Kurssin sisältö /ohjelma

Ks. http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jherkman/post5.htm

Tulosten ilmoittaminenja uusintamahdollisuudet

Laitoksen opiskelijat: Mahdollisuus uusintakuulusteluun on laitoksen rästitentissä 11.1.2007 to klo 16-18, U40 sali 1. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa, ks. http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/comm/Rasti1/

Avoimen yliopiston opiskelijat: Uusintakuulustelut ilm. myöh.

Korvaavuudet

Kurssi on mahdollista korvata Viestintätieteiden yliopistoverkoston kurssilla Finnish Media and Communication System (5 sp). Ks. tiedot ko. kurssin kohdalta.

Kohderyhmä

Avoimen yliopiston ja viestinnän laitoksen opiskelijat.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssi rakentuu viestinnän instituutioiden edustajien vierailuista.

Työtavat ja suorittaminen

Luennot 20 t + luentokuulustelu sekä essee.

Tulosten ilmoittaminenja uusintamahdollisuudet

Uusintakuulustelut:

• la 19.5.07 klo 9-11
• la 9.6.07 klo 9-11

Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan verkossa osoitteessa www.avoin.helsinki.fi. Pikavalikosta valitaan seuraavat kohdat: Tenttiin ilmoittautuminen / Helsingin toimipiste/ Tenttiin ilmoittautuminen/ täytä tenttiin ilmoittautumislomake. Ellet ole aiemmin rekisteröitynyt Avoimen yliopiston verkkosivujen käyttäjäksi, verkkopaövelu pyytää rekisteröitymään ja luomaan itsellesi käyttäjätunnuksen ja salasanan, jonka jälkeen voit täyttää tenttiin ilmoittautumislomakkeen. Vaihtoehtoisesti voit myös ilmoittautua Avoimen yliopiston asiakaspalvelussa (Bulevardi 18) jättämällä Tenttipalveluihin tenttikuoren viimeistään 10 pv ennen tenttiä. Tenttiin ilmoittautumisen yhteydessä on myös mainittava kummalle opettajalle tentin suorittaa.

Tiedot tenttipaikoista löytyy Avoimen yliopiston www-sivuilta www.avoin.helsinki.fi pikavalikosta, kohdasta "tenttipaikat/Helsingin toimipiste". Tenttiapaikka kannattaa tarkistaa vielä 2 päivää ennen tenttiä mahdollisten viime hetken sali muutosten vuoksi.

Compensations

KORVAA jakson P3b) Viestinnän instituutiot (770007) tai yhden kurssin jaksosta A9b) Media ja yhteiskunta (770022).

Compensations: 3b) Media Institutions and Media Policy (770007) or one special course 9b) Media and Society (770022).

Content

The course will introduce the students to the history, development and the present directions of Finnish media. The themes are: newspapers, radio, tv, media convergence, information society. Weekly assignments, discussions in Moodle-environment, an essay (about 6 pages).

Kohderyhmä

Pääaineopiskelijat.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla luodaan kokonaiskuva viestintäprofession kehittymisestä, työn nykyisistä tavoitteista ja sisällöistä sekä rooleista erilaisissa organisaatioissa, yrittäjänä ja viestintätoimistossa. Aihetta lähestytään käytännön case-harjoitusten kautta, joita analysoimaan pienryhmissä.

Opintosuoritusten arvostelu

Kurssi hyväksytään asteikolla hyväksytty / hylätty.

Kohderyhmä

Pääaineopiskelijat.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin tavoitteena oli perehdyttää opiskelijat journalistiseen työprosessiin radiossa.Opetus keskittyy uutis- ja ajankohtaistyöhön. Käymme läpi jutunteon ideoinnista jälkikäsittelyyn, tutustumme myös oman äänen käyttöön, digitaaliseen äänenkäsittelyyn ja haastattelumetodiin.

Kurssilla tarkastelemme radioa myös mediana, sen kulttuurista merkitystä ja alan toimijoita. Opetus toteutetaan luentojen ja harjoitustöiden muodossa. Lopputyönä opiskelijat tekevät oman journalistisen radiojutun.

