Kurssin sisältö /ohjelma

2.9. Mitä antropologia on? Mitä antropologit tekevät?

9.9. Mitä kulttuuri on? Samanlaisuus / erilaisuus

16.9. Antropologian lyhyt oppihistoria

23.9. Toimeentulon muodot

30.9. Vastavuoroisuus ja vaihto

7.10. Sosiaalinen organisaatio ja valta

14.10. Sukulaisuusjärjestelmät

21.10. Väliviikko, ei opetusta

28.10. Avioliitto ja perhe

4.11. Uskonto ja maailmankuva

11.11. Myytti ja rituaali

18.11. Ei opetusta

25.11. Antropologia ja globaalit prosessit

2.12. Loppukuulustelu

16.12. Uusintakuulustelu (Huom. eri sali kuin kurssilla ja loppukuulustelussa eli sali 12, klo 14-16, Unioninkatu 40)

Työtavat ja suorittaminen

Johdantokurssiin liittyy pakollisena oheislukemistona Thomas Hylland Eriksenin teos "Small Places, Large Issues", jonka avulla opetellaan antropologian keskeinen käsitteistö ja suuntaukset. Kirja on saatavilla myös suomennettuna nimellä "Toista maata? Johdatus antropologiaan". Kirjan kustantaja on Gaudeamus ja julkaisija Suomen Antropologinen Seura.

Pääaineopiskelijat osallistuvat lisäksi johdantoseminaariin, jonka aikana luetaan ohjatusti toinen alan perusoppikirja ja harjoitellaan antropologisen tieteellisen kielen kirjallista käyttöä.

Kohderyhmä

Uudet pääaineopiskelijat

Kurssin sisältö /ohjelma

Johdantoseminaarissa tutustutaan antropologian peruskysymyksiin ja -käsitteisiin. Kurssin aikana jokainen osallistuja pitää yhden referaatinomaisen esitelmän. Lisäksi tehdään yksin ja ryhmätöinä lyhyitä kirjallisia ja suullisia tehtäviä. Kurssimateriaalina käytetään johdantokirjoja, sekä ajankohtaisia ja klassisia antropologisia artikkeleita.

Antropologian johdantokirjat:

Eriksen, T. H.: Small Places. Large Issues: An Introduction to Social and Cultural Anthropology.

tai suomeksi "Toista maata? Johdatus antropologiaan."

*Keesing, R.

Kurssin sisältö /ohjelma

Oppihistoriakurssilla tarkastellaan antropologiaa osana modernien yhteiskuntatieteiden kehitystä ja erityisesti sitä prosessia, jonka ansiosta antropologia eriytyi omaksi tieteenalakseen 1800-luvun lopulla. Kurssin tavoitteena on oppia tunnistamaan miten eri aikakausiin kuuluvat kirjoitustyylit, argumentit ja tutkimukselliset näkökulmat eroavat toisistaan, ja millä tavoin eri käsitykset yhteiskunnan ja sitä koskevan tiedon luonteesta ovat vaikuttaneet antropologiaan. Kurssin aineisto sisältää yhteiskuntafilosofian klassikkoja 1600-1700 -luvuilta sekä katkelmia yhteiskuntatieteiden ja antropologian klassisista teoksista 1800-luvulta ja 1900-luvun vaihteesta.

Kurssi järjestetään periodisesti tammi-huhtikuussa 2009 tiistaista 13.1. lähtien ja se nivoutuu yhteen professori Karen Armstrongin pitämän Keskeiset suuntaukset/Central Themes in Anthropology -kurssin kanssa (oj 758104). Kaikki luennot pidetään klo 14-16, tiistaisin ja torstaisin Unioninkatu 40:n salissa 4. Opetus on tiivistä ja siihen osallistumiseen sekä kirjoitustehtävien tekemiseen on syytä varata riittävästi aikaa. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen ja pienryhmätyöskentelyyn sekä kahden lyhyen (2- 3 s.) ja yhden pidemmän (n. 5 s.) esseetehtävän sekä analyysitehtävän (n. 6 s.) kirjoittamista. Pidempi esseetehtävä palautetaan opetuksen päätyttyä.

