Tulostettava versio tuotettu 2005-10-25 11.30.30
Yleisopinnot ovat luonteeltaan yleissivistäviä, muita opintoja tukevia opintoja ja niitä voi sisällyttää tutkintoon myös vapaasti valittavina opintoina. Pakollisena vaadittavat yleisopinnot määräytyvät pääaineen mukaan. Oppiainekohtaiset vaatimukset ovat esitetty opinto-oppaan yhteisessä osassa http://www.valt.helsinki.fi/opetus/valt .
Kansantaloustieteen perusopinnoissa tutustutaan kansantaloustieteen keskeisiin käsitteisiin ja näiden avulla yhteiskunnan ilmiöiden jäsentelyyn. Lisäksi perehdytään Suomen talouteen ja maailmantalouteen. Aineopintojen teoriassa opiskellaan mikro- ja makrotalousteoriaa. Kansantalouden erityisteemoissa perehdytään oman valinnan mukaan soveltavaan analyysiin ja laajennetaan talouden tuntemusta. Menetelmissä keskitytään taloudellisten mallien matematiikkaan ja ekonometriaan.
Opintojakso on johdatus nykyaikaisen kansantaloustieteen ajattelutapoihin, teoreettiseen perustaan ja taloudellista käyttäytymistä koskevaan empiiriseen tietämykseen. Siinä käsitellään toisaalta yksittäisten taloudenpitäjien käyttäytymiseen, kilpailuun ja markkinamuotoihin liittyviä kysymyksiä. Toisaalta huomion kohteena on kansantalous kokonaisuutena ja sen suorituskyvyn vaihteluiden syyt ja kokonaistaloudellisten suureiden – kuten esim. kulutuksen, investointien, vaihtotaseen – väliset riippuvuudet. Myös pitkän ja lyhyen aikavälin talouspolitiikan kysymyksenasettelut ja mahdollisuudet tuodaan esiin soveltuvissa kohdissa.
Suoritustapa: Luentoja 50 t ja niihin liittyviä harjoituksia sekä kuulustelut.
Oppikirjoja suositellaan pidettäväksi mukana luennoilla.
Opintojakso esittelee Suomen kansantalouden ja maailmantalouden kehitystä, nykytilaa, rakennetta ja ongelmia sekä kansantalouden tilinpitoa.
Suoritustapa: Luentoja 32 t ja kuulustelut.
Opintojaksossa käsitellään kuluttajan kysyntäteoriaa, yrityksen teoriaa ja markkinamuotoja sekä yleisen tasapainoteorian ja hyvinvointiteorian perustuloksia. Mikrotalousteorian sovellutuksina käsitellään julkisen talouden kysymyksiä. Tavoitteena on syventää perusteiden kurssilla hankittuja mikrotalousteorian tietoja sekä opettaa käyttämään mikrotaloustieteen analyysimenetelmiä.
Suoritustapa: Luentoja 45 t ja niihin liittyviä harjoituksia sekä kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojakso KA1.
Makrotalouden käyttäytymistä selittävät kilpailevat teoriat ja mallit ovat kurssin keskeistä sisältöä. Asioita tarkastellaan sekä suhdanne- että kasvuteoreettisesta näkökulmasta. Käsiteltäviä asioita ovat mm. kansantulon, työllisyyden, inflaation, korkojen ja valuuttakurssien määräytyminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Myös finanssi- ja rahapolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat tärkeällä sijalla. Tavoitteena on syventää perusteiden kurssilla hankittuja makrotalousteorian tietoja sekä opettaa käyttämään makrotaloustieteen analyysimenetelmiä.
Suoritustapa: Luentoja 45 t ja niihin liittyviä harjoituksia sekä kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojakso KA1.
VM:n, ETLA:n, PT:n ja PTT:n tuoreimmat taloudellista kehitystä koskevat katsaukset.
Oppikirjoja suositellaan pidettäväksi mukana luennoilla.
Opintojakso käsittelee kansantaloustieteen erityisaloja ja -kysymyksiä.
Suoritustapa : Opiskelijat suorittavat vähintään kuusi opintoviikkoa seuraavista:
Kohdat (a-g) ovat kansantaloustieteen keskeisiä erityisalueita, joista laitos pyrkii järjestämään luentokurssin (24 t) joka lukuvuosi. Opiskelija voi suorittaa samassakin kohdassa useita erilaisia kursseja sopimuksen mukaan.
Huom.! Jos opiskelija aikoo valita syventävissä opinnoissa kansainvälisen talouden tai julkisen talouden linjan, KA6a/KA6b on suoritettava tässä jaksossa pakollisena. Niiltä opiskelijoilta, jotka aikovat erikoistua kaupunkitaloustieteeseen julkisen talouden linjan sisällä, vaaditaan pakollisena myös opintojakso KA6d.
Edeltävät opinnot : Opintojakso KA1. Sen lisäksi suositellaan, että ennen KA6:n opintojaksoa opiskelija suorittaa mikrotalousteorian kurssin KA4. Huom.! Kohdissa KA6j ja KA6k edellytetään edeltävinä opintoina myös opintojaksoa KA7 ekonometrian johdantokurssi. Kohdassa KA6j suositellaan myös jakson KA8 matemaattiset menetelmät suorittamista.
Edeltävät opinnot: Opintojakso KA1. Sen lisäksi suositellaan, että ennen KA6:n opintojaksoa opiskelija suorittaa mikrotalousteorian kurssin KA4.
Edeltävät opinnot: Opintojakso KA1. Sen lisäksi suositellaan, että ennen KA6:n opintojaksoa opiskelija suorittaa mikrotalousteorian kurssin KA4.
Edeltävät opinnot: Opintojakso KA1. Sen lisäksi suositellaan, että ennen KA6:n opintojaksoa opiskelija suorittaa mikrotalousteorian kurssin KA4.
Ilmoitetaan luennoilla.
Edeltävät opinnot: Opintojakso KA1. Sen lisäksi suositellaan, että ennen KA6:n opintojaksoa opiskelija suorittaa mikrotalousteorian kurssin KA4.
Edeltävät opinnot: Opintojakso KA1. Sen lisäksi suositellaan, että ennen KA6:n opintojaksoa opiskelija suorittaa mikrotalousteorian kurssin KA4.
Edeltävät opinnot: Opintojakso KA1. Sen lisäksi suositellaan, että ennen KA6:n opintojaksoa opiskelija suorittaa mikrotalousteorian kurssin KA4.
Edeltävät opinnot: Opintojakso KA1. Sen lisäksi suositellaan, että ennen KA6:n opintojaksoa opiskelija suorittaa mikrotalousteorian kurssin KA4.
Ilmoitetaan luennoilla.
Puolen lukukauden mittaisia essee-seminaareja pidetään sekä syys- että kevätlukukaudella eri aihepiireistä. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan lukukausien alussa.
Edeltävät opinnot: Opintojakso KA1. Sen lisäksi suositellaan, että ennen KA6:n opintojaksoa opiskelija suorittaa mikrotalousteorian kurssin KA4.
Ekonometrian, tilastotieteen tai matematiikan kursseja, jotka ovat vähintään aineopintotasoisia (2 ov). Asiasta sovitaan ekonometrian professorin kanssa.
Edeltävät opinnot: Opintojakso KA1. Sen lisäksi suositellaan, että ennen KA6:n opintojaksoa opiskelija suorittaa mikrotalousteorian kurssin KA4.
Makrotaloudelliset muuttujat ovat tyypillisesti aikasarjoja. Jaksossa tutustutaan aikasarjojen mallittamisen perusmenetelmiin. Aikasarjaekonometriaan suuntautuvat voivat suorittaa tässä kohdassa myös ekonometrian syventävien opintojen erityiskysymyksiin sisältyvät kohdat E2.2a (2 ov) tai E2.3a (3 ov).
Edeltävät opinnot: Opintojakso KA1. Sen lisäksi suositellaan, että ennen KA6:n opintojaksoa opiskelija suorittaa mikrotalousteorian kurssin KA4.
Huom.! Kohdassa KA6j edellytetään edeltävinä opintoina myös opintojaksoa KA7 ekonometrian johdantokurssi sekä suositellaan jakson KA8 matemaattiset menetelmät suorittamista.
Tässä käsitellään ekonometrisen tutkimuksen "perimmäisiä kysymyksiä"; tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä ja sen ekonometrisen mallintamisen mahdollisuuksia ja ongelmia. Asiaan voi perehtyä vasta kun tuntee ekonometrian perustekniikat (vähintään oj. KA7).
Edeltävät opinnot: Opintojakso KA1. Sen lisäksi suositellaan, että ennen KA6:n opintojaksoa opiskelija suorittaa mikrotalousteorian kurssin KA4.
Huom.! Kohdassa KA6k edellytetään edeltävinä opintoina myös opintojaksoa KA7 ekonometrian johdantokurssi.
(Opiskelija saa artikkelit kopioitavaksi omaan käyttöönsä kansantaloustieteen laitoksesta.)
Tilastolliset tai ekonometriset ohjelmistot, taulukkolaskenta, tietokantaohjelmat, ohjelmointi.
Harjoitustyöllä (n. 10 sivua) osoitettu ohjelmiston hallinta. Harjoitustyöksi soveltuu laitokselta saatu tutkimusprojekteihin tai tietokantoihin liittyvä osatehtävä tai erikseen sovittu oma tehtävä. Sopivia tehtäviä voi tiedustella ekonometrian professorilta.
Edeltävät opinnot: Opintojakso KA1. Sen lisäksi suositellaan, että ennen KA6:n opintojaksoa opiskelija suorittaa mikrotalousteorian kurssin KA4.
Kursseja tai kirjallisuutta sopimuksen mukaan.
Edeltävät opinnot: Opintojakso KA1. Sen lisäksi suositellaan, että ennen KA6:n opintojaksoa opiskelija suorittaa mikrotalousteorian kurssin KA4.
Opintojaksossa tarkastellaan ekonometriassa laajasti käytettyä pienimmän neliösumman regressioanalyysiä ja sen muunnoksia. Keskeisiä kohtia ovat yhden ja useamman selittävän muuttujan regressiomallien "oletuksien" eli käyttöedellytysten erittely, parametrien estimaattoreiden ominaisuudet ja parametreja koskevien hypoteesien testaaminen. Simultaanimallien estimointia ja identifioituvuutta tutkitaan myös alustavasti.
Suoritustapa: Luentoja 32 t, aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja kuulustelut.
Huom.! Kuulusteluissa tentitään kertauksena myös tilastotieteen peruskäsitteet (tarkemmat ohjeet ja luettelo kysyttävistä käsitteistä saatavissa laitoksen kansliasta).
Myös tilastotieteen aineopintojen ekonometrian erikoiskurssi tai kauppakorkeakoulujen vastaavat kurssit voidaan hyväksyä kohdan suoritukseksi. Muiden laitosten ekonometrian kurssien vastaavuudesta sovitaan ekonometrian professorin kanssa.
Edeltävät opinnot: Opintojakso KA1, Tilastotieteen johdantokurssi (oj. 1) sekä Matemaattisen analyysin kurssin osat 1 ja 2 (oj. 19A+B) tai vastaavat.
Opintojaksossa perehdytään aluksi taloudellisten mallien maksimointi- ja minimointiehtojen johtamiseen ja komparatiivisen statiikan tuloksiin. Tämän jälkeen keskitytään differentiaali- ja differenssiyhtälöiden sekä -systeemien ratkaisemiseen ja näiden taloudellisiin sovellutuksiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyisi opintojakson jälkeen ratkaisemaan ja analysoimaan staattisia ja dynaamisia taloudellisia malleja.
Suoritustapa: Luentoja 30 t ja niihin liittyviä harjoituksia sekä kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojakso KA1 sekä matemaattisen analyysin kurssi ja tilastotieteen johdantokurssi.
(vain pääaineopiskelijoille)
Proseminaarin tarkoituksena on harjaannuttaa lähdemateriaalin hankkimiseen ja järjestelmälliseen hyväksikäyttöön, suulliseen ja kirjalliseen tieteelliseen esitystapaan sekä tieteelliseen keskusteluun.
Suoritustapa: Lukukauden kestävässä proseminaarissa laaditaan sovituista aiheista kirjallisia esityksiä ja arvioidaan niitä.
