Tulostettava versio tuotettu 2005-09-16 11.17.34
Käytännöllinen filosofia ja sen merkitys
Filosofiaa voi Helsingin yliopistossa opiskella sekä valtiotieteellisessä että humanistisessa tiedekunnassa. Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden pääaine on käytännöllinen filosofia.
Käytännöllinen filosofia tutkii inhimilliseen toimintaan liittyviä filosofisia kysymyksiä. Näitä ovat yksilöiden toimintaan, yhteiskuntaelämään ja valtion tehtäviin liittyvät ongelmat. Käytännöllisen filosofian pääalueita ovat siten moraali- ja yhteiskuntafilosofia sekä yhteiskuntatieteiden filosofia.
Moraali- ja yhteiskuntafilosofiassa tutkitaan moraalin ja yhteiskunnan käsitteellisiä perusteita. Opinnoissa perehdytään normeihin, arvoihin ja ideologioihin liittyviin käsitteellisiin kysymyksiin sekä siihen, miten erilaisia normatiivisia väitteitä voidaan perustella. Oikeusfilosofia, historian filosofia ja aatetutkimus ovat perinteisiä käytännöllisen filosofian alueita, joilla on läheinen yhteys moraali- ja yhteiskuntafilosofiaan. Soveltavassa etiikassa tarkastellaan puolestaan konkreettisia moraalisia pulmatilanteita normatiivisen etiikan teorioiden valossa.
Yhteiskuntatieteiden filosofiassa tutkitaan käsitteen- ja teorianmuodostuksen periaatteita sekä niiden tieto-opillisia ja loogisia perusteita. Lisäksi tarkastellaan yhteiskuntatieteiden luonnetta ja kehitystä, niiden käyttämiä matemaattisloogisia erityismenetelmiä sekä yhteiskuntatieteiden suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan. Opintojen tavoitteet
Filosofian opintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija inhimilliseen ajatteluun ja sitä koskevaan tietoon, antaa systemaattiset tiedot filosofiasta itsenäisenä tieteenalana ja sen erityisaloista sekä harjaannuttaa filosofiseen analyysiin ja argumentaatioon. Käytännöllisen filosofian opinnoissa opiskelija tutustuu erityisesti inhimillistä toimintaa ja yhteiskuntaa koskeviin periaatteellisiin kysymyksiin sekä yhteiskuntatieteiden yleisiin filosofisiin ongelmiin. Näiden kaikille yhteisten osien lisäksi opiskelija voi erikoistua johonkin filosofian erityisalueeseen.
Käytännöllisen filosofian opiskelijat ovat valmistuttuaan sijoittuneet mitä erilaisimpiin työtehtäviin. Suurin osa toimii tutkijoina ja opettajina korkeakouluissa, lukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Loput toimivat hyvin erilaisissa tehtävissä, joissa pääpaino ei ole niinkään jonkin erityisalan kuin asioiden yleisemmässä hallinnassa, kuten tiedotusalalla sekä hallinto- ja suunnittelutehtävissä.
Käytännöllinen filosofia pääaineena
Tutkinnot
Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto käytännöllisessä filosofiassa on laajuudeltaan 120 ov ja sitä varten opiskelijan on suoritettava
Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava kandidaatintutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Tieteellisen kirjoittamisen harjoittelu eli ns. harjoitusaine suoritetaan tutkielmaa edeltävien proseminaarien yhteydessä (harjoitusaineista ei anneta erillisiä opintoviikkoja). Loput jäljellejäävistä opintoviikoista opiskelija voi koota vapaasti.
Valtiotieteiden maisterin tutkinto käytännöllisessä filosofiassa on laajuudeltaan 160 ov ja sitä varten opiskelijan on suoritettava
Myös pro gradu -tutkielmasta kirjoitetaan kypsyysnäyte. Tieteellisen kirjoittamisen harjoittelu eli ns. harjoitusaine suoritetaan tutkielmaa edeltävien seminaarien yhteydessä, mikäli sitä ei ole suoritettu aiemmin (harjoitusaineista ei anneta erillisiä opintoviikkoja): hyväksytty seminaarityö toimitetaan tiedekunnan äidinkielen lehtorille tarkistettavaksi harjoitusaineena. Loput jäljellejäävistä opintoviikoista opiskelija voi koota vapaasti.
Pääainepintojen rakenne ja ajoitus
Maisterin tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa. Oheisessa listassa lähtökohtana on kuitenkin ollut se, että tutkinto suoritetaan viidessä vuodessa. Tutkinnon suorittamisen voi myös sijoittaa tätä pidemmälle ajanjaksolle. Opintojaksojen jäljessä mainitut suoritusajankohdat ovat erityisesti syventävien opintojen kohdalla vain suuntaa-antavia.
Perusopinnot, väh. 15 ov
Perusopintoihin voi edellä mainittujen opintojaksojen lisäksi sisällyttää myös muita, vapaavalintaisia filosofian opintoja, esimerkiksi tieto-oppia ja ontologiaa.
Aineopinnot, väh. 30 ov
Aineopintoihin voi edellä mainittujen opintojaksojen lisäksi sisällyttää myös muita, vapaavalintaisia filosofian opintoja.
