Tulostettava versio tuotettu 2006-05-09 10.39.33

Jaksot ja kurssit

Kandidaatin tutkinto

Laajuus: Op 180 Ov 120

  • pääaineen opinnot: Perusopinnot 25 op/15 ov, Aineopinnot väh. 54 op/väh. 30 ov
  • Yleisopinnot 16 op/10 ov: Orientoiva HOPS, kieliopinnot, Tieto- ja viestintätekniikan opinnot: orientaatio, atk-johdanto sekä –täydennyskurssit, tiedonhaun ja informaatiolukutaidon opetus (vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat: vain atk:n johdanto)
  • Sivuaineopinnot yht. 60 op : Perus- ja aineopinnot yhdessä aineessa (60 op)
  • Valinnaiset opinnot 25 op : Perusopinnot toisessa aineessa (25 op) tai valinnaisia opintoja 25 op

Alajaksot

yleisopinnot kandidaatin tutkinnossa

Laajuus: Op 16

Pääjaksot

Perusopinnot Kf110-Kf150

Laajuus:

Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevat opiskelijat suorittavat samat opintojaksot lukuun ottamatta opintojaksoa Kf160 Johdatus tieto-oppiin. Opintojaksojen laajuudet opintoviikoissa on merkitty kunkin opintojakson kuvaukseen.

Käytännöllisen filosofian sivuaineopiskelijat suorittavat samat perusopinnot.

Pääjaksot

Alajaksot

Kf110 Johdatus filosofiaan

Ooditunniste 71011

Laajuus: Op 3 Ov 2

Tavoite

Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija perinteiseen filosofiseen problematiikkaan, filosofian eri osa-alueisiin ja keskeiseen filosofiseen erityiskäsitteistöön. Opintojaksossa käsitellään tieto-opissa, metafysiikassa ja etiikassa esiintyviä filosofisia ongelmia sekä kysymystä filosofisen tiedon ja tutkimuksen luonteesta, tarkastellaan kriittisesti näihin kysymyksiin annettuja keskeisiä vastauksia ja niissä käytettyjä argumentteja.

Suoritustapa

Praktikum-työskentelyä tai luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Pääaineopiskelijoille suositellaan opintojakson suorittamista praktikum-työskentelynä.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Yliopistonlehtori Kristian Klockars

Kirjallisuus

Suoritetaan kohdat a ja b:

a)

  • Blackburn S. : Think

b)

  • Almond B. : Exploring Philosophy

Pääjaksot

Johdatus filosofiaan

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Kohderyhmä

Sivuaineopiskelijoille

Kurssin sisältö /ohjelma

Suoritetaan teoreettisen filosofian laitoksen järjestämällä kurssilla.

Johdatus filosofiaan -praktikum

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

Valt. yo Sanna Tirkkonen
Valt. yo Johanna Talvela

Aika ja paikka

05.09.2005 - 17.11.2005

Ma 5.9. 16-18 ja to 15.9.- 17.11. klo 16-18 S20A kok 244

Kohderyhmä

Pääaineopiskelijoille.

WebOodi-ilmoittautuminen

Kf120 Johdatus filosofian historiaan

Laajuus: Op 5 Ov 3

Tavoite

Tavoitteena on luoda opiskelijalle kuva filosofian historian tärkeimmistä kausista ja ajatussuunnista, keskeisistä ajattelijoista ja heidän ongelmistaan. Lisäksi opintojaksossa perehdytään vähintään yhteen filosofiseen alkuperäisteokseen.

Sisältö

  • Kf121 Filosofian historian johdantokurssi, 3 op/2 ov (71012)
  • Kf122 Käytännöllisen filosofian klassikkoteos, 2 op/1 ov (71014)

Pääjaksot

Alajaksot

Kf121 Filosofian historian johdantokurssi

Ooditunniste 72012

Laajuus: Op 3 Ov 2

Suoritustapa

Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Yliopistonlehtori Olli Loukola

Kirjallisuus

Suoritetaan kohta a tai b:

a)

  • Korkman P. & Yrjönsuuri M. (toim.): Filosofian historian kehityslinjoja (Kantiin saakka siten että Kant luetaan)

b)

  • Kenny A. : A Brief History of Western Philosophy

Filosofian historian johdantokurssi

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

Arto Siitonen

Aika ja paikka

5.09.2005 - 19.10.2005

Ma ja ke 16-18

S20C, Psy sali 2

WebOodi-ilmoittautuminen

Kf122 Käytännöllisen filosofian klassikkoteos, 1 ov

Ooditunniste 71014

Laajuus: Op 2 Ov 1

Suoritustapa

Suoritetaan oheinen kirjallisuus kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai filosofian historian johdantokurssin yhteydessä.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Yliopistonlehtori Olli Loukola

Kirjallisuus

Suoritetaan yksi seuraavista vaihtoehdoista a-g:

a) Platon: 3 dialogia seuraavista: Gorgias, Faidon, Faidros, Pidot, Kriton (också på svenska)

b) Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka (också på svenska)

c) Hobbes T.: Leviathan (osat I ja II)(också på svenska)

d) Descartes: Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta

e) Locke J.: Tutkielma hallitusvallasta ja Mill J. S.: Vapaudesta (också på svenska)

f) Rousseau J-J.: Yhteiskuntasopimuksesta (också på svenska)

g) Kant I.: Prolegomena (också på svenska)

Kf131 Johdatus etiikkaan, 3 op

Ooditunniste 710133

Laajuus: Op 3 Ov 2

Vastuulaitos: Käytännöllisen filosofian laitos

Tavoite

Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija etiikan peruskäsitteisiin ja ongelmiin, keskeisiin suuntauksiin ja teorioihin.

Suoritustapa

Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Yliopistonlehtori Olli Loukola

Kirjallisuus

Suoritetaan kohdat a ja b:

a) joko

  • Norman, R. : The Moral Philosophers (edition 1998)

tai sekä

  • Häyry M. : Ihannevaltio

että

  • Häyry, M. : Hyvä elämä ja oikea käytös

b) joko

  • Gensler, H. : Ethics: A Contemporary Introduction (1998)

tai

  • Rachels, J. : The Elements of Moral Philosophy (2003, 4. ed.)

Pääjaksot

Johdatus etiikkaan

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

Yliopistonlehtori Olli Loukola

Aika ja paikka

05.09.2005 - 19.10.2005

Ma ja ke 10-12; U40 sali 2

WebOodi-ilmoittautuminen

Kf132 Johdatus yhteiskuntafilosofiaan, 3 op

Ooditunniste 710134

Laajuus: Op 3 Ov 2

Vastuulaitos: Käytännöllisen filosofian laitos

Tavoite

Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija yhteiskuntafilosofian peruskäsitteisiin ja ongelmiin, keskeisiin suuntauksiin ja teorioihin.

Suoritustapa

Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Yliopistonlehtori Kristian Klockars

Kirjallisuus

  • Christman, J. : Social and Political Philosophy: A Contemporary Introduction (2002)

Pääjaksot

Johdatus yhteiskuntafilosofiaan

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

Yliopistonlehtori Kristian Klockars

Aika ja paikka

2.11.2005 - 15.12.2005

Ke ja to 12-14; S20C, Psy sali 2

WebOodi-ilmoittautuminen

Kf140 Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan

Ooditunniste 71002

Laajuus: Op 3 Ov 3

Tavoite

Tavoitteena on esitellä tieteellisen ajattelun keskeisiä periaatteita, tieteellisen argumentaation rakennetta ja pätevyyden ehtoja, tieteellisen tiedon luonnetta ja tärkeimpiä tieteenfilosofisia koulukuntia. Lisäksi opintojaksossa perehdytään tärkeimpien yhteiskuntatieteellisten teorioiden filosofisiin sovelluksiin.

Suoritustapa

Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Yliopistonlehtori Kristian Klockars

Kirjallisuus

Suoritetaan kohdat a ja b:

a) yksi seuraavista:

  • Chalmers A. : What is this thing called science? (luvut 1-9, 14-15. 3. painos)(också på svenska)
  • Raatikainen, P. : Ihmistieteet ja filosofia

b) yksi seuraavista:

  • Rosenberg A. : Philosophy of Social Science
  • Benton, T. & Craib, I. : Philosophy of Social Science

Pääjaksot

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 3

Opettajat

Dos. Jyrki Konkka

Aika ja paikka

16.01.2006 - 2.3.2006

ma 14-16, U37 sh 4 ja to 10-12, M11 ls 3. Kurssin loppukuulustelun yhteydessä tentitään teos Raatikainen P: Ihmistieteet ja filosofia.

WebOodi-ilmoittautuminen

P4 Johdatus tieto-oppiin

Laajuus: Op 3 Ov 2

Suoritustapa

Teoreettisen filosofian vaatimusten mukaan. Kirjallisuuskuulustelu suoritetaan humanistisen tiedekunnan perusopintojen tenttipäivinä.

Teoreettisen filosofian vastuulla olevat opintojaksot: Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm

Kirjallisuus

Suoritetaan joko a tai b:

a)

  • Lammenranta M. : Tietoteoria

b)

  • Bonjour L. : Epistemology: Classical Problems and Responses

Pääjaksot

Johdatus tieto-oppiin

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

Prof. André Maury

Aika ja paikka

31.10.2005 - 13.12.2005

ma ja ti 10-12

Työtavat ja suorittaminen

Suoritetaan teoreettisen filosofian laitoksen järjestämällä kurssilla.

P7 Johdatus logiikkaan

Laajuus: Op 5 Ov 3

Tavoite

Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija logiikan alkeisiin sekä harjaannuttaa logiikan ja joukko-opin käsitteistön käyttöön.

Suoritustapa

Teoreettisen filosofian vaatimusten mukaan. Kirjallisuuskuulustelu suoritetaan humanistisen tiedekunnan perusopintojen tenttipäivinä.

Kirjallisuus

Suoritetaan joko a tai b:

a)

  • Miettinen S. : Logiikka. Perusteet

b)

  • Barwise J. & Etchemendy J : Language, Proof and Logic (Luvut 1-9)

Pääjaksot

Opetus

Johdatus logiikkaan

Opintojaksot

Laajuus

Op 5 Ov 3

Opettajat

Ft. Ilpo Halonen

Aika ja paikka

16.9.2005 - 16.12.2005

Periodit I ja II, pe 10-13, Harjoitukset: Ryhmä 1: ma 12-14, FK Janne Hiipakka. Ryhmä 2: ti 18-20 S20A sh222, FK Janne Hiipakka. Ryhmä 3: to 10-12, FK Janne Hiipakka.

Aineopinnot Kf210-Kf290

Laajuus:

Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevat opiskelijat suorittavat samat opintojaksot. Opintojaksojen laajuudet opintoviikoissa on merkitty kunkin opintojakson kuvaukseen.

Pääjaksot

Alajaksot

Kf210 Filosofian historia, 6-10 op/4-6 ov

Laajuus: Op 6 - 10 Ov 4 - 6

Tavoite

Opintojaksossa perehdytään länsimaisen filosofian historiaan esisokraatikoista 1900-luvun alkuun saakka. Lisäksi opiskelija voi tutustua jonkin keskeisen filosofisen suuntauksen historiaan tai käytännöllisen filosofian jonkin erikoisalan historiaan.

Edeltävät opinnot

Kf110 ja Kf120.

Suoritustapa

Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Huom! Suositellaan opintojakson suorittamista luennoilla

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Prof. (ma) Arto Siitonen

Pääjaksot

Alajaksot

Filosofian historia - vanha aika

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

Dos. Heikki Kannisto

Aika ja paikka

17.01.2005 - 02.05.2005

3. ja 4. periodi, ti 16-19 S20A aud 107, paitsi 31.1. ja 7.2. paikkana F26 ls 1.

Tulosten ilmoittaminenja uusintamahdollisuudet

Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.

Kf210 Filosofian historia

Ooditunniste 71131

Laajuus: Op 6 - 10 Ov 4 - 6

Edeltävät opinnot

Kf110 ja Kf120.

Suoritustapa

Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Huom! Suositellaan opintojakson suorittamista luennoilla.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Prof. (ma) Arto Siitonen

Kirjallisuus

Kaikille yhteinen osa, 6 op:

a)

  • Jones W. T. : A History of Western Philosophy (osat I-IV; suositellaan, että teokset tentitään kahdessa osassa: I & II sekä III & IV).

Hobbes to Kant: A Development and Comparison

Study units

Teachers

Doc. Martin Bertman

Time and location

Nov 8 - Nov 11

Tue 10-12 and 14-16; Wed 10-12 and 14-16; Thu 10-12; Fri 10-12

Content

More information available in September on the web-site of the department.

Kf210 Filosofian historian täydennysosa, 2-4 op/1-2 ov

Laajuus: Op 2 - 4 Ov 1 - 2

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Prof. (ma) Arto Siitonen

Kirjallisuus

Yhteisen osuuden täydennykseksi voidaan suorittaa jokin/jotkin seuraavista vaihtoehdoista b-e:

b) (2op)

  • Mulgan R. G. : Aristotle's Political Theory

c) (2op)

  • Tenkku J. : Vanhan- ja keskiajan moraalifilosofian historia

d) (4 op)

  • Hampsher-Monk I. : A History of Modern Political Thought

e) (2 op)

  • Annas, J. : The Morality of Happiness

Kf220 Nykyajan filosofia, 5-10 op/3-5 ov

Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5

Tavoite

Tavoitteena on antaa opiskelijalle kuva nykyajan johtavista filosofisista aatevirtauksista, niiden kehityksestä ja suhteesta toisiinsa.

Edeltävät opinnot

Kf110, Kf120, Kf140 ja Kf150.

Suoritustapa

Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Pääjaksot

Alajaksot

Kf220 Nykyajan filosofian perusosa

Ooditunniste 71132

Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5

Edeltävät opinnot

Kf110, Kf120, Kf140 ja Kf150.

Suoritustapa

Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Prof. (ma) Arto Siitonen

Kirjallisuus

Kaikille yhteinen osa, jossa suoritetaan kohdat a ja b (5 op):

a) (3 op)

  • Baldwin, T. : Contemporary Philosophy: Philosophy in English since 1945

b) (2 op) Yksi seuraavista

  • Kearney R. : Modern Movements in European Philosophy
  • Moran, D. : Introduction to Phenomenology

Kf220 Nykyajan filosofian täydennysosa, 1-5 op/1-2 ov

Ooditunniste 71035

Laajuus: Op 1 - 5 Ov 1 - 2

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Prof. (ma) Arto Siitonen

Kirjallisuus

Yhteisen osuuden täydennykseksi voidaan suorittaa jokin/jotkin seuraavista vaihtoehdoista c-g:

c) (1 op)

  • Jones W. T. : A History of Western Philosophy (osa V)

d) (2 op). Se kirjoista, jota ei suoritettu pakollisena. Yksi seuraavista:

  • Kearney R. : Modern Movements in European Philosophy
  • Moran, D. : Introduction to Phenomenology

e) (1 op)

  • Salmela, M. : Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata

f) (2 op)

  • Soames, S. : Philosophical Analysis in the Twentieth Century I: The Dawn of Analysis

g) (2 op)

  • Soames, S. : Philosophical Analysis in the Twentieth Century II: The Age of Meaning

Etik och samhälle i existentiell fenomenologi

Studie-enheter

Sp 3 Sv 2

Lärare

Universitetslektorer Kristian Klockars

Tid och plats

18.01.2006 - 02.03.2006

Onsdag och torsdag 12-14, S20A sh 222

Målgrupp

Huom! Kurssin yhteydessä käytännöllisen filosofian pääaineopiskelijat voivat suoritaa pakollisen ruotsin kielikurssin filosofia-aiheisena. Kielikurssin vetää lehtori Raija Hämelin pe 9-12, lisätietoja Kielikeskuksesta.

Anmälan via WebOodi

Adam Smith, liberalismi ja kehitysetiikka

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

VTL Marianna Raulo

Aika ja paikka

14.3.2006 - 4.5.2006

ti 12-14 ja to 12-14 S20A ls 334d. Luennot 14.3.-25.4. (ei kuitenkaan 13.4. eikä 18.4.), tentti 4.5.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat Adam Smithin moraali- ja yhteiskuntafilosofiaan hänen pääteostensa pohjalta sekä tarkastella Smithin antia liberalismille ja erityisesti kehitysetiikalle. Luennolla käydään aluksi läpi Smithiin vaikuttaneita filosofisia teorioita sekä hänen aikanaan vallinutta talouspoliittista ajattelua. Smith on viime vuosina ollut erityisen filosofisen kiinnostuksen kohteena ilmeisesti siksi, että hänen kannattamansa kaupan vapauttaminen ja kansainvälisen kaupan lisääntyminen ja globalisaatio kaiken kaikkiaan ovat olleet laajan julkisen keskustelun alaisina. Kurssin tavoitteena on osoittaa, että Smith ei suinkaan ollut dogmaattinen laissez-faire-politiikan kannattaja vaan päinvastoin häntä voidaan pitää niin liberalistisen hyvinvointivaltioajattelun ennakoijana kuin kehitysteoreetikkona, joka ei pitänyt taloudellista kehitystä itsetarkoituksena, vaan pohjimmiltaan rauhan ja hyvän elämän edellytyksenä. Luentojen tarkoituksena on myös osoittaa, että Smithin moraalifilosofian olevan samalla avoin utilitarismia ennakoivaa kuin David Humen, vaikka näiden kahden välillä melko yleisesti väitetään olevan selkeän eron tässä kysymyksessä.

Kurssin seuraavassa osassa tutustutaan kehityksen kannalta tärkeiden teemojen kuten vapauden, oikeudenmukaisuuden, yhteiskuntajärjestyksen ja väestökysymysten jatkumista John Stuart Millin ajatuksissa erityisesti hänen vähemmän tunnettujen teostensa On Socialism ja Principles of Political Economy pohjalta. Jälkimmäisen teoksen tavoitteena oli yhdistää Smithin käytännönläheinen lähestymistapa ajan taloustieteen käyttämiin tieteellisempiin menetelmiin. Millä jakoi Smithin näkemyksen taloustieteen läheisestä yhteydestä muihin yhteiskuntatieteisiin. Mill kuitenkin kiinnitti enemmän huomiota siihen, miten kohentuvasta taloudesta koituva hyöty tulisi jakaa.

Adam Smith kuuluu eniten siteerattuihin ja vähiten luettuihin ajattelijoihin.”Näkymätön käsi” ja laissez-faire-talouspolitiikka ovat käsitteitä, jotka liitetään häneen, mutta useissa tapauksissa ne on irrotettu Smithin moraalifilosofiasta. Seurauksena on ollut kuva Smithistä ahneen kapitalismin oppi-isänä. Luentosarjan seuraavassa osuudessa käsitellään sitä, miten libertaristit ja konservatiivit ovat käyttäneet Smithiä tukemaan omia näkemyksiään ja miksi he ovat olleet väärässä. Tässä osuudessa käydään tarkemmin läpi Friedrich Hayekin suhdetta niin Smithiin kuin Milliinkin.

Kurssin viimeisessä osassa köydään läpi kehitysetiikan kysymyksiin Smithin ja nykyliberalististen näkemysten pohjalta. Keskeisiä ongelmia ovat: kenelle vastuu kehityksestä kuuluu ja mitä osatekijöitä tulee ottaa huomioon.Tutustumme Amartya Senin teoriaan kehityksestä vapautena. Osoitan, että Senin näkemys vapaudesta on ongelmallinen, mutta pyrkimys ymmärtää kehitys muunakin kuin kansantalouden kasvuna on kurssilla esiin tulleen näkemyksen mukainen. Osoitan myös, että taloustieteessä vallalla oleva näkemys, joka haittaa myös Senin näkemystä utilitarismista on liian kapea.

