Opas
 

Käytännöllinen filosofia

Käytännöllinen filosofia ja sen merkitys

Filosofiaa voi Helsingin yliopistossa opiskella sekä valtiotieteellisessä että humanistisessa tiedekunnassa. Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden pääaine on käytännöllinen filosofia.

Käytännöllinen filosofia tutkii inhimilliseen toimintaan liittyviä filosofisia kysymyksiä. Näitä ovat yksilöiden toimintaan, yhteiskuntaelämään ja valtion tehtäviin liittyvät ongelmat. Käytännöllisen filosofian pääalueita ovat siten moraali- ja yhteiskuntafilosofia sekä yhteiskuntatieteiden filosofia.

Moraali- ja yhteiskuntafilosofiassa tutkitaan moraalin ja yhteiskunnan käsitteellisiä perusteita. Opinnoissa perehdytään normeihin, arvoihin ja ideologioihin liittyviin käsitteellisiin kysymyksiin sekä siihen, miten erilaisia normatiivisia väitteitä voidaan perustella. Oikeusfilosofia, historian filosofia ja aatetutkimus ovat perinteisiä käytännöllisen filosofian alueita, joilla on läheinen yhteys moraali- ja yhteiskuntafilosofiaan. Soveltavassa etiikassa tarkastellaan puolestaan konkreettisia moraalisia pulmatilanteita normatiivisen etiikan teorioiden valossa.

Yhteiskuntatieteiden filosofiassa tutkitaan käsitteen- ja teorianmuodostuksen periaatteita sekä niiden tieto-opillisia ja loogisia perusteita. Lisäksi tarkastellaan yhteiskuntatieteiden luonnetta ja kehitystä, niiden käyttämiä matemaattisloogisia erityismenetelmiä sekä yhteiskuntatieteiden suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan.

Opintojen tavoitteet

Filosofian opintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija inhimilliseen ajatteluun ja sitä koskevaan tietoon, antaa systemaattiset tiedot filosofiasta itsenäisenä tieteenalana ja sen erityisaloista sekä harjaannuttaa filosofiseen analyysiin ja argumentaatioon. Käytännöllisen filosofian opinnoissa opiskelija tutustuu erityisesti inhimillistä toimintaa ja yhteiskuntaa koskeviin periaatteellisiin kysymyksiin sekä yhteiskuntatieteiden yleisiin filosofisiin ongelmiin. Näiden kaikille yhteisten osien lisäksi opiskelija voi erikoistua johonkin filosofian erityisalueeseen.

Käytännöllisen filosofian opiskelijat ovat valmistuttuaan sijoittuneet mitä erilaisimpiin työtehtäviin. Suurin osa toimii tutkijoina ja opettajina korkeakouluissa, lukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Loput toimivat hyvin erilaisissa tehtävissä, joissa pääpaino ei ole niinkään jonkin erityisalan kuin asioiden yleisemmässä hallinnassa, kuten tiedotusalalla sekä hallinto- ja suunnittelutehtävissä.

Käytännöllinen filosofia pääaineena

Tutkinnot

Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto käytännöllisessä filosofiassa on laajuudeltaan 120 ov ja sitä varten opiskelijan on suoritettava

- käytännöllisen filosofian perus- ja aineopinnot sekä kandidaatintutkielma (vähintään 45 ov)
- B-oppimäärä vähintään yhdessä sivuaineessa (vähintään 25 ov)
- tiedekunnan yhteiset kieliopinnot (8 ov)
- atk:n johdantokurssi (2 ov).

Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava kandidaatintutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Tieteellisen kirjoittamisen harjoittelu eli ns. harjoitusaine suoritetaan tutkielmaa edeltävien proseminaarien yhteydessä (harjoitusaineista ei anneta erillisiä opintoviikkoja). Loput jäljellejäävistä opintoviikoista opiskelija voi koota vapaasti.