Syventävät opinnot, väh. 21+20 ov (4. ja 5. lukuvuosi)
Ensimmäisen opiskeluvuoden opinnot koostuvat lähinnä filosofian opinnoista. Perusopinnot suoritetaan pääosin ensimmäisenä opiskelusyksynä. Kevätlukukaudella suoritetaan ensimmäisiä aineopintojen kursseja, esim. filosofian historian kurssin ensimmäinen osa sekä logiikan jatkokurssi. Sivuaineista ensimmäisenä lukuvuonna suoritetaan vain pakolliset vieraiden kielten opinnot sekä atk:n johdantokurssi.
Useimmista aineopintojen opintojaksoista luennoidaan noin 3 ov:n laajuiset peruskurssit, jotka kannattaa suorittaa toisena opiskeluvuonna. Ensimmäisen proseminaarin voi suorittaa toisen opiskeluvuoden keväällä. Äidinkielen opinnot sekä toisen kotimaisen kielen opinnot suoritetaan mielellään toisena opiskeluvuotena; filosofian opinnoissa voi osallistua myös tarjolla oleville ruotsin- ja englanninkielisille kursseille. Pitkän sivuaineen opinnot kannattaa aloittaa tässä vaiheessa.
Kolmantena opiskeluvuotena suoritetaan aineopinnot loppuun. Aineopintojen peruskursseja kannattaa täydentää kiinnostuksen mukaan tarjolla olevilla erikoiskursseilla tai opintojaksojen vapaavalintaisella kirjallisuudella. Toisesta proseminaariesitelmästä laajennetaan kolmannen opiskeluvuoden keväällä kandidaatintutkielma. Kolmantena opiskeluvuonna aikaa jää myös sivuaineen opinnoille. Mahdolliset opinnot ulkomailla kannattaa suorittaa kolmantena tai neljäntenä opiskeluvuonna.
Kandidaatintutkinto on pakollinen pääaineopiskelijoille ja se suoritetaan mielellään kolmannen opiskeluvuoden lopussa tai neljännen opiskeluvuoden alussa.
Neljäntenä opiskeluvuonna aloitetaan pro gradu -tutkielman suunnittelu tutkimussuunnitelmaseminaarissa. Syventävien opintojen erikoistumisen kurssit ja kirjallisuuskuulustelut kannattaa suorittaa tutkielman aihepiiristä.
Maisterin tutkinto suoritetaan viidentenä opiskeluvuonna. Kun tutkielman kirjoitustyö on käynnistynyt, sitä esitellään seminaarissa. Seminaarityöt ovat tutkielman aihepiiristä koottuja itsenäisiä esseitä. Tutkielman kirjoitusta tukevat myös gradupiirit. Osa sivuaineen opinnoista suoritetaan usein vasta neljäntenä tai viidentenä opiskeluvuonna.
Mahdolliset vaihto-opiskelukaudet ja muutokset elämäntilanteessa saattavat muuttaa opintojen aikataulua. On suositeltavaa laatia kunkin lukuvuoden alussa opintosuunnitelma, jota voi päivittää tarvittaessa. Laitoksen amanuenssi ja opettajat auttavat opintosuunnitelman laatimisessa.
Sivuaineiden opinnot
Käytännöllisen filosofian opiskelijan tulee suorittaa maisterin tutkintoa varten vähintään C-oppimäärän laajuiset opinnot ja kandidaatintutkintoa varten vähintään B-oppimäärän laajuiset opinnot yhdessä sivuaineessa (ns. pitkä sivuaine). Sivuaineeksi suositellaan valtiotieteellisen tiedekunnan aineita. Sivuaineeksi hyväksytään myös useita muiden tiedekuntien aineita (ks. opintojen hyväksilukeminen).
Sivuaine valitaan siten, että se tukee opiskelijan ammatillista ja/tai filosofista kiinnostusta. Siksi pitkän sivuaineen opinnot kannattaa aloittaa vasta kun filosofian perusopinnot on suoritettu. Koska filosofian opinnot eivät anna pätevyyttä mihinkään tiettyyn ammattiin, sivuaineen valinta vaikuttaa paljon myös opintojen jälkeiseen uraan. Esimerkiksi tiedotusalalle aikovien kannattaa valita sivuaineekseen viestintä tai mediakasvatus sekä sopivia taustatietoja tarjoava aine, kuten yhteiskuntahistoria tai estetiikka. Informaatioteknologiasta kiinnostuneille sopivia sivuaineita ovat esim. kognitiotiede ja tietojenkäsittelyoppi. Sosiologia, sosiaalipsykologia ja valtio-oppi antavat sopivia valmiuksia yleisiin hallinto- ja suunnittelutehtäviin. Myös monitieteiset opintokokonaisuudet kuten Johtamisen opintokokonaisuus tai Kansainvälisten tehtävien opintokokonaisuus sopivat hyvin käytännöllistä filosofiaa lukevan sivuaineeksi. Filosofian aineenopettajan pätevyyden haluavat opiskelijat suorittavat sivuaineenaan kasvatustieteellisen tiedekunnan järjestämät opettajan pedagogiset opinnot (35 ov) sekä muiden opetettavien aineiden opintoja. Suositeltavia muita sivuaineita opettajaksi suuntautuvalle ovat lukiossa opetettavat reaaliaineet (yhteiskuntaoppi, elämänkatsomustieto, psykologia, ym.).