Edeltävät opinnot

Osallistuminen edellyttää että antropologian perusopinnot on suoritettu.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin tavoitteena on tarkastella rahaa sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja kulttuurillisia ilmiöitä antropologisesta näkökulmasta. Usein väitetään, että traditionaalisten yhteiskuntien taloudellista muutosta käsittelevät antropologiset tutkimukset toistavat kertomusta suuresta muutoksesta, jossa rahan tulo vaihdon välineeksi tekee vaihdon persoonattomaksi ja yhteismitallistaa kaikki vaihdettavat esineet ja asiat. Näin ollen raha merkitsisi tradition loppua. Vaikka kertomuksella onkin oma tärkeä opetuksensa, on rahan asemaa sekä heimoyhteiskunnissa että modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa syytä lähestyä myös toisenlaisista näkökulmista.

Luentojen ja oheislukemistojen avulla kurssilla perehdytään muun muassa seuraavanlaisiin kysymyksiin: Ovatko perinteisissä vaihdantajärjestelmissä käytetyt arvoesineet verrattavissa rahaan? Miten ei-länsimaiset yhteiskunnat ovat liittäneet länsimaisen rahan osaksi omia sosiaalisia käytäntöjään ja minkälaisin seurauksin? Minkälainen osuus rahalla on ollut modernin maailmankuvan muodostamisessa? Miten viimeaikaiset muutokset globaalissa rahataloudessa ovat vaikuttaneet kulttuureihin eri puolilla maailmaa? Mitä raha symboloi? Miten sosiaalisuutta tuotetaan rahan avulla?

Työtavat ja suorittaminen

Kurssin aikana luetaan sekä teoreettisia että etnografisia artikkeleita. Kurssin suorittaminen edellyttää oheislukemistojen hallintaa, aktiivista osallistumista luennoilla käytäviin keskusteluihin sekä kahden esseen kirjoittamista.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin sisällön kuvaus on tulossa elokuussa.

Kohderyhmä

Kenttätyökurssia täydentävä kurssi, jolla tutustutaan tiettyihin aineistotyyppeihin ja tutkimusmenetelmiin, harjoitellaan eri tyyppisten kenttäaineistojen käsittelyä ja tehdään niihin liittyviä harjoitustehtäviä.

HUOM. Kurssi on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille. Kurssilla luennot englanniksi, seminaarit ja keskustelut suomeksi.

Oppimistavoite

Kurssin tarkoituksena on harjoitella konkreettisten aineistotyyppien käsittelyä ja niihin soveltuvien analyysimenetelmien käyttöä antropologisessa tutkimuksessa.

Edeltävät opinnot

Kurssi on tarkoitettu pääaineopiskelijoille, jotka ovat suorittaneet perusopinnot ja suurimman osan aineopinnoista.

Kohderyhmä

Antropologian pääaineopiskelijat

Oppimistavoite

Kurssilla harjoitellaan tieteellistä keskustelua ja kirjoittamista.

Työtavat ja suorittaminen

Kukin osallistuja kirjoittaa 10-20 sivun esitelmän seminaarissa käsiteltäväksi ja opponoi ainakin yhtä esitelmää sekä osallistuu muutenkin aktiivisesti seminaarikeskusteluihin. Esitelmien aiheesta sovitaan heti seminaarin alussa, joten aihe on syytä olla mietittynä ennen kurssin aloittamista.

Proseminaarityö voidaan hyväksyä kandidaatintutkielmana.

Proseminaari suoritetaan yhden lukukauden aikana. Kevätlukukaudella 2009 järjestetään uusi kurssi. Opetus suomeksi.

Korvaavuudet

Syksyllä ja keväällä voi entiseen tapaan suorittaa molemmat tutkielmaseminaarit I ja II. Ilmoittaudu oikeaan seminaariin WebOodissa.

Kurssin sisältö /ohjelma

Tutkielmaseminaarin tarkoituksena on suunnitella ja aloittaa työskentely oman pro gradu -tutkielman parissa (I seminaari) sekä esitellä muille opiskelijoille tekeillä olevan tutkielman aineistoa, menetelmiä ja johtopäätöksiä (II seminaari keväällä). Seminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista, oman esitelmän kirjoittamista ja suullista esittelyä sekä opponointia. Lisäksi kukin seminaarin osallistuja toimii vuorollaan pöytäkirjan pitäjänä, jotta seminaarissa saatu palaute voidaan antaa tiedoksi tutkielman ohjaajalle.

