Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 2010
Opintojen tavoitteet ja rakenne
Opintojen sisältö
Tutkinnonuudistuksen vaikutus
Opintojaksot ja laajuudet
Opintojen suunnittelu ja eteneminen
Sosiaali- ja kulttuuriantropologia sivuaineena
Opintojen tavoitteet ja rakenne
Antropologia ja sen merkitys. Inhimillinen kulttuuri ja sen globaali järjestelmä koostuvat eroista. Antropologian tehtävänä on näiden erojen systemaattinen, vertaileva tutkimus. Siitä syystä antropologian tavoitteena on tuntea niin monta inhimillisen elämän muotoa kuin mahdollista. Antropologinen tutkimus perustuu usein pitkäaikaiseen kenttätyöhön vieraassa kulttuurisessa ympäristössä, ja sen seurauksena on syvällinen kulttuurialuetta koskeva asiantuntemus. Kulttuuristen tekijöiden antropologinen tarkastelu ei kuitenkaan rajoitu yhden maantieteellisen alueen tai yhteisön tutkimukseen vaan edellyttää laaja-alaista etnografista vertailua. Sosiaaliantropologian opetuksen perimmäisenä tavoitteena on kyky tarkastella niin mikrotason sosiaalista elämää kuin globaalin järjestelmän ilmiöitä vertailevasta yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta, jossa jatkuvasti ylitetään tutkijan aikaisemman kokemuspiirin rajat.
Antropologian opetuksessa painottuu alan tutkimusperinne, jonka kautta nykyantropologia on yhteydessä kulttuuria, yhteiskuntaa ja ihmistä tutkivien tieteiden keskeisiin kysymyksenasetteluihin. Sosiaaliantropologian opintojen tavoitteisiin kuuluu myös sosiologisten tutkimusmenetelmien hallinta, josta on hyötyä monilla työelämän aloilla.
Antropologeja työskentelee kehitysmaissa toimivien kansainvälisten järjestöjen palveluksessa sekä Ulkoministeriön ja muiden viranomaisten asiantuntijatehtävissä. Myös tämän hetken globalisoituva elinkeinoelämä tarvitsee yhä enemmän asiantuntijoita ja henkilökuntaa, jolla on antropologian tarjoamat valmiudet kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistyminen tarjoaa antropologeille uusia työkenttiä siirtolais- ja pakolaisasioita käsittelevien viranomaisten palveluksessa.
Opintojen sisältö
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian tutkinto muodostuu seuraavasti:
Yleisopinnot. Uuden tutkintojärjestelmän mukaan suoritettavaan valtiotieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu vähintään 10 opintopistettä tiedekunnan järjestämiä kieliopintoja sekä vähintään 5 opintopistettä tiedekunnan järjestämiä tieto- ja viestintätekniikan opintoja. Muut yleisopinnot ovat sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelijoille valinnaisia. ATK- ja tilastotieteen kurssien suorittamista vaaditaan niiltä opiskelijoilta, jotka osallistuvat yleisen sosiologian ja väestötieteen aineopintoihin kuuluville menetelmäkursseille.
Tarkempia tietoja yleisopintojen suorittamisesta on valtiotieteellisen tiedekunnan sivuilla.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opinnot. Perusopinnot tarjoavat oppihistoriallisen ja teoreettisen yleiskuvan antropologian tutkimuskohteista ja tutkimustavoista. Niistä edetään aineopintoihin, joissa painottuu kulttuurin ja yhteiskunnan erityisilmiöiden ja rakenteiden antropologinen tarkastelu. Politiikka, talous, sukulaisuus ja rituaalinen toiminta ovat esimerkkejä inhimillisen toiminnan osa-alueista, joiden vertaileva tutkimus muodostaa antropologian teoreettisen perinteen. Jokaisen opiskelijan on siksi perehdyttävä useisiin antropologisiin tutkimusaloihin. Tutkimusaloja käsittelevät kurssit, tai niitä vastaavat kirjatentit, suoritetaan osana aine- ja syventäviä opintoja, ja tiettyyn opintokokonaisuuteen kuuluva tutkimusala voidaan korvata toista tutkimusalaa koskevalla suorituksella.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian metodiopintoihin kuuluu sekä sosiologian laitoksen yhteisiä menetelmäkursseja että sosiaaliantropologisiin piirissä järjestettävää opetusta. Sosiaaliantropologiaan kuuluu lisäksi etnografiaseminaareja, joiden tavoitteena on opetella etnografisen kirjallisuuden ja aineiston perusteella tapahtuvaa vertailua. Syventävien opintojen keskeinen osa on pro gradu -tutkielma, johon liittyy kahden lukukauden verran seminaarityöskentelyä sekä laaja tutkielman aihetta koskeva kirjatentti.
