen teostensa On Socialism ja Principles of Political Economy pohjalta. Jälkimmäisen teoksen tavoitteena oli yhdistää Smithin käytännönläheinen lähestymistapa ajan taloustieteen käyttämiin tieteellisempiin menetelmiin. Millä jakoi Smithin näkemyksen taloustieteen läheisestä yhteydestä muihin yhteiskuntatieteisiin. Mill kuitenkin kiinnitti enemmän huomiota siihen, miten kohentuvasta taloudesta koituva hyöty tulisi jakaa.
Adam Smith kuuluu eniten siteerattuihin ja vähiten luettuihin ajattelijoihin.”Näkymätön käsi” ja laissez-faire-talouspolitiikka ovat käsitteitä, jotka liitetään häneen, mutta useissa tapauksissa ne on irrotettu Smithin moraalifilosofiasta. Seurauksena on ollut kuva Smithistä ahneen kapitalismin oppi-isänä. Luentosarjan seuraavassa osuudessa käsitellään sitä, miten libertaristit ja konservatiivit ovat käyttäneet Smithiä tukemaan omia näkemyksiään ja miksi he ovat olleet väärässä. Tässä osuudessa käydään tarkemmin läpi Friedrich Hayekin suhdetta niin Smithiin kuin Milliinkin.
Kurssin viimeisessä osassa köydään läpi kehitysetiikan kysymyksiin Smithin ja nykyliberalististen näkemysten pohjalta. Keskeisiä ongelmia ovat: kenelle vastuu kehityksestä kuuluu ja mitä osatekijöitä tulee ottaa huomioon.Tutustumme Amartya Senin teoriaan kehityksestä vapautena. Osoitan, että Senin näkemys vapaudesta on ongelmallinen, mutta pyrkimys ymmärtää kehitys muunakin kuin kansantalouden kasvuna on kurssilla esiin tulleen näkemyksen mukainen. Osoitan myös, että taloustieteessä vallalla oleva näkemys, joka haittaa myös Senin näkemystä utilitarismista on liian kapea.
Luentokuulustelu tai essee. Lisäopintopisteistä syventävissä opinnoissa sovittava prof. Heta Gyllingin kanssa.
Tue 10-12 and 14-16; Wed 10-12 and 14-16; Thu 10-12; Fri 10-12
More information available in September on the web-site of the department.
Tue 16-18, S20A sh 303 and Thu 14-16, U37 sh 1
Kf240 Social Philosophy - suppl.; Kf330e) Social Philosophy
Each day 10-12 S20A sr 244. Preregistration by e-mail: tuula.pietila@helsinki.fi
Essay (9-12 pages) based on the lectures and the books:
Wed 12-14 S20A room 222
Wednesdays, from 8 to 10, Department of History, Topelia Building, U38 A 225.
This course is part of the Pilot Hellenic Studies Program of the Department of History of the University of Helsinki and has been financed by the Alexander S. Onassis Public Benefit Foundation
This course is intended to offer an overview of the fortunes of classical political thought in the Islamic and Jewish traditions of the Middle Ages (10th-13th century). It focuses on the history Arabic, Hebrew, and Syriac translations of Ancient Greek literature and their circulation in the major centers of education in the Islamic world (Baghdad, Damascus, Al-Andalus). In addition, on the basis of reading selected texts from works of seminal representatives of the Islamic (Al-Farabi, Ibn Sina, Ibn Bajja, Ibn Rushd, etc.) and Jewish (Joseph Albo, Moses Maimonides etc.) philosophy, the course aims at providing a closer examination of the way classical political ideas functioned as the basis for the development of political thought in the Middle Ages and were applied on the analysis of the political realities prevailing in the medieval Islamic world.
Prof. (ma) Arto Siitonen
Käytännöllisen filosofian jonkin erikoisalan historiaa, jotakin filosofia, filosofista suuntausta tai ajanjaksoa käsitteleviä teoksia sopimuksen mukaan (ks. esimerkiksi opintojakson Kf320 kirjallisuus), esim:
pe 10-12 U40 sali 31 (ei kokoontumista 10.3.)
Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.
ti 12-14 S20A sh 303.
Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.
Prof. (ma) Arto Siitonen
Professori Heta Gylling
Lectures 25.4.-28.4., end discussion 2.5., all 16-18 in S20A sr 244.