Työtavat ja suorittaminen

Luentokuulustelu tai essee. Lisäopintopisteistä syventävissä opinnoissa sovittava prof. Heta Gyllingin kanssa.

Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://www.helsinki.fi/filosofia/k2006/Raulo.htm

WebOodi-ilmoittautuminen

Kf230 Etiikka, 5-10 op/3-5 ov

Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5

Tavoite

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija systemaattisen etiikan peruskäsitteisiin ja ongelmiin, tärkeimpiin normatiivisen etiikan suuntauksiin, yleiseen arvo- ja normiteoriaan sekä niiden käytännön sovelluksiin.

Edeltävät opinnot

Kf110, Kf120 ja Kf131.

Suoritustapa

Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Prof. (ma) Arto Siitonen

Pääjaksot

Alajaksot

Kf230 Etiikka

Ooditunniste 71133

Laajuus: Op 5 Ov 3

Vastuulaitos: Käytännöllisen filosofian laitos

Tavoite

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija systemaattisen etiikan peruskäsitteisiin ja ongelmiin, tärkeimpiin normatiivisen etiikan suuntauksiin, yleiseen arvo- ja normiteoriaan sekä niiden käytännön sovelluksiin.

Edeltävät opinnot

Kf110, Kf120 ja Kf131.

Suoritustapa

Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Prof. (ma) Arto Siitonen

Kirjallisuus

Kaikille yhteinen osa, suoritetaan kohdat a ja b (5 op):

a)

  • Timmons, M. : Moral Theory

b)

  • Darwall, S. : Philosophical Ethics

Etiikka

Opintojaksot

Laajuus

Op 5 Ov 3

Opettajat

Yliopistonlehtori Olli Loukola

Aika ja paikka

13.03.2006 - 10.05.2006

ma ja ke 10-12 U37 sh 4; luennot 13.3.-26.4., I tentti 3.5.

Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://www.valt.helsinki.fi/blogs/etiikka/

WebOodi-ilmoittautuminen

Kf230 Etiikan täydennysosa, 1-5 op/1-2 ov

Ooditunniste 71033

Laajuus: Op 1 - 5 Ov 1 - 2

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Prof. (ma) Arto Siitonen

Kirjallisuus

Yhteisen osuuden täydennykseksi voidaan suorittaa jokin/jotkin seuraavista vaihtoehdoista c-j:

c) (2 op)

  • Blackburn, S. : Ruling Passions

d) (3 op)

  • Hooker, B. : Ideal Code, Real World
  • Häyry, M. : Mahdollisimman monen onnellisuus

e) (2 op)

  • Korsgaard, C. : The Sources of Normativity

f) (2 op)

  • MacIntyre, A. : After Virtue (on suom.)

g)(2 op)

  • Miller, A. : An Introduction to Contemporary Metaethics

h) (2 op)

  • Smith, M. : The Moral Problem

i) ( 2op)

  • Rehg, W. : Insight and Solidarity

j) (2 op)

  • Madison, G. & Fairbarn, M. : The Ethics of Postmodernity: Current Trends in Continental Thought

Etiikan tutoriaali

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

Kari Nevalainen

Aika ja paikka

17.3. - 28.4.2006

Kurssi täydentää Olli Loukolan Etiikan kurssia. Tutoriaali järjestetään pe 17.3.-28.4. klo 10-14, U40 sali 26.

Etik och samhälle i existentiell fenomenologi

Studie-enheter

Sp 3 Sv 2

Lärare

Universitetslektorer Kristian Klockars

Tid och plats

18.01.2006 - 02.03.2006

Onsdag och torsdag 12-14, S20A sh 222

Målgrupp

Huom! Kurssin yhteydessä käytännöllisen filosofian pääaineopiskelijat voivat suoritaa pakollisen ruotsin kielikurssin filosofia-aiheisena. Kielikurssin vetää lehtori Raija Hämelin pe 9-12, lisätietoja Kielikeskuksesta.

Anmälan via WebOodi

Kant's Groundwork. An Introduction

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

Dr Jens Timmermann, Department of Moral Philosophy, University of St Andrews

Time and location

27.3.2006 - 4.4.2006

Each day 9-12 S20R sr K115, except 29.3. S20R sh 319.

Compensations

Kf230 Ethics - suppl; Kf330a Normative Ethics; Kf330b Meta Ethics

Content

Kant’s Groundwork for the Metaphysics of Morals

A detailed study of Immanuel Kant’s Groundwork of the Metaphysics of Morals, preferably the Cambridge UP translation (Mary Gregor). If you read German, you may wish to consult: I. Kant, Grundlegung zur Metaphysik der Sitten, ed. Jens Timmermann, Göttingen 2004.

Lecture topics:

1. Kant’s Groundwork – aims and methods

  • required reading: Groundwork, Preface, Academy pages 387–392
  • recommended: Schneewind, ‘Autonomy, obligation, and virtue’, in: P. Guyer, The Cambridge Companion to Kant, cf. 1A above

2. Kant’s Groundwork – the good will

  • required reading: Groundwork Ak. 393–396
  • recommended: Christine Korsgaard, ‘Two distinctions in goodness’, in: Creating the Kingdom of Ends, cf. 1B above

3. Kant’s Groundwork – acting from duty

  • required reading: Groundwork Ak. 397–405
  • recommended: B. Herman, ‘On the value of acting from the motive of duty’, in: The Practice of Moral Judgment, cf. 1B above

4. Kant’s Groundwork – imperatives

  • required reading: Groundwork, Ak. 406–420
  • recommended: Mark Schroeder, ‘The Hypothetical Imperative?’, in: Australian Journal of Philosophy 83 (2005)

5. Kant's Groundwork the categorical imperative, basic & law-of-nature formulations

  • required reading: Groundwork, Ak. 420-427
  • recommended: O. O'Neill, Consistency in action', in: Constructions of Reason, cf. 1B above

6. Kant's Groundwork the categorical imperative: variants, autonomy & heteronomy

  • required reading: Groundwork, Ak. 427-445
  • recommended: O. O'Neill, Autonomy: The Emperor's New Clothes', in Proceedings of the Aristotelian Society, Supp. Vol. 77 (2003)

7. Kant's Groundwork the justification of morality

  • required reading: Groundwork, Ak. 446-464
  • recommended: D. Henrich, The deduction of the moral law', in: P. Guyer, Kant's Groundwork, cf. 1B above

Luottamus filosofisena ongelmana

Opintojaksot

Laajuus

Op 2 Ov 1

Opettajat

VTL Floora Ruokonen
VTM Pekka Mäkelä

Aika ja paikka

17.01.2006 - 02.03.2006

ti 14-16, huom! uusi paikka S20R K114.

Työtavat ja suorittaminen

Luennot 1 op, lukemisto 1 op ja essee 1 op.

Virtue Epistemology

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

Researcher Giedre Vasiliauskaite

Time and location

14.3.2006 - 5.5.2006

Tue and Fri 12-14 S20A room 244. Lectures 14.3.-11.4. and 21.4.-28.4., exam 5.5.

Preregistration by email to: tuula.pietila@helsinki.fi before 13.3.

Compensations

Kf230 Ethics - supplement; Kf330a Normative Ethics; Kf330b Meta Ethics

Content

The main purpose of this course is to introduce and analyze the main issues in virtue epistemology. Course material can be divided into two large groups debating with each other over various epistemic problems, virtue reliabilism and virtue responsibilism. Our inquiry will get going by considering how virtue epistemology emerges as a successor of process reliabilism and is it able to deal with the standard problems of the latter account as well as address the skeptical challenges. Next the course will proceed with the analysis of virtue responsibilism. Attention will be given to the nature of intellectual virtue: should it be described in terms of the reliability of the cognitive faculties, or should it be regarded as a close counterpart of the Aristotelian moral virtue? Finally, there will be the investigation of the meaning and significance of such concepts as motivation and responsibility in epistemic theory and whether virtue epistemology opens up the possibility to explore social dimensions of knowledge.

The course will have an interactive format, consisting both of lectures and seminars. There will be 6 hours of introductory lectures at the beginning of the course, followed by the seminars during the remaining of the course and the final discussion at the final session. Seminars will be based on reading and discussing one article. Students will be expected to make informed thoughtful contributions to class discussion on the regular basis. Also, they will be required to make presentations on the basis of the articles and suggest some background for discussion.

Course work and forms of study

The examination will be held by writing a paper on the chosen topic, discussed with the instructor beforehand.

Background reading

1. Sosa, E., 1991, Knowledge in Perspective, Cambridge: Cambridge University Press.

2. Zagzebski, L., 1996, Virtues of the Mind, Cambridge: Cambridge University Press.

3. Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield.

4. Fairweather, A. and Zagzebski, L., (eds.), 2001, Virtue Epistemology: Essays on Epistemic Virtue and Responsibility, Oxford: Oxford University Press.

5. Greco’s online overview on virtue epistemology at Stanford Encyclopedia of Philosophy at: http://plato.stanford.edu/entries/epistemology-virtue

6. Axtel’s online introductory article at: http://www.scsr.nevada.edu/%7Eaxtell/introduction.html

7. Zagzebski’s entry on Virtue Epistemology in Internet Encyclopedia of Philosophy at: http://www.iep.utm.edu/v/VirtueEp.htm

Texts for the seminars:

1. Sosa, Ernest, (1991) “Intellectual Virtue in Perspective” Knowledge in Perspective, Cambridge: Cambridge University Press p.270-293.

2. Goldman, Alvin (1992) “Epistemic Folkways and Scientific Epistemology”, reprinted in Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.3-19.

3. Kornblith, Hilary (1985) “Ever Since Descartes”, reprinted in Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p. 41-55.

4. Greco John, “Virtue, Skepticism and Context”, Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.55-73.

5. Code, Lorraine (1984) “Toward a ‘Responsibilist’ Epistemology”, Philosophy and Phenomenological Research, Vol.XLV, p.29-50.

6. Zagzebski, Linda (2000) “From Reliabilism to Virtue Epistemology”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.113-123.

7. Driver, Julia, (2000) “Moral and Epistemic Virtue”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p. 123-135.

8. Montmarquet, James (2000) “An ‘Internalist’ Conception of Epistemic Virtue”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.135-149.

Course material will be available at Philosophica starting from the 10.01.2006.

Kf240 Yhteiskuntafilosofia, 5-10 op/3-5 ov

Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5

Tavoite

Opintojaksossa käsitellään yhteiskuntafilosofian peruskäsitteitä, tärkeimpiä ajatussuuntia ja niiden edustajia, ideologioita ja yhteiskuntafilosofista argumentaatiota.

Edeltävät opinnot

Kf110, Kf131, Kf132 ja Kf140.

Suoritustapa

Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Heta Gylling

Pääjaksot

Alajaksot

Kf240 Yhteiskuntafilosofian perusosa, 3 op/2 ov

Ooditunniste 71134

Laajuus: Op 3 Ov 2

Vastuulaitos: Käytännöllisen filosofian laitos

Tavoite

Opintojaksossa käsitellään yhteiskuntafilosofian peruskäsitteitä, tärkeimpiä ajatussuuntia ja niiden edustajia, ideologioita ja yhteiskuntafilosofista argumentaatiota.

Edeltävät opinnot

Kf110, Kf120 ja Kf132.

Suoritustapa

Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Heta Gylling

Kirjallisuus

Kaikille yhteinen osa (3 op):

a)

  • Kymlicka W. : Contemporary Political Philosophy: An Introduction (Uusin painos)

Yhteiskuntafilosofia, historiallinen osuus

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

VTM Antti Kauppinen

Aika ja paikka

16.1.2006 - 27.2.2006

S20C Psy sali 2, luennot 16.1.-20.2., tentti 27.2.

Edeltävät opinnot

Kf132

Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://www.helsinki.fi/~amkauppi/yhteiskuntafilosofia

WebOodi-ilmoittautuminen

Yhteiskuntafilosofia, nykyaika

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

Prof. Heta Gylling

Aika ja paikka

13.3.2006 - 8.5.2006

ma 16-19 S20C Psy sali 2, luennot 13.3.-24.4., tentti 8.5.

Edeltävät opinnot

Kf132

Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://www.helsinki.fi/filosofia/k2006/Gylling.htm

WebOodi-ilmoittautuminen

Kf240 Yhteiskuntafilosofian täydennysosa, 2-7 op/1-3 ov

Ooditunniste 71034

Laajuus: Op 2 - 7 Ov 1 - 3

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Heta Gylling

Kirjallisuus

Edellisen lisäksi yksi tai useampi seuraavista vaihtoehdoista b-i:

b)

  • Feinberg J. : Harm to Others (3 op)

c)

  • Hoy T. C. & McCarthy T. : Critical Theory (2 op)

d)

  • Ingram D. (toim.): The Political (2 op)

e)

  • Held D. : Models of Democracy (2 op)

f)

  • Kymlicka W. : Politics and the Vernacular. Nationalism, Multiculturalism and Citizenship (2 op)

g)

  • MacIntyre A. : Whose Justice? Which Rationality? (2 op)

h)

  • Rawls J. : Theory of Justice tai Rawls J.: Political Liberalism (2 op)

i)

  • Conway D. : Classical Liberalism. The Unvanquished Ideal (2 op)

Etik och samhälle i existentiell fenomenologi

Studie-enheter

Sp 3 Sv 2

Lärare

Universitetslektorer Kristian Klockars

Tid och plats

18.01.2006 - 02.03.2006

Onsdag och torsdag 12-14, S20A sh 222

Målgrupp

Huom! Kurssin yhteydessä käytännöllisen filosofian pääaineopiskelijat voivat suoritaa pakollisen ruotsin kielikurssin filosofia-aiheisena. Kielikurssin vetää lehtori Raija Hämelin pe 9-12, lisätietoja Kielikeskuksesta.

Anmälan via WebOodi

Yhteiskuntafilosofian tutoriaali

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

FM Iivi Masso
MA Annamari Vitikainen

Aika ja paikka

16.1.2006 - 27.2.2006

ti ja pe 14-16 S20A sh 303.

Kohderyhmä

Tutoriaali täydentää yhteiskuntafilosofian kurssia (Kauppinen ja Gylling).

Adam Smith, liberalismi ja kehitysetiikka

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

VTL Marianna Raulo

Aika ja paikka

14.3.2006 - 4.5.2006

ti 12-14 ja to 12-14 S20A ls 334d. Luennot 14.3.-25.4. (ei kuitenkaan 13.4. eikä 18.4.), tentti 4.5.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat Adam Smithin moraali- ja yhteiskuntafilosofiaan hänen pääteostensa pohjalta sekä tarkastella Smithin antia liberalismille ja erityisesti kehitysetiikalle. Luennolla käydään aluksi läpi Smithiin vaikuttaneita filosofisia teorioita sekä hänen aikanaan vallinutta talouspoliittista ajattelua. Smith on viime vuosina ollut erityisen filosofisen kiinnostuksen kohteena ilmeisesti siksi, että hänen kannattamansa kaupan vapauttaminen ja kansainvälisen kaupan lisääntyminen ja globalisaatio kaiken kaikkiaan ovat olleet laajan julkisen keskustelun alaisina. Kurssin tavoitteena on osoittaa, että Smith ei suinkaan ollut dogmaattinen laissez-faire-politiikan kannattaja vaan päinvastoin häntä voidaan pitää niin liberalistisen hyvinvointivaltioajattelun ennakoijana kuin kehitysteoreetikkona, joka ei pitänyt taloudellista kehitystä itsetarkoituksena, vaan pohjimmiltaan rauhan ja hyvän elämän edellytyksenä. Luentojen tarkoituksena on myös osoittaa, että Smithin moraalifilosofian olevan samalla avoin utilitarismia ennakoivaa kuin David Humen, vaikka näiden kahden välillä melko yleisesti väitetään olevan selkeän eron tässä kysymyksessä.

Kurssin seuraavassa osassa tutustutaan kehityksen kannalta tärkeiden teemojen kuten vapauden, oikeudenmukaisuuden, yhteiskuntajärjestyksen ja väestökysymysten jatkumista John Stuart Millin ajatuksissa erityisesti hänen vähemmän tunnettujen teostensa On Socialism ja Principles of Political Economy pohjalta. Jälkimmäisen teoksen tavoitteena oli yhdistää Smithin käytännönläheinen lähestymistapa ajan taloustieteen käyttämiin tieteellisempiin menetelmiin. Millä jakoi Smithin näkemyksen taloustieteen läheisestä yhteydestä muihin yhteiskuntatieteisiin. Mill kuitenkin kiinnitti enemmän huomiota siihen, miten kohentuvasta taloudesta koituva hyöty tulisi jakaa.

Adam Smith kuuluu eniten siteerattuihin ja vähiten luettuihin ajattelijoihin.”Näkymätön käsi” ja laissez-faire-talouspolitiikka ovat käsitteitä, jotka liitetään häneen, mutta useissa tapauksissa ne on irrotettu Smithin moraalifilosofiasta. Seurauksena on ollut kuva Smithistä ahneen kapitalismin oppi-isänä. Luentosarjan seuraavassa osuudessa käsitellään sitä, miten libertaristit ja konservatiivit ovat käyttäneet Smithiä tukemaan omia näkemyksiään ja miksi he ovat olleet väärässä. Tässä osuudessa käydään tarkemmin läpi Friedrich Hayekin suhdetta niin Smithiin kuin Milliinkin.

Kurssin viimeisessä osassa köydään läpi kehitysetiikan kysymyksiin Smithin ja nykyliberalististen näkemysten pohjalta. Keskeisiä ongelmia ovat: kenelle vastuu kehityksestä kuuluu ja mitä osatekijöitä tulee ottaa huomioon.Tutustumme Amartya Senin teoriaan kehityksestä vapautena. Osoitan, että Senin näkemys vapaudesta on ongelmallinen, mutta pyrkimys ymmärtää kehitys muunakin kuin kansantalouden kasvuna on kurssilla esiin tulleen näkemyksen mukainen. Osoitan myös, että taloustieteessä vallalla oleva näkemys, joka haittaa myös Senin näkemystä utilitarismista on liian kapea.

Työtavat ja suorittaminen

Luentokuulustelu tai essee. Lisäopintopisteistä syventävissä opinnoissa sovittava prof. Heta Gyllingin kanssa.

Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://www.helsinki.fi/filosofia/k2006/Raulo.htm

WebOodi-ilmoittautuminen

Luottamus filosofisena ongelmana

Opintojaksot

Laajuus

Op 2 Ov 1

Opettajat

VTL Floora Ruokonen
VTM Pekka Mäkelä

Aika ja paikka

17.01.2006 - 02.03.2006

ti 14-16, huom! uusi paikka S20R K114.

Työtavat ja suorittaminen

Luennot 1 op, lukemisto 1 op ja essee 1 op.

Philosophy and politics of rights

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

L.Soc.Sc. Iivi Masso

Time and location

17.1.2006 - 2.3.2006

Tue 16-18, S20A sh 303 and Thu 14-16, U37 sh 1

Compensations

Kf240 Social Philosophy - suppl.; Kf330e) Social Philosophy

Political Correctness

Study units

Teachers

Prof. Piotr Jaroszynski (KU Lublin)

Time and location

27.02.2006 - 2.3.2006

Each day 10-12 S20A sr 244. Preregistration by e-mail: tuula.pietila@helsinki.fi

Course work and forms of study

Essay (9-12 pages) based on the lectures and the books:

  • Scanlon, T.M: The Difficulty of Tolerance?
  • Mendus, Susan: The Politics of Toleration (available for reading in Philosophica library, S20A 3rd floor)

Seminar on Political Philosophy

Study units

Credits

ECTS credits 2-3 Credits (study weeks) 1-2

Teachers

Researcher Juhana Lemetti

Time and location

15.3.2006 - 26.4.2006

Wed 12-14 S20A room 222

The Transmission of Classical Political Thought in the Islamic and Jewish World of the Middle Ages

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

PhD Vasileios Syros, Researcher E-mail vasileios.syros@helsinki.fi

Time and location

1.2.2006 - 26.4.2006

Wednesdays, from 8 to 10, Department of History, Topelia Building, U38 A 225.