Opetusohjelma:

• 5.9 klo 12-16 Kurssin esittely. Jutun ideointi, rajaus, näkökulma
• 12.9 12-16 Journalistinen prosessi: Juttutyypit, uutisrakenne (Pasi Särkelä)
• 19.9. 12-16 MD-soitin, mikrofonitekniikka ja editointi
• 26.9. 12-16 Haastattelutekniikka, äänen käyttö
• 3.10. 12-16 Äänielementit, rytmi ja efektit
• 10.10 12-16 Radion kenttä: formaattiradiot ja lopputyön ohjaus
• 17.10 12-16 Lopputöiden kuuntelu ja palaute, loppukeskustelu

Kurssi järjestetään Heo Mediapajan tiloissa Kirstinkatu 1, 00530 Helsinki

Kurssin vastaava opettaja: Raimo Ahonen, Heo Mediapaja Opetustyöharjoittelija:Pasi Särkelä

Kohderyhmä

Pääaineopiskelijat.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla käsitellään: tiedon tuottaminen ja dramatisointi, uutiskriteeri ja uutinen, reportaasi, haastattelutekniikka, henkilöjuttu, kolumni, dialogin käyttö tekstissä, havainnon ja tulkinnan välinen ero, uudet juttutyypit uusissa medioissa ja näkökulmatekniikka.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssi on nimensä mukaisesti työpainotteinen. Oheiskirjallisuus luetaan ja siitä keskustellaan. Opiskelijat kirjoittavat kurssin aikana seitsemän journalistista tekstiä, joita arvioidaan yhdessä. Lisäksi jokainen kurssilainen saa kirjallisen, henkilökohtaisen palautteen.

Kurssista ei anneta arvosanaa, mutta läpäiseminen edellyttää kaikkien harjoitustöiden tekemistä ja osallistumista niiden käsittelyyn luennoilla. Tarkoituksena on antaa kuva journalismin nykykäytännöistä ja auttaa opiskelijoita löytämään oma näkökulma mediamaailmaan.

Kohderyhmä

• Tiedeviestinnän opintokokonaisuuden opiskelijat
• Viestinnän opiskelijat

Tulosten ilmoittaminenja uusintamahdollisuudet

Mahdollisuus uusintakuulusteluun on laitoksen rästitentissä 11.1.2007 to klo 16-18, U40 sali 1 sekä ma 21.5. klo 16-18, U40 sali 1. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa, ks. http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/comm/Rasti1/

Korvaavuudet

Viestinnän tutkintovaatimuksissa A9a ja S14.

Kohderyhmä

Seminaari on suunnattu tutkijoille, jatko-opiskelijoille ja graduvaiheessa oleville perustutkinto-opiskelijoille.

Kurssin sisältö /ohjelma

http://www.valt.helsinki.fi/blogs/julkisuus/post11.htm

Compensations

Korvaa HY:n viestinnän tutkintovaatimuksissa yhden 5 op:n kurssin jaksosta A9a) Julkisuus ja demokratia (770021) tai yhden 5 op:n kurssin jaksosta S14 Viestinnän syventävät erityisalueet (770047) opiskelijan oman valinnan mukaisesti.

Kurssin sisältö /ohjelma

http://www.valt.helsinki.fi/blogs/kortti/

Objectives

• To provide students with the general overview of the present situation in the Russian media bearing in mind various aspects such as economic position of the media, their role in political life, their contribution to the social transformation and effects upon the national culture and identity,
• To give knowledge about the role the Russian media played in the Russian society during their history with a particular attention to the last decades, To describe in details different aspects of the transformation of media legislation, existing and evolving sectors of the media industry and profession
• To form general understanding of professional functions and roles of the Russian media and journalists,
• To put transformation processes in the Russian media into the general context of globalization and technological revolution in the media.

Content

• 1. Models of Modern media system. Russian media between the West and the East. Concepts of Euraisianism. Major theories to analyze Russian media model.
• 2. Historical background of Russian media model: Basic facts and traditions. Features of Russian media model, their origins and dynamics of development.
• 3. Evolution of media industry. Growth of Russian advertising market as a trend of globalization. New revenue sources for the media industry.
• 4. Russian media policy and its driving forces. Media legislation. Main periods of state media policy. Russian media between political manipulation and commercialization. Media in Election Campaigns: Battleground for Information Wars. The Rise of Public Relations.
• 5. The development of the print media: from national to regional press. New typology for the print media. Infrastructural problems (printing, distribution) as consequences of the state dominance. Tabloidization. Local media and glossy magazines in constructing new communities and identities.
• 6. TV: basics of Infotainment. TV at the crossroads of political manipulation and globalization. The rise of new formats. Inequality between regions: how TV networks have been created. Strategies for the digitalization.
• 7. New role of radio: profitable, music and individualized. Growth of commercial radio. Main formats of Russian radio. Talk radio stations. Perspectives for public radio.
• 8. Russian film industry after the crisis. Cable and satellite channels at the core of digital TV development. Emergence of TV production sector as a response entertairnization process.
• 9. Journalists of new Russia: old profession in new conditions. Ethical values and professional standards of Russian journalism. Self-regulation as a form of creation of professional identity.
• 10. Russian media under owners’ pressures: main media companies. Concentration in Russian media. Media-political capital and of competition in Russian Media. Foreign media companies at the Russian market.
• 11. Russian media as an agent of globalisation. Advertising and new media at the core of changes.
• 12. Internet and the process of construction Post-Soviet identity. Internet in politics and leisure. New media and mobile telephony as the driving forces of media change.