Sivuaineopinnot. Valtiotieteellisen tiedekunnan vaatimuksiin kuuluu vaihtoehtoisesti vähintään 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot kahdessa sivuaineessa tai yksi laaja sivuaine, jonka laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Muita sivuaineopintoja ja vapaita opintoja suoritetaan niin, että kandidaatintutkinnon laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja maisterintutkinnon 120 opintopistettä. Vanhan tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevien kandidaatintutkintoon kuuluu vähintään 120 ja maisterintutkintoon vähintään 160 opintoviikkoa.
Sosiaaliantropologia voidaan yhdistää mihin tahansa valtiotieteellisen ja humanistisen tiedekunnan oppiaineeseen sekä useisiin muiden tiedekuntien aineisiin. On kuitenkin tärkeää, että sivuainevalinnat ja sosiaaliantropologian opintoja koskevat valinnat muodostavat mielekkään kokonaisuuden, jonka perusteella opiskelijasta tulee tietyn ongelma-alueen asiantuntija.
Vanhassa tutkintojärjestelmässä sivuaineiden suorittamisen aikataulu on perustunut opiskelijan omaan harkintaan. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian tutkintoon on kuulunut pääaine- ja yleisopintojen lisäksi yksi vähintään 25 opintoviikon sivuaine sekä vapaasti valittavia sivuaineopintoja, niin että tutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee yhteensä 160 ov.
Uudessa tutkintojärjestelmässä on hyvä ottaa huomioon se, että pakolliset sivuaineopinnot (50-60 opintopistettä), yleisopinnot (15 opintopistettä) ja muut sivuaine- tai vapaat opinnot (25-35 opintopistettä) ovat osa kandidaatin tutkintoa. Niiden suorittaminen on siksi syytä aloittaa opintojen alkuvaiheessa ja ajoittaa osaksi kolmen ensimmäisen vuoden opintoja (ks. taulukko kohdassa ”opintojen suunnittelu”).
Sosiologia sivuaineena. Niille sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelijoille, jotka suorittavat sosiologian perusopinnot sivuaineopintojen osana, antropologian johdantokurssi lasketaan osaksi antropologian opintoja. Jotta myös sosiologian perusopinnot olisivat laajuudeltaan 25 opintopistettä, niitä voidaan täydentää suorittamalla sosiologian aineopintojen kohta 130 (”Nyky-yhteiskunnan tutkimus”) 5 opintopisteen laajuisena. Tentti-ilmoittautumisen yhteydessä on syytä ilmoittaa olevansa antropologian opiskelija. Ne antropologian opiskelijat, jotka suorittavat myös sosiologian aineopinnot, voivat täydentää sosiologian opintonsa 60 opintopisteen laajuuteen suorittamalla yhden, ylimääräisen kohdan sosiologian tutkimusaloista 5 opintopisteen laajuisena.
Sosiologian sivuainevaatimuksista poiketen sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääaineopiskelijat voivat myös osallistua seuraavia sosiologian opintoja vastaaville kursseille osana sivuaineopintojaan:
-
Empiirisen sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät (oj 135)
Empiirisen sosiaalitutkimuksen kvalitatiiviset menetelmät (oj 136)
Empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmäkurssi jakautuu kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä käsitteleviin osiin, jotka yleensä suoritetaan peräkkäisinä lukukausina. On syytä huomata, että kurssille osallistuminen edellyttää ATK:n perus- ja jatkokurssin sekä tilastotieteen peruskurssin suorittamista yleisopintojen osana.
Ennen vuotta 2000 aloittaneet opiskelijat voivat valita, merkitäänkö yleisen sosiologian ja väestötieteen opinnot heidän tutkintotodistukseensa sivuaineopintoina vai sisällytetäänkö ne sosiaaliantropologian pääaineopintoihin vanhoja tutkintovaatimuksia vastaavalla tavalla.
Opintojen suunnittelu ja eteneminen
Perusopintojen vaiheessa sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääaineopiskelijoilta edellytetään aktiivista osallistumista antropologian opetukseen, jotta perusopinnot tulisivat suoritetuiksi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Pääaineopiskelijoille suositellaan opintojen suorittamista ensisijaisesti osallistumalla kursseille ja seminaareihin ja vain poikkeuksellisesti kirjatentteinä. Jotta opiskelijat voisivat mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää kunakin lukuvuonna tarjottavan opetuksen, aineopintojen “tutkimusala”-nimisiä jaksoja (kohdat 201, 202 ja 204) voidaan suorittaa osallistumalla jotakin toista aineopintojen tutkimusalaa koskevalle kurssille kuin opintojakson kuvauksessa mainittu. Myös etnografiaseminaaria (kohta 301) suorittaessaan opiskelija voi valita, mihin alueeseen hän perehtyy, kuitenkin niin että kandidaatin- ja maisterintutkinnon etnografiaseminaarit koskevat kahta eri etnografista aluetta.