Kf330h Oikeusfilosofia
Although 'globalization' is a contested term it is generally understood as the rapid increase, during the past twenty or so years, in transcontinental economic, social, cultural and technological interaction and exchange. The course text (Gavin M. Anderson, Constitutional Rights after Globalization) juxtaposes two 'globalizations' - of the economy and of liberal rights constitutionalism - and argues that under present economic conditions the role and nature of rights constitutionalism must be radically rethought and restructured if private market-based concerns are not to prevail over broader notions of the public interest that are nominally in the keeping of national governments. The restructuring proposed in the text involves an alternative intellectual framework grounded in 'a new dynamic between rights constitutionalism, globalization and legal pluralism' (p.13). This course will examine this argument in the context of other issues and proposals concerning global governance.
Participation in discussion + essay (apprx. 10 pages) based on the lectures + the course text book: Gavin M. Anderson, Constitutional Rights after Globalization (available for reading in Philosophica library, S20A 3rd floor).
Prof. (ma) Arto Siitonen
Platon sopimuksen mukaan:
.
Professori Raimo Tuomela
Horwich ja Kuhn yhdessä:
.
pe 10-12 U40 sali 31 (ei kokoontumista 10.3.)
Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.
Professori Raimo Tuomela
Tieteentutkimuksen johonkin eritysalaan kuuluvia teoksia sopimuksen mukaan, esim. ks. tieteentutkimuksen opintokokonaisuus, opintojakso Tt210.
Opintojakson kirjat on esitelty tieteentutkimuksen opetusmonisteessa sekä laitoksen kotisivulla http:/www.helsinki.fi/filosofia/tietutk.htm
Wed 14-19 and Fri 14-18;
S20A KOK 244
Maisteriopintoja suorittavat
Tue and Thu 16-18 U40 room 15
Professori Raimo Tuomela
Wed 14-19 and Fri 14-18;
S20A KOK 244
Maisteriopintoja suorittavat
Tue and Thu 16-18 U40 room 15
Meetings:
This seminar provides an overview of recent philosophical literature on collective mental states. The seminar begins with my introductory lectures followed by student presentations.
The literature to be covered concerns central papers and extracts by e.g. M. Gilbert, M. Bratman, J. Searle, S. Miller, P. Pettit, and myself. The students’ seminar presentations and papers on the topic of presentation counts qualify for passing the seminar.
Professori Raimo Tuomela
Tue 14-16 S20A sr 303 and Thu 14-16 S20A sr 222.
ti 12-14 S20A sh 303.
Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.
Laajuus: Op 5 - 5 Ov 3 - 3
Seminaarissa opiskelija esittelee valmisteilla olevaa pro gradu-tutkielmansa esitelmän muodossa. Seminaarissa opiskelija saa palautetta ja tukea oman tutkielmansa tekemiseen ja osallistuu muiden samassa vaiheessa olevien opiskelijoiden tutkielmien käsittelyyn. Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija sekä tieteelliseen kirjoittamiseen että kriittiseen filosofiseen keskusteluun erityisesti ajankohtaisista filosofisista kysymyksistä.
Kf341 Seminaari I, 5 op
Kf342 Seminaari II, 5 op
Kf310 Tutkimussuunnitelmaseminaari
Seminaariharjoituksia kahden lukukauden aikana. Kukin osanottaja laatii kaksi esitelmää (n. 15 sivua) ja toimii kaksi kertaa opponenttina. Seminaarin yhteydessä laadittu hyväksytty esitelmä jätetään äidinkielen lehtorin tarkistettavaksi harjoitusaineena, mikäli harjoitusainetta ei ole tarkistettu kandidaatintutkielman yhteydessä.
ti 16-18, S20A sh 222 ja/tai ti 18-20, S20A sh 222. Ensimmäinen kokoontuminen seminaarin järjestäytymistä varten to 24.1. klo 16 alkaen sh 222, varsinaiset kokoontumiset 14.3. alkaen tai kuten järjestäytmisessä sovitaan.