Jäljellä olevan osan vaadittavasta opintoviikkomäärästä opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina. Filosofian opiskelijalle hyödyllisiä ovat esimerkiksi suullista ja kirjallista esitystaitoa kehittävät opinnot. Työelämässä tarvittavaa yleistä tietotaitoa tarjoavat monet yksittäiset kurssit kuten julkisoikeuden sekä työ- ja yritystoimintaoikeuden kurssit, tilastollisten menetelmien ja laskentatoimen kurssit sekä erilaiset kielikurssit. Tutustu siis eri tiedekuntien yleisopintotarjontaan.
Sivuaineopinnot voivat olla myös lisäopintoja käytännöllisessä filosofiassa tai laajimmassa sivuaineessa. Laitoksen henkilökunta auttaa mielellään sivuaineen valinnassa.
Käytännöllinen filosofia sivuaineena
Käytännöllinen filosofia on itsenäinen tieteenala, joka tutkii omilla perinteisillä menetelmillään inhimilliseen toimintaan liittyviä ilmiöitä. Oppiaine on kuitenkin säilyttänyt yhteytensä yhteiskuntatieteisiin, joista tärkeimmät ovat siitä aikojen kuluessa eriytyneet. Käytännöllisen filosofian opinnot voidaankin hedelmällisellä tavalla yhdistää monen yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen aineen opiskeluun.
Sivuaineena käytännöllinen filosofia luo valmiuksia tarkastella käsitejärjestelmien luonnetta, ennakkoedellytyksiä ja suhteita sekä muihin käsitejärjestelmiin että todellisuuteen. Muun muassa tieteelliset teoriat, normatiiviset järjestelmät ja maailmankatsomukset voivat olla filosofisen tarkastelun kohteena, joten käytännöllisen filosofian opiskelun avulla on mahdollista hankkia valmiuksia analysoida, kritisoida tai muutoin tarkastella käsitejärjestelmiä ja niiden avulla ilmaistuja näkemyksiä todellisuudesta.
Opiskelija voi valita seuraavat oppimäärät sivuaineekseen:
a) A-oppimäärä (15-24 ov) b) B-oppimäärä (25-34 ov) c) C-oppimäärä (36-54 ov) d) täysimääräiset sivuaineopinnot (vähintään 55 ov); sivuaineen tutkielma on vapaavalintainen ja laajuudeltaan 10 opintoviikkoa.
Käytännöllisen filosofian laitoksella opiskelija voi suorittaa myös tieteentutkimuksen ja elämänkatsomustiedon sivuaineopintoja. Nämä opinnot oppimäärineen ja opintojaksoineen on kuvattu tämän opinto-oppaan kohdassa Monitieteiset opintokokonaisuudet sekä yksityiskohtaisemmin laitoksen kotisivulla: www.valt.helsinki.fi/kfil
Sivuaineoppimäärien rakenne
A-oppimäärään (15-24 ov) sisältyvät seuraavat opintojaksot:
B-oppimäärään (25-34 ov) sisältyvät seuraavat opintojaksot:
C-oppimäärään (36-54 ov, filosofian aineenopettajan pätevyys) sisältyvät seuraavat opintojaksot:
Täysimääräiset sivuaineopinnot (vähintään 55 ov) koostuvat seuraavista opinnoista:
Yleisiä opintoja koskevia määräyksiä ja ohjeita
Opintojen suorittaminen
Käytännöllisen filosofian opintojaksot voidaan suorittaa luentokursseilla, pienryhmissä, kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai kirjoittamalla esseitä kuulustelijan kanssa etukäteen sovitulla tavalla. On suositeltavaa, että johdantokurssit suoritetaan osallistumalla luennoille (opintojaksoja Kf110-Kf210 ei voi suorittaa esseinä). Opintojaksojen kuulusteluissa ei saa suorittaa uudelleen edeltäviin opintoihin suoritettua teosta ilman erillistä sopimusta. Tutustu myös laitoksen tenttivastausohjeeseen sivulla: www.valt.helsinki.fi/kfil/tentti.htm
Opintojaksojen vastuuhenkilöinä toimivat laitoksen professorit ja assistentit. Vastuuhenkilöt ilmoitetaan opinto-oppaan osassa II sekä laitoksen kotisivulla ja ilmoitustaululla. Luentokurssien loppukuulustelut oheislukemistoineen suoritetaan aina ao. kurssin pitäjälle. Luentokurssien loppukuulusteluja ei voi suorittaa tiedekuntatenteissä ilman erillistä sopimusta.
Arvostelu
Käytännöllisen filosofian pää- ja sivuaineoppimäärien arvostelu (tyydyttävät, hyvät, erinomaiset tiedot) määräytyy
1) oppimäärän sisältämien opintojaksojen arvosanojen opintoviikoilla painotettuna keskiarvona sekä
2) mahdollisen edeltävän oppimäärän arvosanan perusteella: arvosana erinomaiset tiedot edellyttää, että edeltävästä oppimäärästä on vähintään hyvät tiedot.
Käytännöllisen filosofian metodiopintojen kuulustelu, harjoitusaineet ja kypsyysnäytteet hyväksytään tai hylätään ilman erillistä arvosanaa eikä niitä oteta huomioon oppimäärien arvosanoja laskettaessa.
Suoritusmerkinnät
Opintojaksojen suoritukset viedään laitoksella opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluessa kuulustelusta eikä yksittäisten opintojaksojen suorituksista tarvitse hakea merkintää opintokirjaan. Opintokokonaisuuksien ja oppimäärien sekä tarvittaessa myös yksittäisten opintosuoritusten merkinnät pyydetään laitoksen amanuenssilta. Opintosuoritukset voi ja kannattaa tarkistaa sähköisestä opintosuoritusotteesta.