This course is part of the Pilot Hellenic Studies Program of the Department of History of the University of Helsinki and has been financed by the Alexander S. Onassis Public Benefit Foundation

Content

This course is intended to offer an overview of the fortunes of classical political thought in the Islamic and Jewish traditions of the Middle Ages (10th-13th century). It focuses on the history Arabic, Hebrew, and Syriac translations of Ancient Greek literature and their circulation in the major centers of education in the Islamic world (Baghdad, Damascus, Al-Andalus). In addition, on the basis of reading selected texts from works of seminal representatives of the Islamic (Al-Farabi, Ibn Sina, Ibn Bajja, Ibn Rushd, etc.) and Jewish (Joseph Albo, Moses Maimonides etc.) philosophy, the course aims at providing a closer examination of the way classical political ideas functioned as the basis for the development of political thought in the Middle Ages and were applied on the analysis of the political realities prevailing in the medieval Islamic world.

Kf250 Tieteellinen päättely ja argumentaatio

Ooditunniste 71151

Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5

Tavoite

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija modernin logiikan tärkeimpiin peruskäsitteisiin ja erityisesti antaa hänelle tekninen valmius ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikan piirissä formalisoitavien päätelmien tutkimiseen. Vaihtoehtoisesti opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä filosofisen argumentaation käsitteellisiin perusteisiin.

Edeltävät opinnot

Kf110 ja Kf150.

Suoritustapa

Luentokurssi harjoituksineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Raimo Tuomela

Kirjallisuus

Suoritetaan tiedekuntatentissä vähintään 5 op kirjallisuutta alla olevasta listasta siten, että ainakin yksi teos valitaan kohdista a-f (argumentaatio) ja yksi teos kohdista g-i (tieteellinen päättely):

Argumentaatio:

a) (2 op)

  • Haack, S. : Philosophy of logics

b) (3 op)

  • Engel, P. : The Norm of Truth

c) (3 op)

  • Suppes, P. : Introduction to logic

d) (2 op)

  • Walton, D. M. : Pragmatic Theory of Fallacy

e) (2 op)

  • Rantala, W. ja Virtanen, A. : Johdatus Modaalilogiikkaan (ss. 5-227)

f) (1 op)

  • Kakkuri-Knuuttila, M.-L. (toim.): Argumentti ja Kritiikki

Tieteellinen päättely:

g) (1 op)

  • Niiniluoto, I. : Tieteellinen päättely ja selittäminen

h) (3 op)

  • Giere, R.N. : Understanding Scientific Reasoning

i) (2 op)

  • Pera M. : The Discourses of Science

Pääjaksot

Logiikka

Opintojaksot

Laajuus

Op 5 Ov 7

Opettajat

Ahti Pietarinen

Aika ja paikka

18.1.2006 - 26.4.2006

ke 16-19 S20A ls 334d

Harjoitukset:

Ryhmä I : ma 10-12 S20A sh 222, Janne Hiipakka

Ryhmä II : ma 18-20 S20A sh 222, Janne Hiipakka

Tulosten ilmoittaminenja uusintamahdollisuudet

Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.

Philosophical Argumentation (Kf250)

Study units

Credits

ECTS credits 3-5 Credits (study weeks) 2-3

Teachers

Visiting lecturer Tim De Mey (Erasmus Universiteit Rotterdam)

Time and location

14.3.2006 - 23.3.2006

Tue 14.3.- Thu 23.3. from 9 to 12. Place Siltavuorenpenger 20R seminar room K115. Preregistration by email: tuula.pietila@helsinki.fi

Content

The course consists out of eight lectures of three hours. For each lecture, there are readings attached. The reader will be available in the library from Tuesday the 14th of March. Students get 1 credit for attending the lectures on a regular basis and for doing two associated exercises ("homework"). Furthermore, they obtain 2 credit for writing a short paper (about 6 pp, in Finnish or English, due on 31/03, deadline negotiable) in which they use the course-material to assess a philosophical thought experiment. Finally, they get 2 credit for either writing comments on the lecture notes (about 6 pp, only in English!) or by taking a written examination (in English or in Finnish).

Lecture 1: A metaphilosophical approach to argumentation

Tuesday 14th of March (9-12)

The purpose of this lecture is not only to introduce the domain of metaphilosophy in terms of its basic research questions, but also to distinguish between several "styles" of philosophical argumentation. The associated homework (due on 17/03; deadline negotiable) involves the identification of the style of argumentation in three small excerpts from contemporary philosophical texts and a rudimentary assessment of it.

Lecture 2: Approaches to argumentation I

Wednesday 15th of March (9-12)

In these lectures, an overview will be presented of the different kinds of contributions from various disciplines to the study of argumentation.

Lecture 3: Approaches to argumentation II

Thursday 16th of March (9-12)

In these lectures, an overview will be presented of the different kinds of contributions from various disciplines to the study of argumentation.

Lecture 4: Styles of scientific reasoning

Friday 17th of March (9-12)

The purpose of this lecture is to discuss the different "styles" of scientific reasoning in their historical context. These styles include deductive, experimental, hypothetical, taxonomic, statistical and evolutionary approaches.

Lecture 5: Counterfactual reasoning and thought experiments in history

Monday 20th of March (9-12)

The purpose of this lecture is (1) to introduce the prevailing conception of thought experiments in terms of counterfactuals, (2) to discuss both the philosophical and scientific literature on counterfactual reasoning, (3) to show that in the case of history such "counterfactual thought experiments" in principle fulfill certain functions that "ordinary experiments" fulfill in other sciences, and (4) to formulate some methodological advices to historians who want to use them in practice.

Lecture 6: Scientific thought experiments

Tuesday 21th of March (9-12)

In this lecture another conception of thought experiments is introduced, i.e., reasoning in which an intermediary conclusion is derived which is both destructive for an old hypothesis or theory and constitutive of a new one. This conception will be illustrated by examples from domains as diverse as physics (e.g., Galileo) and biomedicine (e.g., Harvey). Furthermore, an account will be proposed of both the heuristic value and the evidential significance of these thought experiments.

Lecture 7: Modality

Wednesday 22th of March (9-12)

The purpose of this lecture is to take the students on a field trip to possible worlds. Some basic notions of modal logic will be introduced. Moreover, we will discuss the main positions in the metaphysics of modality, as well as some issues in modal epistemology, in particular the epistemic status of modal intuitions and the alleged derivability of possibility from conceivability. The associated homework (due on 27/03; deadline negotiable) involves identifying the modal arguments in three small excerpts from contemporary philosophical texts and a rudimentary assessment of it.

Lecture 8: Philosophical thought experiments

Thursday 23th of March (9-12)

In the last lecture the importance of thought experiments in philosophical argumentation will be discussed. On the basis of the rest of the course-material, a normative theory of philosophical thought experiments will be developed and defended. Special attention will be paid, firstly, to the use (and abuse) of the so-called "conceivability arguments" in the philosophy of mind and, secondly, to the deployment of thought experiments in ethics.

Tieteenfilosofiaa

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

Matti Sintonen

Aika ja paikka

14.3.2006

ti 10-12 ja to 10-12 K6 ls 312.

Korvaavuudet

Kurssi korvaa tieteellisen päättelyn osan opintojaksosta Kf250 Tieteellinen päättely ja argumentaatio.

Tulosten ilmoittaminenja uusintamahdollisuudet

Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.

Kf270 Yhteiskuntatieteiden filosofia, 5-10 op/3-5 ov

Laajuus: Op 5 - 10 Ov 3 - 5

Edeltävät opinnot

Kf110, Kf131, Kf132 ja Kf140.

Suoritustapa

Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Raimo Tuomela

Pääjaksot

Alajaksot

Kf270 Yhteiskuntatieteiden filosofian perusosa, 3 op/2 ov

Ooditunniste 71153

Laajuus: Op 3 Ov 2

Edeltävät opinnot

Kf110, Kf131, Kf132 ja Kf140.

Suoritustapa

Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Raimo Tuomela

Kirjallisuus

Kaikille yhteiset teokset, suoritetaan a ja b:

a) (2 op)

  • Kincaid, H. : Philosophical Foundations of the Social Sciences

b) (1 op)

  • Kiikeri, M. ja Ylikoski, P. : Tiede tutkimuskohteena: filosofinen johdatus tieteentutkimukseen

Yhteiskuntatieteiden filosofia

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

Dos. Jyrki Konkka

Aika ja paikka

20.3.2006 - 8.5.2006

ma 14-16 ja to 10-12 S20A ls 334D. Luennot 20.3.-4.5., tentti 8.5.

Kurssin loppukuulustelun yhteydessä tentitään osa teoksesta Kincaid H: Philosophical Foundations of the Social Sciences. Lisätietoja luennolla.

Edeltävät opinnot

Kf140

WebOodi-ilmoittautuminen

Kf270 Yhteiskuntatieteiden filosofian täydennysosa, 2-7 op/1-3 ov

Ooditunniste 71053

Laajuus: Op 2 - 7 Ov 1 - 3

Edeltävät opinnot

Kf110, Kf131, Kf132 ja Kf140.

Suoritustapa

Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Raimo Tuomela

Kirjallisuus

Lisäksi suoritetaan vähintään yksi teos seuraavista vaihtoehdoista c)-k):

c)

  • Gilbert M. : On Social Facts (3 op)

d)

  • Henderson D. : Interpretation and Explanation in the Human Science (3 op)

e)

  • Mele A. : The Philosophy of Action (2 op)

f)

  • Pettit P. : The Common Mind (ss. 1-283, 3 op)

g)

  • Searle J. : The Construction of Social Reality (2 op)

h)

  • Audi R. : The Architecture of Reason: The Structure and Substance of Rationality (2 op)

i)

  • Laland K. ja Brown G. : Sense and Nonsense: Evolutionary Perspectives on Human Behavior (2 op)

j)

  • Giere R.N. : Explaining Science (2 op)

k)

  • Bernstein R. J. : Beyond Objectivism and Relativism (2 op)

Yhteiskuntatieteiden filosofian tutoriaali

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

VTM Tomi Kokkonen
FM Jaakko Kuorikoski

Aika ja paikka

22.3.2006 - 3.5.2006

ke ja pe 10-12 S20A sh 222.

Lukuseminaari täydentää Jyrki Konkan luentosarjaa Yhteiskuntatieteiden filosofia.

Kf281 Filosofian metodiopinnot

Ooditunniste 71003

Laajuus: Op 1 Ov 1

Vastuulaitos: Käytännöllisen filosofian laitos

Tavoite

Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet tieteellisen esityksen laatimiseen. Tämä opintojakso myös tutustuttaa opiskelijan tutkijantyön keskeisimpiin metodeihin ja työtapoihin.

Edeltävät opinnot

Perusopinnot

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Opintoihin sisältyy myös perehtyminen filosofisiin tietokantoihin ja kirjaston käyttöön ensimmäisen proseminaarin yhteydessä. Huom! Metodiopintojen kirjallisuus on suoritettava ennen ensimmäiseen proseminaariin ilmoittautumista.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Yliopistonlehtori Kristian Klockars

Kirjallisuus

  • Rosenberg J. F. : The Practice of Philosophy (2. painos).

Pääjaksot

Kf280 Proseminaarit

Ooditunniste 71154

Laajuus: Op 3 - 4 Ov 2

Pääaineopiskelijat suorittavat kaksi proseminaaria, joista ensimmäisessä proseminaarissa suoritetaan Kf284 HOPS (1 op), jolloin laajuus on yhteensä 4 op.

Elämänkatsomustiedon sekä käytännöllisen filosofian sivuaineopiskelijat suorittavat yhden proseminaarin ilman HOPSia, 3 op. Myöskään vanhan tutkintoasetuksen mukaan opiskelevien ei tarvitse suorittaa HOPSia (=laajuus 2 ov).

Tavoite

Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija filosofiseen argumentaatioon, filosofisen tutkimuksen metodeihin, tieteellisen esityksen laatimiseen, lähdekirjallisuuden itsenäiseen käyttöön ja kriittiseen arviointiin.

Sisältö

Kf282 Proseminaari I, 3 op (2 ov, 71154)

  • Ensimmäisessä proseminaarissa opiskelija harjoittelee filosofisen esitelmän laatimista sekä suunnittelee aineopintotason opintoaikataulunsa. Proseminaari I voi osallistua jo aineopintojen alkuvaiheessa.

Kf 283 Proseminaari II, 4 op (2 ov, 71154)

  • Vain pääaineopiskelijoiden proseminaarissa keskitytään kirjoittamaan esitelmä niin, että se on laajennettavissa kandidaatintutkielmaksi.

Edeltävät opinnot

Ennen proseminaarieja opiskelijan on suoritettava Kf281 Filosofian metodiopinnot (1 op/ 1ov). Ensimmäiseen proseminaariin voi osallistua, kun perusopinnot on suoritettu ja toiseen kun perusopintojen lisäksi valitun proseminaarityön aihepiirin aineopinnot on suoritettu.

Suoritustapa

Aktiivista osallistumista seminaariharjoituksiin kahden lukukauden aikana. Kukin osanottaja laatii kaksi esitelmää (10-15 sivua) ja toimii kaksi kertaa opponenttina. Pääaineopiskelijat aloittavat proseminaarissa kandidaatintutkielman laatimisen.

Pääjaksot

Proseminaari I ja II

Opintojaksot

Laajuus

Op 3-4 Ov 2

Opettajat

Yliopistonlehtori Kristian Klockars

Aika ja paikka

18.1.2006 - 05.05.2006

Ryhmä I: ti ja pe 10-12, S20A sh 222, Klockars, alkaa 20.1.

Ryhmä II: ma ja ke 16-18, S20A SH 303, Siitonen, alkaa ma 23.1

Ryhmä III: ma 16-18 S20A sh 244 ja ti 14-16 U37 sh 3, Salmenkivi, kokoontumiset tietokantakoulutuksen jälkeen 13.3. alkaen.

Engl. kiel. ryhmä: ke 16-18, S20A kok 222, Kocnovaite, ensimmäinen kokoontuminen 18.1. S20A sh 222

Edeltävät opinnot

Kf281 Filosofian metodiopinnot

Kurssin sisältö /ohjelma

Ennakkoilmoittautuminen laitoksen toimistoon 10.1. mennessä.

Proseminaariryhmien I-III yhteinen järjestäytymistilaisuus sekä metodiluento: ke 18.1.2006 klo 16-19, S20A sh 303, Klockars. Englanninkielinen ryhmä järjestäytyy 18.1. klo 16-18 S20A sh 222.

Kkf283

Opintojaksot

Laajuus

Op 3-4 Ov 2

Opettajat

Yliopistonlehtori Kristian Klockars
Opettaja ilm. myöhemmin

Aika ja paikka

31.10.2005 - 18.12.2005

Ryhmä I: ti ja pe 10-12, S20A sh 222, Klockars

Ryhmä II: ma ja ke 16-18, S20A KOK 244, Salmenkivi

Ryhmä III: ma ja to 14-16, S20A KOK 244, Vitikainen

Engl. kiel. ryhmä: ke 16-18, Kocnovaite

Edeltävät opinnot

Kf281 Filosofian metodiopinnot

Kurssin sisältö /ohjelma

Ennakkoilmoittautuminen laitoksen toimistoon 7.9. mennessä.

Yhteinen metodiluento 5.9. klo 16-19, S20A ls 344d. Ennen varsinaisia seminaaritapaamisia kukin ryhmä tapaa kerran I-periodin aikana metodiluennolla ilmoitettavina aikoina.

Kf282 Proseminar in English

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

Researcher Liuda Kocnovaite

Time and location

18.1.2006 - 3.5.2006

Wednesdays 16-18 S20A room 222.

Preregistration by 10th January, 2006 to the office of the department, or by e-mail to tuula.pietila@helsinki.fi

Organisational meeting: Wed 18th Jan, 4-6 p.m., S20A room 222

Prerequisites

Basic studies

Kf281 Methods of Philosophy (book examination in faculty examination - Rosenberg: The Practice of Philosophy)

Target group

English speaking students; intermediate level of studies

Kf284 HOPS, 1 op

Ooditunniste 71156

Laajuus: Op 1

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS vaaditaan aineopinnoissa vain pääaineopiskelijoilta ja se suoritetaan ensimmäisessä proseminaarissa. Vanhan tutkintoasetuksen mukaan opiskelevien ei tarvitse suorittaa HOPSia (=laajuus 2 ov).

Suoritustapa

Täytetty lomake palautetaan Proseminaari I:n vetäjälle, joka hyväksyy opintosuunnitelman.

Pääjaksot

Kf290 Kandidaatintutkielma, 6 op

Ooditunniste 71054

Laajuus: Op 6 Ov 3

Tavoite

Kandidaatintutkielma on osa proseminaarityöskentelyä. Pääaineopiskelijat laativat kandidaatintutkielman jälkimmäisen proseminaarityön pohjalta. Varsinaisen proseminaarityön hyväksymisen jälkeen esitelmä täydennetään tutkielman vaatimusten mukaiseksi (25 35 sivua).

Edeltävät opinnot

Proseminaarit

Suoritustapa

Kielen tarkistusta varten kandidaatintutkielman käsikirjoitus jätetään suomen tai ruotsin kielen opettajalle. Kirjallinen taito arvostellaan asteikolla 0-5. Opiskelija voi jättää kandidaatin tutkielmansa arvosteltavaksi vasta sen jälkeen, kun suomen tai ruotsin kielen opettaja on todennut opiskelijan suomen tai ruotsin kielen taidon riittäväksi.

Mikäli suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saaneen opiskelijan perehtyneisyyttä tutkielman alaan tai suomen tai ruotsin kielen taitoa ei ole todettu tutkielman laatimisprosessin yhteydessä, opiskelijan tulee kirjoittaa kypsyysnäyte suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteeksi kirjoitetaan aine, jonka aiheen antaa tutkielman tarkastaja. Aineen tarkastaa suomen tai ruotsin kielen opettaja sekä tutkielman tarkastaja. Kypsyysnäyte on kirjoitettava ennen tutkielman arvostelua. Aine kirjoitetaan kyseisen oppiaineen tenttitilaisuudessa.

Pääjaksot

Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa

Opintojaksot

Työtavat ja suorittaminen

Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa

Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.

Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm

WebOodi-ilmoittautuminen

Maisteriopinnot, 120 op

Ooditunniste 71070

Laajuus: Op 120

Käytännöllisen filosofian pääaineopiskelijoiden maisteriopinnot koostuvat pääaineen opinnoista, 85 op ja vapaavalintaisista tai toisen sivuaineen opinnoista, 35 op, yhteensä 120 op.

Pääaineen pakolliset opintojaksot: Kf310 Tutkimussuunnitelmaseminaari, 4 op + maisterivaiheen HOPS 1op, yht. 5 op Kf320 Filosofisia alkuperäisteoksia, 5 op Kf330 Erikoistuminen, 20 op Kf340 Seminaarit

  • Kf341 Seminaari I, 5 op
  • Kf342 Seminaari II, 5 op Kf350 Työelämäorientaatio tai työharjoittelu, 5 op Kf360 Pro gradu –tutkielma, 40 op

Lisäksi vapaavalintaisia, opintoja tukevia opintoja yhteensä 35 op. Nämä opinnot voivat olla joko filosofian täydentäviä opintoja, toisen sivuaineen aineopinnot tai muita tutkintoa täydentäviä opintoja.

Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevat opiskelijat suorittavat samat opintojaksot, lukuunottamatta tutkimussuunnitelmaseminaarin HOPSia (tämä on otettu huomioon seminaarin opintoviikkomäärässä). Opintojaksojen laajuudet opintoviikoissa on merkitty kunkin opintojakson kuvaukseen.

Alajaksot

Kf310 Tutkimussuunnitelmaseminaari ja HOPS

Ooditunniste 71058

Laajuus: Op 5 Ov 2

Vanhan tutkintoasetuksen mukaan opiskelevien ei tarvitse suorittaa HOPSia.

Tavoite

Seminaarin tavoitteena on ohjata syventävien opintojen suunnittelua, tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa ja perehdyttää opiskelija tutkimussuunnitelman laatimiseen ja tutkielman tekemiseen.

Edeltävät opinnot

Proseminaarit ja kandidaatintutkielma.

Suoritustapa

Osallistuminen verkko-opetuksena pidettävään seminaariin, jossa kukin osanottaja kokoaa syventävien opintojen opintosuunnitelman, laatii alustavan tutkimussuunnitelman pro gradu -tutkielmaansa varten sekä kokoaa tutkielmansa keskeisen kirjallisuuden.

Kirjallisuus

Seminaarin yhteydessä on hyödyllistä tutustua tutkielman tekoa käsittelevään kirjallisuuteen, esim.

  • Eco U. : Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään
  • Hakala J. : Graduopas
  • Hirsjärvi S. (et al): Tutki ja kirjoita

Pääjaksot

Tutkimussuunnitelmaseminaari

Opintojaksot

Laajuus

Op 5 Ov 2

Opettajat

Yliopistonlehtori Olli Loukola

Aika ja paikka

Suoritetaan verkko-opetuksena. Tarkempia tietoja yhteisellä kokoontumiskerralla, jonka aika ilmoitetaan myöhemmin.

Tutkimussuunnitelmaseminaari ja HOPS

Opintojaksot

Laajuus

Op 5 Ov 2

Opettajat

Yliopistonlehtori Olli Loukola

Aika ja paikka

17.1.2006 - 25.4.2006

Seminaari toteutetaan osin verkkokurssina. Seminaari järjestäytyy ti 17.1. klo 10-12 S20A sh 222, jossa sovitaan tarkempi kokoontumisaikataulu. Seminaariin on ilmoittauduttava sähköpostitse: olli.loukola@helsinki.fi

Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://www.valt.helsinki.fi/blogs/tutsemfi/index.htm

Kf320 Filosofisia alkuperäisteoksia

Ooditunniste 71402

Laajuus: Op 5 Ov 3

Tavoite

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija johonkin käytännöllisen filosofian vanhaan tai moderniin klassiseen teokseen tai suuntaukseen ja sen taustaan.

Edeltävät opinnot

Kf210.

Suoritustapa

Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. Opintojakson suositeltava suoritustapa on essee.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Heta Gylling

Kirjallisuus

Huom! Esseen lähdekirjallisuus ja/tai tiedekuntatentissä suoritettava kirjallisuus (n. 5 op) on aina sovittava etukäteen kuulustelijan kanssa. Opintojaksossa suoritetaan yksi tai useampia seuraavista kohdista; tentissä voi suorittaa myös teoksen suomennoksen tai käännöksen, kysy kirjallisuutta kuulustelijalta:

a)

  • Platon : Politeia

sekä yksi seuraavista:

  • Irwin T. : Plato's Ethics
  • Gould J. : The Development of Plato's Ethics

b)

  • Aristoteles : Ethica Nicomakhea

sekä yksi seuraavista:

  • Hardie W. F. R. : Aristotle's Ethical Theory
  • Rorty A. O. (toim.): Essays on Aristotle's Ethics

c)

  • Tuomas Akvinolainen : Summa theologiae
  • Ullman W. : Medieval Political Thought

d)

  • Lerner R. & Madhi M. (toim.): Medieval Political Philosophy: A Sourcebook
  • Ullman W. : Medieval Political Thought

e)

  • Hobbes T. : Leviathan ja Watkins J. W.: Hobbes' System of Ideas

f)

  • Locke J. : Two Treatises of Government (toim. Laslett)

sekä jokin Locke-kommentaari, esim. yksi seuraavista:

  • Schochet G. J. : Life, Liberty and Property
  • Lloyd Thomas D. A. : Locke on Government

g)

  • Spinoza B. : Ethica

sekä valikoidusti

  • Kashap S. P. (toim.): Studies in Spinoza

h) Yksi seuraavista:

  • Hume D. : An Enquiry Concerning the Principles of Morals
  • Hume D. : Treatise of Human Nature (kirja III)

lisäksi suoritetaan toinen teoksista

  • Chappell V. C. (toim.): Hume
  • Miller D. : Philosophy and Ideology in Hume's Political Thought

i)

  • Selby-Bigge L. A. (toim.): British Moralists
  • Willey B. : The English Moralists

j)

  • Rousseau J-J. : Du contrat social ou principes du droit politique

sekä yksi seuraavista:

  • Durkheim E. : Montesquieu and Rousseau
  • Masters R. D. : The Political Philosophy of Rousseau

k)

  • Kant I. : Critik der praktischen Vernunft

sekä yksi seuraavista:

  • Kant I. : Grundlegung zur Metaphysik der Sitten
  • Kant I : Lectures on Ethics

lisäksi kommentaarina suoritetaan sekä yksi seuraavista:

  • Beck L. W. : A Commentary of Kant's Critique of Practical Reason
  • Sullivan R. : Immanuel Kant's Moral Theory

l)

  • Hegel G. W. F. : Grundlinien der Philosophie des Rechts

sekä yksi seuraavista:

  • Avineri S. : Hegel's Theory of the Modern State
  • Pelczynski Z. A. (toim.): Hegel's Political Philosophy

m) Joko

  • Parekh B. (toim.): Bentham's Political Thought

tai molemmat teokset:

  • Mill J. S. : Utilitarianism
  • Quinton A. : Utilitarian Ethics;

Lisäksi suoritetaan toinen teoksista:

  • Smart J. J. C. & Williams B. : Utilitarianism: For and Against
  • Schneewind J. B. : Sidgwick's Ethics and Victorian Moral Philosophy

n)

  • Elster J. : Making Sense of Marx

ja yksi seuraavista:

  • Marx K. : Ökonomisch-philosophische Manuskripte 1844
  • Marx K. : Das Kapital: Kritik der politischen Ökonomie I

o)

  • Moore G. E. : Principia Ethica
  • Schilpp P. A. (toim.): The Philosophy of G. E. Moore (osat II: 1-6 ja III: 1)

p)

  • Wittgenstein L. : Philosophische Untersuchungen
  • Wittgenstein L. : ‘Lecture on Ethics' (ilmestynyt mm. Philosophical Review Jan 1965)
  • Kannisto H. : 'Miksi Wittgenstein (lähes) vaikeni etiikasta?' (Tiede ja edistys 3/89, s. 213-218)
  • Pitkin H. F. : Wittgenstein and Justice

q)

  • Horkheimer M. & Adorno T. : Dialektik der Aufklärung

ja yksi seuraavista:

  • Schmidt A. : Die Idee der kritischen Theorie
  • Held D. : Introduction to Critical Theory

r)

  • Nietzsche F. : Jenseits von Gut und Böse

sekä jokin Nietzsche-kommentaari sopimuksen mukaan, esim seuraavista:

  • Bernstein J. A. : Nietzsche's Moral Philosophy
  • Nehamas A. : Nietzsche: Life as Literature

s)

  • Heidegger M. : Sein und Zeit
  • Kisiel T. : The Genesis of Heidegger's "Being and Time"

t)

  • Sidgwick H. : Methods of Ethics
  • Schneewind J.B. : Sidgwick's Ethics and Victorian Moral Philosophy

Pääjaksot

Adam Smith, liberalismi ja kehitysetiikka

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

VTL Marianna Raulo

Aika ja paikka

14.3.2006 - 4.5.2006

ti 12-14 ja to 12-14 S20A ls 334d. Luennot 14.3.-25.4. (ei kuitenkaan 13.4. eikä 18.4.), tentti 4.5.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat Adam Smithin moraali- ja yhteiskuntafilosofiaan hänen pääteostensa pohjalta sekä tarkastella Smithin antia liberalismille ja erityisesti kehitysetiikalle. Luennolla käydään aluksi läpi Smithiin vaikuttaneita filosofisia teorioita sekä hänen aikanaan vallinutta talouspoliittista ajattelua. Smith on viime vuosina ollut erityisen filosofisen kiinnostuksen kohteena ilmeisesti siksi, että hänen kannattamansa kaupan vapauttaminen ja kansainvälisen kaupan lisääntyminen ja globalisaatio kaiken kaikkiaan ovat olleet laajan julkisen keskustelun alaisina. Kurssin tavoitteena on osoittaa, että Smith ei suinkaan ollut dogmaattinen laissez-faire-politiikan kannattaja vaan päinvastoin häntä voidaan pitää niin liberalistisen hyvinvointivaltioajattelun ennakoijana kuin kehitysteoreetikkona, joka ei pitänyt taloudellista kehitystä itsetarkoituksena, vaan pohjimmiltaan rauhan ja hyvän elämän edellytyksenä. Luentojen tarkoituksena on myös osoittaa, että Smithin moraalifilosofian olevan samalla avoin utilitarismia ennakoivaa kuin David Humen, vaikka näiden kahden välillä melko yleisesti väitetään olevan selkeän eron tässä kysymyksessä.

Kurssin seuraavassa osassa tutustutaan kehityksen kannalta tärkeiden teemojen kuten vapauden, oikeudenmukaisuuden, yhteiskuntajärjestyksen ja väestökysymysten jatkumista John Stuart Millin ajatuksissa erityisesti hänen vähemmän tunnettujen teostensa On Socialism ja Principles of Political Economy pohjalta. Jälkimmäisen teoksen tavoitteena oli yhdistää Smithin käytännönläheinen lähestymistapa ajan taloustieteen käyttämiin tieteellisempiin menetelmiin. Millä jakoi Smithin näkemyksen taloustieteen läheisestä yhteydestä muihin yhteiskuntatieteisiin. Mill kuitenkin kiinnitti enemmän huomiota siihen, miten kohentuvasta taloudesta koituva hyöty tulisi jakaa.

Adam Smith kuuluu eniten siteerattuihin ja vähiten luettuihin ajattelijoihin.”Näkymätön käsi” ja laissez-faire-talouspolitiikka ovat käsitteitä, jotka liitetään häneen, mutta useissa tapauksissa ne on irrotettu Smithin moraalifilosofiasta. Seurauksena on ollut kuva Smithistä ahneen kapitalismin oppi-isänä. Luentosarjan seuraavassa osuudessa käsitellään sitä, miten libertaristit ja konservatiivit ovat käyttäneet Smithiä tukemaan omia näkemyksiään ja miksi he ovat olleet väärässä. Tässä osuudessa käydään tarkemmin läpi Friedrich Hayekin suhdetta niin Smithiin kuin Milliinkin.

Kurssin viimeisessä osassa köydään läpi kehitysetiikan kysymyksiin Smithin ja nykyliberalististen näkemysten pohjalta. Keskeisiä ongelmia ovat: kenelle vastuu kehityksestä kuuluu ja mitä osatekijöitä tulee ottaa huomioon.Tutustumme Amartya Senin teoriaan kehityksestä vapautena. Osoitan, että Senin näkemys vapaudesta on ongelmallinen, mutta pyrkimys ymmärtää kehitys muunakin kuin kansantalouden kasvuna on kurssilla esiin tulleen näkemyksen mukainen. Osoitan myös, että taloustieteessä vallalla oleva näkemys, joka haittaa myös Senin näkemystä utilitarismista on liian kapea.

Työtavat ja suorittaminen

Luentokuulustelu tai essee. Lisäopintopisteistä syventävissä opinnoissa sovittava prof. Heta Gyllingin kanssa.

Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://www.helsinki.fi/filosofia/k2006/Raulo.htm

WebOodi-ilmoittautuminen

Aristoteleen dialektiikka ja tiedekäsitys

Opintojaksot

Laajuus

Op 3-6 Ov 2-4

Opettajat

Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila

Aika ja paikka

3.3.2006 - 19.5.2006

Ensimmäinen tapaaminen 3.3., muut tapaamiset 23.3.-5.5. (ei 7.4.), päätösseminaari 12.5. klo 12-17, loppukuulustelu 19.5. (PR ls 6).

Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://www.helsinki.fi/filosofia/k2006/Kakkuriknuuttila.htm

Aristoteleen tieteenfilosofiaa

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

Miira Tuominen

Aika ja paikka

20.1.2006 - 28.4.2006

pe 10-12 U40 sali 31 (ei kokoontumista 10.3.)

Tulosten ilmoittaminenja uusintamahdollisuudet

Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.

Heideggerin Oleminen ja aika

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

FT Susanna Lindberg

Aika ja paikka

14.3.2006 - 4.5.2006

ti & to 14-16 S20A aud 107, FT Susanna Lindberg, 14.3.-20.4. (tentti 4.5.).

Kant's Groundwork. An Introduction

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

Dr Jens Timmermann, Department of Moral Philosophy, University of St Andrews

Time and location

27.3.2006 - 4.4.2006

Each day 9-12 S20R sr K115, except 29.3. S20R sh 319.

Compensations

Kf230 Ethics - suppl; Kf330a Normative Ethics; Kf330b Meta Ethics

Content

Kant’s Groundwork for the Metaphysics of Morals

A detailed study of Immanuel Kant’s Groundwork of the Metaphysics of Morals, preferably the Cambridge UP translation (Mary Gregor). If you read German, you may wish to consult: I. Kant, Grundlegung zur Metaphysik der Sitten, ed. Jens Timmermann, Göttingen 2004.

Lecture topics:

1. Kant’s Groundwork – aims and methods

  • required reading: Groundwork, Preface, Academy pages 387–392
  • recommended: Schneewind, ‘Autonomy, obligation, and virtue’, in: P. Guyer, The Cambridge Companion to Kant, cf. 1A above

2. Kant’s Groundwork – the good will

  • required reading: Groundwork Ak. 393–396
  • recommended: Christine Korsgaard, ‘Two distinctions in goodness’, in: Creating the Kingdom of Ends, cf. 1B above

3. Kant’s Groundwork – acting from duty

  • required reading: Groundwork Ak. 397–405
  • recommended: B. Herman, ‘On the value of acting from the motive of duty’, in: The Practice of Moral Judgment, cf. 1B above

4. Kant’s Groundwork – imperatives

  • required reading: Groundwork, Ak. 406–420
  • recommended: Mark Schroeder, ‘The Hypothetical Imperative?’, in: Australian Journal of Philosophy 83 (2005)

5. Kant's Groundwork the categorical imperative, basic & law-of-nature formulations

  • required reading: Groundwork, Ak. 420-427
  • recommended: O. O'Neill, Consistency in action', in: Constructions of Reason, cf. 1B above

6. Kant's Groundwork the categorical imperative: variants, autonomy & heteronomy

  • required reading: Groundwork, Ak. 427-445
  • recommended: O. O'Neill, Autonomy: The Emperor's New Clothes', in Proceedings of the Aristotelian Society, Supp. Vol. 77 (2003)

7. Kant's Groundwork the justification of morality

  • required reading: Groundwork, Ak. 446-464
  • recommended: D. Henrich, The deduction of the moral law', in: P. Guyer, Kant's Groundwork, cf. 1B above

Kf330 Erikoistuminen

Ooditunniste 71403

Laajuus: Op 5 - 20 Ov 15

Tavoite

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija syvällisesti kahteen käytännöllisen filosofian erikoisalaan, jotka liittyvät suunniteltuun pro gradu -tutkielmaan. Erikoisalat voidaan valita vaihtoehtojen a-m joukosta.

Sisältö

Yhteinen osuus 0-15 op

Opiskelija suorittaa mahdollisesti puuttuvat teokset seuraavista opintojaksoista sopimuksen mukaan:

  • Kf210 Filosofian historia
  • Kf220 Nykyajan filosofia
  • Kf230 Etiikka
  • Kf240 Yhteiskuntafilosofia
  • Kf250 Logiikka ja filosofinen argumentaatio / Filosofiset metodit / Tieteellinen päättely ja argumentaatio
  • Kf270 Yhteiskuntatieteiden filosofia

Huom! Koskee käytännössä vain muualta käytännölliseen filosofiaan maisteriopintoihin siirtyviä opiskelijoita, joilla on vastaavasti aineopintojen puolella suoritettuna meillä maisteriopintoihin luettavia kursseja.

Opiskelijakohtainen osuus 5-20 op

Perehdytään kahteen käytännöllisen filosofian erityisalaan (Katso alajaksot a - m).

Suoritustapa

Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. Osa erikoistumisesta voidaan suorittaa myös opetusharjoittelulla, josta sovitaan etukäteen ohjaajan kanssa. Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen. Erikoisalan kirjallisuutena voidaan tenttiä myös muuta kuin alakohdissa mainittua kirjallisuutta, esim. oman pro gradu -tutkielman lähdekirjallisuutta.

Kirjallisuus

Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen. Erikoisalan kirjallisuutena voidaan tenttiä myös muuta kuin mainittua kirjallisuutta, esim. oman pro gradu -tutkielman lähdekirjallisuutta.

Pääjaksot

Alajaksot

a) Normatiivinen etiikka

Ooditunniste 71020

Tavoite

Katso opintojakso Kf330 Erikoistuminen :

http://www.valt.helsinki.fi/opas/kfil/71403/

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Prof. (ma) Arto Siitonen

Kirjallisuus

  • Dancy, J. : Ethics without Principles
  • Scheffler S. (toim.): Consequentialism and Its Critics
  • Stratton-Lake, P. (toim.): Ethical Intuitionism
  • Griffin J. : Well-being. Its Meaning, Measurement and Moral Importance
  • Hare R. M. : Moral Thinking
  • Herman B. : The Practice of Moral Judgement
  • Hursthouse, R. : On Virtue Ethics
  • Korsgaard C. M. : Creating the Kingdom of Ends
  • Levinas E. : Totalité et infini (on engl.)
  • Parfit, D. : Reasons and Persons
  • Ricoeur P. : Oneself as Another
  • Ross W. D. : The Right and the Good
  • Scanlon T. : What We Owe to Each Other
  • Scheffler S. : Human Morality
  • Crisp R. & Slote M. (toim.): Virtue Ethics.
  • Williams, B. : Ethics and the Limits of Philosophy

Pääjaksot

Ethics: West and East

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

Researcher Liuda Kocnovaite E-mail liuda.kocnovaite (at) helsinki.fi

Time and location

13.3.2006 - 2.5.2005

Mon 12-14 and Tue 14-16 S20A sr 244, lectures 13.3.-25.4., exam. 2.5.

Content

One of the main topics of this course is the basis for determining ethical measures of conduct across different cultures. Following Jim E. Tiles (Moral Measures: An Introduction to Ethics West and East 2000, Routledge, London and New York), three kinds of moral measures will be discussed: measures of right, of virtue and of the good. Apart from traditional Western moral theories, some Confucian, Buddhist, and Islamic ethical approaches will be introduced and analysed. Chinese law, Korean family structure, Indian caste system, alternative interpretations of human rights – these and some other concrete examples and controversial topics will be presented and scrutinized during the seminars. The aim of this course is to provide a wider understanding of morality and cross-cultural ethical issues.

The course will consist of 9 lectures, 3 seminars and a film.