Edeltävät opinnot: Vähintään opintojakso KA4 tai KA5 (myös opintojaksoa KA7 suositellaan).
Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa tässä kohdassa myös syventävien opintojen jakson S1. Makrotalousteorian syventävä kurssi, 6 ov.
Opintojaksossa KA11 käsitellään kuluttajan, yrityksen, kilpailullisten markkinoiden, epätäydellisen kilpailun, yleisen tasapainon ja hyvinvointianalyysin modernit teoriat. Tavoitteena on syventää ja laajentaa mikrotalousteorian kurssilla hankittuja menetelmällisiä ja sisällöllisiä valmiuksia resurssien allokaation perusteoriassa.
Suoritustapa: Luentoja 32 t ja niihin liittyviä harjoituksia sekä kuulustelut. Tämän kohdan kuulusteluun sisältyy mm. yksi laajempi esseemuotoinen kysymys.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA1 – KA5 ja KA7 sekä matematiikan A-oppimäärä (16 ov) ja tilastotieteestä perusopintojen vaihtoehto I:stä 11 ov. Ekonometrian linjan opiskelijat: kuten edellä mutta on suositeltavaa, että tilastotieteen ainopinnoista 31 opintoviikkoa on suoritettuna tätä kohtaa aloitettaessa.
Kandidaatintutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa kirjalliseen ilmaisuun, tieteelliseen esitystapaan sekä tutkimusmenetelmiin. Tutkielmana voidaan hyväksyä yhtenäisestä aihepiiristä kirjoitettu esitys tai kirjallisuuskatsaus laitoksen opettajan kanssa sovitusta teemasta. Tutkielma laaditaan itsenäisesti ilman erityisohjausta. Työn vaadittava laajuus on 30–40 sivua. Laitoksen määräämä opettaja tarkastaa ja arvostelee tutkielman.
Edeltävät opinnot: Tutkielma voidaan jättää tarkastettavaksi sen jälkeen kun kansantaloustieteen perus- ja aineopinnot sekä äidinkielen opinnot on suoritettu. Harjoitusaineesta on oltava rekisterissä äidinkielen opettajan hyväksymismerkintä. Tutkielma jätetään kansantaloustieteen laitoksen kansliaan viimeistään yhdeksää päivää ennen kypsyyskoetta (ks. tarkemmin valtiotieteellisen tiedekunnan ohjeita, verkkosivu http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/index.htm ).
Huom.! Suoraan maisterin tutkintoon tähtäävät opiskelijat eivät laadi kandidaatin tutkielmaa.
Harjoitusaine: Ennenkuin tutkielma jätetään tarkastettavaksi se viedään harjoitusaineena myös tiedekunnan äidinkielen opettajalle, joka tarkastaa valikoivasti työn kieliasun. Jos se ei ole hyväksyttävä, sitä on korjattava äidinkielen opettajan opastuksen mukaan.
Kypsyysnäyte: Opiskelija kirjoittaa kandidaatintutkielmaansa liittyvän kypsyysnäytteen, jonka tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielmaan sekä riittävää suomen tai ruotsin kielenkäytön hallintaa. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan WebOodissa Opintotoimiston kypsyysnäyte-sivun kautta.
Syventävissä opinnoissa palataan mikro- ja makrotalousteoriaan yleisemmällä ja abstraktimmalla tarkastelutasolla ja harjaannutaan jo itsenäiseen taloudelliseen analyysiin valitulla erityisalalla.
Mikäli opiskelija on jo aineopinnoissa suorittanut ja sitonut makrotalousteorian syventävän kurssin perus- ja aineopintojen opintokonaisuuteen, opiskelijan on suoritettava tässä kohdassa mikrotalousteorian syventävä kurssi pakollisena (KA11).
Opintojakson S1 tavoitteena on syventää ja laajentaa makrotalousteorian kurssin yhteydessä hankittuja menetelmällisiä ja sisällöllisiä valmiuksia. Opintojaksossa perehdytään aikaisempaa enemmän makroteoreettisessa tutkimuksessa sovellettaviin tutkimusmenetelmiin.
Suoritustapa: Luentoja 32 t ja niihin liittyviä harjoituksia sekä kuulustelut. Tämän kohdan kuulusteluun sisältyy mm. yksi laajempi esseemuotoinen kysymys.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA1 – KA5 ja KA7– KA8 sekä matematiikan A-oppimäärä (16 ov) ja tilastotieteestä perusopintojen vaihtoehto I:stä 11 ov. Ekonometrian linjan opiskelijat: kuten edellä mutta on suositeltavaa, että tilastotieteen aineopinnoista 31 opintoviikkoa on suoritettuna tätä kohtaa aloitettaessa.
Kansantaloustieteen yleisessä linjassa painottuvat taloustieteen lähinnä mikrotaloudelliseen teorianmuodostukseen ja tutkimusmenetelmiin liittyvät kysymykset.
Huom.! Yleisellä linjalla ei ole varsinaista runko-osaa. Linjan valitsevan on suoritettava pakollisena vähintään 4 ov yleisen linjan vaihtoehtoisista opinnoista (Y1.1-Y1.7). Valinnaisena materiaalina (5 ov) opiskelija voi suorittaa joko linjaan liittyviä muita teemoja (Y2) tai sisällyttää opintoihinsa vapaasti syventävien opintojen eri linjojen opintojaksoja tai sopimuksen mukaan suorituksia muiden korkeakoulujen opetuksessa.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritettava vähintään kaksi jaksoa seuraavista:
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Seuraavat artikkelit (opiskelija saa aikakauskirjojen artikkelit kopioitavaksi omaan käyttöönsä kansantaloustieteen laitoksesta):
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Tähän kohtaan voidaan sisällyttää joko Y1:n ylimääräiset mikrotaloustieteelliset kurssit tai sopimuksen mukaan muiden laitosten tai korkeakoulujen sopivia kursseja.
Opintojakson tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvään kirjalliseen ja suulliseen esitykseen.
Suoritustapa: Seminaarityöskentelyä on kaksi lukukautta. Tähän sisältyy tutkielman aihepiirin alkuhahmottelu, kysymyksenasettelun täsmentäminen ja tutkimussuunnitelman laatiminen. Tavoitteena on oman pro gradu -tutkielman käynnistäminen ja saattaminen mahdollisimman pitkälle seminaarin aikana. Seminaarin yhteydessä valmistetaan 1-2 pienimuotoista aihe-esittelyä tulevan pro gradu -työn teemasta sekä varsinaiset seminaariesitelmät (2 kpl). Niiden tehtävänä on valmentaa opiskelijaa varsinaisen tutkielman laatimiseen siten, että ne läheisesti liittyvät tutkielmaan tai ovat alustavia osia tutkielmasta. Seminaarin voi aloittaa joko syys- tai kevätlukukaudella.
Huom.! Oman aihepiirin täsmentämiseksi ja seminaarityöskentelyn tehostamiseksi opiskelijoita kehotetaan ottamaan yhteyttä seminaarinvetäjiin hyvissä ajoin ennen seminaarien alkamista. Laitoksen ilmoitustaululla on nähtävänä lista seminaarien aihepiireistä ja vetäjistä lukukausien alussa.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot, opintojakso S1 sekä äidinkielen opinnot.
Tutustutaan tutkielmien aihepiiriin liittyvään kirjallisuuteen.
Tutkielmaseminaarin esitelmä viimeistellään harjoitusaineeksi, joka jätetään tarkastettavaksi tiedekunnan äidinkielen opettajalle. Jos aineen kieliasu ei ole hyväksyttävä (arvosana alhaisempi kuin 2- ), ainetta on korjattava äidinkielen opettajan opastuksen mukaan. Asiasisällön tarkastaa seminaarinvetäjä (aine jätetään seminaarinvetäjän assistentille). Harjoitusaineen tulee olla hyväksyttynä sekä asiasisällön että kielen suhteen, kun pro gradu -tutkielma jätetään tarkastettavaksi.
Huom.! Mikäli harjoitusaine on kirjoitettu jo kandidaatin tutkielman yhteydessä opiskelijan ei tarvitse enää kirjoittaa harjoitusainetta äidinkielen tarkastusta varten.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot, opintojakso S1 sekä äidinkielen opinnot.
Harjoitusaineita vastaanottavat lv. 2004-2005
(vastaanottoaikana tai sopimuksen mukaan):Pääaineopiskelijat voivat sisällyttää työharjoittelun vaihtoehtoisena opintosuorituksena syventävän linjan valinnaisiin opintoihin. Kansantaloustieteen laitos välittää palkallisia harjoittelupaikkoja lähinnä valtion budjettitalouden piiriin kuuluvissa virastoissa ja tutkimuslaitoksissa. Paikkoja on rajoitettu määrä ja ne tulevat yleensä hakuun välittömästi kevätlukukauden alussa. Opiskelijan itsensä muilta työnantajilta hankkima työpaikka voidaan myös hyväksyä harjoittelupaikaksi, jos siitä on sovittu hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkamista a.o. linjasta vastaavan professorin kanssa.
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija työharjoittelun avulla kansantaloustieteen opintoihin liittyviin käytännön työtehtäviin.
Suoritustapa: Vähintään 3 kuukautta kestävä yhtäjaksoinen työharjoittelu ennakolta sovitussa harjoittelupaikassa. Harjoittelun päätyttyä opiskelijan tulee laatia kirjallinen raportti harjoittelusta laitoksen antamien ohjeiden mukaan. Tarkempia tietoja saa amanuenssilta, joka toimii kansantaloustieteen laitoksen harjoitteluyhdyshenkilönä.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tutkimustyöhön, tutkimusmenetelmien hallintaan, lähteiden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Uusia tieteellisiä tuloksia ei hyvältäkään pro gradu -tutkielmalta välttämättä edellytetä. Tutkimusaiheen valinta on syytä rajata aiheen tutkittavuuden ja työmäärän kannalta siten, että tutkielma on mahdollista tehdä mitoitusta vastaavalla työmäärällä (20 ov).
Suoritustapa: Tutkielma toteutetaan ohjaajaksi sovitun professorin valvonnassa.
Edeltävät opinnot: Harjoitusaine sekä vieraan kielen opinnot tulee olla suoritettuna tutkielmaa tarkastettavaksi jätettäessä (ks. tarkemmin valtiotieteellisen tiedekunnan ohjeita, verkkosivu http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/index.htm ).
Makrotalousteorian linjalla perehdytään makrotalous- ja suhdanneteorian sekä raha- ja finanssipolitiikan perusteisiin ja kytkentöihin mm. pääomamarkkinoihin ja kansainvälisiin rahoitusmarkkinoihin.
Huom.! Makrotalousteorian linjan valitsevan on suoritettava linjan jaksot M1.1 ja M1.2 pakollisena. Valinnaisena materiaalina (5 ov) opiskelija voi suorittaa joko linjaan liittyviä teemoja tai sisällyttää opintoihinsa vapaasti syventävien opintojen eri linjojen opintojaksoja tai sopimuksen mukaan suorituksia muiden korkeakoulujen opetuksessa.
Makrotalousteorian linjan jaksot M1.1 ja M1.2 suoritetaan eri opintojaksoina.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Opintojaksossa perehdytään rahapolitiikan aikakonsistenssiongelmaan, sitoutumiseen, keskuspankin itsenäisyyden merkitykseen ja kysymykseen raha- ja finanssipolitiikan koordinaatiosta.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
(Opiskelija saa artikkelit kopioitavaksi omaan käyttöönsä kansantaloustieteen laitoksesta.)
Opintojaksossa perehdytään työllisyyden määräytymisen ja työttömyyden ongelmiin teorian ja empiirisen tutkimuksen pohjalta.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
(Opiskelija saa artikkelit kopioitavaksi omaan käyttöönsä kansantaloustieteen laitoksesta.)
Opintojaksossa opiskelija voi valita 5 ov (tai enemmän) alla mainituista teemoista:
Suoritustapa: luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1. Opintojaksossa M2.2 edeltävinä opintoina edellytetään myös kohdan KA6f suorittamista.
Opintojakso käsittelee uutta klassista makrotalousteoriaa, reaalista ja monetaarista suhdanneteoriaa ja talouspolitiikan ekonometriaa.
Suoritustapa: luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Luentokurssilla käsitellään moderni yritysrahoituksen teoria, riskivaateiden hinnoitteluteoriat sekä optioiden hinnoittelumallit.