Aineopinnot, Kf310 Tutkimussuunnitelmaseminaari
Pro gradu -tutkielmaansa valmistelevat opiskelijat.
ti 16-18, S20A KOK 244
ti 18-20, S20A KOK 244
Tue 16-18 and/or Tue 18-20, S20A sr 222
Preregistration by 10th January, 2009 to the office of the department or by email to: tuula.pietila@helsinki.fi
First organisational meeting is Tue 24.1. at 16 in S20A sh 222. If you are unable to participate in this meeting please contact the teacher.
Intermediate studies
English speaking students in advanced level of philosophy
Laajuus: Op 5 Ov 3
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija työharjoittelun avulla käytännöllisen filosofian opintoihin liittyviin työtehtäviin. Pääaineopiskelijat voivat sisällyttää työharjoittelun vaihtoehtoisen opintosuorituksena syventäviin opintoihinsa. Laitos välittää harjoittelupaikkoja lähinnä valtion virastoihin ja laitoksiin. Paikat ilmoitetaan hakuun yleensä tammi-helmikuun aikana. Opiskelijan itsensä hankkima työpaikka voidaan myös hyväksyä harjoittelupaikaksi.
Yleensä 3 kk kestävä mielellään yhtäjaksoinen työharjoittelu ennakolta sovitussa harjoittelupaikassa. Harjoittelun päätyttyä opiskelijan on kirjoitettava työstään kirjallinen raportti. Lisätietoja harjoittelusta saa amanuenssilta.
Laajuus: Op 40 Ov 20
Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija itsenäiseen tutkimustyöhön, filosofisten metodien ja argumentaation hallintaan, lähdekirjallisuuden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan.
Tutkielman laatiminen on pääosin itsenäistä työskentelyä, jota seminaarit ja gradupiirit tukevat. Aiheen valinnasta ja siihen liittyvästä työsuunnitelmasta opiskelijan on syytä käydä keskustelemassa aineen professorin kanssa hyvissä ajoin. Tutkielman runko ja alustava kirjallisuus kootaan tutkimussuunnitelmaseminaarissa. Syventävien opintojen seminaareissa esitellään itsenäisiä osia tekeillä olevasta tutkielmasta. Työn edistyessä opiskelijan on syytä pitää jatkuvasti yhteyttä työn ohjaajaan. Lisätietoja tutkielman kirjoittamisesta saa laitoksen omasta tutkielmaoppaasta: http://www.valt.helsinki.fi/kfil/gradops.htm
Laajuus: Op 25 Ov 15
Perusopinnot käytännöllisen filosofian sivuaineopiskelijoille ovat samat kuin pääaineopiskelijoillekin. Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevat opiskelijat suorittavat samat opintojaksot lukuun ottamatta opintojaksoa P4 Johdatus tieto-oppiin. Opintojaksojen laajuudet opintoviikoissa on merkitty kunkin opintojakson kuvaukseen.
Laajuus: Op 35
Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevat opiskelijat suorittavat samat opintojaksot. Opintojaksojen laajuudet opintoviikoissa on merkitty kunkin opintojakson kuvaukseen.
Elämänkatsomustieto (ET) on monitieteinen opintokokonaisuus, joka koostuu käytännöllisen ja teoreettisen filosofian, kasvatus- ja uskontotieteen sekä sosiaali- ja kulttuuriantropologian opinnoista. Mahdolliset yhteiset kurssit hyväksytään suoritukseksi kumpaankin opintokokonaisuuteen, mutta tutkinnon kokonaislaajuutta laskettaessa kunkin opintojakson opintoviikkomäärä otetaan huomioon vain kerran. Lisätietoja opintojen yhteensovittamisesta saat käytännöllisen filosofian laitoksen amanuenssilta. Uskontotieteen opintojen korvaavista suorituksista on sovittava uskontieteen ET:n vastaavan opettajan Titus Hjelmin kanssa.
Elämänkatsomustiedon oppimäärät on suunniteltu luokan- ja aineenopettajiksi aikoville, mutta myös muut opiskelijat voivat sisällyttää ne tutkintoonsa. Tarkista ET:n soveltuminen sivuaineeksi ainelaitokseltasi!
Elämänkatsomustiedosta voi suorittaa seuraavat oppimäärät:
Opintojaksojen ja -kokonaisuuksien tarkemmat kuvaukset löytyvät www-sivulta: www.helsinki.fi/filosofia/etk.htm
Vanhan tutkintoasetuksen mukaan opiskelevat suorittavat samat opintojaksot. Niiden opintoviikkomäärät on mainittu opintojaksokuvauksissa, arvosanakokonaisuuden muodostumisesta on sovittava erikseen vastuuopettajan kanssa.