Opintokokonaisuusmerkinnät kannattaa noutaa heti kokonaisuuden valmistuttua. Kokonaisuusmerkinnät pää- ja sivuaineista on noudettava hyvissä ajoin ennen publiikkiin ilmoittautumista.
Suoritusten vanheneminen
Käytännöllisen filosofian opintojaksot ja opintokokonaisuudet eivät vanhene.
Opiskelu muualla
Käytännöllisen filosofian opiskelijat voivat hakeutua opiskelemaan ulkomaille erilaisten vaihto-ohjelmien kautta (esim. Nordplus ja Sokrates). Vaihto-ohjelmien paikat ovat yleensä haettavana helmikuun loppuun mennessä. Lisätietoja ulkomailla opiskelusta voi kysellä laitoksen amanuenssilta sekä yliopiston neuvontatoimistosta. Käytännöllisen filosofian laitoksella muualla suoritettujen opintojen korvaavuudesta päättää yleensä korvattavan opintojakson tai -kokonaisuuden vastuuhenkilö, suurempien kokonaisuuksien ja ennakkotapausten kyseessä ollessa laitoksen esimies. Korvaavuudesta saa ohjeita laitoksen amanuenssilta.
Opintoneuvonta
Käytännöllisen filosofian laitoksella opintoneuvontaa antavat laitoksen professorit, assistentit sekä amanuenssi. Lisäksi opintojaksojen suorituksista kannattaa aina kysyä palauteta kuulustelevalta opettajalta, mieluimmin välittömästi kuulustelun jälkeen.
Laitoksen amanuenssi vastaa laitoksen yleisestä opintoneuvonnasta, johon kuuluu mm. opintojen rakenne ja laitoksella annettavasta opetuksesta tiedottaminen. Opetushenkilökunta vastaa aineen sisältöön liittyvästä opintoneuvonnasta ja ohjaa opiskelijoita mm. tutkielman aiheen ja sivuaineen valinnassa; assistentit opastavat opintojensa alkuvaiheessa olevia opiskelijoita ja professorit ohjaavat pidemmälle ehtineiden opintoja. Yksittäisistä opintosuorituksista voi ja kannattaa kysyä palautetta opettajien vastaanotolla.
Opintojaksot
Lukuvuoden opetus on esitelty oppaan osassa II. Tarjolla oleva opetus on aina syytä tarkistaa syys- ja kevätlukukausien alussa laitoksen kotisivulta: www.valt.helsinki.fi/kfil ja/tai filosofian opetusmonisteesta, jonka voi noutaa Philosophica-kirjaston aulasta. Käytännöllisen filosofian laitoksen järjestämän opetuksen lisäksi myös useat teoreettisen filosofian tai filosofin (ruots.) kurssit kelpaavat opintojaksojen suorituksiksi. Kurssien suoritustapa ja opintoviikkomäärä ilmoitetaan luennoilla.
Yleisopinnot ovat luonteeltaan yleissivistäviä, muita opintoja tukevia opintoja ja niitä voi sisällyttää tutkintoon myös vapaasti valittavina opintoina. Pakollisena vaadittavat yleisopinnot määräytyvät pääaineen mukaan. Oppiainekohtaiset vaatimukset ovat esitetty opinto-oppaan yhteisessä osassa http://www.valt.helsinki.fi/opetus/valt .
Lukuvuoden opetus on esitelty laitoksen kotisivuilla. Tarjolla oleva opetus on aina syytä tarkistaa syys- ja kevätlukukausien alussa laitoksen kotisivulta: http://www.helsinki.fi/filosofia/opetus.htm ja/tai filosofian opetusmonisteesta, jonka voi noutaa Philosophica-kirjaston aulasta. Käytännöllisen filosofian laitoksen järjestämän opetuksen lisäksi myös useat teoreettisen filosofian tai filosofin (ruots.) kurssit kelpaavat opintojaksojen suorituksiksi. Kurssien suoritustapa ja opintoviikkomäärä ilmoitetaan luennoilla.
Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija perinteiseen filosofiseen problematiikkaan, filosofian eri osa-alueisiin ja keskeiseen filosofiseen erityiskäsitteistöön. Opintojaksossa käsitellään tieto-opissa, metafysiikassa ja etiikassa esiintyviä filosofisia ongelmia sekä kysymystä filosofisen tiedon ja tutkimuksen luonteesta, tarkastellaan kriittisesti näihin kysymyksiin annettuja keskeisiä vastauksia ja niissä käytettyjä argumentteja.
Suoritustavat: Praktikum-työskentelyä tai luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Pääaineopiskelijoille suositellaan opintojakson suorittamista praktikum-työskentelynä.
Suoritetaan joko kohta a tai b:
a)
b)
Tavoitteena on luoda opiskelijalle kuva filosofian historian tärkeimmistä kausista ja ajatussuunnista, keskeisistä ajattelijoista ja heidän ongelmistaan. Lisäksi opintojaksossa perehdytään vähintään yhteen filosofiseen alkuperäisteokseen.
Suoritustavat: Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Suoritetaan yksi seuraavista teoksista:
Suoritustavat: Suoritetaan oheinen kirjallisuus kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai filosofian historian johdantokurssin yhteydessä.