Literature:

• Becker J. (2004) Lessons from Russia: A Neo-Authoritarian Media System. European Journal of Communication. 19 (2): 139 -163.
• De Smaele H. (1999) The Applicability of Western Media Models on the Russian Media System. European Journal of Communication. 14 (2): 173-189.
• Gross, P. (2004) ‘Between Reality and Dream: Eastern European Media Transition, Transformation, Consolidation and Integration’. East European Politics and Societies. Vol. 18. No 1. P. 110 – 131.
• Hallin, D., Mancini, P. (2004) Comparing Media Systems. Three Models of Media and Politics. Cambridge, Cambridge University Press.
• Hoyer, S., Lauk, E., Vihalemm, P. (eds) (1993) Towards a Civic Society. Tartu, Nota Baltica Ltd.
• Jakubowicz, K. (2004) ‘Ideas in our Heads. Introduction of PSB as Part of Media System Change in Central and Eastern Europe’. European Journal of Communication. Vol. 19. No 1. P. 53-74.
• McNair B. (2000) Power, Profit, Corruption, and Lies. The Russian Media in the 1990s. In: J. Curran and M.-J. Park (eds.) De-Westernizing Media Studies. London, NY, Routledge. P. 79-94.
• McQuail D. (2005) McQuail’s Mass Communication Theory. 5th edition. London. Sage.
• Paasilinna, R. (1995) Glasnost and Soviet Television. A Study of the Soviet Mass
• Media and its Role in Society from 1985–1991. Yleisradio, Research Report 5/1995.
• Russian Media Challenge. Ed. By Kaarle Nordenstreng, Elena Vartanova and Yassen N. Zassoursky. Helsinki, Kikimora, 2003.
• Rantanen, T. (2002) The Global and the National. Media and Communications in Post-Communist Russia. Lanham. Rowman amd Littlefield.
• Sparks C. with Reading A. (1998) Communism, Capitalism and Mass Media. London, Sage.
• Splihal, S. (1994) Media beyond Socialism. Theory and Practice in East-Central Europe. Boulder, San Francisco, Westview Press
• Vartanova Å. Russia, in Media in Europe. Ed. By Dennis McQuail. Euromedia Research Group. Sage, 2004.
• Vartanova Å. The Russian Network Society, pp. 84-94 in: The Network Society. A Cross-cultural Perspective. Ed. By M. Castells. Edward. 2004.
• Vartanova E. Television in Russia, pp. 81-85 in: Contemporary World Television. Ed. By John Sinclair. London, British Film Institution Publishing, 2004.

Grading

The course is finalized by the writing of a final essay. Essays should be about 15 pages long and should contain basic references. A special requirement to an essay is to produce it in a form of an article for an analytical magazine. Therefore an essay should be structured in several chapters each about a particular aspect of a selected topic. An essay should contain basic data to support authors' ideas and generalizations as well as a sub-divion with conclusions.

Kohderyhmä

• Tiedeviestinnän opintokokonaisuuden opiskelijat
• Viestinnän opiskelijat

Oppimistavoite

Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee informaatioteknologian kehityksen pääpiirteet Neuvostoliitossa sekä ymmärtää internetin ja uuden teknologian roolin nyky-Venäjän kehityksessä.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla käsitellään informaatioteknologian historiallisia, taloudellisia ja poliittisia aspekteja Venäjällä. Tietoyhteiskuntatutkija Manuel Castellsin ja Emma Kiselyovan mukaan kyvyttömyys pysyä lännen mukana tietotekniikan kehityksessä oli yksi Neuvostoliiton hajoamisen syistä. Nykypäivänä informaatioteknologia avaa Venäjälle mahdollisuuksia mm. energiariippuvaisen talouden monipuolistamiseen. Venäjän kansalaisyhteiskunnalle internet ja mobiiliteknologia tarjoavat vielä toistaiseksi yhden harvoista valtion kontrollin ulkopuolisista kanavista, ja kurssilla käsitellään myös informaatioteknologian yhteyksiä Venäjän demokratiakehitykseen.