Elämänkatsomustiedon tutkintovaatimukset on vahvistettu valtiotieteellisessä, humanistisessa ja käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. Tämä esite seuraa valtiotieteellisen tiedekunnan vahvistamia tutkintovaatimuksia. Lisätietoja opinnoista saat amanuenssi Marjukka Laaksolta, käytännöllisen filosofian laitos.
Laajuus: Op 25 Ov 15
Laajuus: Op 3 Ov 2
Tavoitteena on esitellä tieteellisen ajattelun keskeisiä periaatteita, tieteellisen argumentaation rakennetta ja pätevyyden ehtoja, tieteellisen tiedon luonnetta ja tärkeimpiä tieteenfilosofisia koulukuntia. Lisäksi tarkastellaan erityistieteiden filosofisia ja metodologisia perusteita.
Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Teoreettisen filosofian vastuulla olevat opintojaksot tentitään humanistisen tiedekunnan perus- ja aaineopintojen tenttipäivänä. Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm
a) Kiikeri M. & Ylikoski P.: Tiede tutkimuskohteena : filosofinen johdatus tieteentutkimukseen ja P. Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia .
b) Klemke E.D., Hollinger R. & Kline A.D. (toim.): Introductory Reading in the Philosophy of Science .
Laajuus: Op 4
Teoreettisen filosofian vastuulla olevat opintojaksot tentitään humanistisen tiedekunnan perus- ja aineopintojen tenttipäivänä. Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm
Laajuus: Op 4 Ov 2
Vastuulaitos: Uskontotieteen laitos
Opintojakson tavoitteena on uskontotieteen tutkimuskohteiden, peruskäsitteiden sekä teoreettisten lähtökohtien yleistuntemus. Kurssilla tarkastellaan uskontotieteen identiteettiä ja rajoja, uskonnon määrittelyä ja uskontotieteen kytkeytymistä aate- ja oppihistoriaan. Kurssilla perehdytään myös suomalaisen uskontotieteen vaiheisiin ja nykytutkimukseen. Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia soveltaa uskontotieteen näkökulmia kulttuurin ja yhteiskunnan tulkitsemiseen.
Luentokurssi Uskontotieteen perusteet (28t) sekä kirjallisuus.
Uskontotieteen vastuulla olevat opintojaksot tentitään humanistisen tiedekunnan perus- tai aineopintojen tenttipäivänä. Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm
Suoritetaan luentokurssin lisäksi molemmat: a) Hyry K. & Pentikäinen J. (toim.): Uskonnot maailmassa, sivut 9-62 ja 487-498
b) Ketola et al.: Näköaloja uskontoon, sivut 11-127 ja 161-195. (218s.)
Laajuus: Op 5 Ov 3
Opiskelija: jos suoritat tämän elämänkatsomustiedon opintojakson tiedekuntatentissä, muista aina mainita kuulustelijana Anu Lounela!
Vastuulaitos: Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Antropologian peruskäsitteet ja antropologinen näkökulma inhimilliseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Luentokurssi tai tentittävä kirjallisuus.
Lounela Anu
Kurssin yhteydessä tentitään kirja: Eriksen, T: Small Places, Large Issues: An Introduction to Social and Cultural Anthropology
Kirjatenttinä voidaan suorittaa Keesing, R & Strathern, A: Cultural Anthropology; A Contemporary Perspective
Laajuus: Op 35
Laajuus: Op 6 Ov 3
Vastuulaitos: Uskontotieteen laitos
Opintojakson tavoitteena on maailman uskontoperinteiden perustuntemus. Kurssilla perehdytään uskontojen historiaan, maantieteelliseen jakautumiseen, oppeihin ja käytäntöihin. Tarkastelun kohteena on myös uskontoperinteiden kytkeytyminen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Luentokurssi Maailman uskontoperinteet (28t) sekä kirjallisuus.
Uskontotieteen vastuulla olevat opintojaksot tentitään humanistisen tiedekunnan perus- tai aineopintojen tenttipäivänä. Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm
Laajuus: Op 7 Ov 4
Opiskelija: jos suoritat tämän elämänkatsomustiedon opintojakson tiedekuntatentissä, muista aina mainita kuulustelijana Anu Lounela!