Valtiotieteiden maisterin tutkinto käytännöllisessä filosofiassa on laajuudeltaan 160 ov ja sitä varten opiskelijan on suoritettava

- käytännöllisen filosofian perus-, aine- ja syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma (vähintään 86 ov)
- C-oppimäärä vähintään yhdessä sivuaineessa (vähintään 35 ov)
- tiedekunnan yhteiset kieliopinnot (8 ov)
- atk:n johdantokurssi (2 ov).

Myös pro gradu -tutkielmasta kirjoitetaan kypsyysnäyte. Tieteellisen kirjoittamisen harjoittelu eli ns. harjoitusaine suoritetaan tutkielmaa edeltävien seminaarien yhteydessä, mikäli sitä ei ole suoritettu aiemmin (harjoitusaineista ei anneta erillisiä opintoviikkoja): hyväksytty seminaarityö toimitetaan tiedekunnan äidinkielen lehtorille tarkistettavaksi harjoitusaineena. Loput jäljellejäävistä opintoviikoista opiskelija voi koota vapaasti.

Pääainepintojen rakenne ja ajoitus

Maisterin tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa. Oheisessa listassa lähtökohtana on kuitenkin ollut se, että tutkinto suoritetaan viidessä vuodessa. Tutkinnon suorittamisen voi myös sijoittaa tätä pidemmälle ajanjaksolle. Opintojaksojen jäljessä mainitut suoritusajankohdat ovat erityisesti syventävien opintojen kohdalla vain suuntaa-antavia.

Perusopinnot, väh. 15 ov

- Kf110 Johdatus filosofiaan, 2 ov (1. syksy)
- Kf120 Johdatus filosofian historiaan, 3 ov (1. syksy)
- Kf130 Johdatus etiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan, 4 ov (1. syksy ja kevät)
- Kf140 Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan, 3 ov (1. syksy)
- Kf150 Johdatus logiikkaan, 3 ov (1. syksy).

Perusopintoihin voi edellä mainittujen opintojaksojen lisäksi sisällyttää myös muita, vapaavalintaisia filosofian opintoja, esimerkiksi tieto-oppia ja ontologiaa.

Aineopinnot, väh. 30 ov

- Kf210 Filosofian historia, 4-6 ov (1. kevät ja 2. syksy)
- Kf220 Nykyajan filosofia, 3-5 ov (1. kevät ja/tai 2. lukuvuosi)
- Kf230 Etiikka, 3-5 ov (2. syksy)
- Kf240 Yhteiskuntafilosofia, 3-5 ov (2. kevät)
- Kf250 Logiikka ja filosofinen argumentaatio, 3-5 ov (1. kevät)
- Kf260 Tieteenfilosofia, 3-5 ov (1. kevät tai 2. syksy)
- Kf270 Yhteiskuntatieteiden filosofia, 3-5 ov (2. lukuvuosi)
- Kf280 Proseminaarit
- Kf281 Metodiopinnot, 1 ov (2. kevät)
- Kf282 Proseminaari I, 2 ov (2. kevät)
- Kf283 Proseminaari II, 2 ov (3. syksy)
- Kf290 Kandidaatintutkielma, 3 ov (3. kevät).

Aineopintoihin voi edellä mainittujen opintojaksojen lisäksi sisällyttää myös muita, vapaavalintaisia filosofian opintoja.

Syventävät opinnot, väh. 21+20 ov (4. ja 5. lukuvuosi)

- Kf310 Tutkimussuunnitelmaseminaari, 2 ov
- Kf320 Filosofisia alkuperäisteoksia, 3-6 ov
- Kf330 Erikoistuminen, 10-16 ov, erikoistumisessa perehdytään kahteen käytännöllisen filosofian erityisalaan.
- Kf340 Seminaarit
- Kf341 Seminaari I, 3 ov
- Kf342 Seminaari II, 3 ov
- Kf350 Harjoittelu, vapaaehtoinen, 3 ov
- Kf360 Pro gradu -tutkielma, 20 ov.