• Ma 11.12. klo 14-16. Dos. Markku Lonkila, HY: Informaatioteknologia ja Venäjän kehitys, klo 16-18. Dos. Ilmari Susiluoto, HY: Venäjän tietoyhteiskunnan historiaa
• Ti 12.12. klo 14-16. YTT Jukka Pietiläinen, TaY: Internet ja Venäjän media, klo 16-18. Dos. Markku Lonkila: Informaatioteknologia ja kansalaisyhteiskunta Venäjällä I
• Ke 13.12. klo 14-16. PhD Larisa Shpakovskaya /Philip Torchinsky, Pietarin Eurooppalainen yliopisto: Hate speech web-sites in Russia, klo 16-18. Dos. Markku Lonkila: Informaatioteknologia ja kansalaisyhteiskunta Venäjällä II
• To 14.12. klo 14-16. Dos. Markku Lonkila: Verkostot informaalina sosiaalisena instituutiona. Henkilökohtaisten verkostojen käyttö pietarilaisten ICT-alan johtajien liiketoiminnassa, klo 16-18 CEO Arkady Khotin, Arcadia Software, St. Petersburg: Becoming an IT entrepreneur in Russia.
• Pe 15.12. klo 14-16. Tentti

Työtavat ja suorittaminen

• Laajuus 1: Kurssi ja suppea kirjallisuus (3 op / 2ov)
• Laajuus 2: Kurssi ja laaja kirjallisuus (5 op / 3 ov)

Kirjallisuus I (kurssi ja kirjallisuus 3 op/2 ov)

• Susiluoto, Ilmari: Suuruuden laskuoppi. Venäläisen tietoyhteiskunnan synty ja kehitys. WSOY, 2006. (sivut 112-210).
• Castells, Manuel: End of Millennium (second edition). Blackwell, 2000 – luku “The Crisis of Industrial Statism and the Collapse of the Soviet Union” (sivut 5-67).
• Maisterikoulun kotisivuilla ilmoitettavat artikkelit teoksesta: Henrike Schmidt, Katy Teubener, Natalja Konradova (Eds.) (2006): Control + Shift. Public and Private Usages of the Russian Internet. Norderstedt: Books on Demand. Kirja on saatavissa vapaasti internetin kautta osoitteessa:

http://www.ruhr-uni-bochum.de/russ-cyb/library/texts/en/control_shift/control_shift.htm

Kirjallisuus II (kurssi ja kirjallisuus 5 op/3 ov)

• Susiluoto, Ilmari: Suuruuden laskuoppi. Venäläisen tietoyhteiskunnan synty ja kehitys. WSOY, 2006.
• Castells, Manuel: End of Millennium (second edition). Blackwell, 2000 – luku “The Crisis of Industrial Statism and the Collapse of the Soviet Union” (sivut 5-67).
• Henrike Schmidt, Katy Teubener, Natalja Konradova (Eds.) (2006): Control + Shift. Public and Private Usages of the Russian Internet. Norderstedt: Books on Demand. Kirja on saatavissa vapaasti internetin kautta osoitteessa: http://www.ruhr-uni-bochum.de/russ-cyb/library/texts/en/control_shift/control_shift.htm

Suoritustapa: Kurssi suoritetaan pitämällä kurssin vastuuhenkilön ohjeiden mukaan luentopäiväkirjaa sekä tenttimällä luentojen lisäksi oheiskirjallisuus.

Compensations

Korvaa HY:n viestinnän tutkintovaatimuksissa yhden 5 op:n kurssin jaksosta A9b) Media ja yhteiskunta (770022) tai yhden 5 op:n kurssin jaksosta S14 Viestinnän syventävät erityisalueet (770047) opiskelijan oman valinnan mukaisesti.

Compensations

KORVAA jakson P3b) Viestinnän instituutiot (770007) tai yhden kurssin jaksosta A9b) Media ja yhteiskunta (770022).

Compensations: 3b) Media Institutions and Media Policy (770007) or one special course 9b) Media and Society (770022).

Content

The course will introduce the students to the history, development and the present directions of Finnish media. The themes are: newspapers, radio, tv, media convergence, information society. Weekly assignments, discussions in Moodle-environment, an essay (about 6 pages).

Kurssin sisältö /ohjelma

Onko kieli looginen järjestelmä? Liittyvätkö järki ja kommunikaatio aina toisiinsa? Mitä yhteistä on matematiikalla ja viestinnällä? Onko kieli kaiken tietämisen ja tiedon taustalla? Kuinka tutkijat itse perustelevat oman kielen ja logiikan käyttöönsä liittyviä valintoja? Edellyttääkö ajattelu aina kielen käyttöä?

Kieli on viestinnän ja viestinnän ammattilaisten keskeisin työkalu. Viestinnän opiskelijoiden on hyvä hahmottaa, mitä kieli on, mitä sillä voidaan tehdä, ja mikä on logiikka kielen ja sen käytön takana. Samoin viestinnän opiskelijoiden on hyvä ymmärtää, miten kieltä voidaan lähestyä tieteen ja tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta; kieli ja logiikka ovat eittämättä myös tieteenteon keskeisiä elementtejä. Kurssin yhtenä tarkoituksena onkin avata tieteen ja sen harjoittamisen logiikkaa ja filosofiaa, ja näin ollen antaa opiskelijoille konkreettisia eväitä oman opinnäytetyön suunnittelun ja toteuttamisen tueksi.