Vastuulaitos: Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
1900-luvun antropologian tutkimushistoria; yhteiskunta ja kulttuuri antropologian yleisenä tutkimuskohteena. Opetuksen tavoitteena on tarjota yleinen viitekehys, jonka avulla opiskelija voi mieltää myöhempien opintojaksojen käsittelemät tutkimusalat ja teoriat osaksi antropologiaa.
Kirjatentti sosiaali- ja kulttuuriantropologian tiedekuntatenttipäivinä.
Lounela Anu
Tiedekuntatenttikirjallisuus:
a) Sahlins, M: Tribesmen
b) Evans-Pritchard, E.E: Witchcraft, Oracles and Magic among the Azande
c) Kluckhohn, C: Navaho Witchcraft
d) Malinowski: Argonauts of the Western Pacific
Laajuus: Op 3 Ov 2
Vastuulaitos: Uskontotieteen laitos
Opintojaksossa tutustutaan Suomen uskonnolliseen kenttään perehtymällä kansanuskoon, kristillisiin perinteisiin ja uskonnolliseen monimuotoistumiseen. Tavoitteena on perinteisten ja uusien uskonnollisten yhteisöjen ajattelun ja toiminnan yleistuntemus. Yhtenä kurssin tavoitteena on harjoittaa opiskelijoita kirjallisessa ilmaisussa.
Lukupiiri Uskontoperinteet Suomessa (14t) sekä kirjallisuus.
Uskontotieteen vastuulla olevat opintojaksot tentitään humanistisen tiedekunnan perus- tai aineopintojen tenttipäivänä. Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm
Laajuus: Op 7 Ov 4
Opiskelija: jos suoritat tämän elämänkatsomustiedon opintojakson tiedekuntatentissä, muista aina mainita kuulustelijana Anu Lounela!
Vastuulaitos: Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Myytti ja Maailmankuva
Kirjallisuustentti sosiaali- ja kulttuuriantropologian tiedekuntatenttipäivinä.
Lounela Anu
Tiedekuntatentissä neljä kirjaa seuraavista:
a) Douglas, M: Purity and Danger (suomeksi ”Puhtaus ja vaara”)
b) Sather, C: Seeds of Play, Words of Power
c) Keesing, R: Kwaio Religion
d) Lévi-Strauss, C: Savage Mind
e) Okhnuki-Tierney,E (toim.):Culture through Time
f) Reichel-Dolmatoff, G: Amazonian Cosmos
g) Siikala, J: Akatokamanava
h) Robbins, J: Becoming Sinners
i) Valeri, V: The Forest of Taboos
Laajuus:
Tieteen- ja teknologiantutkimuksesta voi suorittaa sekä perusopinnot (vähintään 25 opintopistettä) että aineopinnot (vähintään 60 opintopistettä).
Tieteen- ja teknologiantutkimus on nopeasti laajeneva tieteidenvälinen tutkimusala, jonka tutkimuskohteena ovat tiede ja teknologia. Kansainvälisesti tieteen- ja teknologiantutkimusta kutsutaan nimellä Science and Technology Studies (STS).
Opintokokonaisuus koostuu eri laitoksilla järjestettävistä kursseista ja niihin mahdollisesti liittyvistä harjoituksista sekä kirjallisuuskuulusteluista. Opintokokonaisuuden yleisestä opintoneuvonnasta vastaa dosentti Arto Siitonen. Yksittäisten luentokurssien opintoneuvonta ja suoritusmerkinnät saadaan asianomaiselta opettajalta.
Kokonaisuusmerkinnät noudetaan käytännöllisen filosofian amanuenssilta Marjukka Laaksolta.
HUOM! Tieteen- ja teknologiantutkimuksen opintokokonaisuuteen voi sisällyttää myös muilla Helsingin yliopiston laitoksilla suoritettuja tieteen- ja teknologiantutkimuksen alaan kuuluvia kirjallisuuskuulusteluja. Sopivia opintojaksoja löytyy mm. sosiologian (tutkimusala I, kohta 439), sosiaalipsykologian (oj 402c), Studia Europea -opintokokonaisuuden (SE220a) sekä naistutkimuksen tutkintovaatimuksista. Lisätietoja kirjallisuuskuulustelujen sopivuudesta saat aman. Marjukka Laaksolta tai dos. Arto Siitoselta.