Useimpien sosiaali- ja kulttuuriantropologian kurssien vaatimuksiin kuuluu esseitä ja muita kirjallisia töitä, joiden työmäärä ja aikataulu on syytä ottaa huomioon opintojen suunnittelussa. Kandidaatin tutkielma voi perustua kursseilla kirjoitettuihin esseisiin, joita muokataan ja laajennetaan proseminaaria johtavan opettajan ohjauksessa.
Maisteritason opinnot keskittyvät pääaineeseen, ja niiden yhteydessä kirjoitetaan noin 80-100 sivun laajuinen pro gradu –tutkielma. Tutkielman suunnittelu on syytä aloittaa heti maisteriopintojen alussa. Maisterintutkinnossa kurssien ja tenttien vaatimustaso nousee, ja se on otettu huomioon suurempina opintopistemäärinä. Tutkimusalakurssit (kohdat 203 ja 205) ja etnografiaseminaarit (kohta 302) tullaan jatkossa järjestämään kandidaatin- ja maisterintutkintoa suorittaville opiskelijoille erillisinä.
Opintokokonaisuudet (perus-, aine- ja syventävät opinnot) on syytä merkitä opintorekisteriin mahdollisimman pian sen jälkeen, kun niihin sisältyvät opintojaksot on suoritettu. Kokonaisuuksien merkintöjä antavat niistä vastuussa olevat opettajat. Merkinnän saa esittämällä vastuuopettajalle opintorekisteriotteen, jossa kokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot on alleviivattu, sekä täyttämällä laitokselta saatavan lomakkeen, johon merkitään opintojaksot ja niiden suorittamista koskevat tiedot. Opintosuoritukset, joita ei ole sidottu opintokokonaisuuksiin, vanhenevat kymmenessä vuodessa.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opintojen etenemistä kuvataan oheisessa taulukossa, jossa on eritelty kandidaatintutkintoon kuuluvat perus- ja aineopinnot sekä maisterintutkintoon kuuluvat syventävät opinnot. Taulukko ja siihen sisältyvät opintopistemäärät ovat ohjeellisia, sillä opintojen sisältö voi vaihdella opetustarjonnan ja yksilöllisten valintojen vuoksi. Tavoitteena on kuitenkin, että kandidaatintutkinto vastaisi kolmen ja maisterintutkinto kahden vuoden täysipäiväistä opiskelua. Se edellyttää keskimäärin 60 opintopisteen suorittamista yhden vuoden aikana.
Kandidaatintutkinnon vaatimukset ja opintojen eteneminen sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa (laajuus opintopisteinä):
| 1 vuoden syksy | 1 vuoden kevät | 2 vuoden syksy | |
| sosiaaliantropologian opinnot | sosiaaliantropologian johdantokurssi 5 op sosiaaliantropologian johdantoseminaari 4 op | oppihistoria: 8 op antropologian keskeisiä suuntauksia: 8 op | tutkimusala I: 7 op tutkimusala II: 7 op |
| yleisopinnot (uudet vaatimukset) |
opintoihin orientointi: 1 op vieras kieli: 3 op tieto- ja viestintätekniikka (tvt): 3 op | tieto- ja viestintätekniikka (tvt): 2 op äidinkieli: 3 op | toinen kotimainen kieli: 4 op |
| sivuaineopinnot | sivuaineopintoja: 15 op | sivuaineopintoja: 6 op | sivuaineopintoja: 12 op |
| yhteensä | 30 op | 27 op | 30 op |
| . | |||
| 2 vuoden kevät | 3 vuoden syksy | 3 vuoden kevät | |
| sosiaaliantropologian opinnot | kenttätyö: 7 op etnografiaseminaari I: 7 op | aineiston käs & analyysi 7 op proseminaari: 5 op | tutkimusala IV: 7 op kandidaatintutkielma: 6 op |
| sivuaineopinnot | sivuaineopintoja: 19 op | sivuaineopintoja: 18 op | sivuaineopintoja: 17 op |
| yhteensä | 33 op | 30 op | 30 op |
Sosiaaliantropologian maisteriohjelma: pääaineen opintojen eteneminen (laajuus opintopisteinä):
| 1 vuoden syksy | 1 vuoden kevät | 2 vuoden syksy | 2 vuoden kevät |
| tutkimusala IV: 10 op | etnografiaseminaari II: 10 op työharjoittelu (valinn.): 7 op | tutkimusala V 10 op syv. teoriaopinnot: 10 op | lopputentti: 8 op |
| tutkielmaseminaari I: 5 op antropol. tutkimuksen metodologia: 10 op erikoismen. kurssi: 5 op | aineiston kerääminen ja/tai kenttätyö: -- | tutkielmaseminaari II: 5 op | pro gradu -tutkielma: 40 op |
| pääaine: 10 op graduopinnot: 20 op | pääaine: 10 - 17 op graduopinnot: - | pääaine: 20 op graduopinnot: 5 op | pääaine: 8 op pro gradu: 40 op |