Suoritetaan yksi seuraavista vaihtoehdoista:
a)
b)
c)
d)
ja
e)
f)
g)
Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija etiikan ja yhteiskuntafilosofian peruskäsitteisiin ja ongelmiin, keskeisiin suuntauksiin ja teorioihin.
Suoritustavat: Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Opintojakso voidaan suorittaa kahdessa osassa (a ja b).
Suoritetaan kohdat a ja b:
a) historiallinen osuus (luennoidaan syksyisin):
ja
tai Barryn sijaan
ja
b) systemaattinen osuus (luennoidaan keväisin):
ja
Tavoitteena on esitellä tieteellisen ajattelun keskeisiä periaatteita, tieteellisen argumentaation rakennetta ja pätevyyden ehtoja, tieteellisen tiedon luonnetta ja tärkeimpiä tieteenfilosofisia koulukuntia. Lisäksi opintojaksossa perehdytään tärkeimpien yhteiskuntatieteellisten teorioiden filosofisiin sovelluksiin.
Suoritustapa: Luentokurssin ja siihen liittyvän oheislukemiston loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Suoritetaan kohdat a ja b:
a) jompi kumpi seuraavista teoksista:
b) jompi kumpi seuraavista teoksista:
Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija logiikan alkeisiin sekä harjaannuttaa logiikan ja joukko-opin käsitteistön käyttöön. Vaihtoehtoisesti opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä filosofisen argumentaation käsitteellisiin perusteisiin.
Suoritustapa: Luentokurssi ja ohjattuja harjoituksia sekä loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Huom! Suositellaan opintojakson suorittamista luentokurssilla.
Suoritetaan yksi seuraavista vaihtoehdoista:
Lukuvuoden opetus on esitelty laitoksen kotisivuilla. Tarjolla oleva opetus on aina syytä tarkistaa syys- ja kevätlukukausien alussa laitoksen kotisivulta: http://www.helsinki.fi/filosofia/opetus.htm ja/tai filosofian opetusmonisteesta, jonka voi noutaa Philosophica-kirjaston aulasta. Käytännöllisen filosofian laitoksen järjestämän opetuksen lisäksi myös useat teoreettisen filosofian tai filosofin (ruots.) kurssit kelpaavat opintojaksojen suorituksiksi. Kurssien suoritustapa ja opintoviikkomäärä ilmoitetaan luennoilla.
Opintojaksossa perehdytään länsimaisen filosofian historiaan esisokraatikoista 1900-luvun alkuun saakka. Lisäksi opiskelija voi tutustua jonkin keskeisen filosofisen suuntauksen historiaan tai käytännöllisen filosofian jonkin erikoisalan historiaan.
Suoritustavat: Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Huom! Suositellaan opintojakson suorittamista luennoilla.
Edeltävät opinnot: Kf110 ja Kf120.
Kaikille yhteinen osa, 4 ov:
sekä vapaavalintainen täydennysosa: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/kfil/71031/
Yhteisen osuuden täydennykseksi voidaan suorittaa jokin/jotkin seuraavista vaihtoehdoista:
Tavoitteena on antaa opiskelijalle kuva nykyajan johtavista filosofisista aatevirtauksista, niiden kehityksestä ja suhteesta toisiinsa.
Suoritustavat: Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Edeltävät opinnot: Kf110, Kf120, Kf140 ja Kf150.
Kaikille yhteinen osa, 3 ov:
sekä vapaavalintainen täydennysosa: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/kfil/71035/
Yhteisen osuuden täydennykseksi voidaan suorittaa jokin/jotkin seuraavista vaihtoehdoista:
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija systemaattisen etiikan peruskäsitteisiin ja ongelmiin, tärkeimpiin normatiivisen etiikan suuntauksiin, yleiseen arvo- ja normiteoriaan sekä niiden käytännön sovelluksiin.
Suoritustavat: Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Edeltävät opinnot: Kf110, Kf120 ja Kf130.
Kaikille yhteinen osa, 3 ov:
tai jos Airaksinen on suoritettu aiemmin, suoritetaan
sekä vapaavalintainen täydennysosa: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/kfil/71033/
Yhteisen osuuden täydennykseksi voidaan suorittaa jokin/jotkin seuraavista vaihtoehdoista:
Opintojaksossa käsitellään yhteiskuntafilosofian peruskäsitteitä, tärkeimpiä ajatussuuntia ja niiden edustajia, ideologioita ja yhteiskuntafilosofista argumentaatiota.
Suoritustavat: Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Edeltävät opinnot: Kf110, Kf120 ja Kf130.
Kaikille yhteinen osa, 3 ov:
a)
b)
sekä vapaavalintainen täydennysosa: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/kfil/71034/
Yhteisen osuuden täydennykseksi voidaan suorittaa jokin/jotkin seuraavista vaihtoehdoista:
c)
d)
e)
f)
g)
h)
tai
i)
j)
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija modernin logiikan tärkeimpiin peruskäsitteisiin ja erityisesti antaa hänelle tekninen valmius ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikan piirissä formalisoitavien päätelmien tutkimiseen. Vaihtoehtoisesti opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä filosofisen argumentaation käsitteellisiin perusteisiin. Opintojaksossa käsitellään logiikan sovelluksia erityisesti argumentaatioon ja/tai predikaattikalkyyliä ja joukko-oppia ja/tai logiikan filosofiaa.