Ensimmäisen opiskeluvuoden opinnot koostuvat lähinnä filosofian opinnoista. Perusopinnot suoritetaan pääosin ensimmäisenä opiskelusyksynä. Kevätlukukaudella suoritetaan ensimmäisiä aineopintojen kursseja, esim. filosofian historian kurssin ensimmäinen osa sekä logiikan jatkokurssi. Sivuaineista ensimmäisenä lukuvuonna suoritetaan vain pakolliset vieraiden kielten opinnot sekä atk:n johdantokurssi.

Useimmista aineopintojen opintojaksoista luennoidaan noin 3 ov:n laajuiset peruskurssit, jotka kannattaa suorittaa toisena opiskeluvuonna. Ensimmäisen proseminaarin voi suorittaa toisen opiskeluvuoden keväällä. Äidinkielen opinnot sekä toisen kotimaisen kielen opinnot suoritetaan mielellään toisena opiskeluvuotena; filosofian opinnoissa voi osallistua myös tarjolla oleville ruotsin- ja englanninkielisille kursseille. Pitkän sivuaineen opinnot kannattaa aloittaa tässä vaiheessa.

Kolmantena opiskeluvuotena suoritetaan aineopinnot loppuun. Aineopintojen peruskursseja kannattaa täydentää kiinnostuksen mukaan tarjolla olevilla erikoiskursseilla tai opintojaksojen vapaavalintaisella kirjallisuudella. Toisesta proseminaariesitelmästä laajennetaan kolmannen opiskeluvuoden keväällä kandidaatintutkielma. Kolmantena opiskeluvuonna aikaa jää myös sivuaineen opinnoille. Mahdolliset opinnot ulkomailla kannattaa suorittaa kolmantena tai neljäntenä opiskeluvuonna.

Kandidaatintutkinto on pakollinen pääaineopiskelijoille ja se suoritetaan mielellään kolmannen opiskeluvuoden lopussa tai neljännen opiskeluvuoden alussa.

Neljäntenä opiskeluvuonna aloitetaan pro gradu -tutkielman suunnittelu tutkimussuunnitelmaseminaarissa. Syventävien opintojen erikoistumisen kurssit ja kirjallisuuskuulustelut kannattaa suorittaa tutkielman aihepiiristä.

Maisterin tutkinto suoritetaan viidentenä opiskeluvuonna. Kun tutkielman kirjoitustyö on käynnistynyt, sitä esitellään seminaarissa. Seminaarityöt ovat tutkielman aihepiiristä koottuja itsenäisiä esseitä. Tutkielman kirjoitusta tukevat myös gradupiirit. Osa sivuaineen opinnoista suoritetaan usein vasta neljäntenä tai viidentenä opiskeluvuonna.

Mahdolliset vaihto-opiskelukaudet ja muutokset elämäntilanteessa saattavat muuttaa opintojen aikataulua. On suositeltavaa laatia kunkin lukuvuoden alussa opintosuunnitelma, jota voi päivittää tarvittaessa. Laitoksen amanuenssi ja opettajat auttavat opintosuunnitelman laatimisessa.

Sivuaineiden opinnot

Käytännöllisen filosofian opiskelijan tulee suorittaa maisterin tutkintoa varten vähintään C-oppimäärän laajuiset opinnot ja kandidaatintutkintoa varten vähintään B-oppimäärän laajuiset opinnot yhdessä sivuaineessa (ns. pitkä sivuaine). Sivuaineeksi suositellaan valtiotieteellisen tiedekunnan aineita. Sivuaineeksi hyväksytään myös useita muiden tiedekuntien aineita (ks. opintojen hyväksilukeminen).