Korvaavuudet

Syksyllä ja keväällä voi entiseen tapaan suorittaa molemmat tutkielmaseminaarit I ja II. Ilmoittaudu oikeaan seminaariin WebOodissa.

Kurssin sisältö /ohjelma

Tutkielmaseminaarin tarkoituksena on suunnitella ja aloittaa työskentely oman pro gradu -tutkielman parissa (I seminaari) sekä esitellä muille opiskelijoille tekeillä olevan tutkielman aineistoa, menetelmiä ja johtopäätöksiä (II seminaari keväällä). Seminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista, oman esitelmän kirjoittamista ja suullista esittelyä sekä opponointia. Lisäksi kukin seminaarin osallistuja toimii vuorollaan pöytäkirjan pitäjänä, jotta seminaarissa saatu palaute voidaan antaa tiedoksi tutkielman ohjaajalle.

Kurssin sisältö /ohjelma

Seminaarin teemana on Afrikkaan sijoittuvien etnografioiden uudelleentarkastelu.

Seminaarissa pohditaan, kuinka antropologian klassikoiden etnografista aineistoa on jälkeenpäin käytetty uudelleen ja kuinka nykytutkijat ovat palanneet samoille kentille, joissa tieteenalan uranuurtajat tekivät omat tutkimuksensa. Vertailemalla uutta ja vanhaa seminaarissa perehdytään yhteiskuntien muutokseen eri puolilla maanosaa mutta yhtälailla myös Afrikkaa koskevan antropologian oppihistoriaan. Samalla tarjoutuu myös mahdollisuus arvioida afrikanistien tekemien tutkimusten merkitystä antropologialle yleensä.

Työtavat ja suorittaminen

Seminaarin hyväksytty suorittaminen edellyttää etnografisten tekstien lukemista jokaiseksi kokoontumiskerraksi sekä aktiivista osallistumista seminaarissa käytäviin keskusteluihin. Kurssin aikana tehdään yksi lyhyt suullinen alustus ja kirjoitetaan esseetehtäviä.

Compensations

758204 Tutkimusala IV

Prerequisites

This course is in English and it is primarily meant for students who have completed their basic studies (perusopinnot) in anthropology but have not yet taken any further courses on religion as a topic of anthropological study. Even though it is an MA level course, it is also open for students at the BA level.

If you have taken Core Topics in Anthropology of Religion already, it is recommended that you take Tutkimusala V as a faculty book exam.

Compensations

758205 Tutkimusala V

758204 Tutkimusala IV

Content

This course is a general introduction to anthropology of religion. It gives an overview of major theoretical debates as well as some of the core topics in the anthropological study of religion. The topics discussed include evolution of religious beliefs, magic and witchcraft, modes of thought, rituals, myths, systems of classification, religious specialists and religious movements.

Työtavat ja suorittaminen

Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen WebOodissa

Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.

Kandidaatintutkielma osana kandidaatin tutkintoa:

http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/kandi.htm

Content

November 28, 2008 will be the 100th birthday of Claude Lévi-Strauss. It seems appropriate at this point, therefore, to review his contribution to kinship theory and the way in which his ideas have influenced anthropological theory. We will read and discuss works by Lévi-Strauss in order to put them into the context of their time. Additionally, we will read more recent works by others – about alliance, house society and gender relations, to name a few topics – which emerge from, and extend, the ideas of Lévi-Strauss.

Course work and forms of study

This is a seven week, syventävät level course; students will be expected to read and discuss the readings and to write a short essay-type paper (in Finnish or English) on one of the topics discussed in the course.

Korvaavuudet

Kurssilla voi korvata tutkintovaatimuksista kandidaatinopintojen kohdan 758301 Etnografiaseminaari I (7op) tai lisätehtävin maisteriopintojen kohdan 758302 Etnografiaseminaari II (10 op).

Tutkimusaloista korvattavaksi hyväksytään 758204 Tutkimusala IV (7op).

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssi tarkastelee informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttöönottoa alueilla, missä erityisesti matkapuhelimet edustavat ensimmäistä kattavaa sähköistä kommunikaatioteknologiaa. Päämääränä on ymmärtää informaatioteknologian, kulttuurin ja sosiaalisen muutoksen välistä suhdetta: miten kulttuuri vaikuttaa informaatioteknologian leviämiseen ja miten toisaalta informaatioteknologia voi muuttaa tai vahvistaa olemassa olevaa yhteiskuntaa ja kulttuuria.