Suoritustapa: luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1. Opintojaksossa M2.2 edeltävinä opintoina edellytetään myös kohdan KA6f suorittamista.
Opintojaksossa käsitellään kansainvälistä CAP-mallia, korkopariteetteja, valuuttakurssin käyttäytymistä, kansainvälistä velkaantumista, vaihtotaseen määräytymistä ja kasvua.
Suoritustapa: luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Opintojakson tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvään kirjalliseen ja suulliseen esitykseen.
Suoritustapa: Seminaarityöskentelyä on kaksi lukukautta. Tähän sisältyy tutkielman aihepiirin alkuhahmottelu, kysymyksenasettelun täsmentäminen ja tutkimussuunnitelman laatiminen. Tavoitteena on oman pro gradu -tutkielman käynnistäminen ja saattaminen mahdollisimman pitkälle seminaarin aikana. Seminaarin yhteydessä valmistetaan 1-2 pienimuotoista aihe-esittelyä tulevan pro gradu -työn teemasta sekä varsinaiset seminaariesitelmät (2 kpl). Niiden tehtävänä on valmentaa opiskelijaa varsinaisen tutkielman laatimiseen siten, että ne läheisesti liittyvät tutkielmaan tai ovat alustavia osia tutkielmasta. Seminaarin voi aloittaa joko syys- tai kevätlukukaudella.
Huom.! Oman aihepiirin täsmentämiseksi ja seminaarityöskentelyn tehostamiseksi opiskelijoita kehotetaan ottamaan yhteyttä seminaarinvetäjiin hyvissä ajoin ennen seminaarien alkamista. Laitoksen ilmoitustaululla on nähtävänä lista seminaarien aihepiireistä ja vetäjistä lukukausien alussa.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot, opintojakso S1 sekä äidinkielen opinnot.
Tutustutaan tutkielmien aihepiiriin liittyvään kirjallisuuteen.
Tutkielmaseminaarin esitelmä viimeistellään harjoitusaineeksi, joka jätetään tarkastettavaksi tiedekunnan äidinkielen opettajalle. Jos aineen kieliasu ei ole hyväksyttävä (arvosana alhaisempi kuin 2- ), ainetta on korjattava äidinkielen opettajan opastuksen mukaan. Asiasisällön tarkastaa seminaarinvetäjä (aine jätetään seminaarinvetäjän assistentille). Harjoitusaineen tulee olla hyväksyttynä sekä asiasisällön että kielen suhteen, kun pro gradu -tutkielma jätetään tarkastettavaksi.
Huom.! Mikäli harjoitusaine on kirjoitettu jo kandidaatin tutkielman yhteydessä opiskelijan ei tarvitse enää kirjoittaa harjoitusainetta äidinkielen tarkastusta varten.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot, opintojakso S1 sekä äidinkielen opinnot.
Harjoitusaineita vastaanottavat lv. 2004-2005
(vastaanottoaikana tai sopimuksen mukaan):Pääaineopiskelijat voivat sisällyttää työharjoittelun vaihtoehtoisena opintosuorituksena syventävän linjan valinnaisiin opintoihin. Kansantaloustieteen laitos välittää palkallisia harjoittelupaikkoja lähinnä valtion budjettitalouden piiriin kuuluvissa virastoissa ja tutkimuslaitoksissa. Paikkoja on rajoitettu määrä ja ne tulevat yleensä hakuun välittömästi kevätlukukauden alussa. Opiskelijan itsensä muilta työnantajilta hankkima työpaikka voidaan myös hyväksyä harjoittelupaikaksi, jos siitä on sovittu hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkamista a.o. linjasta vastaavan professorin kanssa.
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija työharjoittelun avulla kansantaloustieteen opintoihin liittyviin käytännön työtehtäviin.
Suoritustapa: Vähintään 3 kuukautta kestävä yhtäjaksoinen työharjoittelu ennakolta sovitussa harjoittelupaikassa. Harjoittelun päätyttyä opiskelijan tulee laatia kirjallinen raportti harjoittelusta laitoksen antamien ohjeiden mukaan. Tarkempia tietoja saa amanuenssilta, joka toimii kansantaloustieteen laitoksen harjoitteluyhdyshenkilönä.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tutkimustyöhön, tutkimusmenetelmien hallintaan, lähteiden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Uusia tieteellisiä tuloksia ei hyvältäkään pro gradu -tutkielmalta välttämättä edellytetä. Tutkimusaiheen valinta on syytä rajata aiheen tutkittavuuden ja työmäärän kannalta siten, että tutkielma on mahdollista tehdä mitoitusta vastaavalla työmäärällä (20 ov).
Suoritustapa: Tutkielma toteutetaan ohjaajaksi sovitun professorin valvonnassa.
Edeltävät opinnot: Harjoitusaine sekä vieraan kielen opinnot tulee olla suoritettuna tutkielmaa tarkastettavaksi jätettäessä (ks. tarkemmin valtiotieteellisen tiedekunnan ohjeita, verkkosivu http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/index.htm ).
Ekonometrian linja perehdyttää ekonometrian tilastotieteelliseen perustaan ja johdattaa empiiriseen taloudelliseen tutkimukseen, ennustamiseen ja simulointiin. Ekonometriaan erikoistuvalta edellytetään varsin laajoja tilastotieteen opintoja.
Huom.! Ekonometrian linjalla ekonometrian tilastolliset perusteet (4 ov) on pakollinen. Valinnaisena materiaalina (5 ov) opiskelija voi suorittaa joko linjaan liittyviä teemoja tai sisällyttää opintoihinsa vapaasti syventävien opintojen eri linjojen opintojaksoja tai sopimuksen mukaan suorituksia muiden korkeakoulujen opetuksessa.
Opintojaksossa esitetään ekonometrian menetelmille tilastotieteellinen perustelu. Kysymys on matemaattisen tilastotieteen keskeisistä tuloksista ja niiden yhteydestä ekonometriseen tutkimukseen. Kurssin pääaiheita ovat todennäköisyyslaskennan ja stokastisten prosessien tiiviin esittelyn jälkeen tilastollinen päättely lineaarisen regressiomallin tapauksessa sekä regressiomallin yleistäminen stokastisten selittäjien, muuttuvien parametrien ja dynaamisten mallien tapaukseen.
Esitystapa on tiivis ja nopeasti etenevä: kuulijoiden edellytetään hallitsevan mm. tilastotieteen aineopintojen keskeiset asiat. Tavoitteena on antaa matemaattiseen tilastotieteeseen perustuva käsitys ekonometrisen tutkimuksen mahdollisuuksista, ongelmista ja käyttöedellytyksistä.
Suoritustapa: Luentoja 44 t, aktiivinen osallistuminen teoria- ja atk-harjoituksiin sekä kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Tilastotieteen aineopintoja (31 ov) ja opintojaksot KA11 ja S1.
Opiskelija voi valita 5 ov:a (tai enemmän) alla mainituista teemoista:
Opintojaksoon sisältyy valinnaisia erityismenetelmiä, joita käytetään taloudellisten ilmiöiden tutkimisessa, sekä lisäksi ekonometrian sovellutuksia käsittelevät laitoksen kurssit. Vaihtoehtoina soveltuvat myös tilastotieteen aineopintoihin tai syventäviin opintoihin sisältyvät opintojaksot esim. aikasarja-analyysistä, stokastisista prosesseista, otantatutkimusten menetelmistä ja operaatiotutkimuksesta. Selvästi kohdan KA7 kanssa päällekkäisiä opintojaksoja ei tässä hyväksytä. Tilastotieteen aineopintojen ja syventävien opintojen valinnanvaraiset erikoiskurssit lasketaan 3 opintoviikon suoritukseksi. Myös muiden laitosten tai korkeakoulujen menetelmäopintoja voidaan hyväksyä opintojakson suoritukseksi. Suoritusten soveltuvuudesta sovitaan tarkemmin ekonometrian professorin kanssa.
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija ekonometrian johonkin sovellutusalueeseen tai erityismenetelmään ja sen käyttömahdollisuuksiin sekä oikeaan soveltamiseen käytännön tutkimustilanteissa.
Suoritustapa: Luentosarjan yhteydessä kulloinkin esitettävällä tavalla. Tilastotieteen ja muiden laitosten opintojaksojen tapauksessa noudatetaan a.o. laitoksen vaatimuksia ja kuulusteluista vastaa kyseinen laitos.
Edeltävät opinnot: Tilastotieteen aineopintoja (31 ov) ja opintojaksot KA11 ja S1.
a) Vuosittain vaihtuva (1 ov:n) ekonometrian sovellutuskurssi.
b) Muu 1 ov:n ekonometrian erityismenetelmä tai sovellutusalue, esim. KA6k Ekonometrian metodologia (ellei ole käytetty perus- ja aineopinnoissa).
Suoritustapa: Luentosarjan yhteydessä kulloinkin esitettävällä tavalla. Tilastotieteen ja muiden laitosten opintojaksojen tapauksessa noudatetaan a.o. laitoksen vaatimuksia ja kuulusteluista vastaa kyseinen laitos.
Edeltävät opinnot: Tilastotieteen aineopintoja (31 ov) ja opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentosarjan yhteydessä kulloinkin esitettävällä tavalla. Tilastotieteen ja muiden laitosten opintojaksojen tapauksessa noudatetaan a.o. laitoksen vaatimuksia ja kuulusteluista vastaa kyseinen laitos.
Edeltävät opinnot: Tilastotieteen aineopintoja (31 ov) ja opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentosarjan yhteydessä kulloinkin esitettävällä tavalla. Tilastotieteen ja muiden laitosten opintojaksojen tapauksessa noudatetaan a.o. laitoksen vaatimuksia ja kuulusteluista vastaa kyseinen laitos.
Edeltävät opinnot: Tilastotieteen aineopintoja (31 ov) ja opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentosarjan yhteydessä kulloinkin esitettävällä tavalla. Tilastotieteen ja muiden laitosten opintojaksojen tapauksessa noudatetaan a.o. laitoksen vaatimuksia ja kuulusteluista vastaa kyseinen laitos.
Edeltävät opinnot: Tilastotieteen aineopintoja (31 ov) ja opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentosarjan yhteydessä kulloinkin esitettävällä tavalla. Tilastotieteen ja muiden laitosten opintojaksojen tapauksessa noudatetaan a.o. laitoksen vaatimuksia ja kuulusteluista vastaa kyseinen laitos.
Edeltävät opinnot: Tilastotieteen aineopintoja (31 ov) ja opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentosarjan yhteydessä kulloinkin esitettävällä tavalla. Tilastotieteen ja muiden laitosten opintojaksojen tapauksessa noudatetaan a.o. laitoksen vaatimuksia ja kuulusteluista vastaa kyseinen laitos.
Edeltävät opinnot: Tilastotieteen aineopintoja (31 ov) ja opintojaksot KA11 ja S1.
Esimerkiksi:
Suoritustapa: Luentosarjan yhteydessä kulloinkin esitettävällä tavalla. Tilastotieteen ja muiden laitosten opintojaksojen tapauksessa noudatetaan a.o. laitoksen vaatimuksia ja kuulusteluista vastaa kyseinen laitos.
Edeltävät opinnot: Tilastotieteen aineopintoja (31 ov) ja opintojaksot KA11 ja S1.
Edeltävät opinnot: Tilastotieteen aineopintoja (31 ov) ja opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentosarjan yhteydessä kulloinkin esitettävällä tavalla. Tilastotieteen ja muiden laitosten opintojaksojen tapauksessa noudatetaan a.o. laitoksen vaatimuksia ja kuulusteluista vastaa kyseinen laitos.
Edeltävät opinnot: Tilastotieteen aineopintoja (31 ov) ja opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentosarjan yhteydessä kulloinkin esitettävällä tavalla. Tilastotieteen ja muiden laitosten opintojaksojen tapauksessa noudatetaan a.o. laitoksen vaatimuksia ja kuulusteluista vastaa kyseinen laitos.
Edeltävät opinnot: Tilastotieteen aineopintoja (31 ov) ja opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentosarjan yhteydessä kulloinkin esitettävällä tavalla. Tilastotieteen ja muiden laitosten opintojaksojen tapauksessa noudatetaan a.o. laitoksen vaatimuksia ja kuulusteluista vastaa kyseinen laitos.