Course evaluation anddevelopment

Evaluation: Active participation in discussions + three essays (2-3 pages each) based on seminar material.

Hobbes to Kant: A Development and Comparison

Study units

Teachers

Doc. Martin Bertman

Time and location

Nov 8 - Nov 11

Tue 10-12 and 14-16; Wed 10-12 and 14-16; Thu 10-12; Fri 10-12

Content

More information available in September on the web-site of the department.

Kant's Groundwork. An Introduction

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

Dr Jens Timmermann, Department of Moral Philosophy, University of St Andrews

Time and location

27.3.2006 - 4.4.2006

Each day 9-12 S20R sr K115, except 29.3. S20R sh 319.

Compensations

Kf230 Ethics - suppl; Kf330a Normative Ethics; Kf330b Meta Ethics

Content

Kant’s Groundwork for the Metaphysics of Morals

A detailed study of Immanuel Kant’s Groundwork of the Metaphysics of Morals, preferably the Cambridge UP translation (Mary Gregor). If you read German, you may wish to consult: I. Kant, Grundlegung zur Metaphysik der Sitten, ed. Jens Timmermann, Göttingen 2004.

Lecture topics:

1. Kant’s Groundwork – aims and methods

  • required reading: Groundwork, Preface, Academy pages 387–392
  • recommended: Schneewind, ‘Autonomy, obligation, and virtue’, in: P. Guyer, The Cambridge Companion to Kant, cf. 1A above

2. Kant’s Groundwork – the good will

  • required reading: Groundwork Ak. 393–396
  • recommended: Christine Korsgaard, ‘Two distinctions in goodness’, in: Creating the Kingdom of Ends, cf. 1B above

3. Kant’s Groundwork – acting from duty

  • required reading: Groundwork Ak. 397–405
  • recommended: B. Herman, ‘On the value of acting from the motive of duty’, in: The Practice of Moral Judgment, cf. 1B above

4. Kant’s Groundwork – imperatives

  • required reading: Groundwork, Ak. 406–420
  • recommended: Mark Schroeder, ‘The Hypothetical Imperative?’, in: Australian Journal of Philosophy 83 (2005)

5. Kant's Groundwork the categorical imperative, basic & law-of-nature formulations

  • required reading: Groundwork, Ak. 420-427
  • recommended: O. O'Neill, Consistency in action', in: Constructions of Reason, cf. 1B above

6. Kant's Groundwork the categorical imperative: variants, autonomy & heteronomy

  • required reading: Groundwork, Ak. 427-445
  • recommended: O. O'Neill, Autonomy: The Emperor's New Clothes', in Proceedings of the Aristotelian Society, Supp. Vol. 77 (2003)

7. Kant's Groundwork the justification of morality

  • required reading: Groundwork, Ak. 446-464
  • recommended: D. Henrich, The deduction of the moral law', in: P. Guyer, Kant's Groundwork, cf. 1B above

Luottamus filosofisena ongelmana

Opintojaksot

Laajuus

Op 2 Ov 1

Opettajat

VTL Floora Ruokonen
VTM Pekka Mäkelä

Aika ja paikka

17.01.2006 - 02.03.2006

ti 14-16, huom! uusi paikka S20R K114.

Työtavat ja suorittaminen

Luennot 1 op, lukemisto 1 op ja essee 1 op.

Virtue Epistemology

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

Researcher Giedre Vasiliauskaite

Time and location

14.3.2006 - 5.5.2006

Tue and Fri 12-14 S20A room 244. Lectures 14.3.-11.4. and 21.4.-28.4., exam 5.5.

Preregistration by email to: tuula.pietila@helsinki.fi before 13.3.

Compensations

Kf230 Ethics - supplement; Kf330a Normative Ethics; Kf330b Meta Ethics

Content

The main purpose of this course is to introduce and analyze the main issues in virtue epistemology. Course material can be divided into two large groups debating with each other over various epistemic problems, virtue reliabilism and virtue responsibilism. Our inquiry will get going by considering how virtue epistemology emerges as a successor of process reliabilism and is it able to deal with the standard problems of the latter account as well as address the skeptical challenges. Next the course will proceed with the analysis of virtue responsibilism. Attention will be given to the nature of intellectual virtue: should it be described in terms of the reliability of the cognitive faculties, or should it be regarded as a close counterpart of the Aristotelian moral virtue? Finally, there will be the investigation of the meaning and significance of such concepts as motivation and responsibility in epistemic theory and whether virtue epistemology opens up the possibility to explore social dimensions of knowledge.

The course will have an interactive format, consisting both of lectures and seminars. There will be 6 hours of introductory lectures at the beginning of the course, followed by the seminars during the remaining of the course and the final discussion at the final session. Seminars will be based on reading and discussing one article. Students will be expected to make informed thoughtful contributions to class discussion on the regular basis. Also, they will be required to make presentations on the basis of the articles and suggest some background for discussion.

Course work and forms of study

The examination will be held by writing a paper on the chosen topic, discussed with the instructor beforehand.

Background reading

1. Sosa, E., 1991, Knowledge in Perspective, Cambridge: Cambridge University Press.

2. Zagzebski, L., 1996, Virtues of the Mind, Cambridge: Cambridge University Press.

3. Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield.

4. Fairweather, A. and Zagzebski, L., (eds.), 2001, Virtue Epistemology: Essays on Epistemic Virtue and Responsibility, Oxford: Oxford University Press.

5. Greco’s online overview on virtue epistemology at Stanford Encyclopedia of Philosophy at: http://plato.stanford.edu/entries/epistemology-virtue

6. Axtel’s online introductory article at: http://www.scsr.nevada.edu/%7Eaxtell/introduction.html

7. Zagzebski’s entry on Virtue Epistemology in Internet Encyclopedia of Philosophy at: http://www.iep.utm.edu/v/VirtueEp.htm

Texts for the seminars:

1. Sosa, Ernest, (1991) “Intellectual Virtue in Perspective” Knowledge in Perspective, Cambridge: Cambridge University Press p.270-293.

2. Goldman, Alvin (1992) “Epistemic Folkways and Scientific Epistemology”, reprinted in Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.3-19.

3. Kornblith, Hilary (1985) “Ever Since Descartes”, reprinted in Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p. 41-55.

4. Greco John, “Virtue, Skepticism and Context”, Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.55-73.

5. Code, Lorraine (1984) “Toward a ‘Responsibilist’ Epistemology”, Philosophy and Phenomenological Research, Vol.XLV, p.29-50.

6. Zagzebski, Linda (2000) “From Reliabilism to Virtue Epistemology”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.113-123.

7. Driver, Julia, (2000) “Moral and Epistemic Virtue”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p. 123-135.

8. Montmarquet, James (2000) “An ‘Internalist’ Conception of Epistemic Virtue”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.135-149.

Course material will be available at Philosophica starting from the 10.01.2006.

b) Metaetiikka

Ooditunniste 71032

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Prof. (ma) Arto Siitonen

Kirjallisuus

  • Brink D. : Moral Realism and the Foundations of Ethics
  • Dancy J. : Moral Reasons
  • Dennett D. : Elbow Room: Varieties of Free Will Worth Wanting
  • Sayre-McCord G. (toim.): Essays on Moral Realism
  • Cullity G. & Gaut B. (toim.): Ethics and Practical Reason
  • Gibbard A. : Wise Choices, Apt Feelings
  • Gibbard, A. : Thinking how to Live
  • Mackie J. L. : Ethics, Inventing Right and Wrong
  • Shafer-Landau, R. : Moral Realism
  • Timmons, M. : Morality without Foundations
  • Wallace R. J. : Responsibility and Moral Sentiments
  • Wiggins D. : Needs, Values, Truth
  • von Wright G. H. : The Varieties of Goodness

Pääjaksot

Kant's Groundwork. An Introduction

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

Dr Jens Timmermann, Department of Moral Philosophy, University of St Andrews

Time and location

27.3.2006 - 4.4.2006

Each day 9-12 S20R sr K115, except 29.3. S20R sh 319.

Compensations

Kf230 Ethics - suppl; Kf330a Normative Ethics; Kf330b Meta Ethics

Content

Kant’s Groundwork for the Metaphysics of Morals

A detailed study of Immanuel Kant’s Groundwork of the Metaphysics of Morals, preferably the Cambridge UP translation (Mary Gregor). If you read German, you may wish to consult: I. Kant, Grundlegung zur Metaphysik der Sitten, ed. Jens Timmermann, Göttingen 2004.

Lecture topics:

1. Kant’s Groundwork – aims and methods

  • required reading: Groundwork, Preface, Academy pages 387–392
  • recommended: Schneewind, ‘Autonomy, obligation, and virtue’, in: P. Guyer, The Cambridge Companion to Kant, cf. 1A above

2. Kant’s Groundwork – the good will

  • required reading: Groundwork Ak. 393–396
  • recommended: Christine Korsgaard, ‘Two distinctions in goodness’, in: Creating the Kingdom of Ends, cf. 1B above

3. Kant’s Groundwork – acting from duty

  • required reading: Groundwork Ak. 397–405
  • recommended: B. Herman, ‘On the value of acting from the motive of duty’, in: The Practice of Moral Judgment, cf. 1B above

4. Kant’s Groundwork – imperatives

  • required reading: Groundwork, Ak. 406–420
  • recommended: Mark Schroeder, ‘The Hypothetical Imperative?’, in: Australian Journal of Philosophy 83 (2005)

5. Kant's Groundwork the categorical imperative, basic & law-of-nature formulations

  • required reading: Groundwork, Ak. 420-427
  • recommended: O. O'Neill, Consistency in action', in: Constructions of Reason, cf. 1B above

6. Kant's Groundwork the categorical imperative: variants, autonomy & heteronomy

  • required reading: Groundwork, Ak. 427-445
  • recommended: O. O'Neill, Autonomy: The Emperor's New Clothes', in Proceedings of the Aristotelian Society, Supp. Vol. 77 (2003)

7. Kant's Groundwork the justification of morality

  • required reading: Groundwork, Ak. 446-464
  • recommended: D. Henrich, The deduction of the moral law', in: P. Guyer, Kant's Groundwork, cf. 1B above

Virtue Epistemology

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

Researcher Giedre Vasiliauskaite

Time and location

14.3.2006 - 5.5.2006

Tue and Fri 12-14 S20A room 244. Lectures 14.3.-11.4. and 21.4.-28.4., exam 5.5.

Preregistration by email to: tuula.pietila@helsinki.fi before 13.3.

Compensations

Kf230 Ethics - supplement; Kf330a Normative Ethics; Kf330b Meta Ethics

Content

The main purpose of this course is to introduce and analyze the main issues in virtue epistemology. Course material can be divided into two large groups debating with each other over various epistemic problems, virtue reliabilism and virtue responsibilism. Our inquiry will get going by considering how virtue epistemology emerges as a successor of process reliabilism and is it able to deal with the standard problems of the latter account as well as address the skeptical challenges. Next the course will proceed with the analysis of virtue responsibilism. Attention will be given to the nature of intellectual virtue: should it be described in terms of the reliability of the cognitive faculties, or should it be regarded as a close counterpart of the Aristotelian moral virtue? Finally, there will be the investigation of the meaning and significance of such concepts as motivation and responsibility in epistemic theory and whether virtue epistemology opens up the possibility to explore social dimensions of knowledge.

The course will have an interactive format, consisting both of lectures and seminars. There will be 6 hours of introductory lectures at the beginning of the course, followed by the seminars during the remaining of the course and the final discussion at the final session. Seminars will be based on reading and discussing one article. Students will be expected to make informed thoughtful contributions to class discussion on the regular basis. Also, they will be required to make presentations on the basis of the articles and suggest some background for discussion.

Course work and forms of study

The examination will be held by writing a paper on the chosen topic, discussed with the instructor beforehand.

Background reading

1. Sosa, E., 1991, Knowledge in Perspective, Cambridge: Cambridge University Press.

2. Zagzebski, L., 1996, Virtues of the Mind, Cambridge: Cambridge University Press.

3. Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield.

4. Fairweather, A. and Zagzebski, L., (eds.), 2001, Virtue Epistemology: Essays on Epistemic Virtue and Responsibility, Oxford: Oxford University Press.

5. Greco’s online overview on virtue epistemology at Stanford Encyclopedia of Philosophy at: http://plato.stanford.edu/entries/epistemology-virtue

6. Axtel’s online introductory article at: http://www.scsr.nevada.edu/%7Eaxtell/introduction.html

7. Zagzebski’s entry on Virtue Epistemology in Internet Encyclopedia of Philosophy at: http://www.iep.utm.edu/v/VirtueEp.htm

Texts for the seminars:

1. Sosa, Ernest, (1991) “Intellectual Virtue in Perspective” Knowledge in Perspective, Cambridge: Cambridge University Press p.270-293.

2. Goldman, Alvin (1992) “Epistemic Folkways and Scientific Epistemology”, reprinted in Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.3-19.

3. Kornblith, Hilary (1985) “Ever Since Descartes”, reprinted in Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p. 41-55.

4. Greco John, “Virtue, Skepticism and Context”, Axtell, G., (ed.), 2000, Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.55-73.

5. Code, Lorraine (1984) “Toward a ‘Responsibilist’ Epistemology”, Philosophy and Phenomenological Research, Vol.XLV, p.29-50.

6. Zagzebski, Linda (2000) “From Reliabilism to Virtue Epistemology”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.113-123.

7. Driver, Julia, (2000) “Moral and Epistemic Virtue”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p. 123-135.

8. Montmarquet, James (2000) “An ‘Internalist’ Conception of Epistemic Virtue”, Axtell, G., (ed.), Knowledge, Belief and Character: Readings in Virtue Epistemology, Lanham: Rowman and Littlefield, p.135-149.

Course material will be available at Philosophica starting from the 10.01.2006.

Ethical Naturalism

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

Asst. prof. Pekka Väyrynen (U of California)

Time and location

Late May - Early June. More information available in March. Preregistration by e-mail: tuula.pietila@helsinki.fi

c) Soveltava etiikka

Ooditunniste 71029

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Heta Gylling

Kirjallisuus

  • Airaksinen T. : 'Mitä on käytännöllinen etiikka' (Ajatus 40, 1983, s. 87-99)
  • Airaksinen T. (toim.): Ammattien ja ansaitsemisen etiikka
  • Attfield R. : The Ethics of Environmental Concern
  • Bell, R. : Understanding African Philosophy
  • Dyson A. & Harris J. (toim.): Ethics and Biotechnology
  • Chadwick R. (toim.): Ethics and the Professions
  • Hargrove E. : Foundations of Environmental Ethics
  • Harris J. & Holm S. (toim.): The Future of Human Reproduction
  • Häyry H. : The Limits of Medical Paternalism
  • Häyry H. : Individual Liberty and Medical Control
  • Häyry M. & Häyry H. : Rakasta, kärsi ja unhoita
  • Häyry M. : Liberal Utilitarianism and Applied Ethics
  • Häyry M. : 'Mitä on soveltava etiikka?' (Ajatus 44, 1987, s. 162-175)
  • Kilpi J. : The Ethics of Bankruptcy
  • Primoratz I. : Ethics and Sex
  • Oksanen M. & Rauhala-Hayes M. (toim.): Ympäristöfilosofia

Pääjaksot

Luottamus filosofisena ongelmana

Opintojaksot

Laajuus

Op 2 Ov 1

Opettajat

VTL Floora Ruokonen
VTM Pekka Mäkelä

Aika ja paikka

17.01.2006 - 02.03.2006

ti 14-16, huom! uusi paikka S20R K114.

Työtavat ja suorittaminen

Luennot 1 op, lukemisto 1 op ja essee 1 op.

Sodan ja väkivallan filosofiaa ja aatehistoriaa

Opintojaksot

Opettajat

Dos. Aki Huhtinen S-posti aki-mauri.huhtinen@mil.fi

Aika ja paikka

8.6.2006 - 27.6.2006

Periodiopetuksena kesäkuussa to 8.6., to 15.6., ti 20.6. ja ti 27.6. klo 16-19 PR sali 7.

Kurssin sisältö /ohjelma

Opintokokonaisuuden tarkoituksena on johdattaa sodan käsitteen pohdintaan. Tavoitteena on selventää sodan ja aseen käsitteiden alaa. Lisäksi tarkoituksena on pohtia sodan olemusta osana käytännöllistä filosofiaa, aatehistoriaa ja politiikkaa.

Sodalla on ollut läpi länsimaisen historian oma ”tietojärjestelmä”, ihmiskuva, suhde todellisuuteen, hyvää ja pahaan sekä yhteisöllisyyteen. Mutta ilmiöt muuttuvat, sillä sota on osa muuta ihmiskulttuuria. Ymmärrämmekö sotaa riippuu siitä, kuinka käsitämme sodan osaksi aikakausien muuta tapahtumista kuten väkivaltaa yleensä.

Luentosarjan tavoitteena on opiskelijoiden omien teoreettisten ja käytännön intressien kautta pohtia sodan olemusta. Seuraavat kysymykset auttavat ehkä alustavasti hahmottamaan tulevaa luentosarjaa:

  • Katoaako ihminen sodasta? Onko sota keinotekoista, muovista ja samojen ja kuvien informaatiovirtaa?
  • Mitä taistelu on ja miten se on kehittynyt osana länsimaista kulttuuria?
  • Onko terrorismi sotaa ja millä perusteilla?
  • Onko tietokone ja matkapuhelin ase?
  • Ovatko sanat ja kuvat aseita?
  • Onko rauha sodan vastakohta?
  • Kuinka eettinen ajattelu soveltuu sodankäyntiin?
  • Miksi ihmisyyteen kuuluu halu tappaa ja kiduttaa?
  • Onko ympäristöllä osuutta sodankäyntiin?
  • Onko asepalvelus vapaaehtoista ja tasa-arvoista?

Sotilaallista voimaa on totuttu mm. kansainvälisessä politiikassa tai valtio-opissa tarkastelemaan realistisen koulukunnan kautta laskennallisesti. Postmodernismin syrjäyttäessä realistisen tavan katsoa maailman valtasuhteita sotilaallinen voima, toiminta ja kulttuuri menettivät merkitystään tutkimuskohteina.

Tällä luentokokonaisuudella on tarkoituksena tarkastella sotataitoa perinteisesti historiallisena ilmiönä mutta erityisesti nähdä sotataito narratiivisena ja uutena – symbolisena, retorisena ja hermeneuttisena kohteena – jonka kautta voidaan myös lähestyä ihmisyyden ja filosofian peruskysymyksiä. Sotataidon aatehistoria on perustellusti käytännöllisen filosofian kohde.

Opintokokonaisuudessa pyritään paneutumaan opiskelijoiden valitseman kirjallisuuden sekä luentoihin kuuluvien elokuvien avulla.