Kurssin tavoite on herättää kysymyksiä kielen ja logiikan yhtymäkohdista. Liikkeelle lähdetään kielen ja logiikan käsitteiden määrittämisestä. Käydään läpi aihepiirin kannalta oleellisia ja mielenkiintoisia teorioita: Habermas, Popper, Kant, Frege ja Pierce. Kurssi keskittyy tarkastelemaan kielen ja logiikan yhteyteen liittyviä teorioita ja käytäntöjä.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssi suoritetaan johdatusosion jälkeen lukemisiin pohjautuvina luentoina ja keskusteluina. Opiskelijat kirjoittavat aiheeseen liittyvän esseen, jotka esitellään lyhyesti koko ryhmälle toiseksi viimeisellä tapaamiskerralla.

Ensimmäisellä kerralla jaetaan lista lukemistoista ja pienistä tehtävistä, jotka opiskelijoiden tulee lukea/ tehdä jokaista tapaamiskertaa varten. Tehtävät ovat lukemistoon perustuvia kysymyksiä, joihin laaditaan vastaukset ennen luennoille tulemista. Luennoitsija alustaa aiheesta, jonka jälkeen varataan aikaa keskustelulle ja tehtävien läpikäymiselle.

Kurssilla luettavaa oheiskirjallisuutta mm. (luetaan valikoiden):

• Robert Baran: Digital logic and computer operations
• Frans van Eemeren et. al: Fundamentals of Argumentation Theory: A Handbook of Historical Backgrounds and Contemporary Developments
• van Eemeren: Handbook of Argumentation
• Jeremy Butterfield: Language, mind and logic
• William Lycan: Logical form in natural language
• Jürgen Habermas: On the logic of the social sciences ja On the Pragmatics of Communication
• Esko Anttila: Tiedän ja uskon
• Karl Popper: The logic of scientific discovery
• Martin Heidegger: The metaphysical foundations of logic
• Stephen Toulmin: Uses of Argument

Artikkeleita Niin ja näin filosofisesta aikakauslehdestä:

• Ahti-Veikko Pietarinen, Panu Raatikainen ja Risto Vilkko: Logiikan henkilögalleria
• Ahti-Veikko Pietarinen, Panu Raatikainen ja Risto Vilkko: Logiikan virta - Leila Haaparannan ja Gabriel Sandun haastattelu Charles S. Peirce, Kolme esseetä päättelystä
• Panu Raatikainen: Formalismin rajat
• Risto Vilkko: Mitä uutta Frege löysi?

Opintosuoritusten arvostelu

Arviointi perustuu esseeseen ja osallistumiseen. Poissaolot ilman perusteltua syytä alentavat arvosanaa.

Target group

Students who intend to work in film/TV related areas or are interested in business aspects of European film/TV and want to obtain a deeper insight. Students who want to complement their language, culture or communication studies as well as students studying French, German, English, Spanish or Italian. Foreign language skills essential.

Objectives

The aim of this course is to study and provide an introduction to the European Television Business as well as to obtain an overview of TV Channels and structure.

Content

This course examines the European TV landscape primarily focusing on France, United Kingdom, Germany, Spain and Italy. Country by country portraits will highlight the different markets, which together offer an abundance of television channels. At a time when digital convergence between telecommunications, broadcasting and computing is happening fast and “a la carte” TV and Video on demand (VoD) is already beeing made available, this course looks at the different private and public broadcasters and inquires about the future role of TV in the context of “narrowcasting” offers such as Podcasting and Streaming Media while possibly contrasting national TV news, highlighting local cinéma hits as well as looking at initiatives such as the “Television Without Frontiers” (TVWF) Directive from the European Union. Special consideration will be given to the analysis and breakdown of programme schedules of various European TV channels and their corresponding programming slots and related programming policy.

Keywords: Europe, broadcasting, production, business, economy, television, media, cable, industry, satelite, convergence, quotas, DVD, distribution, marketing, VoD, EU MEDIA programme, future, local, language, TVWF, culture, cinéma, tv-news, streaming, prime time, programme shedule, box-office, internet, IPTV, TV-slot.

Course work and forms of study

This course will be completed preferably by doing a group presentation and writing one essay on topics related to the issues discussed during the lectures. The presentation must be held in English during the course period. The essay must be submitted in printed form in English.

Students who want to do 5 study points performance, are required to write a larger essay (more information from the lecturer).