Edeltävät opinnot: Tilastotieteen aineopintoja (31 ov) ja opintojaksot KA11 ja S1.
Katso tilastotieteen aineopinnot tai syventävät opinnot.
Edeltävät opinnot: Tilastotieteen aineopintoja (31 ov) ja opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentosarjan yhteydessä kulloinkin esitettävällä tavalla. Tilastotieteen ja muiden laitosten opintojaksojen tapauksessa noudatetaan a.o. laitoksen vaatimuksia ja kuulusteluista vastaa kyseinen laitos.
Edeltävät opinnot: Tilastotieteen aineopintoja (31 ov) ja opintojaksot KA11 ja S1.
Sovitaan erikseen tapauskohtaisesti ekonometrian professorin kanssa.
Edeltävät opinnot: Tilastotieteen aineopintoja (31 ov) ja opintojaksot KA11 ja S1.
Opintojakson tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvään kirjalliseen ja suulliseen esitykseen.
Suoritustapa: Seminaarityöskentelyä on kaksi lukukautta. Tähän sisältyy tutkielman aihepiirin alkuhahmottelu, kysymyksenasettelun täsmentäminen ja tutkimussuunnitelman laatiminen. Tavoitteena on oman pro gradu -tutkielman käynnistäminen ja saattaminen mahdollisimman pitkälle seminaarin aikana. Seminaarin yhteydessä valmistetaan 1-2 pienimuotoista aihe-esittelyä tulevan pro gradu -työn teemasta sekä varsinaiset seminaariesitelmät (2 kpl). Niiden tehtävänä on valmentaa opiskelijaa varsinaisen tutkielman laatimiseen siten, että ne läheisesti liittyvät tutkielmaan tai ovat alustavia osia tutkielmasta. Seminaarin voi aloittaa joko syys- tai kevätlukukaudella.
Huom.! Oman aihepiirin täsmentämiseksi ja seminaarityöskentelyn tehostamiseksi opiskelijoita kehotetaan ottamaan yhteyttä seminaarinvetäjiin hyvissä ajoin ennen seminaarien alkamista. Laitoksen ilmoitustaululla on nähtävänä lista seminaarien aihepiireistä ja vetäjistä lukukausien alussa.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot, opintojakso S1 sekä äidinkielen opinnot.
Tutustutaan tutkielmien aihepiiriin liittyvään kirjallisuuteen.
Tutkielmaseminaarin esitelmä viimeistellään harjoitusaineeksi, joka jätetään tarkastettavaksi tiedekunnan äidinkielen opettajalle. Jos aineen kieliasu ei ole hyväksyttävä (arvosana alhaisempi kuin 2- ), ainetta on korjattava äidinkielen opettajan opastuksen mukaan. Asiasisällön tarkastaa seminaarinvetäjä (aine jätetään seminaarinvetäjän assistentille). Harjoitusaineen tulee olla hyväksyttynä sekä asiasisällön että kielen suhteen, kun pro gradu -tutkielma jätetään tarkastettavaksi.
Huom.! Mikäli harjoitusaine on kirjoitettu jo kandidaatin tutkielman yhteydessä opiskelijan ei tarvitse enää kirjoittaa harjoitusainetta äidinkielen tarkastusta varten.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot, opintojakso S1 sekä äidinkielen opinnot.
Harjoitusaineita vastaanottavat lv. 2004-2005
(vastaanottoaikana tai sopimuksen mukaan):Pääaineopiskelijat voivat sisällyttää työharjoittelun vaihtoehtoisena opintosuorituksena syventävän linjan valinnaisiin opintoihin. Kansantaloustieteen laitos välittää palkallisia harjoittelupaikkoja lähinnä valtion budjettitalouden piiriin kuuluvissa virastoissa ja tutkimuslaitoksissa. Paikkoja on rajoitettu määrä ja ne tulevat yleensä hakuun välittömästi kevätlukukauden alussa. Opiskelijan itsensä muilta työnantajilta hankkima työpaikka voidaan myös hyväksyä harjoittelupaikaksi, jos siitä on sovittu hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkamista a.o. linjasta vastaavan professorin kanssa.
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija työharjoittelun avulla kansantaloustieteen opintoihin liittyviin käytännön työtehtäviin.
Suoritustapa: Vähintään 3 kuukautta kestävä yhtäjaksoinen työharjoittelu ennakolta sovitussa harjoittelupaikassa. Harjoittelun päätyttyä opiskelijan tulee laatia kirjallinen raportti harjoittelusta laitoksen antamien ohjeiden mukaan. Tarkempia tietoja saa amanuenssilta, joka toimii kansantaloustieteen laitoksen harjoitteluyhdyshenkilönä.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tutkimustyöhön, tutkimusmenetelmien hallintaan, lähteiden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Uusia tieteellisiä tuloksia ei hyvältäkään pro gradu -tutkielmalta välttämättä edellytetä. Tutkimusaiheen valinta on syytä rajata aiheen tutkittavuuden ja työmäärän kannalta siten, että tutkielma on mahdollista tehdä mitoitusta vastaavalla työmäärällä (20 ov).
Suoritustapa: Tutkielma toteutetaan ohjaajaksi sovitun professorin valvonnassa.
Edeltävät opinnot: Harjoitusaine sekä vieraan kielen opinnot tulee olla suoritettuna tutkielmaa tarkastettavaksi jätettäessä (ks. tarkemmin valtiotieteellisen tiedekunnan ohjeita, verkkosivu http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/index.htm ).
Julkisen talouden linja perehdyttää julkisen sektorin ja muiden talousyksiköiden vuorovaikutukseen, julkisten menojen ja verojärjestelmän toimintaa käsittelevään teoreettiseen ja empiiriseen tutkimukseen. Linjalla on mahdollisuus syventyä myös kaupunkitaloustieteen kysymyksiin.
Huom.! Julkisen talouden linjalla julkisen talouden syventävä kurssi (4 ov) on pakollinen. Valinnaisena materiaalina (5 ov) opiskelija voi suorittaa joko linjaan liittyviä teemoja tai sisällyttää opintoihinsa vapaasti syventävien opintojen eri linjojen opintojaksoja tai sopimuksen mukaan suorituksia muiden korkeakoulujen opetuksessa.
Opintojakson tavoitteena on laajentaa ja syventää aineopintojen yhteydessä hankittuja julkistaloudellisiin kysymyksiin liittyviä valmiuksia analyysimenetelmien, teorianmuodostuksen ja empiirisen tutkimuksen osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään julkisen sektorin toimintojen kuten julkisten menojen ja verotuksen rakenteen hyvinvointivaikutusten analysointiin.
Suoritustapa: Luentoja 32 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA6b, KA11 ja S1.
Opiskelija voi valita alla mainituista teemoista 5 ov (tai enemmän):
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Opintojaksossa tarkastellaan kotitalouksien asuinpaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä, maan allokaatiota kaupungissa sekä kaupunkien rakenteen ja koon määräytymistä. Huomiota kiinnitetään myös kaupungeille tyypillisten julkishyödykkeiden tarjonnan ongelmiin, asuinpaikkaulkoisvaikutuksiin sekä kaupunkien toimivuuden kannalta tärkeinä pidettäviin liikenneratkaisuihin.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11, S1 ja KA6d.
Opintojaksossa perehdytään ennen muuta saastumisen ehkäisyn kansallisiin ja kansainvälisiin taloudellisiin ongelmiin. Perusteemoihin kuuluvat päästöjen vähennystavoitteen määrittäminen, ohjauskeinojen käytön periaatteiden ja suhteellisen tehokkuuden arviointi sekä maailmanlaajuisten saasteiden rajoittamissopimusten solmimiseen liittyvien kannustimien tutkiminen. Lisäksi tutustutaan suppeasti metsien hyödyntämiseen optimaalisen kiertoajan ja raakapuumarkkinoiden teorian tasolla.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Opintojaksossa tutustutaan hyvinvointiteoriaan ja kustannus-hyötyanalyysiin. Esille tulevia asioita ovat mm. hintojen ja verojen hyvinvointivaikutusten mittaaminen, erilaisten investointikriteerien vertailu, suunnitteluaikavälin "sopiva" pituus sekä investointiprojektien hyötyjen ja kustannusten mittaaminen kokonaistaloudelliselta kannalta.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Opintojakson tavoitteena on laajentaa julkisen talouden syventävän kurssin yhteydessä hankittuja perusvalmiuksia. Tämä tapahtuu mm. tarkastelemalla, mitä käyttäytymis-, kohtaanto- ja hyvinvointivaikutuksia on taloudellisten toimintojen liikkuvuuden kasvulla. Jaksossa tutustutaan myös kuntasektoria koskevaan tutkimukseen.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Opintojaksossa tarkastellaan vaihtoehtoisesti joko modernia talouspolitiikan teoriaa tai poliittisia suhdannevaihteluita. Talouspolitiikan teorialle on tunnusomaista talouspolitiikan tarkastelu yleisön ja politiikan harjoittajien välisenä pelinä. Esille tulevia kysymyksiä ovat mm.: Pitäisikö talouspolitiikassa noudattaa talouden tilasta riippumattomia sääntöjä vai tulisiko pyrkiä harkinnanvaraisuuteen? Minkälaiset talouspolitiikkaan liittyvät institutionaaliset ratkaisut ovat hyviä yhteiskunnan kannalta? Poliittisia suhdannevaihteluja koskevassa kirjallisuudessa analysoidaan poliitikkojen motiiveja ja talouden ja politiikan vuorovaikutusta teoreettisella ja empiirisellä tasolla.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
tai
Opintojaksossa tarkastellaan ns. ulkoisvaikutusten teoriaa sekä julkishyödykkeiden ja ns. klubihyödykkeiden määräytymiseen ja hyvinvointivaikutuksiin liittyviä kysymyksiä erilaisissa tilanteissa mitä tulee taloudenpitäjien vuorovaikutuksen luonteeseen, informaatioon ja transaktiokustannuksiin. Esille tulevia kysymyksiä ovat mm.: Miten ulkoisvaikutuksista johtuvia allokaatiovääristymiä voidaan vähentää, kuinka julkishyödykkeitä koskevia preferenssejä voidaan paljastaa, ja mitkä tekijät vaikuttavat ns. klubien muodostumiseen ja rakenteeseen.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Esimerkiksi:
tai
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
tai
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Opintojakson tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvään kirjalliseen ja suulliseen esitykseen.
Suoritustapa: Seminaarityöskentelyä on kaksi lukukautta. Tähän sisältyy tutkielman aihepiirin alkuhahmottelu, kysymyksenasettelun täsmentäminen ja tutkimussuunnitelman laatiminen. Tavoitteena on oman pro gradu -tutkielman käynnistäminen ja saattaminen mahdollisimman pitkälle seminaarin aikana. Seminaarin yhteydessä valmistetaan 1-2 pienimuotoista aihe-esittelyä tulevan pro gradu -työn teemasta sekä varsinaiset seminaariesitelmät (2 kpl). Niiden tehtävänä on valmentaa opiskelijaa varsinaisen tutkielman laatimiseen siten, että ne läheisesti liittyvät tutkielmaan tai ovat alustavia osia tutkielmasta. Seminaarin voi aloittaa joko syys- tai kevätlukukaudella.
Huom.! Oman aihepiirin täsmentämiseksi ja seminaarityöskentelyn tehostamiseksi opiskelijoita kehotetaan ottamaan yhteyttä seminaarinvetäjiin hyvissä ajoin ennen seminaarien alkamista. Laitoksen ilmoitustaululla on nähtävänä lista seminaarien aihepiireistä ja vetäjistä lukukausien alussa.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot, opintojakso S1 sekä äidinkielen opinnot.
Tutustutaan tutkielmien aihepiiriin liittyvään kirjallisuuteen.
Tutkielmaseminaarin esitelmä viimeistellään harjoitusaineeksi, joka jätetään tarkastettavaksi tiedekunnan äidinkielen opettajalle. Jos aineen kieliasu ei ole hyväksyttävä (arvosana alhaisempi kuin 2- ), ainetta on korjattava äidinkielen opettajan opastuksen mukaan. Asiasisällön tarkastaa seminaarinvetäjä (aine jätetään seminaarinvetäjän assistentille). Harjoitusaineen tulee olla hyväksyttynä sekä asiasisällön että kielen suhteen, kun pro gradu -tutkielma jätetään tarkastettavaksi.