Keskeinen tietokirja luentosarjalla on Aki Huhtinen (2005) Sanasota – Johdatus sodan ja sodanjohtamisen filosofiaan

WebOodi-ilmoittautuminen

d) Kulttuurifilosofia ja filosofinen estetiikka

Ooditunniste 71021

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Heta Gylling

Kirjallisuus

  • Arendt H. : Vita Activa
  • Beardsley M. C. : Aesthetics from Classical Greece to the Present
  • Danto A. : Transfiguration of the Commonplace
  • Barry B. : Culture and Equality: An Egalitarian Critique of Multiculturalism
  • Benhabib S. : The Claims of Culture : Equality and Diversity in the Global Era
  • Benhabib S. : Situating the Self
  • Cassirer E. : An Essay on Man
  • Davies, S. : Musical Works & Performances
  • Frazer E. et al (toim.): Ethics: A Feminist Reader
  • Feminist Interpretations : -sarja (esim. Feminist Interpretations on Plato, on Aristotle, on Kant, on G.W.F. Hegel, on Political Thought)
  • Gatens M : Feminism and Philosophy: Kant to Nietzsche
  • Goodman N. : Languages of Art
  • Häyry M. & Häyry H. : Taide, tunne ja turmelus
  • Habermas J. : The Philosophical Discourse of Modernity
  • Lamarque, P. & Olson, S. H. (toim.): Aesthetics and Philosophy of Art: The Analytic Tradition
  • Lammenranta M. & Haapala A. (toim.): Taide ja filosofia
  • Okin S. M. : Women in Western Political Thought
  • Neill, A. & Ridley, A. (toim.): Arguing about Art (2. painos)
  • Sibley, F. : Approach to Aesthetics (ed. by Benson, Redfern, & Roxbee Cox)
  • Taylor C. : Sources of the Self. The Making of the Modern Identity
  • Taylor C. & Appiah, Habermas, Rockefeller : Taylor C. & Appiah, Habermas, Rockefeller
  • Walzer, Wolf : Multiculturalism
  • Walton, K. L. : Mimesis as Make-Believe

Pääjaksot

Ethics: West and East

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

Researcher Liuda Kocnovaite E-mail liuda.kocnovaite (at) helsinki.fi

Time and location

13.3.2006 - 2.5.2005

Mon 12-14 and Tue 14-16 S20A sr 244, lectures 13.3.-25.4., exam. 2.5.

Content

One of the main topics of this course is the basis for determining ethical measures of conduct across different cultures. Following Jim E. Tiles (Moral Measures: An Introduction to Ethics West and East 2000, Routledge, London and New York), three kinds of moral measures will be discussed: measures of right, of virtue and of the good. Apart from traditional Western moral theories, some Confucian, Buddhist, and Islamic ethical approaches will be introduced and analysed. Chinese law, Korean family structure, Indian caste system, alternative interpretations of human rights – these and some other concrete examples and controversial topics will be presented and scrutinized during the seminars. The aim of this course is to provide a wider understanding of morality and cross-cultural ethical issues.

The course will consist of 9 lectures, 3 seminars and a film.

Course evaluation anddevelopment

Evaluation: Active participation in discussions + three essays (2-3 pages each) based on seminar material.

e) Yhteiskuntafilosofia

Ooditunniste 71023

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Heta Gylling

Kirjallisuus

  • Airaksinen T. : Ethics of Coercion and Authority: A Philosophical Study of Social Life
  • Benn S. I. & Peters R. S. : Social Principles and the Democratic State
  • Binmore K. : Playing Fair
  • Chambers, S. and Kymlicka, W. (toim.): Alternative Conceptions of Civil Society
  • Frazer, E. : The Problems of Communitarian Politics
  • Gauthier D. : Morals by Agreement
  • Gray J. : Beyond the New Right. Markets, Government and the Common Environment
  • Habermas J. : Inclusion of the Other
  • Honneth A. : The Struggle for Recognition
  • Ivison, D. : Postcolonial Liberalism
  • Kekes, J. : A Case for Conservatism
  • Kekes J. : Against Liberalism
  • Nozick R. : Anarchy, State, and Utopia
  • Pettit P. : Republicanism
  • Sandel M. : Liberalism and the Limits of Justice
  • Scanlon T. : What We Owe to Each Other
  • Sen A. & Williams B. (toim.): Utilitarianism and Beyond
  • Walzer M. : Spheres of Justice: A Defence of Pluralism and Equality.
  • Young, I. M. : Inclusion and Democracy

Pääjaksot

Etik och samhälle i existentiell fenomenologi

Studie-enheter

Sp 3 Sv 2

Lärare

Universitetslektorer Kristian Klockars

Tid och plats

18.01.2006 - 02.03.2006

Onsdag och torsdag 12-14, S20A sh 222

Målgrupp

Huom! Kurssin yhteydessä käytännöllisen filosofian pääaineopiskelijat voivat suoritaa pakollisen ruotsin kielikurssin filosofia-aiheisena. Kielikurssin vetää lehtori Raija Hämelin pe 9-12, lisätietoja Kielikeskuksesta.

Anmälan via WebOodi

Adam Smith, liberalismi ja kehitysetiikka

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

VTL Marianna Raulo

Aika ja paikka

14.3.2006 - 4.5.2006

ti 12-14 ja to 12-14 S20A ls 334d. Luennot 14.3.-25.4. (ei kuitenkaan 13.4. eikä 18.4.), tentti 4.5.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat Adam Smithin moraali- ja yhteiskuntafilosofiaan hänen pääteostensa pohjalta sekä tarkastella Smithin antia liberalismille ja erityisesti kehitysetiikalle. Luennolla käydään aluksi läpi Smithiin vaikuttaneita filosofisia teorioita sekä hänen aikanaan vallinutta talouspoliittista ajattelua. Smith on viime vuosina ollut erityisen filosofisen kiinnostuksen kohteena ilmeisesti siksi, että hänen kannattamansa kaupan vapauttaminen ja kansainvälisen kaupan lisääntyminen ja globalisaatio kaiken kaikkiaan ovat olleet laajan julkisen keskustelun alaisina. Kurssin tavoitteena on osoittaa, että Smith ei suinkaan ollut dogmaattinen laissez-faire-politiikan kannattaja vaan päinvastoin häntä voidaan pitää niin liberalistisen hyvinvointivaltioajattelun ennakoijana kuin kehitysteoreetikkona, joka ei pitänyt taloudellista kehitystä itsetarkoituksena, vaan pohjimmiltaan rauhan ja hyvän elämän edellytyksenä. Luentojen tarkoituksena on myös osoittaa, että Smithin moraalifilosofian olevan samalla avoin utilitarismia ennakoivaa kuin David Humen, vaikka näiden kahden välillä melko yleisesti väitetään olevan selkeän eron tässä kysymyksessä.

Kurssin seuraavassa osassa tutustutaan kehityksen kannalta tärkeiden teemojen kuten vapauden, oikeudenmukaisuuden, yhteiskuntajärjestyksen ja väestökysymysten jatkumista John Stuart Millin ajatuksissa erityisesti hänen vähemmän tunnettujen teostensa On Socialism ja Principles of Political Economy pohjalta. Jälkimmäisen teoksen tavoitteena oli yhdistää Smithin käytännönläheinen lähestymistapa ajan taloustieteen käyttämiin tieteellisempiin menetelmiin. Millä jakoi Smithin näkemyksen taloustieteen läheisestä yhteydestä muihin yhteiskuntatieteisiin. Mill kuitenkin kiinnitti enemmän huomiota siihen, miten kohentuvasta taloudesta koituva hyöty tulisi jakaa.

Adam Smith kuuluu eniten siteerattuihin ja vähiten luettuihin ajattelijoihin.”Näkymätön käsi” ja laissez-faire-talouspolitiikka ovat käsitteitä, jotka liitetään häneen, mutta useissa tapauksissa ne on irrotettu Smithin moraalifilosofiasta. Seurauksena on ollut kuva Smithistä ahneen kapitalismin oppi-isänä. Luentosarjan seuraavassa osuudessa käsitellään sitä, miten libertaristit ja konservatiivit ovat käyttäneet Smithiä tukemaan omia näkemyksiään ja miksi he ovat olleet väärässä. Tässä osuudessa käydään tarkemmin läpi Friedrich Hayekin suhdetta niin Smithiin kuin Milliinkin.

Kurssin viimeisessä osassa köydään läpi kehitysetiikan kysymyksiin Smithin ja nykyliberalististen näkemysten pohjalta. Keskeisiä ongelmia ovat: kenelle vastuu kehityksestä kuuluu ja mitä osatekijöitä tulee ottaa huomioon.Tutustumme Amartya Senin teoriaan kehityksestä vapautena. Osoitan, että Senin näkemys vapaudesta on ongelmallinen, mutta pyrkimys ymmärtää kehitys muunakin kuin kansantalouden kasvuna on kurssilla esiin tulleen näkemyksen mukainen. Osoitan myös, että taloustieteessä vallalla oleva näkemys, joka haittaa myös Senin näkemystä utilitarismista on liian kapea.

Työtavat ja suorittaminen

Luentokuulustelu tai essee. Lisäopintopisteistä syventävissä opinnoissa sovittava prof. Heta Gyllingin kanssa.

Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://www.helsinki.fi/filosofia/k2006/Raulo.htm

WebOodi-ilmoittautuminen

Hobbes to Kant: A Development and Comparison

Study units

Teachers

Doc. Martin Bertman

Time and location

Nov 8 - Nov 11

Tue 10-12 and 14-16; Wed 10-12 and 14-16; Thu 10-12; Fri 10-12

Content

More information available in September on the web-site of the department.

Philosophy and politics of rights

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

L.Soc.Sc. Iivi Masso

Time and location

17.1.2006 - 2.3.2006

Tue 16-18, S20A sh 303 and Thu 14-16, U37 sh 1

Compensations

Kf240 Social Philosophy - suppl.; Kf330e) Social Philosophy

Political Correctness

Study units

Teachers

Prof. Piotr Jaroszynski (KU Lublin)

Time and location

27.02.2006 - 2.3.2006

Each day 10-12 S20A sr 244. Preregistration by e-mail: tuula.pietila@helsinki.fi

Course work and forms of study

Essay (9-12 pages) based on the lectures and the books:

  • Scanlon, T.M: The Difficulty of Tolerance?
  • Mendus, Susan: The Politics of Toleration (available for reading in Philosophica library, S20A 3rd floor)

Seminar on Political Philosophy

Study units

Credits

ECTS credits 2-3 Credits (study weeks) 1-2

Teachers

Researcher Juhana Lemetti

Time and location

15.3.2006 - 26.4.2006

Wed 12-14 S20A room 222

The Transmission of Classical Political Thought in the Islamic and Jewish World of the Middle Ages

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

PhD Vasileios Syros, Researcher E-mail vasileios.syros@helsinki.fi

Time and location

1.2.2006 - 26.4.2006

Wednesdays, from 8 to 10, Department of History, Topelia Building, U38 A 225.

This course is part of the Pilot Hellenic Studies Program of the Department of History of the University of Helsinki and has been financed by the Alexander S. Onassis Public Benefit Foundation

Content

This course is intended to offer an overview of the fortunes of classical political thought in the Islamic and Jewish traditions of the Middle Ages (10th-13th century). It focuses on the history Arabic, Hebrew, and Syriac translations of Ancient Greek literature and their circulation in the major centers of education in the Islamic world (Baghdad, Damascus, Al-Andalus). In addition, on the basis of reading selected texts from works of seminal representatives of the Islamic (Al-Farabi, Ibn Sina, Ibn Bajja, Ibn Rushd, etc.) and Jewish (Joseph Albo, Moses Maimonides etc.) philosophy, the course aims at providing a closer examination of the way classical political ideas functioned as the basis for the development of political thought in the Middle Ages and were applied on the analysis of the political realities prevailing in the medieval Islamic world.

f) Käytännöllisen filosofian historia

Ooditunniste 71022

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Prof. (ma) Arto Siitonen

Kirjallisuus

Käytännöllisen filosofian jonkin erikoisalan historiaa, jotakin filosofia, filosofista suuntausta tai ajanjaksoa käsitteleviä teoksia sopimuksen mukaan (ks. esimerkiksi opintojakson Kf320 kirjallisuus), esim:

  • Schneewind J B : The Invention of Autonomy (4 op)

Pääjaksot

Aristoteleen tieteenfilosofiaa

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

Miira Tuominen

Aika ja paikka

20.1.2006 - 28.4.2006

pe 10-12 U40 sali 31 (ei kokoontumista 10.3.)

Tulosten ilmoittaminenja uusintamahdollisuudet

Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.

Hegelin logiikka

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

Dos. Vesa Oittinen

Aika ja paikka

17.1.2006 - 28.3.2006

ti 12-14 S20A sh 303.

Tulosten ilmoittaminenja uusintamahdollisuudet

Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.

g) Historian filosofia ja aatetutkimus

Ooditunniste 71024

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Prof. (ma) Arto Siitonen

Kirjallisuus

  • Collingwood R. G. : The Idea of History
  • Foucault M. : Seksuaalisuuden historia
  • Knuuttila S. : Järjen ja tunteen kerrostumat
  • Lovejoy A. O. : The Great Chain of Being
  • Rorty R, Schneewind J. B. & Skinner Q. (toim.): Philosophy in History
  • Schneewind J. B. : The Invention of Autonomy: A History of Modern Moral Philosophy
  • Skinner Q. : The Foundations of Modern Political Thought (I-II)
  • Gardiner P. (toim.): Theories of History

Pääjaksot

h) Oikeusfilosofia

Ooditunniste 71025

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Heta Gylling

Kirjallisuus

  • Bayles M. : Principles of Law
  • Coleman J. : Risks and Wrongs
  • Douzinas C. : Postmodern Jurisprudence
  • Dworkin R. : Law's Empire
  • Dworkin R. : Taking Rights Seriously
  • Feinberg J. : The Moral Limits of Criminal Law, I-IV
  • Tontti J., Mäkelä K. & Gylling H. (toim.): Filosofien oikeus I
  • Tontti J. & Mäkelä K. (toim.): Filosofien oikeus II
  • Habermas J. : Between Facts and Norms
  • Hart H.L. A. : The Concept of Law
  • Kelsen H. : Puhdas oikeusoppi
  • Minkkinen P. : Thinking without Desire. A First Philosophy of Law
  • Hirvonen A. (toim.): Polycentricity - The Multiple Scenes of Law
  • Raz J. : The Concept of a Legal System
  • Duff A. & Garland D. (toim.): A Reader on Punishment
  • Stone J. : Human Law and Human Justice
  • Tebbitt, M. : Philosophy of Law (Routledge, 2000)

Pääjaksot

Law, Legal Pluralism and Globalization

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

Visiting lecturer Timothy Murphy (Háskólinn á Akureyri)

Time and location

25.4. - 2.5.

Lectures 25.4.-28.4., end discussion 2.5., all 16-18 in S20A sr 244.

Compensations

Kf330h Oikeusfilosofia

Content

Although 'globalization' is a contested term it is generally understood as the rapid increase, during the past twenty or so years, in transcontinental economic, social, cultural and technological interaction and exchange. The course text (Gavin M. Anderson, Constitutional Rights after Globalization) juxtaposes two 'globalizations' - of the economy and of liberal rights constitutionalism - and argues that under present economic conditions the role and nature of rights constitutionalism must be radically rethought and restructured if private market-based concerns are not to prevail over broader notions of the public interest that are nominally in the keeping of national governments. The restructuring proposed in the text involves an alternative intellectual framework grounded in 'a new dynamic between rights constitutionalism, globalization and legal pluralism' (p.13). This course will examine this argument in the context of other issues and proposals concerning global governance.

Course work and forms of study

Participation in discussion + essay (apprx. 10 pages) based on the lectures + the course text book: Gavin M. Anderson, Constitutional Rights after Globalization (available for reading in Philosophica library, S20A 3rd floor).

i) Filosofia ja pedagogiikka

Ooditunniste 71007

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Prof. (ma) Arto Siitonen

Kirjallisuus

  • Cahn S. M. : Classic and Contemporary Readings in the Philosophy of Education
  • Callan E. : Creating Citizens
  • Kotkavirta J. (toim): Filosofia koulunpenkillä: kirjoituksia oppiaineen didaktiikasta
  • Gutek G. L. : History of the Western Educational Experience
  • Huttunen R. : Opettamisen filosofia ja kritiikki
  • Locke J. : Muutamia mietteitä kasvatuksesta
  • McClellan J. : Philosophy of Education
  • Airaksinen T. & Kaalikoski K. (toim.): Opin filosofiaa: filosofian opit
  • Oksenberg Rorty A. (toim.): Philosophers on Education: Historical Perspectives

Platon sopimuksen mukaan:

  • Platon : Valtio
  • Platon : Lait
  • Platon : Menon

.

  • Rousseau J-J. : Émile eli kasvatuksesta
  • Siegel H. : Educating Reason: Rationality, Critical Thinking and Education
  • Siitonen A. : Ajattelu ja argumentointi
  • Siljander P. (toim.): Kasvatus ja sivistys
  • Synthese, vol 51/1 : (An International Journal for Epistemology, Methodology and Philosophy of Science): Questions in the Philosophy of Education

Pääjaksot

j) Tieteenfilosofia

Ooditunniste 71026

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Raimo Tuomela

Kirjallisuus

  • Sintonen, M. (toim.): Biologian filosofian näkökulmia
  • Hempel C. G. : Aspects of Scientific Explanation
  • Hacking, I. : Representing and Intervening
  • Humphreys P. : The Chances of Explanation
  • Kitcher P. : The Advancement of Science
  • Mayo D. : Error and the Growth of Experimental Knowledge
  • Nagel E. : The Structure of Science
  • Hull D. & Ruse M. (toim.): The Philosophy of Biology

Horwich ja Kuhn yhdessä:

  • Horwich P. (toim.): World Changes
  • Kuhn T : The Essential Tension

.

  • Salmon, W.C. : Four Decades of Scientific Explanation
  • Salmon, W. : Causality and Explanation
  • Sterelny, K. and Griffiths, P.E. : Sex and Death: An Introduction to Philosophy of Biology
  • Stegmüller W. : Structure and Dynamics of Theories
  • Suppe F. : The Semantic Conception of Theories and Scientific Realism
  • Ruben D-H. : Explaining Explanation
  • Van Fraassen B. : The Scientific Image
  • Ruse, M. (toim.): What the Philosophy of Biology is: Essays dedicated to David Hull
  • Tuomela R. : Science, Action and Reality

Pääjaksot

Aristoteleen tieteenfilosofiaa

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

Miira Tuominen

Aika ja paikka

20.1.2006 - 28.4.2006

pe 10-12 U40 sali 31 (ei kokoontumista 10.3.)

Tulosten ilmoittaminenja uusintamahdollisuudet

Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.

k) Tieteentutkimus

Ooditunniste 71009

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Raimo Tuomela

Kirjallisuus

Tieteentutkimuksen johonkin eritysalaan kuuluvia teoksia sopimuksen mukaan, esim. ks. tieteentutkimuksen opintokokonaisuus, opintojakso Tt210.

Opintojakson kirjat on esitelty tieteentutkimuksen opetusmonisteessa sekä laitoksen kotisivulla http:/www.helsinki.fi/filosofia/tietutk.htm

Pääjaksot

Construction of the social world

Study units

Credits

ECTS credits 3-5

Teachers

prof. Raimo Tuomela

Time and location

05.10.2005 - 21.10.2005

Wed 14-19 and Fri 14-18;

S20A KOK 244

Target group

Maisteriopintoja suorittavat

Explaining and understanding

Study units

Credits

ECTS credits 3-5 Credits (study weeks) 2-3

Teachers

Tutkija Antti Saaristo

Time and location

01.11.2005 - 13.12.2005

Tue and Thu 16-18 U40 room 15

l) Yhteiskuntatieteiden filosofia

Ooditunniste 71027

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Raimo Tuomela

Kirjallisuus

  • Turner, S. ja Roth, A. (toim.): The Blackwell Guide to the Philosophy of the Social Sciences
  • Elster J. : Logic and Society
  • Elster J. & Hylland A. (toim.): Foundations of Social Choice Theory
  • Elster, J. (toim.): Rational Choice
  • Greenwood J. (toim.): The Future of Folk Psychology
  • Gilbert, M. : Living Together, Rationality, Sociality, and Obligation
  • Koepsell, D. ja Moss, L. (toim.): John Searle’s Ideas about Social Reality: Extensions, Criticisms and Reconstructions
  • Martin M. & McIntyre L. (toim.): Readings in the Philosophy of Social Science
  • Ruben D-H. : The Metaphysics of the Social World
  • Searle, J. : Rationality in Action
  • Searle, J. : Rediscovery of the Mind
  • Tuomela R. : The Importance of Us
  • Tuomela R. : The Philosophy of Social Practices: A Collective Acceptance View
  • Ullmann-Margalit E. : The Emergence of Norms

Pääjaksot

Construction of the social world

Study units

Credits

ECTS credits 3-5

Teachers

prof. Raimo Tuomela

Time and location

05.10.2005 - 21.10.2005

Wed 14-19 and Fri 14-18;

S20A KOK 244

Target group

Maisteriopintoja suorittavat

Explaining and understanding

Study units

Credits

ECTS credits 3-5 Credits (study weeks) 2-3

Teachers

Tutkija Antti Saaristo

Time and location

01.11.2005 - 13.12.2005

Tue and Thu 16-18 U40 room 15

Seminar on Collective Mental States

Study units

Credits

ECTS credits 3-5 Credits (study weeks) 2-3

Teachers

Prof. Raimo Tuomela

Time and location

15.03.2006 - 05.05.2006

Meetings:

  • 19.4., S20A kok 244 from 14 to 18
  • 21.4., S20A kok 244 from 14 to 18
  • 26.4., U37 sr 4 from 14 to 18
  • 28.4., S20A sh 303 from 14 to 18
  • 3.5., S20A kok 244 from 14 to 18.