Grading

Assessment scale: 0, 1, 2, 3, 4, 5

Compensations

• 15 Research methods II
• 9c) Media Culture
• 14 Theories in Different Fields of Communication

Korvaavuudet

KORVAA yhden 5 op:n kurssin jaksosta A9c) Mediakulttuuri (770023)

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla perehdytään audiovisuaaliseen kulttuuriin mediakasvatuksen ja - kritiikin näkökulmasta pohtien myös viestintäkasvatuksen käytäntöjä. Artikkeleita, verkkokeskusteluja WebCT-ympäristössä, essee tai soveltava etätehtävä (6-8 liuskaa).

Korvaavuudet

KORVAA yhden 3 op:n kurssin jaksosta A9c) Mediakulttuuri (770023).

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla tutustutaan organisaation mainestrategioihin erilaisissa merkitysympäristöissä. Organisaation maine luodaan vuorovaikutuksessa erilaisten sidosryhmien kanssa prosessissa, jossa on paitsi yhteisen rakentamisen, myös kamppailun piirteitä. Opiskelija saa kurssin aikana käsityksen organisaation strategisen maineenhallinnan kannalta olennaisista teoreettisista keskusteluista. Huomattavan osan kurssin työstä muodostaa opiskelijoiden aktiivinen ajatustyö, eritoten pienryhmien tekemät, erilaisten organisaatioiden mainestrategioiden analyysit.

Kurssilla käytettävä kirjallisuus:

• Aula, P. ja Mantere, S. (2005) Hyvä yritys. Strateginen maineenhallinta. Porvoo: WSOY.
• Artikkelipaketti, joka ilmoitetaan kurssin ensimmäisellä luentokerralla.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssin menestyksekäs suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista luentotapaamisiin, henkilökohtaisen luentopäiväkirjan palauttamista ennen 2.-7. luentokertaa ja yhden mainestrategia-analyysin toteuttamista pienryhmässä. Kurssilla ei ole varsinaista tenttiä.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla käydään lävitse yhteisöviestinnän johtamisen keskeiset osa-alueet: tehtävien määrittely, perusanalyysit, strategisten tavoitteiden määrittely, operatiivinen suunnittelu ja organisointi, teemojen hallinta, kriisiviestintä, mediaviestintä, seuranta ja arviointi sekä palveluiden ostaminen.

Opintosuoritusten arvostelu

Kurssi muodostuu luennoista ja pienryhmätehtävistä. Ryhmäarvosanan painotus on 1/3 ja tentin 2/3.

Tulosten ilmoittaminenja uusintamahdollisuudet

Mahdollisuus uusintakuulusteluun on laitoksen rästitentissä ma 21.5. klo 16-18, U40 sali 1. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa, ks. http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/comm/RastiTouko/

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla tarkastellaan viestintää johtamisen ja asiantuntijatyön näkökulmasta. Kurssin suoritettuaan opiskelija oivaltaa viestinnän merkityksen asiantuntija- ja johtamistyön olennaisena osana, osaa hahmottaa viestintään vaikuttavia työyhteisön rakenteellisia ja toiminnallisia tekijöitä ja osaa ottaa ne huomioon johtamistilanteissa sekä hallitsee työssä esiintyviä yleisiä vuorovaikutustilanteita ryhmässä ja yksilötasolla. Teoreettisesti kurssi nojaa dynaamisiin muutosmalleihin, viestinnän prosessi,- merkitys- ja rituaalimalleihin sekä keskinäisviestinnän vuorovaikutteisiin malleihin. Kurssi on päivitetty keväällä 2005 pidetystä Esimiesviestinnän luentosarjasta.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssin hyväksytty suoritus koostuu kolmesta osiosta: aktiivinen osallistuminen luennoilla, oppimispäiväkirja ja temaattiset esseet, jotka pohjautuvat kahteen kurssilla käytettävään teokseen.

Opintosuoritusten arvostelu

Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Opintojakson kokonaisarvosana muodostuu painotettuna keskiarvona oppimispäiväkirjan ja esseiden arvosanoista. Luentoaktiivisuus korottaa arvosanaa.

Content

Course Description:

Why have information and information technology become key elements in late modern societies? The aim of the module is to give the students ideas about information society from sociological, economic and communications perspectives, and tools to analyse this development critically. Students will explore the history and nature of information society from a theoretical viewpoint. The course will also take a look at how these developments and ideas are integrated into contemporary discussions of globalization.

Literature:

• Webster, Frank (2002): Theories of the Information Society. 2 nd edition. London : Routledge
• Bauman,Z. Globalization: The Human Consequences. Cambridge: Polity Press 1999.
• Castells, M. and Himanen, P: The Information Society and the Welfare State: The Finnish Model,Oxford University Press 2002 and other texts.