Huom.! Mikäli harjoitusaine on kirjoitettu jo kandidaatin tutkielman yhteydessä opiskelijan ei tarvitse enää kirjoittaa harjoitusainetta äidinkielen tarkastusta varten.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot, opintojakso S1 sekä äidinkielen opinnot.
Harjoitusaineita vastaanottavat lv. 2004-2005
(vastaanottoaikana tai sopimuksen mukaan):Pääaineopiskelijat voivat sisällyttää työharjoittelun vaihtoehtoisena opintosuorituksena syventävän linjan valinnaisiin opintoihin. Kansantaloustieteen laitos välittää palkallisia harjoittelupaikkoja lähinnä valtion budjettitalouden piiriin kuuluvissa virastoissa ja tutkimuslaitoksissa. Paikkoja on rajoitettu määrä ja ne tulevat yleensä hakuun välittömästi kevätlukukauden alussa. Opiskelijan itsensä muilta työnantajilta hankkima työpaikka voidaan myös hyväksyä harjoittelupaikaksi, jos siitä on sovittu hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkamista a.o. linjasta vastaavan professorin kanssa.
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija työharjoittelun avulla kansantaloustieteen opintoihin liittyviin käytännön työtehtäviin.
Suoritustapa: Vähintään 3 kuukautta kestävä yhtäjaksoinen työharjoittelu ennakolta sovitussa harjoittelupaikassa. Harjoittelun päätyttyä opiskelijan tulee laatia kirjallinen raportti harjoittelusta laitoksen antamien ohjeiden mukaan. Tarkempia tietoja saa amanuenssilta, joka toimii kansantaloustieteen laitoksen harjoitteluyhdyshenkilönä.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tutkimustyöhön, tutkimusmenetelmien hallintaan, lähteiden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Uusia tieteellisiä tuloksia ei hyvältäkään pro gradu -tutkielmalta välttämättä edellytetä. Tutkimusaiheen valinta on syytä rajata aiheen tutkittavuuden ja työmäärän kannalta siten, että tutkielma on mahdollista tehdä mitoitusta vastaavalla työmäärällä (20 ov).
Suoritustapa: Tutkielma toteutetaan ohjaajaksi sovitun professorin valvonnassa.
Edeltävät opinnot: Harjoitusaine sekä vieraan kielen opinnot tulee olla suoritettuna tutkielmaa tarkastettavaksi jätettäessä (ks. tarkemmin valtiotieteellisen tiedekunnan ohjeita, verkkosivu http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/index.htm ).
Kansainvälisen talouden linja perehdyttää kansainvälistä kauppaa ja rahajärjestelmää koskevaan teorianmuodostukseen, empiiriseen tutkimukseen sekä kauppa- ja valuuttakurssipolitiikkaan.
Huom.! Kansainvälisen talouden linjalla kansainvälisen talouden syventävät kurssit (4 ov) ovat pakollisia. Valinnaisena materiaalina (5 ov) opiskelija voi suorittaa joko linjaan liittyviä teemoja tai sisällyttää opintoihinsa vapaasti syventävien opintojen eri linjojen opintojaksoja tai sopimuksen mukaan suorituksia muiden korkeakoulujen opetuksessa.
Kansainvälisen talouden syventävät kurssit K1.1 ja K1.2 suoritetaan eri opintojaksoina.
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija perinteiseen Heckscher-Ohlin-Samuelson -puhtaan kaupan teoriaan ja sen sovelluksiin.
Suoritustapa: Luentoja 28 t HKKK:n kansantaloustieteen laitoksessa ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA6a, KA11 ja S1.
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija avoimen talouden rahateoriaan.
Suoritustapa: Luentoja 16 t HY:n kansantaloustieteen laitoksessa ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA8, KA11 ja S1.
Luennoilla ilmoitettava materiaali.
Opintojaksossa opiskelija voi valita 5 ov:a (tai enemmän) alla mainituista teemoista:
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Opintojaksossa esitellään sekä historiallisesti että teorian valossa kansainvälisen rahajärjestelmän kehitystä. Kansainvälisen rahajärjestelmän tarkoituksena on toisaalta laajentaa kansallisten rahojen käytön edut maailmantalouteen ja toisaalta pyrkiä edesauttamaan yksittäisten talouksien vakaata kehitystä. Opintojakson kirjallisuus sisältää näkökohtia molemmista "teemoista".
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Opintojaksossa tutustutaan kansainvälisen talouden empiirisiin sovellutuksiin. Artikkelit käsittelevät sekä perinteisen kaupan teorian testaamisen tuloksia ja lähestymistapoja että kansainväliseen rahoitukseen ja kasvuun liittyvien kysymysten ja ongelmien empiiristä analyysiä. Tavoitteena on pyrkiä valaisemaan teorioiden ja empirian liittymäkohtia ja myös luoda katsauksia kansainvälisen talouden ajankohtaisiin tutkimusteemoihin.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
(*Huom.! Artikkelit voi tulostaa suoraan FinELib:stä.)
Opintojakson tarkoituksena on perehdyttää opiskelija kehitystaloustieteessä käytettyihin teoreettisiin malleihin. Opintojaksossa painotetaan kehitysmaiden talouksien rakenteellisia piirteitä mahdollisimman hyvin huomioonottavia makroteoreettisia tarkasteluja.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Opintojaksossa tutustutaan kansainvälisten raha- ja pääomamarkkinoiden toimintaan ja instituutioihin. Lisäksi käsitellään johdannaisinstrumenttien ominaisuuksia ja käyttöä valuutta- ja korkokurssiriskien hallinnassa.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Jakso voidaan suorittaa vain luentokurssilla HKKK:n kansantaloustieteen laitoksessa.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Suoritustapa: Luentoja 24 t ja kuulustelut.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot KA11 ja S1.
Opintojakson tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvään kirjalliseen ja suulliseen esitykseen.
Suoritustapa: Seminaarityöskentelyä on kaksi lukukautta. Tähän sisältyy tutkielman aihepiirin alkuhahmottelu, kysymyksenasettelun täsmentäminen ja tutkimussuunnitelman laatiminen. Tavoitteena on oman pro gradu -tutkielman käynnistäminen ja saattaminen mahdollisimman pitkälle seminaarin aikana. Seminaarin yhteydessä valmistetaan 1-2 pienimuotoista aihe-esittelyä tulevan pro gradu -työn teemasta sekä varsinaiset seminaariesitelmät (2 kpl). Niiden tehtävänä on valmentaa opiskelijaa varsinaisen tutkielman laatimiseen siten, että ne läheisesti liittyvät tutkielmaan tai ovat alustavia osia tutkielmasta. Seminaarin voi aloittaa joko syys- tai kevätlukukaudella.
Huom.! Oman aihepiirin täsmentämiseksi ja seminaarityöskentelyn tehostamiseksi opiskelijoita kehotetaan ottamaan yhteyttä seminaarinvetäjiin hyvissä ajoin ennen seminaarien alkamista. Laitoksen ilmoitustaululla on nähtävänä lista seminaarien aihepiireistä ja vetäjistä lukukausien alussa.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot, opintojakso S1 sekä äidinkielen opinnot.
Tutustutaan tutkielmien aihepiiriin liittyvään kirjallisuuteen.
Tutkielmaseminaarin esitelmä viimeistellään harjoitusaineeksi, joka jätetään tarkastettavaksi tiedekunnan äidinkielen opettajalle. Jos aineen kieliasu ei ole hyväksyttävä (arvosana alhaisempi kuin 2- ), ainetta on korjattava äidinkielen opettajan opastuksen mukaan. Asiasisällön tarkastaa seminaarinvetäjä (aine jätetään seminaarinvetäjän assistentille). Harjoitusaineen tulee olla hyväksyttynä sekä asiasisällön että kielen suhteen, kun pro gradu -tutkielma jätetään tarkastettavaksi.
Huom.! Mikäli harjoitusaine on kirjoitettu jo kandidaatin tutkielman yhteydessä opiskelijan ei tarvitse enää kirjoittaa harjoitusainetta äidinkielen tarkastusta varten.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot, opintojakso S1 sekä äidinkielen opinnot.
Harjoitusaineita vastaanottavat lv. 2004-2005
(vastaanottoaikana tai sopimuksen mukaan):Pääaineopiskelijat voivat sisällyttää työharjoittelun vaihtoehtoisena opintosuorituksena syventävän linjan valinnaisiin opintoihin. Kansantaloustieteen laitos välittää palkallisia harjoittelupaikkoja lähinnä valtion budjettitalouden piiriin kuuluvissa virastoissa ja tutkimuslaitoksissa. Paikkoja on rajoitettu määrä ja ne tulevat yleensä hakuun välittömästi kevätlukukauden alussa. Opiskelijan itsensä muilta työnantajilta hankkima työpaikka voidaan myös hyväksyä harjoittelupaikaksi, jos siitä on sovittu hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkamista a.o. linjasta vastaavan professorin kanssa.
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija työharjoittelun avulla kansantaloustieteen opintoihin liittyviin käytännön työtehtäviin.
Suoritustapa: Vähintään 3 kuukautta kestävä yhtäjaksoinen työharjoittelu ennakolta sovitussa harjoittelupaikassa. Harjoittelun päätyttyä opiskelijan tulee laatia kirjallinen raportti harjoittelusta laitoksen antamien ohjeiden mukaan. Tarkempia tietoja saa amanuenssilta, joka toimii kansantaloustieteen laitoksen harjoitteluyhdyshenkilönä.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tutkimustyöhön, tutkimusmenetelmien hallintaan, lähteiden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Uusia tieteellisiä tuloksia ei hyvältäkään pro gradu -tutkielmalta välttämättä edellytetä. Tutkimusaiheen valinta on syytä rajata aiheen tutkittavuuden ja työmäärän kannalta siten, että tutkielma on mahdollista tehdä mitoitusta vastaavalla työmäärällä (20 ov).
Suoritustapa: Tutkielma toteutetaan ohjaajaksi sovitun professorin valvonnassa.
Edeltävät opinnot: Harjoitusaine sekä vieraan kielen opinnot tulee olla suoritettuna tutkielmaa tarkastettavaksi jätettäessä (ks. tarkemmin valtiotieteellisen tiedekunnan ohjeita, verkkosivu http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/index.htm ).
Jatkokoulutuksen tavoitteet
Jatkokoulutuksen keskeinen tavoite on tohtorintutkinnon suorittaminen, minkä lisäksi alempana jatkotutkintona on olemassa lisensiaatin tutkinto. Tohtorintutkinnon tavoitteena on kouluttaa uutta luovaan tutkimustyöhön kykeneviä tutkijoita korkeakouluihin ja yhteiskunnan vaativiin tehtäviin. Vaikka lisensiaatin tutkinto on usein välivaihe tohtorintutkintoon ja tutkijanuralle, on sillä myös perinteisesti itsenäinen asema.
Edellytykset jatko-opintoihin
Kansantaloustieteen jatko-opiskelijaksi voi hakea, mikäli on suorittanut maisterin tutkintoon sisältyvät kansantaloustieteen opinnot pääaineena arvosanalla "hyvät tiedot" tai "erinomaiset tiedot" ja mikäli tutkinnon suorittamisesta on kulunut vähemmän kuin viisi vuotta. Tätä vanhemmat tiedot katsotaan vanhentuneiksi. Jos opinnot ovat vanhentuneet, opiskelijan on erillisessä kuulustelussa osoitettava hallitsevansa kansantaloustieteen syventävien opintojen keskeiset mikro- ja makrotalousteoriat vähintään hyvin tiedoin, ennen kuin hän voi hakea lupaa suorittaa alan jatko-opintoja. Erikseen järjestettävässä kuulustelussa tentitään seuraava kirjallisuus:
Kuulusteluun voi osallistua marras- tai huhtikuun tiedekuntatenteissä. Huom.! Tiedekuntatenttiin on erikseen ilmoittauduttava viimeistään 10 päivää ennen tenttiä tenttikuorta käyttäen.
Jatkokoulutukseen hyväksyminen
Hyväksyminen jatko-opiskelijaksi tapahtuu hakemusten perusteella. Hakemukset käsitellään lukukausittain. Käsittelyä varten ne on jätettävä valtiotieteelliselle tiedekunnalle 15.11. tai 15.5. mennessä.