Laajuus: Op 25 Ov 15
Tieteen- ja teknologiantutkimuksen perusopinnot (väh. 25 opintopistettä tai 15 ov) koostuvat seuraavista opinnoista:
Laajuus: Op 3 - 5 Ov 2 - 3
Tavoitteena on hyvän ajattelun ja argumentoinnin taitojen harjaannuttaminen. Kurssin painopistealueita ovat tieteellinen argumentaatio ja sen arviointi sekä arvokeskustelu.
Kurssi suoritetaan käytännössä valtiotieteellisen tiedekunnan yhteisten opintojen opintojakson Yhteiskuntatieteet ja argumentointi (3 op) yhteydessä mahdollisesti täydennettynä kurssikirjallisuudella (yht. 5 op), opintojaksolla Kf150 Johdatus logiikkaan (5 op) tai kirjallisuuskuulusteluna syyslukukauden viimeisessä tai huhtikuun tiedekuntatentissä.
Dosentti Arto Siitonen
Periodit I ja II, pe 10-13, Harjoitukset: Ryhmä 1: ma 12-14, FK Janne Hiipakka. Ryhmä 2: ti 18-20 S20A sh222, FK Janne Hiipakka. Ryhmä 3: to 10-12, FK Janne Hiipakka.
Laajuus: Op 5 Ov 3
Opintojakson tehtävänä on johdatella opiskelija tieteen- ja teknologiantutkimukseen, sen osa-alueisiin ja tieteen- ja teknologiantutkimukselle tyypillisiin kysymyksenasetteluihin.
Luentokurssi (syksyisin) loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Dosentti Arto Siitonen
Suoritetaan tiedekuntatentissä seuraavat kohdat a,b,c:
a) Yksi seuraavista:
b)
c)
Laajuus:
Tieteentutkimuksen perusopinnoissa suoritetaan yhteensä väh. 12 opintopistettä (6 ov) vapaavalintaisesti seuraavilta erityisaloilta.
Aineopinnoissa suoritetaan kolmelta tieteen- ja teknologiantutkimuksen erityisalalta yhteensä vähintään 30 opintopistettä (18 ov).
Opintojaksossa opiskelija perehtyy valitsemiinsa tieteen- ja teknologiantutkimuksen erityisaloihin joko tenttimällä sopimuksen mukaan kirjallisuutta tai osallistumalla soveltuvaan luento-opetukseen. Erikoisaloiksi voi opintojen laajuuden mukaan valita yhden tai useamman tieteen- ja teknologiantutkimuksen osa-alueista. Aineopintojen suorittajan täytyy perehtyä vähintään kolmeen osa-alueeseen, joista vaaditaan yhteensä 30 opintopisteen suoritus
Tarvittava määrä opintopisteitä kootaan osallistumalla luentokursseille tai kirjallisuuskuulusteluihin valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta ja luentokorvaavuuksista sovitaan henkilökohtaisesti erikoistumiskohdan vastuuhenkilön kanssa.
Alakohtien a-f kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Dosentti Arto Siitonen
Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Professori Heta Gylling
Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Dosentti Arto Siitonen
Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Professori Reijo Miettinen
Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Tentitään sosiologian laitoksen tdk-tentissä.
Professori Marja Häyrinen-Alestalo
Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Merton ja Ziman yhdessä:
.
Husu tai Schiebinger:
Tentitään sosiologian laitoksen tdk-tentissä.
Professori Marja Häyrinen-Alestalo
Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.
Laajuus: Op 35 Ov 21
Perus- ja aineopinnot yhteensä väh. 60 op/36 ov
Laajuus: Op 4+1 Ov 3
Vastuulaitos: Käytännöllisen filosofian laitos
Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet tieteellisen esityksen laatimiseen, lähdekirjallisuuden itsenäiseen käyttöön ja kriittiseen arviointiin. Proseminaarissa opiskelija perehtyy johonkin tieteen- ja teknologiantutkimuksen osa-alueeseen valmistelemalla proseminaariesitelmän aiheesta. Opiskelijan on myös osallistuttava muiden seminaarilaisten töiden käsittelyyn.