| 30 op | 10 - 17 op | 25 op | 48 op |
Tutkinnonuudistuksen vaikutus
Tutkinnonuudistuksen vaikutus sosiaali- ja kulttuuriantropologian opintojen sisältöön ja etenemiseen koskee ainoastaan joitakin yksittäisiä aine- ja syventävien opintojen kohtia. Seuraavaan luetteloon on merkitty muuttuneet opintojaksot ja tapa, jolla vanhan tutkintojärjestelmän mukaiset aikaisemmat opinnot otetaan huomioon tutkintovaatimusten muuttumisen jälkeen. Aiemmin aloittaneet opiskelijat voivat suorittaa tutkintonsa loppuun vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti kolmivuotisen siirtymäkauden puitteissa, viimeistään kesäkuussa 2008. Heidän suorittamansa opintojen laajuus merkitään rekisteriin opintoviikkoina, uudessa järjestelmässä taas opintopisteinä. Tässä oppaassa kuvatut tutkintovaatimukset koskevat kuitenkin sekä vanhan että uuden tutkintoasetuksen mukaan opiskelevia. Ne korvaavat vanhat vaatimukset myös niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat aloittaneet opintonsa kulttuuriantropologian opiskelijoina humanistisessa tiedekunnassa. Luettelossa jokaisen opintojakson laajuus on kerrottu sekä opintopisteinä että opintoviikkoina:Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opintojaksot ja niitä vastaavat opintopistemäärät
Kandidaatintutkintoon kuuluvat opinnot sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa
Perusopinnot
- 101 Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op / 3 ov)
102 Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantoseminaari (4 op / 2 ov)
103 Sosiaali- ja kulttuuriantropologian oppihistoria (8 op / 5 ov)
104 Sosiaali- ja kulttuuriantropologian keskeiset suuntaukset (8 op / 5 ov)
Perusopinnot yhteensä 25 op / 15 ov
Aineopinnot
Aineopinnot yhteensä: 53 op / 31 ov, sivuaineopiskelijoille 35 op / 20 ov
Perus- ja aineopinnot yhteensä: 78 op / 46 ov, sivuaineopiskelijoille 60 op / 35 ov
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian maisteriohjelma
Kurssimuotoiset opinnot:
- Tutkielmaan liittyvät opinnot
603 Tutkielmaseminaari I (5 op / 2 ov)
604 Tutkielmaseminaari II (5 op / 2 ov)
605 Pro gradu -tutkielma 40 op / 20 ov
Syventävät opinnot yhteensä: 113-120 op. / 52-55 ov
Sosiaali- ja kulttuuriantropologia sivuaineena
HY:n opiskelijoilla on vapaa opinto-oikeus sosiaali- ja kulttuuriantropologian perus- ja aineopintoihin sekä mahdollisuus anoa oikeutta syventävien opintojen suorittamiseen. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian perusopinnot muodostavat 25 opintopisteen laajuisen kokonaisuuden, ja perus- ja aineopintojen laajuus on sivuaineopiskelijoille yhteensä 60 opintopistettä.
Yleisen sosiologian ja väestötieteen pääaineopiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppihistorian (103) ja keskeisten suuntauksien (104) kursseille sekä antropologian tutkimusharjoituskurssille (402). Muut sivuaineopiskelijat suorittavat kohdat 103 ja 104 kirjatentteinä, eikä kohtaa 402 vaadita sivuaineopiskelijoilta. Tutkimusalakurssit ja etnografiaseminaarit sekä kenttätyömenetelmät -kurssi (kohta 401) ovat avoimia sivuaineopiskelijoille, jollei tietyn kurssin osanottajamäärää ole nimenomaan rajoitettu.
Perus- ja aineopinnot ovat pääaineopiskelijoille yhteensä 78 opintoviikkoa, joihin sisältyy kandidaatin opinnäyte. Maisteritasolla pääaineen opintojen laajuus on 113-120 opintopistettä. Jatko-opiskelijat tai sellaiseksi hakeutuvat voivat anoa oikeutta sosiaali- ja kulttuuriantropologian syventävien opintojen suorittamiseen, mikäli he eivät ole aikaisemmin suorittaneet niitä osana Helsingin yliopiston antropologian maisteriohjelmaa. Heidän tapauksessaan syventävien opintojen sisällöstä sovitaan opinto-oikeutta myönnettäessä erikseen. Mahdolliset erot pääaine- ja sivuaineopiskelijoita koskevien vaatimusten välillä käyvät ilmi opintojaksojen kuvauksista opinto-oppaasta