Jatkokoulutukseen ilmoittautuminen
Sekä perus- että jatkotutkinto-opiskelijoiden tulee vuosittain ilmoittautua Helsingin yliopistoon joko läsnä- tai poissaolevaksi 15.9. mennessä. Jatko-opiskelijaksi hyväksyttyjen on vuosittain ilmoittauduttava myös kansantaloustieteen laitokseen toimittamalla ilmoittautumislomake 15.9. mennessä. Kansantaloustieteen keskeiset kurssit suoritetaan valtakunnallisessa jatkokoulutusohjelmassa, KAVA-ohjelmassa. Kursseille sekä opinnäytetyötään valmisteleville tarkoitettuihin workshop-ryhmiin päästäkseen laitoksen jatko-opiskelijoiden on ilmoittauduttava myös valtakunnalliseen ohjelmaan. Ilmoittautuminen KAVA:an on voimassa lukuvuoden kerrallaan, ja ilmoittautua voi lukukausien alussa.
Opetus
Kansantaloustieteen jatkokoulutus liittyy läheisesti valtakunnalliseen jatkokoulutusohjelmaan, joka tarjoaa sekä kurssiopetusta että seminaarityöskentelyä. KAVA-ohjelmassa järjestetään vuosittain resurssien allokaation teorian ja makrotalousteorian kurssit, joten ne eivät sisälly laitoksen opetusohjelmaan. Muiltakin osin KAVA-ohjelman kurssit a.o. kohdissa hyväksytään jatkokoulutuskuulustelun suorituksina. Kansantaloustieteen laitos järjestää myös jonkin verran omaa jatkokoulutusopetusta.
Matematiikan ja tilastotieteen opinnot
Vähintään seuraavat suoritukset matematiikassa ja tilastotieteessä: – matematiikka: A-oppimäärä (16 ov), – tilastotieteen perusopintojen vaihtoehto I:stä 11 opintoviikkoa.
Jatkokoulutuskuulustelu, 20 ov, koostuu
a) KAVA-ohjelman mikrotalousteorian jatkokoulutuskurssi tai
b) Seuraava oheiskirjallisuus:
a) KAVA-ohjelman makrotalousteorian jatkokoulutuskurssi tai
b) Seuraava oheiskirjallisuus:
Tämän kohdan materiaalia voidaan suorittaa kursseilla, joita sisältyy laitoksen omaan tai KAVA-ohjelman opetustarjontaan. Kohdasta hyväksytään useampiakin 2-3 ov:n suorituksia.
Tentittävä kirjallisuus sopimuksen mukaan lisensiaatintutkimuksen aiheeseen liittyen. Kohta voidaan korvata myös erityiskurssilla.
Huom.! Tämän kohdan sekä lisäopintojen kohdan L6 (Kansantaloustieteen erityisteemoja) vaatimuksista voidaan korvata enintään 5 opintoviikkoa muissa korkeakouluissa suoritetuilla opinnoilla, joihin ei ole liittynyt kuulustelua (suoritusmerkintä "hyväksytty" tai "suoritettu").
Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin kahden lukukauden ajan.
Huom.! Sekä mikro- että makrotalousteorian jatkokoulutusjaksot on oltava suoritettuina seminaariin ilmoittauduttaessa. Empiiriseen opinnäytetyöhön tähtäävältä vaaditaan myös riittävät tiedot ekonometriassa. Seminaariin hyväksytyksi tuleminen edellyttää lisäksi, että opiskelija laatii tutkielmasuunnitelman (enintään 3-4 sivua), jonka laitoksen kaksi professoria käsittelevät. Vasta hyväksytty tutkielmasuunnitelma oikeuttaa osallistumaan seminaariin.
Näitä lisäopintoja voi suorittaa myös KAVA-ohjelman kursseilla, jotka hyväksytään yleensä 2-3 ov:n suorituksina. Vastaavuuksista sovitaan tapauskohtaisesti.
Kirjallisuus sopimuksen mukaan esim. yksi seuraavista vaihtoehdoista. Tentittävästä teoksesta on sovittava henkilökohtaisesti kuulustelijan vastaanotolla etukäteen. Kohdan voi suorittaa myös esseellä kuulustelijan kanssa erikseen sovittaessa.
Sopimuksen mukaan esim.:
Huom.! Jaksojen L5 ja L6 yhteenlaskettu opintoviikkomäärä tulee olla 10 opintoviikkoa.
Opintojakso voidaan suorittaa neljällä eri tavalla a-d:
a) KAVA-ohjelman ekonometrian jatkokoulutuskurssi tai mikäli opiskelija ei hyväksyttävästä syystä ole voinut osallistua eo. kurssille hän voi tenttiä kirjallisuuden.
b) Ekonometrian tilastolliset perusteet, ks. vaatimukset kohta E1.
c) Kohtien E2.2a. ja E2.3a. suoritukset esim. aikasarja-analyysista.
d) Opiskelijan suuntautumista tukevat ekonometrian tai tilastotieteen 4-5 ov:n valinnanvaraiset suoritukset (aikasarja-analyysi, ekonometria, otanta, monimuuttujamenetelmät yms.). Sopimuksen mukaan jakso voidaan korvata myös Helsingin kauppakorkeakoulujen talousmatematiikan syventävien tai jatko-opintojen soveltuvilla kursseilla. Tällöin vastaavuuksista on sovittava ekonometrian professorin kanssa.
a) Korvaava kirjallisuus:
Huom.! Jaksojen L5 ja L6 yhteenlaskettu opintoviikkomäärä tulee olla 10 opintoviikkoa.
Sopimuksen mukaan esimerkiksi seuraavilta aloilta:
Kaksi teosta seuraavista:
a) Kansainvälisen kaupan teoria, 2 ov tai
b) Valuuttakurssien määräytyminen, 2 ov
Valitaan yksi kohta seuraavista:
a) Investointiteoria, 2 ov
b) Rahoitusteoria, 2 ov
c) Pankkiteoria, 2 ov
Yksi kohta seuraavista:
a) Epästationaaristen aikasarjojen analyysi, 3 ov
b) Erityiskysymyksiä, 2 ov
c) Moniulotteisten aikasarjojen analyysi, 5 ov
d) Rahoitusaikasarjojen analyysi, 5 ov
e) Makroekonometrian metodologia, 5 ov
Edeltävät opinnot: E2.2a/L1.3g.
Edeltävät opinnot: E2.2a/L1.3g.
Edeltävät opinnot: E2.2a/L1.3g ja E2.3a/L6.9a.
Jakso tentitään tilastotieteen laitokselle.
Edeltävät opinnot: Jaksoa E2.2a/L1.3g suositellaan.
Jakso tentitään tilastotieteen laitokselle.
Edeltävät opinnot: kohtia L6.9 a-c suositellaan.
Valitaan yksi kohta seuraavista:
a) Rahateoria ja rahapolitiikka, 2 ov
b) Odotukset ja oppimisdynamiikka, 2 ov
c) Työmarkkinat ja makrokehitys, 2 ov
tai
Tohtorintutkintoon voidaan edetä suoraan tekemättä lisensiaatintutkimusta. Muutoin tohtorin tutkinnon vaatimukset ovat samat kuin lisensiaatin tutkinnossa. Katso tarkemmin valtiotieteellisen tiedekunnan jatkotutkintomääräyksiä ja -ohjeita: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/jatko-opinnot/index.htm
Professori Erkki Koskela
Huom.! Tämä kurssi on tarkoitettu vain kansantaloustieteen pääaineopiskelijoille.
16.9. - 4.11.2004 ma 12-14, ti 10-12, ke 10-12 ja to 10-12 ECO sh 3-4. Luennoissa on tauko viikolla 42.
Luentoja 48 t ja niihin liittyviä harjoituksia.Harjoitukset pitää VTM Timo Seppälä viikoilla 39-41, 44-46. Ryhmä I) pe klo 14-16 ECO sh 3-4; ryhmä II: pe klo 16-18 ECO sh 3-4. Viikolla 45 harjoitukset pidetään poikkeuksellisesti torstaina ja silloin vain yksi ryhmä eli to 4.11. klo 12-14 ECO sh 3-4.
Kuulustelut:
21.10.2004 Välikoe I: klo 10-12 PR aud. XII
18.11.2004 Välikoe II: klo 10-12 ECO ls
09.12.2004 Uusintakuulustelu: klo 10-13 ECO ls
Huom.! Tämä kurssi on tarkoitettu vain kansantaloustieteen sivuaineopiskelijoille.
Mikro-osuus: Assistentti Heikki Pursiainen 13.9. - 20.10.2004 ma ja ke 14-16 M11 sali 5.
Makro-osuus: Econ. Lic. Alexander Creutzberg 1.11. - 23.11.2004 ma ja ti 14-17 V20 ls 1.
Luentoja 24 t + 24 t ja niihin liittyviä harjoituksia. Harjoitukset pitää valt. yo. Faiz Alsuhail.
Pursiaisen osuuden harjoitukset pidetään viikoilla 40, 41 ja 42:
ryhmä I: ti klo 16-18 ECO ls 1
ryhmä II: ti klo 18-20 F 26 ls 2
ryhmä III: pe klo 14-16 U40 sali 4.
Välikoe, mikro-osuus: 28.10.2004 klo 10-12 PR sali 1
Creutzbergin osuuden harjoitukset pidetään viikoilla 47 ja 48:
ryhmä I: ti klo 18-20 F 26 ls 2
ryhmä II: ke klo 16-18 PR sali 6
ryhmä III: pe klo 14-16 U40 sali 4.
Tentti, makro-osuus: 13.12.2004 klo 11-13 PR sali 1.
Uusintakuulustelu: to 20.1.2005 klo 10-13 V20 ls 1 (Huom.! tentissä on vastattava sekä mikro- että makro-osuuteen).
Concepción Garcia-Iglesias, Ph.D.
15.9. - 1.12.2004 on Wednesdays and on Fridays 10-12 a.m., Place: Economicum, Arkadiankatu 7, seminar room 1.
Lectures 40 h + exercises.
Mid-term exam: 27.10.2004 at 10-12, Place: Unioninkatu 40, room 6.
Final: 1.12.2004 at 10-12, Place: Economicum, seminar room 3-4.
Second exam: 19.1.2005 at 12-14, Place: Economicum, lecture room.
Kurssin koordinaattorina toimii lehtori Juha Vehviläinen.
22.9. - 3.11.2004 ke 16-18 U40 sali 1. Huom.! Kurssi alkaa 22.9.
Vierailuluentosarja; luentoaikataulu:
22.09.2004 Juha Vehviläinen: Finanssipolitiikka, EMU
29.09.2004 Tarja Heinonen: Rahoitusmarkkinoiden kehitys
06.10.2004 Matti Pohjola: Teknologia ja talouskasvu; Suomen kilpailukyky uudessa taloudessa
13.10.2004 ei luentoa
20.10.2004 Antti Suvanto: Rahapolitiikka ja hintavakaus
27.10.2004 Heikki A. Loikkanen: Julkinen talous
03.11.2004 Pertti Haaparanta: Globalisaatio
Luentoja 16 t ja itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen. Loppukuulustelussa tentitään edellä mainitut luennot ja luennoilla annettava kirjallisuus.
Loppukuulustelu ke 10.11.2004 klo 16-18 PR sali 1.
Uusintakuulustelu pe 3.12.2004 klo 10-12 U40 sali 1.
Yliopistonlehtori Ulla Lehmijoki
11.1. - 28.4.2005 ti ja to 10-12 ECO ls 1.
Luentoja 45 t ja niihin liittyviä harjoituksia. Harjoitukset pitää VTL Harri Hietala. Harjoitukset pidetään viikoilla 4, 6, 8, 11, 13-16, ryhmä 1: ti klo 12-14 ECO sh 2; ryhmä 2: to klo 12-14 ECO sh 3-4 (viikot 4, 6, 8) ja ECO sh 2 (viikot 11, 13-16).
1. välikoe: 1.3.2005 klo 10-12 ECO ls 1.
2. välikoe: 26.4.2005 klo 10-12 ECO ls 1.
Loppukuulustelu: 17.5.2005 klo 10-13 ECO ls 1.
Professori Tapio Palokangas
20.9. - 1.12.2004 ma ja ke 10-12 ECO ls 1.