Suoritustavat: Luentokurssi harjoituksineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Edeltävät opinnot: Kf110 ja Kf150.
Suoritetaan tiedekuntatentissä yksi (3 ov) tai kaksi (5 ov) seuraavista vaihtoehdoista:
Opintojaksossa käsitellään tieteellistä käsitteen- ja teorianmuodostusta, tieteellistä päättelyä ja selittämistä koskevia ongelmia.
Suoritustavat: Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Edeltävät opinnot: Kf110, Kf140 ja Kf150.
Kaikille yhteinen teos:
a)
sekä vapaavalintainen täydennysosa: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/kfil/71052/
Yhteisen osan lisäksi suoritetaan yksi (yhteisen teoksen kanssa yhteensä 3 ov) tai kaksi (yhteensä 5 ov) seuraavista vaihtoehdoista:
b)
c)
d)
e)
f)
g)
Opintojaksossa käsitellään inhimillisen toiminnan luonnetta, yhteiskuntatieteellisen käsitteen- ja teorianmuodostuksen yleisiä menetelmiä sekä niiden perusteita.
Suoritustavat: Luentokurssi tai -kursseja oheislukemistoineen ja loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Edeltävät opinnot: Kf110, Kf130 ja Kf140.
Kaikille yhteinen teos:
sekä vapaavalintainen täydennysosa: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/kfil/71053/
Yhteisen osuuden lisäksi suoritetaan yksi (yhteisen teoksen kanssa yhteensä 3 ov) tai kaksi (yhteensä 5 ov) seuraavista vaihtoehdoista:
Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet tieteellisen esityksen laatimiseen.
Suoritustavat: Luentokurssi tai ryhmätöitä sekä kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Opintoihin sisältyy myös perehtyminen filosofisiin tietokantoihin ja kirjaston käyttöön.
Edeltävät opinnot: Perusopinnot.
Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija filosofiseen argumentaatioon, filosofisen tutkimuksen metodeihin, tieteellisen esityksen laatimiseen, lähdekirjallisuuden itsenäiseen käyttöön ja kriittiseen arviointiin.
Suoritustapa: Aktiivista osallistumista seminaariharjoituksiin kahden lukukauden aikana. Kukin osanottaja laatii kaksi esitelmää (10-15 sivua) ja toimii kaksi kertaa opponenttina. Seminaarit arvostellaan asteikolla tyydyttävät, hyvät ja erinomaiset tiedot. Pääaineopiskelijat aloittavat proseminaarissa kandidaatintutkielman laatimisen ja toimittavat proseminaarissa hyväksytyn esitelmän äidinkielen lehtorin tarkistettavaksi harjoitusaineena.
Edeltävät opinnot: Proseminaariin voi osallistua, kun perusopinnot sekä valitun aihepiirin aineopinnot on suoritettu.
Tavoitteena on opastaa opiskelija itsenäiseen tutkimustyöhön, filosofisten metodien ja argumentaation hallintaan, lähdekirjallisuuden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan.
Suoritustapa: Kandidaatintutkielma on osa proseminaarityöskentelyä. Pääaineopiskelijat laativat kandidaatintutkielman jälkimmäisen proseminaarityön (2 ov) pohjalta. Varsinaisen proseminaarityön hyväksymisen jälkeen esitelmä täydennetään tutkielman vaatimusten mukaiseksi (25-35 sivua, + 3 ov). Opiskelijan on kirjoitettava myös kandidaatintutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kandidaatintutkielma toimitetaan laitoksen kansliaan tenttikuoren kera (ilmoittautuminen kypsyysnäytteeseen). Tutkielman voi periaatteessa jättää tarkistettavaksi milloin tahansa sen jälkeen, kun harjoitusaine on hyväksytty, mutta kypsyysnäyte järjestetään vain noin kahdeksan kertaa lukukaudessa. Kypsyysnäyte: ks. sivu http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/index.htm
Edeltävät opinnot: Proseminaarit.
Lukuvuoden opetus on esitelty laitoksen kotisivuilla. Tarjolla oleva opetus on aina syytä tarkistaa syys- ja kevätlukukausien alussa laitoksen kotisivulta: http://www.helsinki.fi/filosofia/opetus.htm ja/tai filosofian opetusmonisteesta, jonka voi noutaa Philosophica-kirjaston aulasta. Käytännöllisen filosofian laitoksen järjestämän opetuksen lisäksi myös useat teoreettisen filosofian tai filosofin (ruots.) kurssit kelpaavat opintojaksojen suorituksiksi. Kurssien suoritustapa ja opintoviikkomäärä ilmoitetaan luennoilla.
Seminaarin tavoitteena on ohjata syventävien opintojen suunnittelua, tukea tutkielman aiheen valintaa ja perehdyttää opiskelija tutkimussuunnitelman laatimiseen ja tutkielman tekemiseen.
Suoritustapa: Osallistuminen seminaariin, jossa kukin osanottaja kokoaa syventävien opintojen opintosuunnitelman, laatii alustavan tutkimussuunnitelman ja kokoaa tutkielmansa keskeisen kirjallisuuden.
Edeltävät opinnot: Proseminaarit ja kandidaatintutkielma.
Seminaarin yhteydessä on hyödyllistä tutustua tutkielman tekoa käsittelevään kirjallisuuteen, esim.
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija johonkin käytännöllisen filosofian vanhaan tai moderniin klassiseen teokseen tai suuntaukseen ja sen taustaan.
Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. Opintojakson suositeltava suoritustapa on essee.
Edeltävät opinnot: Kf210.
a)
lisäksi yksi seuraavista:
b)
lisäksi yksi seuraavista:
c)
d)
e)
f)
sekä jokin Locke-kommentaari, esim.
tai
g)
sekä valikoidusti
h)
yksi seuraavista:
ja lisäksi yksi seuraavista:
i)
j)
ja lisäksi yksi seuraavista:
k)
ja lisäksi yksi seuraavista:
lisäksi kommentaarina suoritetaan toinen seuraavista:
l)
lisäksi yksi seuraavista:
m)
Yksi seuraavista:
sekä
ja lisäksi yksi seuraavista:
n)
lisäksi yksi seuraavista:
o)
p)
q)
sekä yksi seuraavista:
r)
sekä jokin Nietzsche-kommentaari sopimuksen mukaan, esim.
s)
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija syvällisesti kahteen käytännöllisen filosofian erikoisalaan, jotka liittyvät suunniteltuun pro gradu -tutkielmaan. Erikoisalat voidaan valita vaihtoehtojen a-n joukosta.
Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. Osa erikoistumisesta voidaan suorittaa myös opetusharjoittelulla, josta sovitaan etukäteen ohjaajan kanssa.
Erikoisalat: Ks alajaksot.
Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista on aina sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen. Erikoisalan kirjallisuutena voidaan tenttiä myös muuta kuin mainittua kirjallisuutta, esim. oman pro gradu -tutkielman lähdekirjallisuutta.
Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä.
Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä.
Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä.
Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä.
Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä.
Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä.
Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä.
Käytännöllisen filosofian jonkin erikoisalan historiaa, jotakin filosofia, filosofista suuntausta tai ajanjaksoa käsitteleviä teoksia sopimuksen mukaan (ks. esimerkiksi opintojakson Kf320 kirjallisuus).
Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä.
Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä.
Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä.
Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä.
ja
Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä.
Tieteentutkimuksen johonkin eritysalaan kuuluvia teoksia sopimuksen mukaan, esim. ks. tieteentutkimuksen opintokokonaisuus, opintojakso Tt210. Opintojakson kirjat on esitelty tieteentutkimuksen opetusmonisteessa sekä laitoksen kotisivulla kohdassa tieteentutkimus http://www.helsinki.fi/filosofia/tiettutk.htm
Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä.
Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla tai esseillä tai kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä.
Seminaarissa opiskelija esittelee valmisteilla olevaa pro gradu-tutkielmansa esitelmän muodossa. Seminaarissa opiskelija saa palautetta ja tukea oman tutkielmansa tekemiseen ja osallistuu muiden samassa vaiheessa olevien opiskelijoiden tutkielmien käsittelyyn. Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija sekä tieteelliseen kirjoittamiseen että kriittiseen filosofiseen keskusteluun erityisesti ajankohtaisista filosofisista kysymyksistä.
Suoritustapa: Seminaariharjoituksia kahden lukukauden aikana. Kukin osanottaja laatii kaksi esitelmää (n. 15 sivua) ja toimii kaksi kertaa opponenttina. Seminaarin yhteydessä laadittu hyväksytty esitelmä jätetään äidinkielen lehtorin tarkistettavaksi harjoitusaineena, mikäli harjoitusainetta ei ole tarkistettu kandidaatintutkielman yhteydessä.
Edeltävät opinnot: Tutkimussuunnitelmaseminaari.
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija työharjoittelun avulla käytännöllisen filosofian opintoihin liittyviin työtehtäviin. Pääaineopiskelijat voivat sisällyttää työharjoittelun vaihtoehtoisen opintosuorituksena syventäviin opintoihinsa. Laitos välittää harjoittelupaikkoja lähinnä valtion virastoihin ja laitoksiin. Paikat ilmoitetaan hakuun yleensä tammi-helmikuun aikana. Opiskelijan itsensä hankkima työpaikka voidaan myös hyväksyä harjoittelupaikaksi.
Suoritustapa: Yleensä 3 kk kestävä mielellään yhtäjaksoinen työharjoittelu ennakolta sovitussa harjoittelupaikassa. Harjoittelun päätyttyä opiskelijan on kirjoitettava työstään kirjallinen raportti. Lisätietoja harjoittelusta saa amanuenssilta.
Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija itsenäiseen tutkimustyöhön, filosofisten metodien ja argumentaation hallintaan, lähdekirjallisuuden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan.
Suoritustapa: Tutkielman laatiminen on pääosin itsenäistä työskentelyä, jota seminaarit ja gradupiirit tukevat. Aiheen valinnasta ja siihen liittyvästä työsuunnitelmasta opiskelijan on syytä käydä keskustelemassa aineen professorin kanssa hyvissä ajoin. Tutkielman runko ja alustava kirjallisuus kootaan tutkimussuunnitelmaseminaarissa. Syventävien opintojen seminaareissa esitellään itsenäisiä osia tekeillä olevasta tutkielmasta. Työn edistyessä opiskelijan on syytä pitää jatkuvasti yhteyttä työn ohjaajaan. Tutkielman voi jättää tarkistettavaksi vasta kun harjoitusaine on hyväksytty. Pro gradu -tutkielman tarkistettavaksi jättämisen jälkeen kirjoitetaan kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin (ks. sivu http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/index.htm ). Lisätietoja tutkielman kirjoittamisesta saa laitoksen omasta tutkielmaoppaasta: http://www.helsinki.fi/filosofia/kfilo/gradops.htm Oppaan lopussa on myös lista tutkielmaohjausta antavista opettajista sekä heidän ehdotuksiaan tutkielman aiheeksi.