Compensations

This course can be registered for degree students under the study unit 9f, Networks and Communication or study unit 14 Theories in Different Fields of Communication.

Content

http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/english/studies/courses06-07/NewMedia06.htm

Compensations

This course can be registered for degree students under the study unit 9f, Networks and Communication.

Content

The aim of this course is to assist students to plan and organize the production of an English language web-based newsletter. At the beginning of the course students are expected to organize themselves by, among other things, establishing an editorial, technical and news-gathering unit.

Preassignment and more information on the course: http://blogit.helsinki.fi/aksiiton/webmagazine.htm

Grading

Mode of assessment: Pass/Fail

Kurssin sisältö /ohjelma

Kriittiset keskustelut ja kollektiivinen tiedon muodostaminen ovat verkon radikaalia potentiaalia, mutta samalla vaikeasti organisoitavia ja hallittavia toimintoja. Verkossa kehitetään jatkuvasti uusia tiedon tuottamisen ja keskustelun tapoja, joilla sekalaista aineistoa voitaisiin käsitellä. Yksi muoto ovat vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot (Free and Open Source Software - FOSS) ja niihin liittyvät sosiaalisen järjestäytymisen tavat. Nämä ohjelmistot syntyvät vapaaehtoisen yhteistyön, yhteisöllisyyden ja avoimuuden pohjalta. Samat periaatteet kuuluvat myös demokratian ja kestävän yhteiskunnan perustaan. Kurssilla käsitellään uusien organisoitumistapojen yhteiskunnallisia vaikutuksia ja vertaisverkkojen mahdollisuuksia, esimerkkinä vertaisverkot mediatuotannossa.

Helsinkiläinen kulttuuri- ja kansalaiskanavahanke m2hz (http://www.m2hz.net) on uuden mediakulttuurin keskuksen m-cult:in (http://www.m-cult.org) käynnistämä monikanavainen verkko-, televisio- ja mobiiliprojekti. Audiovisuaalisen mediatuotannon uusia haasteita ovat monikanavaisuus, vertaisverkoissa tapahtuva jakelu sekä vuorovaikutteisten, yhteisöllisten ja osallistuvien ohjelmaformaattien kehittäminen.

Kaikki yllämainitut piirteet vaativat jonkinasteista avoimuutta ja uusia innovaatioita tarvitaan niin sisältöjen, jakelun ja tuotannon teknisen perustan (avoimet standardit) kuin tekijänoikeuksien (avoimet lisenssit) suhteen. Avoimuuden lisäksi talouden on perustuttava kestäviin käytäntöihin. m2hz on vertaistuotannon (kansalaistuotannon) leikkauspiste, jossa digitaaliteknologian monet mahdollisuudet kohtaavat talouden ja säädösten reunaehdot.

Ohjelma:

• 21.9. Verkko ja sen kehitystrendit (Sinikka Sassi)
• 22.9. Demokratia ja kansalaisvaikuttaminen (Sinikka Sassi)
• 28.9. Yleisö, käyttäjä ja toimija (Sinikka Sassi)
• 29.9. Avoin televisio ja osallistuvan median haasteita - case m2hz (Minna Tarkka)
• 5.10. Digital commons (Seppo Koskela)
• 6.10. Wikipedian epistemologia: tiedon tuottaminen ja ymmärrys (Tere Vaden)
• 12.10. Kehitysmaat ja verkko (Sinikka Sassi)
• 13.10. Creative Commons - sisällön vapaampi lisensiointi (Mikko Välimäki)
• 19.10. Työryhmien esitykset
• 20.10. Työryhmien esitykset

Compensations

This course can be registered for degree students under the study unit 9f (recommended), Networks and Communication or as study unit 14.

Target group

After registering students will receive intructions and an enrollment key to their helsinki.fi -address.

Objectives

The students will become familiar with policy issues, theories and research (both quantitative and qualitative), and examples about social aspects and consequences of internet use. In particular, you will become involved in the issues, research and debates concerning how Internet use is associated with digital divides, community and political involvement, and social interaction. You will be able to discuss historical and technical aspects of the internet, positive and negative aspects of Internet use, significant contextual factors, current policy debates, and resources for studying and evaluating the Internet.

Content

This course is a web course.

Compensations

KORVAA yhden 5 op:n kurssin jaksosta A9f) Verkkoviestintä (770026)

Course work and forms of study

The course aims to give an overview of Finnish communication Studies on computer mediated communication. The selection of recent articles will be divided into different themes: e.g. scientific and journalistic communication and interpersobal interaction in networks. Preassignment, weekly assignments, discussions in Moodle-environment, learning diary.