Sivuaine valitaan siten, että se tukee opiskelijan ammatillista ja/tai filosofista kiinnostusta. Siksi pitkän sivuaineen opinnot kannattaa aloittaa vasta kun filosofian perusopinnot on suoritettu. Koska filosofian opinnot eivät anna pätevyyttä mihinkään tiettyyn ammattiin, sivuaineen valinta vaikuttaa paljon myös opintojen jälkeiseen uraan. Esimerkiksi tiedotusalalle aikovien kannattaa valita sivuaineekseen viestintä tai mediakasvatus sekä sopivia taustatietoja tarjoava aine, kuten yhteiskuntahistoria tai estetiikka. Informaatioteknologiasta kiinnostuneille sopivia sivuaineita ovat esim. kognitiotiede ja tietojenkäsittelyoppi. Sosiologia, sosiaalipsykologia ja valtio-oppi antavat sopivia valmiuksia yleisiin hallinto- ja suunnittelutehtäviin. Myös monitieteiset opintokokonaisuudet kuten Johtamisen opintokokonaisuus tai Kansainvälisten tehtävien opintokokonaisuus sopivat hyvin käytännöllistä filosofiaa lukevan sivuaineeksi. Filosofian aineenopettajan pätevyyden haluavat opiskelijat suorittavat sivuaineenaan kasvatustieteellisen tiedekunnan järjestämät opettajan pedagogiset opinnot (35 ov) sekä muiden opetettavien aineiden opintoja. Suositeltavia muita sivuaineita opettajaksi suuntautuvalle ovat lukiossa opetettavat reaaliaineet (yhteiskuntaoppi, elämänkatsomustieto, psykologia, ym.).

Jäljellä olevan osan vaadittavasta opintoviikkomäärästä opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina. Filosofian opiskelijalle hyödyllisiä ovat esimerkiksi suullista ja kirjallista esitystaitoa kehittävät opinnot. Työelämässä tarvittavaa yleistä tietotaitoa tarjoavat monet yksittäiset kurssit kuten julkisoikeuden sekä työ- ja yritystoimintaoikeuden kurssit, tilastollisten menetelmien ja laskentatoimen kurssit sekä erilaiset kielikurssit. Tutustu siis eri tiedekuntien yleisopintotarjontaan.

Sivuaineopinnot voivat olla myös lisäopintoja käytännöllisessä filosofiassa tai laajimmassa sivuaineessa. Laitoksen henkilökunta auttaa mielellään sivuaineen valinnassa.

Käytännöllinen filosofia sivuaineena

Käytännöllinen filosofia on itsenäinen tieteenala, joka tutkii omilla perinteisillä menetelmillään inhimilliseen toimintaan liittyviä ilmiöitä. Oppiaine on kuitenkin säilyttänyt yhteytensä yhteiskuntatieteisiin, joista tärkeimmät ovat siitä aikojen kuluessa eriytyneet. Käytännöllisen filosofian opinnot voidaankin hedelmällisellä tavalla yhdistää monen yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen aineen opiskeluun.

Sivuaineena käytännöllinen filosofia luo valmiuksia tarkastella käsitejärjestelmien luonnetta, ennakkoedellytyksiä ja suhteita sekä muihin käsitejärjestelmiin että todellisuuteen. Muun muassa tieteelliset teoriat, normatiiviset järjestelmät ja maailmankatsomukset voivat olla filosofisen tarkastelun kohteena, joten käytännöllisen filosofian opiskelun avulla on mahdollista hankkia valmiuksia analysoida, kritisoida tai muutoin tarkastella käsitejärjestelmiä ja niiden avulla ilmaistuja näkemyksiä todellisuudesta.

Opiskelija voi valita seuraavat oppimäärät sivuaineekseen:

a) A-oppimäärä (15-24 ov)
b) B-oppimäärä (25-34 ov)
c) C-oppimäärä (36-54 ov)
d) täysimääräiset sivuaineopinnot (vähintään 55 ov); sivuaineen tutkielma on vapaavalintainen ja laajuudeltaan 10 opintoviikkoa.