Suoritustavat: Luentokurssi ja loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntatentissä.
Suoritetaan yksi tai useampia seuraavista kohdista, kukin 1 ov:
Suoritustavat: Luentosarja tai kirjallisuuskuulustelu valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntatentissä.
Jatko-opiskelijaksi pääsyn edellytyksenä vaaditaan hyvin tai erinomaisin tiedoin suoritetut syventävät opinnot käytännöllisessä filosofiassa tai siihen rinnastettavassa oppiaineessa ja vähintään cum laude approbatur -arvosanalla hyväksytty pro gradu -tutkielma tai muutoin osoitetut vastaavat tiedot.
Jatko-opinto-oikeuden hakeminen ja jatko-opiskelijan vuosittainen ilmoittautumisvelvollisuus.
Opetus
Käytännöllisen filosofian jatko-opinnoiksi käyvät ohjaajan kanssa sovitut, dosenttien tai professoreiden luennoimat syventävien opintojen erikoiskurssit sekä erityisesti valtakunnallisesti tai ulkomailla järjestettävä jatkokoulutus sopimuksen mukaan. Filosofian tutkijakoulun valtakunnallisesta opetustarjonnasta ilmoitetaan tutkijakoulun kotisivulla: http://www.helsinki.fi/filosofia/tutkijakoulu.htm . Lisätietoja saa tutkijakoulun sihteeriltä Aki Lehtiseltä.
Käytännöllisen filosofian laitos on mukana myös Pohjoismaisessa filosofian jatkokoulutusohjelmassa. Pohjoismaisen jatkokoulutusohjelman kurssit järjestetään periodiopetuksena ja opetusta on yleensä 4-5 tuntia päivässä. Opetuksesta tiedotetaan tutkijakoulun sivulta: http://www.helsinki.fi/filosofia/opetus.htm
Jatko-opinnot voidaan suorittaa joko käytännöllisen filosofian laitoksen yleisten tutkintovaatimusten mukaan tai filosofian valtakunnallisen tutkijakoulun tutkintovaatimusten mukaisesti. Filosofian tutkijakoulu on valtakunnallinen suomalaisten filosofian laitosten ja yksiköiden yhteistyöhanke, jonka puitteissa opiskelijat perehtyvät syvällisesti filosofian eri osa-alueisiin ja suorittavat tohtorin tutkinnon neljän vuoden kuluessa. Tutkielmien ohjaus ja opetus järjestetään korkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Lisätietoja saa amanuenssilta sekä tutkijakoulun sihteeriltä.
1) Osallistuminen jatkokoulutusseminaareihin kolmen lukukauden ajan, yhteensä 9 opintoviikkoa.
2) Jatkotutkintokuulustelu väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen aiheesta. Kuulustelussa edellytetään teosten perusteellista hallitsemista. Vastaavien luentojen suorittamista voidaan sopimuksen mukaan käyttää osasuorituksena.
3) Käytännöllisen filosofian jatko-opintoja ja näitä tukevia muita opintoja aineen professorin hyväksymän opintosuunnitelman mukaisesti siten, että kohtien 1-3 opinnot ovat yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.
4) Lisensiaatintutkimus ja/tai väitöskirja.
Filosofian tutkijakoulussa tohtorin tutkintoon kuuluu väitöskirjan lisäksi jatko-opintoja vähintään 40 opintoviikkoa. Sivuaineen opintoja ei edellytetä, vaan opinnot koostuvat filosofian jatko-opinnoista sekä mahdollisista alan yleisopinnoista seuraavasti:
Pakolliset opinnot
1) Osallistuminen jatkokoulutusseminaariin kolmen lukukauden ajan, yhteensä 9 opintoviikkoa.
2) Jatkotutkintokuulustelu väitöskirjan aiheesta, noin 4 opintoviikkoa.
3) Vähintään 16 opintoviikkoa filosofian jatko-opintoja siten, että jokaiselta seuraavalta osa-alueelta (a-c) suoritetaan vähintään 4 opintoviikkoa.
a) logiikka, formaalit menetelmät ja niiden sovellukset, epistemologia, metafysiikka (ontologia), tieteenfilosofia, tieteentutkimus
b) etiikka, yhteiskuntafilosofia, estetiikka
c) filosofian historia, nykyajan filosofia, soveltava filosofia.
4) Väitöskirja.
Vapaavalintaiset opinnot
Vapaavalintaisiin opintoihin opiskelija voi sisällyttää filosofian jatko-opintoja oman kiinnostuksensa mukaan. Lisäksi tutkintoon voidaan hyväksyä tiedekunnan yleisiä jatko-opintoja, kuitenkin enintään 10 opintoviikkoa. Tällaisia yleisopintoja voivat olla esimerkiksi korkeakoulupedagogiikkaan tai tieteelliseen kommunikaatioon liittyvät kurssit.
Jatkokoulutuksesta vastaava opettaja lukuvuonna 2003-2004 on professori Heta Gylling. Merkinnät opinnoista pyydetään amanuenssi Tuula Pietilältä .