Luentoja 44 t ja niihin liittyviä harjoituksia. Harjoitukset pitää ass. Marko Taipale vk 41 alkaen: ryhmä I) to 14-16 PR aud. XIV ja pe 12-14 ECO sh 3-4. Huom.! perjantain harjoitukset poikkeuksellisesti 19.11. klo 12-14 ECO ls, ja 26.11. klo 12-14 ECO sh 1.
Välikoe 10.11.2004 klo 8-10 U40 sali 1.
Loppukuulustelu 10.12.2004 klo 10-13 U40 sali 1.
Uusintakuulustelu 19.1.2005 klo 12-15 ECO ls.
MSc. Econ. Matti Sarvimäki
27.9. - 4.11.2004 on Mondays and on Thursdays 4-6 p.m., Place: Economicum, Arkadiankatu 7, lecture room 1 except lectures on Thursday 7.10. and on Thursday 4.11., Place: University of Helsinki, Main Building, Fabianinkatu 33, room 10.
Lectures 24 h.
Final:19.11.2004 at 10-12 Economicum, lecture room
Second exam: 9.12.2004 at 10-12 Economicum, lecture room
Lehtori Juha Vehviläinen
11.1. - 16.2.2005 ti 10-12 PR aud. XII ja ke 12-14 PR aud. XIII
Luentoja 24 t. Loppu-ja uusintakuulustelu ilmoitetaan myöhemmin.
Ympäristötaloustieteen kurssin voi suorittaa kevätlukukaudella 2005 esim. taloustieteen laitoksessa maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Luennot: ma, ke ja pe klo 10-12, ls B4. Kurssin pitää tohtoriassistentti Chiara Lombardini-Riipinen. Kurssi alkaa ke 2.3.2005. Kurssi vastaa opintojaksoa KA6c (5 ov).
Professori Heikki A. Loikkanen
28.9. - 5.11.2004 ti 14-16 ja pe 12-14 ECO ls 1.
Luentoja 24 t.
Loppukuulustelu: 8.11.2004 klo 12-14 ECO ls.
Uusintakuulustelu: 25.11.2004 klo 10-12 ECO ls.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Kurssille otetaan noin kymmenkunta opiskelijaa (etusija on kansantaloustieteen pääaineopiskelijoilla). Ilmoittautuminen laitoksen kansliaan 15.9.2004 mennessä.
30.9. - 9.12.2004 to 12-14 ECO sh 2.
Esseeseminaari ajankohtaisista taloudellisista kysymyksistä.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Yliopistonlehtori Pekka Pere (Matematiikan ja tilastotieteen laitos) pitää kurssin stationaariset aikasarjat. Luennot 13.9. - 2.12.2004 ma 10-12, paikka C323 Kumpula ja to 10-12 V20 sh 37. Laskuharjoitukset 23.9. - 25.11.2004 to 12-14 V20 sh 5.(Poikkeus: luennon 18.10. paikalla on laskuharjoitukset; 21.10. ei ole laskuharjoituksia; luentoa ei ole 29.11.).
Kurssi on ensimmäinen aikasarjaekonometrian kolmen kurssin (15 ov:n) kokonaisuudesta. Kurssit täytyy käydä tässä järjestyksessä, mutta muuten ne ovat itsenäisiä kokonaisuuksia. Kursseilla käytetään J Hamiltonin kirjaa Time Series Analysis, jonka hankkimista suositellaan. Tällä kurssilla perehdytään kirjan lukuihin 1-5 (ja 6). Edellytys kurssille on, että joko tilastollinen päättely ja lineaariset mallit (OJ5-OJ6) tai kansantaloustieteen ekonometrian tilastolliset perusteet (opintojakso E1) on suoritettu. Kansantaloustieteen pääaineopiskelijat, jotka suuntautuvat ekonometriaan, voivat korvata kurssilla aineopintojen kohdan KA6j (70174, 4 ov). Kurssi suoritetaan kevennetyin vaatimuksin tässä kohdassa (lisätietoja lehtori Pereltä).
Luentoja 40 t ja niihin liittyviä laskuharjoituksia 20 t + kuulustelut. Kokeet: 1. välikoe 21.10.2004 ja 2. välikoe 2.12.2004.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Helsingin yliopiston kuusi kaupunkitutkimuksen professoria pitävät syyslukukaudella 2004 yhteisen luentosarjan teemasta "Kaupunkitutkimus: näkökulmia kaupunkiin ja kaupunkitilaan" 28.9. - 7.12.2004 ti 16-18 U35 ls. Luentosarja esittelee monitieteisen kaupunkitutkimuksen peruskäsitteitä ja -lähestymistapoja. Yleisjohdatuksen ohella luentosarja tarkastelee erityisteemanaan kaupunkikehitystä ja täydennysrakentamista. Kurssi on laajuudeltaan 1-2 ov. Kurssin hyväksyttävä suoritus edellyttää läsnäoloa vähintään kahdeksalla luennolla (1 ov) ja noin 8-10 sivun pituisen esseen kirjoittamista (1 ov). Esseiden aiheet annetaan luennoilla ja esseen voi kirjoittaa kenelle tahansa luennoitsijoista. Kurssi vastaa kansantaloustieteen opintojaksoa KA6m (70165). Lisätietoja saa kaupunkitalouden professori Heikki A. Loikkaselta.
Yliopistonlehtori Heikki Kauppi
18.1. - 24.3.2005 ti ja to 12-14 ECO ls 1.
Luentokurssi pohjautuu oppikirjaan Stock, J.H. & Watson, M.W. (2003): Introduction to Econometrics (Addison Wesley). Kurssikirjan hankkimista suositellaan.
Luentoja 32 t ja niihin liittyviä harjoituksia. Harjoitukset pitää ass. Heikki Pursiainen. Harjoituksista ilmoitetaan tarkemmin luennoilla. Loppu- ja uusintakuulustelu ilmoitetaan myöhemmin.
Lehtori Juha Vehviläinen
14.9. - 26.10.2004 ti ja to 9-12 ECO ls 1.
Luentoja 30 t ja niihin liittyviä harjoituksia. Harjoituksista ilmoitetaan tarkemmin luennoilla.
Loppukuulustelu ti 2.11.2004 klo 10-13 V20 ls 1.
Uusintakuulustelu pe 3.12.2004 klo 10-13 U40 sali 1.
Proseminaari on tarkoitettu vain kansantaloustieteen pääaineopiskelijoille.
Seminaareja pitävät sekä syys- että kevätlukukaudella:
Lukukauden kestäviä proseminaareja pitävät lehtorit. Proseminaariin ilmoittaudutaan syyslukukaudella to 9.9.2004 klo 10.00 - 10.30 ECO sh 1 ja kevätlukukaudella pe 7.1.2005 klo 10.00 - 10.30 ECO sh 1. Huom.! Ilmoittautua voi myös etukäteen laitoksen kansliaan.
Edeltävät opinnot : Ilmoittauduttaessa on vähintään mikro- tai makrotalousteorian kurssi (opintojakso KA4 tai KA5) oltava suoritettuna.
Professori Klaus Kultti
15.9. - 20.10.2004 ma 12-14 ECO ls 1, ke 10-12 PR aud. XIV ja pe 10-12 ECO ls 1.
Luentoja 32 ja niihin liittyviä harjoituksia. Harjoitukset pitää ass. Topi Miettinen 29.9. - 10.11.2004 (ei harjoituksia 20.10.) keskiviikkoisin 16-18 ECO sh 3-4. Kuulustelut:
Välikoe I: 19.10.2004 klo 9-12 V20 ls 1
Välikoe II: 17.11.2004 klo 9-12 V20 ls 1
Uusintakuulustelu: 14.12.2004 klo 9-12 V20 ls 1
19.1. - 11.3.2005 ke ja pe 10-12 ECO ls 1.
Luentoja 32 t (VTT Rantala 20 t ja professori (mvs) Mikkola 12 t) ja niihin liittyviä harjoituksia. Harjoitukset pitää ass. Jenni Pääkkönen 25.1. - 16.3.2005: ryhmä 1: ti 16-18 U37 sh 4 ja ryhmä 2: ke 14-16 V20 sh 14.
Loppu- ja uusintakuulustelu ilmoitetaan myöhemmin.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
VTM Anja Mankila
13.9. - 29.11.2004 ma 14-16 ECO sh 2.
Luentoja 24 t.
Loppukuulustelu 9.12.2004 klo 10-12 ECO ls.
Uusintakuulustelu 17.12.2004 klo 9-11 V20 ls 1.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Tutkielmaseminaareja pitävät:
prof. Yrjö Vartia ma 16-18, ECO sh 1
prof. Erkki Koskela ti 16-18, ECO sh 1
prof. Heikki A. Loikkanen (sl-2004) ke 14-16, ECO sh 1
prof. Vesa Kanniainen ke 16-18, ECO sh 1
prof. Tapio Palokangas to 12-14, ECO sh 1
prof. Klaus Kultti to 14-16, ECO sh 2
prof. Anne Mikkola to 14-16; paikka sl: U38 F113 ja kl: PR sali 9
Tutkielmaseminaarityöskentelyä on kaksi lukukautta. Perus- ja aineopinnot (opintojaksot KA1 - KA11), makrotalousteorian syventävä kurssi (S1) sekä äidinkielen opinnot on oltava suoritettuina seminaareihin ilmoittauduttaessa. Myös toisen lukukauden opiskelijoiden on ilmoittauduttava seminaariin. Seminaareihin ilmoittaudutaan syyslukukaudella to 9.9.2004 klo 10.30 - 11.00 ECO sh 1 ja kevätlukukaudella pe 7.1.2005 klo 10.30 - 11.00 ECO sh 1. Huom.! Ilmoittautua voi myös etukäteen laitoksen kansliaan. Seminaariryhmien alkamisajankohdasta tiedotetaan tarkemmin ilmoittautumisen jälkeen laitoksen ilmoitustaululla.
Jouko Vilmunen
10.2. - 22.3. Tiistaisin klo 16-18 ECO sh 2 ja torstaisin klo 16-18 ECO sh 3-4.
HUOM! Kurssi koostuu kahdesta eri jaksosta, joilla opetus on eri aikaan.
Kurssin ensimmäisen jakson pitää professori Vesa Kanniainen: luennot 20.1. - 3.3.2005 to 16-18 ECO sh 1. Kurssin toisen jakson pitää professori Klaus Kultti: luennot 8.3. - 26.4.2005 ti 12-14 ECO sh 1.
Materiaalia löytyy osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/katal/tyonteoria12005.pdf
Luentoja 24 t. Loppu- ja uusintakuulustelu ilmoitetaan myöhemmin.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Professori Vesa Kanniainen
20.9. - 13.12.2004 ma 12-14 ECO sh 1.
Luentoja 24 t. Loppukuulustelu 17.12.2004 klo 9-11 V20 ls 1.
Uusintakuulustelu ilmoitetaan myöhemmin.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Luentoja 24 t. Loppu- ja uusintakuulustelu ilmoitetaan myöhemmin.
Professori Yrjö Vartia
14.9. - 16.12.2004 ti ja to 14-16 ECO sh 1. Kurssi vastaa myös opintojaksoa L5b (70853, 4 ov).
Luentoja 48 t ja niihin liittyviä harjoituksia. Harjoituksista ilmoitetaan tarkemmin luennoilla.
Loppukuulustelu: 20.1.2005 klo 10-13 V20 ls 1.
Uusintakuulustelu ilmoitetaan myöhemmin.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Loppu- ja uusintakuulustelu ilmoitetaan myöhemmin.
Kurssin ensimmäisen jakson pitää dosentti Jukka Pirttilä: luennot 28.2. - 7.4.2005 ma ja to 10-12 PR sali 19.
Kurssin toisen jakson pitää VTT Essi Eerola: luennot 11.4. - 12.5.2005 ma ja to 16-18 PR sali 19.
Luentoja 32 t. Loppu- ja uusintakuulustelu ilmoitetaan myöhemmin.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ympäristötaloustieteen syventävän kurssin voi suorittaa kevätlukukaudella 2005 esim. taloustieteen laitoksessa Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Luennot: ma ja ke klo 10-12, A ls 203. Kurssi alkaa ma 28.2.2005. Kurssin luennoi prof. Markku Ollikainen. Kurssi vastaa opintojaksoa J2.2 (70626, 5 ov). Muu ympäristötaloustieteen opetus: katso taloustieteen laitoksen opetusohjelma.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Kansainvälisestä kaupasta ja integraatiosta (International Trade) luennoi prof. Pertti Haaparanta Helsingin kauppakorkeakoulussa 7.9. - 21.10.2004 ti ja to klo 12-14 H122. Kurssi vastaa opintojaksoa K1.1 (2 ov, 70738).