Content

This seminar provides an overview of recent philosophical literature on collective mental states. The seminar begins with my introductory lectures followed by student presentations.

The literature to be covered concerns central papers and extracts by e.g. M. Gilbert, M. Bratman, J. Searle, S. Miller, P. Pettit, and myself. The students’ seminar presentations and papers on the topic of presentation counts qualify for passing the seminar.

m) Yhteiskuntatieteiden formaalit menetelmät ja niiden perusteet

Ooditunniste 71028

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Raimo Tuomela

Kirjallisuus

  • Hilpinen R. (toim.): Deontic Logic
  • Elster J. : Ulysses and the Sirens
  • Harsanyi J. : Essays on Ethics, Social Behavior and Scientific Explanation
  • Kreps D. : Game Theory and Economic Modeling
  • Bicchieri C. et al (toim.): The Logic of Strategy
  • Sen A. : Collective Choice and Social Welfare
  • Skyrms B. : The Dynamics of Rational Deliberation
  • Hargreaves Heap S. et al (toim): The Theory of Choice: A Critical Guide
  • Tuomela R. (toim.): Yhteiskuntatieteiden eksakti metodologia

Pääjaksot

Advanced Topics in Peirce's Logic

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

Ahti Pietarinen

Time and location

14.3.2006 - 27.4.2006

Tue 14-16 S20A sr 303 and Thu 14-16 S20A sr 222.

Hegelin logiikka

Opintojaksot

Laajuus

Op 3 Ov 2

Opettajat

Dos. Vesa Oittinen

Aika ja paikka

17.1.2006 - 28.3.2006

ti 12-14 S20A sh 303.

Tulosten ilmoittaminenja uusintamahdollisuudet

Kurssi on teoreettisen filosofian järjestämä.

Kf340 Seminaarit ja Kf410 Jatkokoulutusseminaarit

Laajuus: Op 5 - 5 Ov 3 - 3

Tavoite

Seminaarissa opiskelija esittelee valmisteilla olevaa pro gradu-tutkielmansa esitelmän muodossa. Seminaarissa opiskelija saa palautetta ja tukea oman tutkielmansa tekemiseen ja osallistuu muiden samassa vaiheessa olevien opiskelijoiden tutkielmien käsittelyyn. Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija sekä tieteelliseen kirjoittamiseen että kriittiseen filosofiseen keskusteluun erityisesti ajankohtaisista filosofisista kysymyksistä.

Sisältö

Kf341 Seminaari I, 5 op

Kf342 Seminaari II, 5 op

Edeltävät opinnot

Kf310 Tutkimussuunnitelmaseminaari

Suoritustapa

Seminaariharjoituksia kahden lukukauden aikana. Kukin osanottaja laatii kaksi esitelmää (n. 15 sivua) ja toimii kaksi kertaa opponenttina. Seminaarin yhteydessä laadittu hyväksytty esitelmä jätetään äidinkielen lehtorin tarkistettavaksi harjoitusaineena, mikäli harjoitusainetta ei ole tarkistettu kandidaatintutkielman yhteydessä.

Pääjaksot

Seminaarit

Opintojaksot

Laajuus

Op 5 Ov 3

Opettajat

Prof. Heta Gylling

Aika ja paikka

24.1..2006 - 02.05.2006

ti 16-18, S20A sh 222 ja/tai ti 18-20, S20A sh 222. Ensimmäinen kokoontuminen seminaarin järjestäytymistä varten to 24.1. klo 16 alkaen sh 222, varsinaiset kokoontumiset 14.3. alkaen tai kuten järjestäytmisessä sovitaan.

Edeltävät opinnot

Aineopinnot, Kf310 Tutkimussuunnitelmaseminaari

Kohderyhmä

Pro gradu -tutkielmaansa valmistelevat opiskelijat.

Seminaarit

Opintojaksot

Laajuus

Op 5 Ov 3

Opettajat

Prof. Heta Gylling

Aika ja paikka

01.11.2005 - 13.12.2005

ti 16-18, S20A KOK 244

ti 18-20, S20A KOK 244

Advanced Seminar in Social and Moral Philosophy

Study units

Credits

ECTS credits 5 Credits (study weeks) 3

Teachers

Prof. Heta Gylling

Time and location

24.01.2006 - 02.05.2006

Tue 16-18 and/or Tue 18-20, S20A sr 222

Preregistration by 10th January, 2009 to the office of the department or by email to: tuula.pietila@helsinki.fi

First organisational meeting is Tue 24.1. at 16 in S20A sh 222. If you are unable to participate in this meeting please contact the teacher.

Prerequisites

Intermediate studies

Target group

English speaking students in advanced level of philosophy

Kf350 Työelämäorientaatio tai työharjoittelu

Laajuus: Op 5 Ov 3

Tavoite

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija työharjoittelun avulla käytännöllisen filosofian opintoihin liittyviin työtehtäviin. Pääaineopiskelijat voivat sisällyttää työharjoittelun vaihtoehtoisen opintosuorituksena syventäviin opintoihinsa. Laitos välittää harjoittelupaikkoja lähinnä valtion virastoihin ja laitoksiin. Paikat ilmoitetaan hakuun yleensä tammi-helmikuun aikana. Opiskelijan itsensä hankkima työpaikka voidaan myös hyväksyä harjoittelupaikaksi.

Suoritustapa

Yleensä 3 kk kestävä mielellään yhtäjaksoinen työharjoittelu ennakolta sovitussa harjoittelupaikassa. Harjoittelun päätyttyä opiskelijan on kirjoitettava työstään kirjallinen raportti. Lisätietoja harjoittelusta saa amanuenssilta.

Pääjaksot

Kf360 Pro gradu -tutkielma

Laajuus: Op 40 Ov 20

Tavoite

Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija itsenäiseen tutkimustyöhön, filosofisten metodien ja argumentaation hallintaan, lähdekirjallisuuden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan.

Suoritustapa

Tutkielman laatiminen on pääosin itsenäistä työskentelyä, jota seminaarit ja gradupiirit tukevat. Aiheen valinnasta ja siihen liittyvästä työsuunnitelmasta opiskelijan on syytä käydä keskustelemassa aineen professorin kanssa hyvissä ajoin. Tutkielman runko ja alustava kirjallisuus kootaan tutkimussuunnitelmaseminaarissa. Syventävien opintojen seminaareissa esitellään itsenäisiä osia tekeillä olevasta tutkielmasta. Työn edistyessä opiskelijan on syytä pitää jatkuvasti yhteyttä työn ohjaajaan. Lisätietoja tutkielman kirjoittamisesta saa laitoksen omasta tutkielmaoppaasta: http://www.valt.helsinki.fi/kfil/gradops.htm

Pääjaksot

Käytännöllinen filosofia sivuaineena

Alajaksot

Perusopinnot, 25 op

Laajuus: Op 25 Ov 15

Perusopinnot käytännöllisen filosofian sivuaineopiskelijoille ovat samat kuin pääaineopiskelijoillekin. Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevat opiskelijat suorittavat samat opintojaksot lukuun ottamatta opintojaksoa P4 Johdatus tieto-oppiin. Opintojaksojen laajuudet opintoviikoissa on merkitty kunkin opintojakson kuvaukseen.

Pääjaksot

Alajaksot

Aineopinnot, 35 op

Ooditunniste 71066

Laajuus: Op 35

Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevat opiskelijat suorittavat samat opintojaksot. Opintojaksojen laajuudet opintoviikoissa on merkitty kunkin opintojakson kuvaukseen.

Pääjaksot

Alajaksot

Elämänkatsomustieto

Sisältö

Elämänkatsomustieto (ET) on monitieteinen opintokokonaisuus, joka koostuu käytännöllisen ja teoreettisen filosofian, kasvatus- ja uskontotieteen sekä sosiaali- ja kulttuuriantropologian opinnoista. Mahdolliset yhteiset kurssit hyväksytään suoritukseksi kumpaankin opintokokonaisuuteen, mutta tutkinnon kokonaislaajuutta laskettaessa kunkin opintojakson opintoviikkomäärä otetaan huomioon vain kerran. Lisätietoja opintojen yhteensovittamisesta saat käytännöllisen filosofian laitoksen amanuenssilta. Uskontotieteen opintojen korvaavista suorituksista on sovittava uskontieteen ET:n vastaavan opettajan Titus Hjelmin kanssa.

Elämänkatsomustiedon oppimäärät on suunniteltu luokan- ja aineenopettajiksi aikoville, mutta myös muut opiskelijat voivat sisällyttää ne tutkintoonsa. Tarkista ET:n soveltuminen sivuaineeksi ainelaitokseltasi!

Elämänkatsomustiedosta voi suorittaa seuraavat oppimäärät:

  • perusopinnot (25 op)
  • perus- ja aineopinnot (25 + 35 op, 60 op antaa aineenopettajan pätevyyden)

Opintojaksojen ja -kokonaisuuksien tarkemmat kuvaukset löytyvät www-sivulta: www.helsinki.fi/filosofia/etk.htm

Vanhan tutkintoasetuksen mukaan opiskelevat suorittavat samat opintojaksot. Niiden opintoviikkomäärät on mainittu opintojaksokuvauksissa, arvosanakokonaisuuden muodostumisesta on sovittava erikseen vastuuopettajan kanssa.

Elämänkatsomustiedon tutkintovaatimukset on vahvistettu valtiotieteellisessä, humanistisessa ja käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. Tämä esite seuraa valtiotieteellisen tiedekunnan vahvistamia tutkintovaatimuksia. Lisätietoja opinnoista saat amanuenssi Marjukka Laaksolta, käytännöllisen filosofian laitos.

Alajaksot

Elämänkatsomustiedon perusopinnot

Laajuus: Op 25 Ov 15

Pääjaksot

Alajaksot

Johdatus tieteenfilosofiaan (Tämän jakson suorittavat vain ne opiskelijat, jotka ovat jo suorittaneet ET-peruskurssin monialaisissa opinnoissaan.), 3 op Teoreettinen filosofia

Laajuus: Op 3 Ov 2

Tavoite

Tavoitteena on esitellä tieteellisen ajattelun keskeisiä periaatteita, tieteellisen argumentaation rakennetta ja pätevyyden ehtoja, tieteellisen tiedon luonnetta ja tärkeimpiä tieteenfilosofisia koulukuntia. Lisäksi tarkastellaan erityistieteiden filosofisia ja metodologisia perusteita.

Suoritustapa

Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Teoreettisen filosofian vastuulla olevat opintojaksot tentitään humanistisen tiedekunnan perus- ja aaineopintojen tenttipäivänä. Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm

Kirjallisuus

a) Kiikeri M. & Ylikoski P.: Tiede tutkimuskohteena : filosofinen johdatus tieteentutkimukseen ja P. Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia .

b) Klemke E.D., Hollinger R. & Kline A.D. (toim.): Introductory Reading in the Philosophy of Science .

Pääjaksot

Filosofis-historiallinen johdatus tieteelliseen maailmankuvaan, 4 op Teoreettinen filosofia

Laajuus: Op 4

Suoritustapa

Teoreettisen filosofian vastuulla olevat opintojaksot tentitään humanistisen tiedekunnan perus- ja aineopintojen tenttipäivänä. Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm

Pääjaksot

Uskontotieteen perusteet, 4 op Uskontotieteen laitos

Ooditunniste 106511

Laajuus: Op 4 Ov 2

Vastuulaitos: Uskontotieteen laitos

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on uskontotieteen tutkimuskohteiden, peruskäsitteiden sekä teoreettisten lähtökohtien yleistuntemus. Kurssilla tarkastellaan uskontotieteen identiteettiä ja rajoja, uskonnon määrittelyä ja uskontotieteen kytkeytymistä aate- ja oppihistoriaan. Kurssilla perehdytään myös suomalaisen uskontotieteen vaiheisiin ja nykytutkimukseen. Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia soveltaa uskontotieteen näkökulmia kulttuurin ja yhteiskunnan tulkitsemiseen.

Suoritustapa

Luentokurssi Uskontotieteen perusteet (28t) sekä kirjallisuus.

Uskontotieteen vastuulla olevat opintojaksot tentitään humanistisen tiedekunnan perus- tai aineopintojen tenttipäivänä. Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm

Kirjallisuus

Suoritetaan luentokurssin lisäksi molemmat: a) Hyry K. & Pentikäinen J. (toim.): Uskonnot maailmassa, sivut 9-62 ja 487-498

b) Ketola et al.: Näköaloja uskontoon, sivut 11-127 ja 161-195. (218s.)

Pääjaksot

Elämänkatsomustieto: antropologian perusteet , 5 op Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia

Ooditunniste 758647

Laajuus: Op 5 Ov 3

Opiskelija: jos suoritat tämän elämänkatsomustiedon opintojakson tiedekuntatentissä, muista aina mainita kuulustelijana Anu Lounela!

Vastuulaitos: Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia

Tavoite

Antropologian peruskäsitteet ja antropologinen näkökulma inhimilliseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

Suoritustapa

Luentokurssi tai tentittävä kirjallisuus.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Lounela Anu

Kirjallisuus

Kurssin yhteydessä tentitään kirja: Eriksen, T: Small Places, Large Issues: An Introduction to Social and Cultural Anthropology

Kirjatenttinä voidaan suorittaa Keesing, R & Strathern, A: Cultural Anthropology; A Contemporary Perspective

Pääjaksot

Elämänkatsomustiedon aineopinnot

Laajuus: Op 35

Pääjaksot

Alajaksot

Uskonnot maailmassa, 6 op Uskontotieteen laitos

Ooditunniste 106512

Laajuus: Op 6 Ov 3

Vastuulaitos: Uskontotieteen laitos

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on maailman uskontoperinteiden perustuntemus. Kurssilla perehdytään uskontojen historiaan, maantieteelliseen jakautumiseen, oppeihin ja käytäntöihin. Tarkastelun kohteena on myös uskontoperinteiden kytkeytyminen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

Suoritustapa

Luentokurssi Maailman uskontoperinteet (28t) sekä kirjallisuus.

Uskontotieteen vastuulla olevat opintojaksot tentitään humanistisen tiedekunnan perus- tai aineopintojen tenttipäivänä. Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm

Kirjallisuus

  • Smart, N : Uskontojen maailma

Pääjaksot

Elämänkatsomustieto: antropologian keskeiset suuntaukset, 7 op Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia

Ooditunniste 758648

Laajuus: Op 7 Ov 4

Opiskelija: jos suoritat tämän elämänkatsomustiedon opintojakson tiedekuntatentissä, muista aina mainita kuulustelijana Anu Lounela!

Vastuulaitos: Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia

Tavoite

1900-luvun antropologian tutkimushistoria; yhteiskunta ja kulttuuri antropologian yleisenä tutkimuskohteena. Opetuksen tavoitteena on tarjota yleinen viitekehys, jonka avulla opiskelija voi mieltää myöhempien opintojaksojen käsittelemät tutkimusalat ja teoriat osaksi antropologiaa.

Suoritustapa

Kirjatentti sosiaali- ja kulttuuriantropologian tiedekuntatenttipäivinä.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Lounela Anu

Kirjallisuus

Tiedekuntatenttikirjallisuus:

a) Sahlins, M: Tribesmen

b) Evans-Pritchard, E.E: Witchcraft, Oracles and Magic among the Azande

c) Kluckhohn, C: Navaho Witchcraft

d) Malinowski: Argonauts of the Western Pacific

Pääjaksot

Uskontoperinteet Suomessa, 3 op Uskontotieteen laitos

Ooditunniste 106530

Laajuus: Op 3 Ov 2

Vastuulaitos: Uskontotieteen laitos

Tavoite

Opintojaksossa tutustutaan Suomen uskonnolliseen kenttään perehtymällä kansanuskoon, kristillisiin perinteisiin ja uskonnolliseen monimuotoistumiseen. Tavoitteena on perinteisten ja uusien uskonnollisten yhteisöjen ajattelun ja toiminnan yleistuntemus. Yhtenä kurssin tavoitteena on harjoittaa opiskelijoita kirjallisessa ilmaisussa.

Suoritustapa

Lukupiiri Uskontoperinteet Suomessa (14t) sekä kirjallisuus.

Uskontotieteen vastuulla olevat opintojaksot tentitään humanistisen tiedekunnan perus- tai aineopintojen tenttipäivänä. Ks. lisää: http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm

Kirjallisuus

  • Hjelm (toim.): Mitä wicca on?

Pääjaksot

Elämänkatsomustieto: antropologian tutkimusalakurssi, 7 op Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia

Ooditunniste 758649

Laajuus: Op 7 Ov 4

Opiskelija: jos suoritat tämän elämänkatsomustiedon opintojakson tiedekuntatentissä, muista aina mainita kuulustelijana Anu Lounela!

Vastuulaitos: Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia

Tavoite

Myytti ja Maailmankuva

Suoritustapa

Kirjallisuustentti sosiaali- ja kulttuuriantropologian tiedekuntatenttipäivinä.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Lounela Anu

Kirjallisuus

Tiedekuntatentissä neljä kirjaa seuraavista:

a) Douglas, M: Purity and Danger (suomeksi ”Puhtaus ja vaara”)

b) Sather, C: Seeds of Play, Words of Power

c) Keesing, R: Kwaio Religion

d) Lévi-Strauss, C: Savage Mind

e) Okhnuki-Tierney,E (toim.):Culture through Time

f) Reichel-Dolmatoff, G: Amazonian Cosmos

g) Siikala, J: Akatokamanava

h) Robbins, J: Becoming Sinners

i) Valeri, V: The Forest of Taboos

Pääjaksot

Tieteen- ja teknologian tutkimus (STS)

Laajuus:

Tieteen- ja teknologiantutkimuksesta voi suorittaa sekä perusopinnot (vähintään 25 opintopistettä) että aineopinnot (vähintään 60 opintopistettä).

Sisältö

Tieteen- ja teknologiantutkimus on nopeasti laajeneva tieteidenvälinen tutkimusala, jonka tutkimuskohteena ovat tiede ja teknologia. Kansainvälisesti tieteen- ja teknologiantutkimusta kutsutaan nimellä Science and Technology Studies (STS).