Käytännöllisen filosofian laitoksella opiskelija voi suorittaa myös tieteentutkimuksen ja elämänkatsomustiedon sivuaineopintoja. Nämä opinnot oppimäärineen ja opintojaksoineen on kuvattu tämän opinto-oppaan kohdassa Monitieteiset opintokokonaisuudet sekä yksityiskohtaisemmin laitoksen kotisivulla: www.valt.helsinki.fi/kfil

Sivuaineoppimäärien rakenne

A-oppimäärään (15-24 ov) sisältyvät seuraavat opintojaksot:

- Kf110 Johdatus filosofiaan, 2 ov
- Kf120 Johdatus filosofian historiaan, 3 ov
- Kf130 Johdatus etiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan, 4 ov
- Kf140 Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan, 3 ov
- Kf150 Johdatus logiikkaan, 3 ov
- sekä lisäksi haluttaessa muita, vapaavalintaisia filosofian opintoja perus- ja aineopinnoista.

B-oppimäärään (25-34 ov) sisältyvät seuraavat opintojaksot:

- A-oppimäärä, vähintään 15 ov
- joko Kf230 Etiikka tai Kf240 Yhteiskuntafilosofia, 3-5 ov
- joko Kf260 Tieteenfilosofia tai Kf270 Yhteiskuntatieteiden filosofia, 3-5 ov
- Kf281 Metodiopinnot, 1 ov, sekä Kf282 Proseminaari I, 2 ov
- sekä lisäksi haluttaessa muita, vapaavalintaisia filosofian opintoja aine- tai syventävistä opinnoista.

C-oppimäärään (36-54 ov, filosofian aineenopettajan pätevyys) sisältyvät seuraavat opintojaksot:

- B-oppimäärä, vähintään 25 ov
- Kf210 Filosofian historia, 4-6 ov
- aiempiin oppimääriin sisältymättömät opintojaksot seuraavista: Kf230 Etiikka, Kf240 Yhteiskuntafilosofia, Kf260 Tieteenfilosofia, Kf270 Yhteiskuntatieteiden filosofia, kukin 3-5 ov
- Kf283 Proseminaari II, 2 ov
- sekä lisäksi haluttaessa muita, vapaavalintaisia filosofian opintoja aine- tai syventävistä opinnoista.

Täysimääräiset sivuaineopinnot (vähintään 55 ov) koostuvat seuraavista opinnoista:

- C-oppimäärä, vähintään 36 ov
- syventävät opinnot, vähintään 21 ov (Kf310 Tutkimussuunnitelmaseminaari suoritetaan vain, jos tarkoituksena on tehdä myös vapaaehtoinen sivuaineen tutkielma, 10 ov).

Yleisiä opintoja koskevia määräyksiä ja ohjeita

Opintojen suorittaminen

Käytännöllisen filosofian opintojaksot voidaan suorittaa luentokursseilla, pienryhmissä, kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai kirjoittamalla esseitä kuulustelijan kanssa etukäteen sovitulla tavalla. On suositeltavaa, että johdantokurssit suoritetaan osallistumalla luennoille (opintojaksoja Kf110-Kf210 ei voi suorittaa esseinä). Opintojaksojen kuulusteluissa ei saa suorittaa uudelleen edeltäviin opintoihin suoritettua teosta ilman erillistä sopimusta. Tutustu myös laitoksen tenttivastausohjeeseen sivulla: www.valt.helsinki.fi/kfil/tentti.htm

Opintojaksojen vastuuhenkilöinä toimivat laitoksen professorit ja assistentit. Vastuuhenkilöt ilmoitetaan opinto-oppaan osassa II sekä laitoksen kotisivulla ja ilmoitustaululla. Luentokurssien loppukuulustelut oheislukemistoineen suoritetaan aina ao. kurssin pitäjälle. Luentokurssien loppukuulusteluja ei voi suorittaa tiedekuntatenteissä ilman erillistä sopimusta.