Objectives

The purpose of this course is to provide the students - through lectures, discussions and some readings - with a broad overview of the basic principles of interaction - past, present and future - between Russia and the West focused on culture and national psychology of Russians and Finns (depending on the composition of the audience).

The course is also intended to give students some experience in integrating the various aspects of their education - humanities, social sciences in intercultural approach to communication and communication between cultures.

Literature (required):

• 1. Holden, N. and Cooper, N., J. Carr (1998). Dealing with the New Russia: Management Cultures in Collision. Wiley. (selected chapters)
• 2. Scollon, R. and Scollon, S. B. K. (2001). Intercultural communication : a discourse approach. Malden, Mass., Blackwell Publishers.(selected chapters)
• 3. Wierzbicka, A. (1997). Understanding Cultures Through Their Key Words: English, Russian, Polish, German and Japanese. (Oxford: OUP). (selected chapters)
• 4. Wierzbicka, A. (1992). Semantics, Culture and Cognition: Universal Human Concepts in Culture-Specific Configuration. (Oxford: OUP). (selected chapters)
• 5. Berry, M. (1992). Cross-cultural communication in Europe. Eurooppa-Instituutin keskusteluaiheita 1/92. Turku.
• 6. Remnick, D. (1994) Lenin's Tomb: the Last Days of the Soviet Empire.
• 7. Agar, M. (1994). Language Schock: Understanding the Culture of Conversation. (selected chapters)

Content

The main focus of this course is to look at the interrelations between different types of contexts (cultural, institutional, professional, social, interpersonal and others) within the intercultural communication process using Russian –Western (Finnish) communication as an example.

• Mon 26.3.

1. Introduction to the course. The concepts of “culture” and of “communication”. Intercultural communication (ICC) as a discipline. Its history, modern state of affairs, problems of future development. Methods and instruments to study ICC. Strategical and operational approach to ICC. Importance of linguistic approaches. The role o ICC contexts. Structure of the course.

2. Culture in Intercultural Communication. Metaphors of culture. Beliefs, values and stereotypes. Cultural homogeneity. How much culture can be learned? How culturally relative one can be? Basic values (stereotypes)of Russian and Finnish cultures placed within the cultural dimensions

• Tue 27.3.

1. Communication as Interaction. Cooperation principle. Language as a primary source of communication and miscommunication in ICC. Shared knowledge as a prerequisite for communication. Importance of discourse approach in ICC.

2. Role of Context in ICC. Context and contexts of human interaction. ”Contextual clues’ in ICC. Context as shared knowledge of actions and situations, of relationships and identities. Is “national character” out of context? Interpersonal aspect of ICC with Russians. Contexts of communicative behavior.

• Wed 28.3.

1. Cultures as Overlapping Discourse Systems. Voluntary and involuntary discourse systems. History, beliefs, worldview. Socialization to the system. Face systems, or social organization of interactions. Preferred forms of communication. Russian cultural models.

2. Communication with Russians in Corporate Discourse Systems. Introduction of the market economy and post-soviet management. Old fears and new anxieties. Technocrates and managers. Language of management in Russia.

• Thu 29.3.

1. Communication with Russians in Professional Contexts. Occupational cultures. Same or different. Social stratification and new elites. Russia’s middle-classes, professional associations and civil society. Case study of an interntional educational program.

2. Communication with Russians in Gender and Generational Discourse Systems. Overlapping generational /social discourse systems. Gender roles in modern Russian society. Cross-gender communication in social and business environments. Family relations.

• Fri 30.3.

1. Stories of Russian Culture and Everyday Communication within an In-group. Types of stories that characterize cultures.Official, stories, cultural stories, conversational stories. Points of story telling. Humor and jokes, obscene language.

2. Course wrap up.

Grading

Assessment: Exam. Lecture notes/materials and two books, which students choose from the list of readings, to be read for the exam.

Exam: Monday 2nd of April between 9.00-12.00. Place: M11 (Mariankatu 11), room 8.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin tavoitteena on tarkastella median roolia kulttuurienvälisessä viestinnässä ja antaa välineitä median roolin merkityksen ymmärtämiseen ja analysointiin sekä mediapoliittiseen kehittämiseen monikulttuurisissa ympäristöissä. Tarkastelu kohdistuu erityisesti mediavälitteisiin etnisiin suhteisiin. Tarkasteltavia alueita ovat etnisten ryhmien mediarepresentaatiot, representaatioiden vastaanotto ja merkitys identiteetin rakentajana, etniset konfliktit ja etnisten vähemmistöjen oma media.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista tunneilla tapahtuvaan keskusteluun ja kurssin aikana tehtäviin ryhmätyötehtäviin sekä niihin liittyvään kirjallisuuteen. Kurssin loppuraportti on kirjallisesti ja suullisesti esitettävä ryhmätyö.