Opintokokonaisuus koostuu eri laitoksilla järjestettävistä kursseista ja niihin mahdollisesti liittyvistä harjoituksista sekä kirjallisuuskuulusteluista. Opintokokonaisuuden yleisestä opintoneuvonnasta vastaa dosentti Arto Siitonen. Yksittäisten luentokurssien opintoneuvonta ja suoritusmerkinnät saadaan asianomaiselta opettajalta.

Kokonaisuusmerkinnät noudetaan käytännöllisen filosofian amanuenssilta Marjukka Laaksolta.

HUOM! Tieteen- ja teknologiantutkimuksen opintokokonaisuuteen voi sisällyttää myös muilla Helsingin yliopiston laitoksilla suoritettuja tieteen- ja teknologiantutkimuksen alaan kuuluvia kirjallisuuskuulusteluja. Sopivia opintojaksoja löytyy mm. sosiologian (tutkimusala I, kohta 439), sosiaalipsykologian (oj 402c), Studia Europea -opintokokonaisuuden (SE220a) sekä naistutkimuksen tutkintovaatimuksista. Lisätietoja kirjallisuuskuulustelujen sopivuudesta saat aman. Marjukka Laaksolta tai dos. Arto Siitoselta.

Alajaksot

Perusopinnot

Ooditunniste 71075

Laajuus: Op 25 Ov 15

Tieteen- ja teknologiantutkimuksen perusopinnot (väh. 25 opintopistettä tai 15 ov) koostuvat seuraavista opinnoista:

Pääjaksot

Alajaksot

Tt110 Hyvä ajattelu ja argumentaatio

Ooditunniste 710012

Laajuus: Op 3 - 5 Ov 2 - 3

Tavoite

Tavoitteena on hyvän ajattelun ja argumentoinnin taitojen harjaannuttaminen. Kurssin painopistealueita ovat tieteellinen argumentaatio ja sen arviointi sekä arvokeskustelu.

Suoritustapa

Kurssi suoritetaan käytännössä valtiotieteellisen tiedekunnan yhteisten opintojen opintojakson Yhteiskuntatieteet ja argumentointi (3 op) yhteydessä mahdollisesti täydennettynä kurssikirjallisuudella (yht. 5 op), opintojaksolla Kf150 Johdatus logiikkaan (5 op) tai kirjallisuuskuulusteluna syyslukukauden viimeisessä tai huhtikuun tiedekuntatentissä.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Dosentti Arto Siitonen

Kirjallisuus

  • Kakkuri-Knuuttila M-L. (toim.): Argumentti ja kritiikki (2 op)
  • Niiniluoto I. : Tieteellinen päättely ja selittäminen (1 op)
  • Giere R.N. : Understanding Scientific Reasoning (2 op)

Pääjaksot

Opetus

Johdatus logiikkaan

Opintojaksot

Laajuus

Op 5 Ov 3

Opettajat

Ft. Ilpo Halonen

Aika ja paikka

16.9.2005 - 16.12.2005

Periodit I ja II, pe 10-13, Harjoitukset: Ryhmä 1: ma 12-14, FK Janne Hiipakka. Ryhmä 2: ti 18-20 S20A sh222, FK Janne Hiipakka. Ryhmä 3: to 10-12, FK Janne Hiipakka.

Tt120 Johdatus tieteen- ja teknologiantutkimukseen

Ooditunniste 71015

Laajuus: Op 5 Ov 3

Tavoite

Opintojakson tehtävänä on johdatella opiskelija tieteen- ja teknologiantutkimukseen, sen osa-alueisiin ja tieteen- ja teknologiantutkimukselle tyypillisiin kysymyksenasetteluihin.

Suoritustapa

Luentokurssi (syksyisin) loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Dosentti Arto Siitonen

Kirjallisuus

Suoritetaan tiedekuntatentissä seuraavat kohdat a,b,c:

a) Yksi seuraavista:

  • Kiikeri M. ja Ylikoski P. : Tiede tutkimuskohteena
  • Hess D. : Science Studies. An Advanced Introduction (1 op)

b)

  • Sismondo S. : Introduction to Science and Technology Studies (2 op)

c)

  • Bijker W. : Of Bicycles, Bacelites and Bulbs: Toward a theory of sociotechnical change (2 op)

Pääjaksot

Tt210 Tieteentutkimuksen erityisalat

Ooditunniste 710022

Laajuus:

Tieteentutkimuksen perusopinnoissa suoritetaan yhteensä väh. 12 opintopistettä (6 ov) vapaavalintaisesti seuraavilta erityisaloilta.

Aineopinnoissa suoritetaan kolmelta tieteen- ja teknologiantutkimuksen erityisalalta yhteensä vähintään 30 opintopistettä (18 ov).

Tavoite

Opintojaksossa opiskelija perehtyy valitsemiinsa tieteen- ja teknologiantutkimuksen erityisaloihin joko tenttimällä sopimuksen mukaan kirjallisuutta tai osallistumalla soveltuvaan luento-opetukseen. Erikoisaloiksi voi opintojen laajuuden mukaan valita yhden tai useamman tieteen- ja teknologiantutkimuksen osa-alueista. Aineopintojen suorittajan täytyy perehtyä vähintään kolmeen osa-alueeseen, joista vaaditaan yhteensä 30 opintopisteen suoritus

Suoritustapa

Tarvittava määrä opintopisteitä kootaan osallistumalla luentokursseille tai kirjallisuuskuulusteluihin valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta ja luentokorvaavuuksista sovitaan henkilökohtaisesti erikoistumiskohdan vastuuhenkilön kanssa.

Alakohtien a-f kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.

Pääjaksot

Alajaksot

a) Tieteen- ja teknologianfilosofia

Ooditunniste 710015

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Dosentti Arto Siitonen

Kirjallisuus

Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.

  • Fine A. : The Shaky Game. Einstein, Realism, and the Quantum Theory
  • Schmitt F. (toim.): Socializing Epistemology
  • Hull D. L. : Science as a Process. An Evolutionary Account of the Social and Conceptual Development of Science
  • Kitcher P. : The Advancement of Science. Science without Legend, Objectivity without Illusions
  • Longino H. : Science as Social Knowledge: Values and Objectivity in Scientific Inquiry
  • Pera M. : The Discources of Science
  • Stokes D. : Pasteur's Quadrant - Basic Science and Technological Innovation (1997)

b) tieteen etiikka

Ooditunniste 710016

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Heta Gylling

Kirjallisuus

Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.

  • Shrader-Frechette K. : Ethics of Scientific Research
  • Lacey H. : Is Science Value Free? Values and Scientific Understanding
  • Proctor R. : Value-Free Science? Purity and Power in Modern Knowledge
  • Resnik D. : The Ethics of Science. An Introduction

c) Tieteen- ja teknologianhistoria

Ooditunniste 71017

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Dosentti Arto Siitonen

Kirjallisuus

Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.

  • Dear P. : Revolutionizing the Sciences. European Knowledge and Its Ambitions, 1500-1700
  • Burke P. : A Social History of Knowledge from Gutenberg to Diderot
  • Stevenson L. and Byerly H. : The Many Faces of Science. An Introduction to Scientists, Values, and Society
  • Golinski J. : Making Natural Knowledge. Constructivism and the History of Science
  • Delanty G. : Social Science. Beyond Constructivism and Realism
  • Kuhn T. S. : The Essential Tension. Selected Studies in Scientific Tradition and Change
  • Huff T. E. : The Rise of Early Modern Science. Islam, China and the West
  • Schiebinger L. : Nature’s Body. Gender in the Making of Modern Science
  • Cahan D. (toim.): From Natural Philosophy to the Sciences. Writing the History of Nineteeth-Century Science
  • Winston B. : Media, Technology and Society. A History from the Telegraph to the Internet

d) Teknologian- ja innovaatioiden tutkimus

Ooditunniste 71018

Suoritustapa

Tentitään käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tenttipäivinä - ks. lisää:

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Reijo Miettinen

Kirjallisuus

Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.

  • Basalla G. : The Evolution of Technology
  • Bijker W., Hughes T. & Pinch T. : The Social Construction of Technological Systems: New Directions in the Sociology and History of Technology
  • Hughes T. : Networks of Power: Electrification in Western Society, 1880-1930
  • Miettinen R. et al. : Osaaminen ja uuden luominen innovaatioverkoissa
  • Rosenberg N. : Inside the Black Box: Technology and Economics
  • Bazerman, C. : The languages of Edison's electric light
  • Cambrosio A. and Keating R. : Exquisite spesifity. The monoclonal antibody revolution

e) Tieteen- ja teknologiansosiologia

Ooditunniste 710020

Suoritustapa

Tentitään sosiologian laitoksen tdk-tentissä.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Marja Häyrinen-Alestalo

Kirjallisuus

Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.

  • Brannigan A : The Social Basis of Scientific Discovery
  • Brown N., Rappert B. & Webster A. (toim.): Contested Futures: a Sociology of Prospective Techno-science
  • Latour B. & Woolgar S. : Laboratory Life
  • Knorr-Cetina K : Epistemic Cultures: How the Sciences Make Knowledge?

Merton ja Ziman yhdessä:

  • Merton R. : The Sociology of Science. Theoretical and Empirical Investigations
  • Ziman, J. : "Post-Academic Science": Constructing Knowledge with Networks and Norms (Science Studies, 1998, 9, 1: 67-80)

.

  • Pickering A. (toim.): Science as Practice and Culture
  • Segerstråle U.(toim.): Defenders of the Truth: The Battle for Science in the Sociobiology Debate and Beyond
  • Green L. : Communication, Technology, Society

Husu tai Schiebinger:

  • Husu L. & Rolin K. (toim.): Tiede, tieto ja sukupuoli
  • Schiebinger L : Has Feminism Changed Science?

f) tiede- ja teknologiapolitiikan tutkimus

Ooditunniste 710022

Suoritustapa

Tentitään sosiologian laitoksen tdk-tentissä.

Kuulustelut

Kuulustelija / vastuuhenkilö

Professori Marja Häyrinen-Alestalo

Kirjallisuus

Seuraava kirjaluettelo sisältää esimerkkejä mahdollisista tenttikirjoista. Myös listan ulkopuolisten kirjojen tenttimisestä voidaan sopia kuulustelijan kanssa.

  • Geuna A., Salter A. J. & Steinmuller E. W. : Science and Innovation. Rethinking the Rationales for Funding and Governance
  • Miettinen, R. : National Innovation System: Scientific Concept or Political Rhetoric
  • Borras, S. : The Innovation Policy of the European Union. From Government to Governance
  • Hakala J., Kaukonen E., Nieminen M. & Ylijoki O-H. : Yliopisto - tieteen kehdosta projektimyllyksi?
  • Häyrinen-Alestalo M. & Kallerud E. (toim.): Mediating Public Concern in Biotechnology. A Map of Sites and Issues in Denmark, Finland, Norway and Sweden
  • Jasanoff S. : The Fifth Branch: Science Advisers as Policy Makers

Aineopinnot

Ooditunniste 71076

Laajuus: Op 35 Ov 21

Perus- ja aineopinnot yhteensä väh. 60 op/36 ov

Pääjaksot

Alajaksot

Tt220 Tieteen- teknologiantutkimuksen proseminaari ja metodiopinnot

Ooditunniste 71037

Laajuus: Op 4+1 Ov 3

Vastuulaitos: Käytännöllisen filosofian laitos

Tavoite

Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet tieteellisen esityksen laatimiseen, lähdekirjallisuuden itsenäiseen käyttöön ja kriittiseen arviointiin. Proseminaarissa opiskelija perehtyy johonkin tieteen- ja teknologiantutkimuksen osa-alueeseen valmistelemalla proseminaariesitelmän aiheesta. Opiskelijan on myös osallistuttava muiden seminaarilaisten töiden käsittelyyn.

Opintojakson yhteydessä suoritetaan myös Filosofian metodiopinnot, 1op, tenttimällä alla mainittu kirjallisuus.

Suoritustapa

Osallistuminen yhden lukukauden proseminaariin esitelmineen sekä kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Tieteen- ja teknologiantutkimuksen proseminaari suoritetaan käytännöllisen filosofian proseminaarien yhteydessä siten, että opiskelija kirjoittaa 2-3 sivua pidemmän esseen kuin käytännöllisen filosofian pääaineopiskelijat (joille proseminaari on 3 op).

Kirjallisuus

  • Rosenberg J. F. : The Practice of Philosophy (2. painos)

Pääjaksot

Proseminaari I ja II

Opintojaksot

Laajuus

Op 3-4 Ov 2

Opettajat

Yliopistonlehtori Kristian Klockars

Aika ja paikka

18.1.2006 - 05.05.2006

Ryhmä I: ti ja pe 10-12, S20A sh 222, Klockars, alkaa 20.1.

Ryhmä II: ma ja ke 16-18, S20A SH 303, Siitonen, alkaa ma 23.1

Ryhmä III: ma 16-18 S20A sh 244 ja ti 14-16 U37 sh 3, Salmenkivi, kokoontumiset tietokantakoulutuksen jälkeen 13.3. alkaen.

Engl. kiel. ryhmä: ke 16-18, S20A kok 222, Kocnovaite, ensimmäinen kokoontuminen 18.1. S20A sh 222

Edeltävät opinnot

Kf281 Filosofian metodiopinnot

Kurssin sisältö /ohjelma

Ennakkoilmoittautuminen laitoksen toimistoon 10.1. mennessä.

Proseminaariryhmien I-III yhteinen järjestäytymistilaisuus sekä metodiluento: ke 18.1.2006 klo 16-19, S20A sh 303, Klockars. Englanninkielinen ryhmä järjestäytyy 18.1. klo 16-18 S20A sh 222.

Kkf283

Opintojaksot

Laajuus

Op 3-4 Ov 2

Opettajat

Yliopistonlehtori Kristian Klockars
Opettaja ilm. myöhemmin

Aika ja paikka

31.10.2005 - 18.12.2005

Ryhmä I: ti ja pe 10-12, S20A sh 222, Klockars

Ryhmä II: ma ja ke 16-18, S20A KOK 244, Salmenkivi

Ryhmä III: ma ja to 14-16, S20A KOK 244, Vitikainen

Engl. kiel. ryhmä: ke 16-18, Kocnovaite

Edeltävät opinnot

Kf281 Filosofian metodiopinnot

Kurssin sisältö /ohjelma

Ennakkoilmoittautuminen laitoksen toimistoon 7.9. mennessä.

Yhteinen metodiluento 5.9. klo 16-19, S20A ls 344d. Ennen varsinaisia seminaaritapaamisia kukin ryhmä tapaa kerran I-periodin aikana metodiluennolla ilmoitettavina aikoina.

Jatkokoulutus

Tavoite

Jatko-opinnot voidaan suorittaa joko käytännöllisen filosofian laitoksen yleisten tutkintovaatimusten mukaan tai filosofian valtakunnallisen tutkijakoulun tutkintovaatimusten mukaisesti. Filosofian tutkijakoulu on valtakunnallinen suomalaisten filosofian laitosten ja yksiköiden yhteistyöhanke, jonka puitteissa opiskelijat perehtyvät syvällisesti filosofian eri osa-alueisiin ja suorittavat tohtorin tutkinnon neljän vuoden kuluessa. Tutkielmien ohjaus ja opetus järjestetään korkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Lisätietoja saa amanuenssilta sekä tutkijakoulun sihteeriltä.

Sisältö

Jatkokoulukseksi sopivat laitoksen järjestämät erikoiskurssit sopimuksen mukaan, sekä pakollisina opintoina vaadittavat seminaarit:

Suoritustapa

Käytännöllisen filosofian laitoksen yleiset jatko-opintojen tutkintovaatimukset:

1) Osallistuminen Kf411-413 Jatkokoulutusseminaareihin 5 op (3 ov, 710077, 710078, 71081) kolmen lukukauden ajan, yhteensä 15 opintopistettä.

2) Kf420 Jatkotutkintokuulustelu (71082) väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen aiheesta. Kuulustelussa edellytetään teosten perusteellista hallitsemista. Vastaavien luentojen suorittamista voidaan sopimuksen mukaan käyttää osasuorituksena.

3) Kf430 Käytännöllisen filosofian jatko-opintoja ja näitä tukevia muita opintoja (71083) aineen professorin hyväksymän opintosuunnitelman mukaisesti siten, että kohtien 1-3 opinnot ovat yhteensä vähintään 60 opintopistettä.

4) väitöskirja

Alajaksot

Ethical Naturalism

Study units

Credits

ECTS credits 3 Credits (study weeks) 2

Teachers

Asst. prof. Pekka Väyrynen (U of California)

Time and location

Late May - Early June. More information available in March. Preregistration by e-mail: tuula.pietila@helsinki.fi

Kf410 Jatko-opintoseminaarit

Opintojaksot

Laajuus

Op 5 Ov 3

Opettajat

Prof. Heta Gylling

Aika ja paikka

24.1.2006 - 25.4.2006

ti 16-18, S20A sh 222 ja /tai 18-20, S20A sh 222. Molempien ryhmien ensimmäinen kokoontuminen ti 24.1. klo 16 alkaen järjestäytymistä varten.

Kohderyhmä

Jatko-opiskelijat

Kf420 Jatkotutkintokuulustelu

Pääjaksot

Kurssit ja jaksot

Kf330Mur    LAW, LEGAL PLURALISM AND GLOBALIZATION
Kkf121    Filosofian historian johdantokurssi
K-Kf131    Johdatus etiikkaan
Kkf111    Johdatus filosofiaan
Kkf110    Johdatus filosofiaan -praktikum
Pp7    Johdatus logiikkaan
Pp4    Johdatus tieto-oppiin
Kkf132    Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
Kkf140    Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
Kf230Neva    Etiikan tutoriaali
Kkf230    Etiikka
Kkf244    Etik och samhälle i existentiell fenomenologi
Kkf211    Filosofian historia - vanha aika
kandiweboodi    Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Fte230    Logiikka
Kf250a    Philosophical Argumentation
Kkf283    Proseminaari I ja II
Kkf282    Proseminaarit I ja II
Kf2844    Proseminar in English
Kf250Sin    Tieteenfilosofiaa
Kf240Kau    Yhteiskuntafilosofia, historiallinen osuus
KKf240    Yhteiskuntafilosofia, nykyaika
Kf240Masso    Yhteiskuntafilosofian tutoriaali
Kkf270    Yhteiskuntatieteiden filosofia
Kf270Kok    Yhteiskuntatieteiden filosofian tutoriaali
Kf320Rau    Adam Smith, liberalismi ja kehitysetiikka
Kf330mPie    Advanced Topics in Peirce's Logic
Kf320bKaa    Aristoteleen dialektiikka ja tiedekäsitys
Kf320Tuo    Aristoteleen tieteenfilosofiaa
KKf331    Construction of the social world
Kkf334    Ethics: West and East
Kkf333    Explaining and understanding
Kf330fhegel    Hegelin logiikka
Kf320sLindb    Heideggerin Oleminen ja aika
Kf210e    Hobbes to Kant: A Development and Comparison
Kf330aa    Kant´s Groundwork. An Introduction
Kkf336    Luottamus filosofisena ongelmana
Kkf242    Philosophy and politics of rights
Kf240Jaro    Political Correctness
Kkf3341    Seminaarit
Kkf340    Seminaarit
Kf3400    Seminar in English
Kkf337    Seminar on Collective Mental States
Kkf338    Seminar on Political Philosophy
Kf330cHuh    Sodan ja väkivallan filosofiaa ja aatehistoriaa
Kf330eSyros    The Transmission of Classical Political Thought in the Islamic and Jewish World of the Middle Ages
Kkf310    Tutkimussuunnitelmaseminaari
kkf311    Tutkimussuunnitelmaseminaari
Kkf335    Virtue Epistemology
Kf330bVäy    Ethical Naturalism
Kk410    Jatko-opintoseminaarit