Luentoja 28 t ja kuulustelut Helsingin kauppakorkeakoulussa.
Professori (mvs) Anne Mikkola
16.3. - 13.4.2005 ke ja pe 10-12 ECO sh 3-4
Luentoja 16 t. Loppu- ja uusintakuulustelu ilmoitetaan myöhemmin.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Dr. Riku Kinnunen
15.2. - 23.3.2005 on Tuesdays and on Wednesdays 2-4 p.m., Place: on Tuesdays: Economicum, Arkadiankatu 7, seminar room 3-4 and on Wednesdays: Main Building, Fabianinkatu 33, room 8.
Lectures 24 h + exercises.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma (KAVA) järjestää mikrotalousteorian kurssin alkaen syyslukukaudella viikolla 38. Kurssi jakautuu I ja II -osaan, joista I-osa (24 t luentoja ja 12 t harjoituksia) luennoidaan syyslukukaudella 2004 ja II-osa (24 t luentoja ja 12 t harjoituksia) luennoidaan kevätlukukaudella 2005. Tästä kurssista sekä muusta KAVAn opetuksesta katso tarkemmin http://www.hecer.fi/
Kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma (KAVA) järjestää makrotalousteorian kurssin alkaen syyslukukaudella viikolla 38. Kurssi jakautuu I ja II -osaan, joista I-osa (24 t luentoja ja 12 t harjoituksia) luennoidaan syyslukukaudella 2004 ja II-osa (24 t luentoja ja 12 t harjoituksia) luennoidaan kevätlukukaudella 2005. Tästä kurssista sekä muusta KAVAn opetuksesta katso tarkemmin http://www.hecer.fi/
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Ei luento-opetusta lv. 2004 - 2005.
Jatkokoulutuskuulustelu, 20 ov, koostuu
Professorien johtama jatkokoulutusseminaari kokoontuu to 16-18 ECO sh 2. Huom.! Ensimmäinen kokoontuminen on syyslukukaudella 16.9.2004, paikka poikkeuksellisesti ECO sh 1 ja kevätlukukaudella 13.1.2005 ECO sh 2.
Huom.! Seminaariin tultaessa on jatko-opintojen resurssien allokaation teoria ja makrotalousteoria oltava suoritettuina. Empiiriseen opinnäytetyöhän tähtäävältä vaaditaan lisäksi riittävät tiedot ekonometriassa. Seminaariin hyväksytyksi tuleminen edellyttää lisäksi, että opiskelija laatii tutkielmasuunnitelman (enintään 3-4 sivua), jonka laitoksen kaksi professoria käsittelee. Suunnitelma on jätettävä prof. Klaus Kultille syyslukukaudella viimeistään 6.9. tai kevätlukukaudella 7.1. Hyväksytty tutkielmasuunnitelma oikeuttaa osallistumaan seminaariin.
Huom.! Kaupunkitutkimuksen (sosiaalipolitiikka, sosiologia ja kansantaloustiede) jatkokoulutusseminaari kokoontuu syyslukukaudella ti 16-18 sosiaalipolitiikan laitoksessa, Wariksenpesä, 3 krs. Ensimmäinen kokoontuminen on 30.9.2004 klo 16. Seminaaria johtavat professorit Anne Haila, Heikki A. Loikkanen ja Tapani Valkonen.
Dos. Pirkko Aulin-Ahmavaara
Kansantalouden tilinpidon kurssin alustava luentorunko:
1. Kansantalouden tilinpito kansantalouden analysointikehikkona ja kansantaloustieteen osana (1 t). 2. Keskeiset käsitteet ja tilinpitoperiaatteet (1 t). 3. Kansantalouden tilinpidon rakenne (4 t). 4. Tarjonta- ja käyttötaulut (6 t). 5. Tuottavuuden mittaus ja pääomapanos (2 t). 6. Kansantalouden vuositilinpito Suomessa (4 t). 7. Aluetilinpito (2 t). 8. Rahoitustilinpito (2 t). 9. Kuukausikuvaajat, neljännesvuositilinpito (2 t).
Loppukuulustelu: 18.11.2004 klo 10-12 ECO ls.
Uusintakuulustelu: 14.12.2004 klo 9-11 V20 ls 1.
Yliopistonlehtori Heikki Kauppi
21.9. - 4.11.2004 ti ja to 10-12 ECO B304 (atk-luokka). Hyväksytty suoritus vastaa opintojaksoa Y1.4 (70454, 2 ov) tai opintojaksoa E2.2b (70522, 2 ov) tai opintojaksoa L1.3f (70826, 2 ov).
Luentoja 24 t. Loppu- ja uusintakuulustelu ilmoitetaan myöhemmin.
Professori Vesa Kanniainen
18.1. - 26.4.2005 ti 16-18 ECO sh 3-4. Hyväksytty suoritus vastaa opintojaksoa KA6m (70184, 2 ov).
Luentoja 24 t. Loppu- ja uusintakuulustelu ilmoitetaan myöhemmin.
Docent Mika Widgrén
10.1. - 7.3.2005 on Mondays 9-12 a.m., Place: Economicum, Arkadiankatu 7, lecture room 1. The course corresponds with the study unit KA6m (70180, 3 credits).
Lectures 24 hours. Final and second exam to be announced later.
Kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma (KAVA) järjestää ekonometrian kurssin alkaen syyslukukaudella viikolla 38. Kurssi jakautuu I ja II -osaan, joista I-osa (24 t luentoja ja 12 t harjoituksia) luennoidaan syyslukukaudella 2004 ja II-osa (24 t luentoja ja 12 t harjoituksia) luennoidaan kevätlukukaudella 2005. Tästä kurssista sekä muusta KAVAn opetuksesta katso tarkemmin http://www.hecer.fi/
Professori Yrjö Vartia
Makrotalouden mikroperusteista kiinnostuneet perus- tai jatkotutkintoa suorittavat. Kiinnostusta ja ymmärrystä matematiikasta, tilastotieteestä ja varsinkin talouden todellisuudesta tarvitaan. Kurssi soveltuu myös soveltavasta matematiikasta ja analyyttisestä filosofiasta kiinnostuneille.
Kurssin nimi voisi olla myös Sektoritason mallien makroseuraamukset. Tarkastelussa on ns. aggregointiongelma: millainen makrokäyttäytyminen vastaa mikro/sektoritason malleja. Esim. jo Klein (1946) pohti tätä. Historiallisesti relevantteja teoksia ovat Theil (1954), Green (1964), Van Dahl & Merkies, Cramer ja Eichorn 1980-luvulta. Alan suuria nimiä ovat mm. Klein, May, Pu, Leontief, Nataf, Solow, Gorman, Fisher... Päätulos on yllättävä: aggregointi näyttää olevan käytännössä mahdotonta. 1980 tutkimus loppui kuin seinään: aggregointiongelmat lakaistiin maton alle. Itse ongelma ei mihinkään hävinnyt.
Aggregoinnista ja heterogeenisuudesta vaikeneminen ja siitä johtuva talouden ”konventionaalinen mallintaminen” uhkaavat kansantaloustieteen asemaa ja mielekkyyttä realistisena yhteiskuntatieteenä. Esimerkiksi EU:n makromalli pitäisi estimoida ensin sen 25 maalle ja aggregoida nämä EU-tasolle, eikä toisin päin. Tämä poistaisi valtaosan aggregointiharhoista ja makroparametrien tarkkuudet viisinkertaistuisivat. Neliöjuuri (25) = 5.
18.1. - 28.4.2005 ti ja to 14-16 ECO sh 1. Kurssi vastaa opintojaksoa E2.3b (70508, 4 ov) tai opintojaksoa L5d (70853, 4 ov).
Analyysi ja synteesi muodostavat tiedonhankinnan ja tieteiden keskeisen ongelmaparin. Aggregointia tarkastellaan tilastotieteessä ja kansantaloustieteessä suppeasti indeksiteoriassa, ks. Vartia (1976). Systeemiteoriassa asiasta puhutaan osien ja kokonaisuuden ongelmana. Emergentit makrosuureet (kuten lämpötila ja paine kaasulla, älykkyys tietokoneella tai kilpailukyky EU:ssa) tuottavat ymmärrysvaikeuksia: mikroyksiköillä ei sellaisia ominaisuuksia välttämättä ole. Matematiikassa asia tiivistyy summiin ja integraaleihin. Filosofit ovat vuosisatojen ajan yrittäneet redusoida tai palauttaa ilmiöt (tai niiden teoriat) milloin mihinkin toiseen teoriaan tai ilmiöalueeseen, esim. ”Yleiseen Voimaan tai Periaatteeseen”. Kansantaloustieteen perusperiaate tiivistyy edustavan agentin maksimoivaan käyttäytymiseen – ”useita vahvoja yksinkertaistuksia”, lähinnä kai satuolentoja.
Sosiologit vastustavat virkansa puolesta reduktioajatusta: sosiologi ei saa tarkastella ihmisiä psykologian tai biologian tosiasioiden pohjalta. Sama tapahtuu kansantaloustieteessä, vaikka toistamalla mikro- ja makrokursseja vuorotellen lukuisia kertoja yritetään propagoida vastakkaista käsitystä. Esimerkiksi tuotantofunktioiden pääoma-aggregaatin olemassaoloa käsittelevässä Cambridge vs. Cambridge- kiistassa (Joan Robinson vastaan Samuelson ja Solow noin 1950-70 with the entire neoclassical synthesis at stake, Chipman (1992, XI)) asia eteni melkein käsirysyn tasolle. Törmäsikö kaksi vahvaa uskontoa vastakkain?
Kurssilla tarkastellaan uudella, kriittisellä tavalla Aggregoinnin (Analyysin ja Synteesin) ongelmaa. Sitä tutkittiin intensiivisesti 1945-1975 huipputason ekonomistien, matemaatikkojen ja tilastotieteilijöiden voimin. Kurssilla pohditaan, mikä ongelmana varsinaisesti on ja kuinka asia pitäisi tehdä, lähinnä abstraktin funktioteorian (Kolmogorov & Fomin) ja funktionaaliyhtälöiden avulla, Aczél (1966). Olen tutkinut asiaa jonkin aikaa, yli 25 vuotta. Kehittämäni ratkaisun vaikeutena oli, että täytyi osata muutakin kuin yhtä erityisalaa.
Luentojen lisäksi on odotettavissa keskusteluja, polemiikkia ja todellisiin aineistoihin perustuvia asiantuntijaesitelmiä. Kurssin voi suorittaa myös harjoitustyöllä.
Luentoja 48 t. Loppu- ja uusintakuulustelu ilmoitetaan myöhemmin.
Yliopistonlehtori Pekka Pere (Matematiikan ja tilastotieteen laitos) pitää kurssin moniulotteiset aikasarjat. Luennot 10.1. - 7.4.2005 ma 10-12 ja to 10-12. Laskuharjoitukset 20.1. - 31.3.2005 to 12-14. Luennot ja laskuharjoitukset: V20 sh 5.
Kurssi on toinen aikasarjaekonometrian kolmen kurssin (11-15 ov:n) kokonaisuudesta. Kursseilla käytetään J Hamiltonin kirjaa Time Series Analysis, jonka hankkimista suositellaan. Kurssilla perehdytään kirjan lukuihin 7-11. Edellytys kurssille on, että joko tilastollinen päättely ja lineaariset mallit (OJ5-OJ6) tai kansantaloustieteen ekonometrian tilastolliset perusteet (opintojakso E1) on suoritettu. Lisäksi stationaaristen aikasarjojen analyysin peruskäsitteet oletetaan tutuiksi. Kurssi vastaa opintojaksoa E2.3e (3 ov). Kurssi suoritetaan kevennetyin vaatimuksin syventävissä opinnoissa (lisätietoja lehtori Pereltä). Jatkokoulutuspuolella koko kurssin hyväksytty suorittaminen vastaa opintojaksoa L6.9c (5 ov).
Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/til/ekono.htm
Luentoja 40 t ja niihin liittyviä laskuharjoituksia 20 t + kuulustelut.