Arvostelu

Käytännöllisen filosofian pää- ja sivuaineoppimäärien arvostelu (tyydyttävät, hyvät, erinomaiset tiedot) määräytyy

1) oppimäärän sisältämien opintojaksojen arvosanojen opintoviikoilla painotettuna keskiarvona sekä

2) mahdollisen edeltävän oppimäärän arvosanan perusteella: arvosana erinomaiset tiedot edellyttää, että edeltävästä oppimäärästä on vähintään hyvät tiedot.

Käytännöllisen filosofian metodiopintojen kuulustelu, harjoitusaineet ja kypsyysnäytteet hyväksytään tai hylätään ilman erillistä arvosanaa eikä niitä oteta huomioon oppimäärien arvosanoja laskettaessa.

Suoritusmerkinnät

Opintojaksojen suoritukset viedään laitoksella opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluessa kuulustelusta eikä yksittäisten opintojaksojen suorituksista tarvitse hakea merkintää opintokirjaan. Opintokokonaisuuksien ja oppimäärien sekä tarvittaessa myös yksittäisten opintosuoritusten merkinnät pyydetään laitoksen amanuenssilta. Opintosuoritukset voi ja kannattaa tarkistaa sähköisestä opintosuoritusotteesta.

Opintokokonaisuusmerkinnät kannattaa noutaa heti kokonaisuuden valmistuttua. Kokonaisuusmerkinnät pää- ja sivuaineista on noudettava hyvissä ajoin ennen publiikkiin ilmoittautumista.

Suoritusten vanheneminen

Käytännöllisen filosofian opintojaksot ja opintokokonaisuudet eivät vanhene.

Opiskelu muualla

Käytännöllisen filosofian opiskelijat voivat hakeutua opiskelemaan ulkomaille erilaisten vaihto-ohjelmien kautta (esim. Nordplus ja Sokrates). Vaihto-ohjelmien paikat ovat yleensä haettavana helmikuun loppuun mennessä. Lisätietoja ulkomailla opiskelusta voi kysellä laitoksen amanuenssilta sekä yliopiston neuvontatoimistosta. Käytännöllisen filosofian laitoksella muualla suoritettujen opintojen korvaavuudesta päättää yleensä korvattavan opintojakson tai -kokonaisuuden vastuuhenkilö, suurempien kokonaisuuksien ja ennakkotapausten kyseessä ollessa laitoksen esimies. Korvaavuudesta saa ohjeita laitoksen amanuenssilta.

Opintoneuvonta

Käytännöllisen filosofian laitoksella opintoneuvontaa antavat laitoksen professorit, assistentit sekä amanuenssi. Lisäksi opintojaksojen suorituksista kannattaa aina kysyä palauteta kuulustelevalta opettajalta, mieluimmin välittömästi kuulustelun jälkeen.

Laitoksen amanuenssi vastaa laitoksen yleisestä opintoneuvonnasta, johon kuuluu mm. opintojen rakenne ja laitoksella annettavasta opetuksesta tiedottaminen. Opetushenkilökunta vastaa aineen sisältöön liittyvästä opintoneuvonnasta ja ohjaa opiskelijoita mm. tutkielman aiheen ja sivuaineen valinnassa; assistentit opastavat opintojensa alkuvaiheessa olevia opiskelijoita ja professorit ohjaavat pidemmälle ehtineiden opintoja. Yksittäisistä opintosuorituksista voi ja kannattaa kysyä palautetta opettajien vastaanotolla.

Opintojaksot

Lukuvuoden opetus on esitelty oppaan osassa II. Tarjolla oleva opetus on aina syytä tarkistaa syys- ja kevätlukukausien alussa laitoksen kotisivulta: www.valt.helsinki.fi/kfil ja/tai filosofian opetusmonisteesta, jonka voi noutaa Philosophica-kirjaston aulasta. Käytännöllisen filosofian laitoksen järjestämän opetuksen lisäksi myös useat teoreettisen filosofian tai filosofin (ruots.) kurssit kelpaavat opintojaksojen suorituksiksi. Kurssien suoritustapa ja opintoviikkomäärä ilmoitetaan luennoilla.

admin