Opintojakson yhteydessä suoritetaan myös Filosofian metodiopinnot, 1op, tenttimällä alla mainittu kirjallisuus.
Osallistuminen yhden lukukauden proseminaariin esitelmineen sekä kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Tieteen- ja teknologiantutkimuksen proseminaari suoritetaan käytännöllisen filosofian proseminaarien yhteydessä siten, että opiskelija kirjoittaa 2-3 sivua pidemmän esseen kuin käytännöllisen filosofian pääaineopiskelijat (joille proseminaari on 3 op).
Ryhmä I: ti ja pe 10-12, S20A sh 222, Klockars, alkaa 20.1.
Ryhmä II: ma ja ke 16-18, S20A SH 303, Siitonen, alkaa ma 23.1
Ryhmä III: ma 16-18 S20A sh 244 ja ti 14-16 U37 sh 3, Salmenkivi, kokoontumiset tietokantakoulutuksen jälkeen 13.3. alkaen.
Engl. kiel. ryhmä: ke 16-18, S20A kok 222, Kocnovaite, ensimmäinen kokoontuminen 18.1. S20A sh 222
Kf281 Filosofian metodiopinnot
Ennakkoilmoittautuminen laitoksen toimistoon 10.1. mennessä.
Proseminaariryhmien I-III yhteinen järjestäytymistilaisuus sekä metodiluento: ke 18.1.2006 klo 16-19, S20A sh 303, Klockars. Englanninkielinen ryhmä järjestäytyy 18.1. klo 16-18 S20A sh 222.
Ryhmä I: ti ja pe 10-12, S20A sh 222, Klockars
Ryhmä II: ma ja ke 16-18, S20A KOK 244, Salmenkivi
Ryhmä III: ma ja to 14-16, S20A KOK 244, Vitikainen
Engl. kiel. ryhmä: ke 16-18, Kocnovaite
Kf281 Filosofian metodiopinnot
Ennakkoilmoittautuminen laitoksen toimistoon 7.9. mennessä.
Yhteinen metodiluento 5.9. klo 16-19, S20A ls 344d. Ennen varsinaisia seminaaritapaamisia kukin ryhmä tapaa kerran I-periodin aikana metodiluennolla ilmoitettavina aikoina.
Jatko-opinnot voidaan suorittaa joko käytännöllisen filosofian laitoksen yleisten tutkintovaatimusten mukaan tai filosofian valtakunnallisen tutkijakoulun tutkintovaatimusten mukaisesti. Filosofian tutkijakoulu on valtakunnallinen suomalaisten filosofian laitosten ja yksiköiden yhteistyöhanke, jonka puitteissa opiskelijat perehtyvät syvällisesti filosofian eri osa-alueisiin ja suorittavat tohtorin tutkinnon neljän vuoden kuluessa. Tutkielmien ohjaus ja opetus järjestetään korkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Lisätietoja saa amanuenssilta sekä tutkijakoulun sihteeriltä.
Jatkokoulukseksi sopivat laitoksen järjestämät erikoiskurssit sopimuksen mukaan, sekä pakollisina opintoina vaadittavat seminaarit:
Käytännöllisen filosofian laitoksen yleiset jatko-opintojen tutkintovaatimukset:
1) Osallistuminen Kf411-413 Jatkokoulutusseminaareihin 5 op (3 ov, 710077, 710078, 71081) kolmen lukukauden ajan, yhteensä 15 opintopistettä.
2) Kf420 Jatkotutkintokuulustelu (71082) väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen aiheesta. Kuulustelussa edellytetään teosten perusteellista hallitsemista. Vastaavien luentojen suorittamista voidaan sopimuksen mukaan käyttää osasuorituksena.
3) Kf430 Käytännöllisen filosofian jatko-opintoja ja näitä tukevia muita opintoja (71083) aineen professorin hyväksymän opintosuunnitelman mukaisesti siten, että kohtien 1-3 opinnot ovat yhteensä vähintään 60 opintopistettä.
4) väitöskirja
Late May - Early June. More information available in March. Preregistration by e-mail: tuula.pietila@helsinki.fi
ti 16-18, S20A sh 222 ja /tai 18-20, S20A sh 222. Molempien ryhmien ensimmäinen kokoontuminen ti 24.1. klo 16 alkaen järjestäytymistä varten.
Jatko-opiskelijat