Tarkastelemme aihetta eri tutkimustraditioiden näkökulmista ja tavoitteena on analysoida miten olemassaolevat teoriat auttavat ymmärtämään informaatioteknologian käyttöönottoa ja toisaalta miten näitä teorioita voisi kehittää uusien empiiristen ilmiöiden ja aineistojen pohjalta. Kurssi liittyy akatemiatutkija Sirpa Tenhusen meneillään olevaan tutkimusprojektiin, jonka kuluessa hän on kerännyt aineistoa informaatioteknologian ja erityisesti matkapuhelinten käytöstä maaseudulta ja urbaanista Intiasta.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla perehdytään antropologisen nykykeskustelun keskeisiin ongelmiin. Erityistä huomiota kiinnitetään poststrukturalisen kritiikin esiin nostamiin kysymyksiin toimijuudesta ja antropologisen kulttuurikäsitteen kritiikkiin.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssi muodostuu luennoista ja teoreettispainotteisen oheislukemiston pohjalta käytävistä keskusteluista. Kurssi suoritetaan osallistumalla aktiivisesti keskusteluihin ja kirjoittamalla loppuessee.

Korvaavuudet

758401 Antropologiset kenttämenetelmät

Kurssin sisältö /ohjelma

KURSSIAIKATAULU

1.9. Visuaalisen antropologian esittely Kamera tutkimusvälineenä ja kenttätyössä: Kirjallinen/visuaalinen dokumentointi: vahvuudet ja uhat

• valokuvaus
• elokuva ja video Esimerkkejä, keskustelua

8.9. 1890-1920-luku

• Kolonialismin intressit, tutkimusretkikunnat Evolutionismi Esimerkki: Tischner: Tyynen meren kuvat 1905 Suomi: Sakari Pälsi Siperiassa 1917 Taiteentekijä antropologina: Robert Flaherty ja Nanook Neuvostoelokuva ja Dziga Vertov

15.9. Uudet tuulet 1930-40-luvuilla

Tutkimussuunnat: funktionalismi

Margaret Mead ja Gregory Bateson Balilla

Marcel Griaule Malissa

Iso-Britannia: Dokumenttielokuvan synty, Grierson

Pohjoismaat :Nordisk Filmkompaniet ja Kansatieteellinen filmi

22.9. Sodanjälkeinen antropologinen elokuva

Tutkimussuunnat: Strukturalismi, marxismi

Äänielokuva, ”indigenous voice”

Didaktinen elokuva

Ensimmäiset VA laitokset: Göttingen, Harvard, CNRS

29.9. Suuret persoonat 1: Timothy Asch

• Emic-etic

6.10 Suuret persoonat 2: John Marshall

Moraalikysymykset: miten pitkälle antropologi voi mennä

13.10 Suuret persoonat 3: Jean Rouch

Cine-trance ja kontekstualisointi

20.10 Suuret persoonat 4: David MacDougall

Antropologi tekee tiedettä ja taidetta

Kirjallinen työ ja elokuva

27.10 Indigenous media

Sol Worth ja navajot

Etnografiset elokuvakeskukset: latinalainen Amerikka, Kiina

10.11 Dokumentti ja tutkimuselokuva – rajankäyntiä

Havannoiva ja refleksiivinen elokuva

17.11 Suomalainen antropologinen elokuva

24.11 Antropologinen elokuva muokkaa mielipiteitä

Mark Soosaar

Jean-Marie Teno ja poliittinen elokuva

Yhteisöjen oikeudet: Cracks in the Mask

1.12 Urbaani antropologia, etnofiktio ja surrealismi

Oi Olom-Olom ja Venäjän alkuperäiskansojen mielikuvamateriaalit

Brasilian transseksuaalit ja Ilkka Ruohosen Kalakukkomuseo

8.12 Visuaalisen antropologian laitokset: Manchester , Tromssa jne.

Antropologiset filmifestivaalit

Päätöskeskustelua ja arviointia

Korvaavuudet

758204 Tutkimusala IV

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin sisältö ilmoitetaan syksyn aikana.