Tulostettava versio tuotettu 2008-01-08 15.09.32
Laajuus: Op: 180 Ov: 120
Perusopintojen vaiheessa sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääaineopiskelijoilta edellytetään aktiivista osallistumista antropologian opetukseen, jotta perusopinnot tulisivat suoritetuiksi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Pääaineopiskelijoille suositellaan opintojen suorittamista ensisijaisesti osallistumalla kursseille ja seminaareihin ja vain poikkeuksellisesti kirjatentteinä. Jotta opiskelijat voisivat mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää kunakin lukuvuonna tarjottavan opetuksen, aineopintojen “tutkimusala”-nimisiä jaksoja (kohdat 201, 202 ja 204) voidaan suorittaa osallistumalla jotakin toista aineopintojen tutkimusalaa koskevalle kurssille kuin opintojakson kuvauksessa mainittu. Myös etnografiaseminaaria (kohta 301) suorittaessaan opiskelija voi valita, mihin alueeseen hän perehtyy, kuitenkin niin että kandidaatin- ja maisterintutkinnon etnografiaseminaarit koskevat kahta eri etnografista aluetta.
Useimpien sosiaali- ja kulttuuriantropologian kurssien vaatimuksiin kuuluu esseitä ja muita kirjallisia töitä, joiden työmäärä ja aikataulu on syytä ottaa huomioon opintojen suunnittelussa. Kandidaatin tutkielma voi perustua kursseilla kirjoitettuihin esseisiin, joita muokataan ja laajennetaan proseminaaria johtavan opettajan ohjauksessa.
Laajuus: Op: 16
Yhteensä 16 op:
Sosiologian tai väestötieteen menetelmäkursseille osallistuville:
Laajuus: Op: 25 Ov: 15
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
HUOM! Kun johdantokurssi suoritetaan kirjatenttinä osana elämänkatsomustiedon opintoja, kuulustelija on FM Anu Lounela ja ET:n opintojakson tunnus on 758647. Ilmoittaudu ET:n kirjatenttiin sivulla http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/antro/758647/
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian peruskäsitteet ja antropologinen näkökulma inhimilliseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Luentokurssi tai kirjallisuuskuulustelu.
Johdantokurssi on pakollinen pääaineopiskelijoille.
Elämänkatsomustiedon opiskelijat voivat suorittaa johdantokurssin myös kirjallisuustenttinä, katso tarkemmat ohjeet oppaan osasta Elämänkatsomustieto.
klo 14-16, Unioninkatu 40, sali 1
I. Antropologian tutkimuskohde
4.9. Mitä antropologit tekevät?
11.9. Miksi kulttuurit ovat erilaisia?
18.9. Antropologian ihmiskuva ja länsimainen kulttuuri
II. Yhteiskunnan muodot ja sosiaaliset käytännöt
25.9. Toimeentulon muodot I
2.10. Toimeentulon muodot II
9.10. Sukulaisuus, avioliitot ja yhteiskunnan rakenne
16.10. Antropologisia näkökulmia politiikkaan ja talouteen
23.10. väliviikko (ei luentoa)
30.10. Uskonto ja maailmankuva
6.11. Rituaalinen elämä
III. Antropologia ja globaalit prosessit
13.11. Kulttuurit, valtio ja globaali järjestelmä
20.11. Antropologian kriittiset mahdollisuudet
27.11. Lopputentti
4.12. Lopputentin uusinta
Johdantokurssiin liittyy pakollisena oheislukemistona Eriksenin teos "Small Places, Large Issues", jonka avulla opetellaan antropologian keskeinen käsitteistö ja suuntaukset. Pääaineopiskelijat osallistuvat lisäksi johdantoseminaariin, jonka aikana luetaan ohjatusti toinen alan perusoppikirja ja harjoitellaan antropologisen tieteellisen kielen kirjallista käyttöä.
Mondays at 12-14 pm, Unioninkatu 40, room 4
Laajuus: Op: 4 Ov: 2
Seminaari on johdantokurssia täydentävä opintopiiri, jossa antropologian perusoppikirjoja käydään läpi opettajakunnan valitseman tutorin tai tutoreiden johdolla.
Johdantoseminaariin osallistuminen on pakollinen pääaineen opiskelijoille. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian sivuaineopiskelijat suorittavat kohtaa korvaavan kirjallisuuden tiedekuntatentissä.
ke 5.9.-28.11.2007, klo 12-14, Unioninkatu 38, sali D113
Uudet pääaineopiskelijat
Johdantoseminaarissa tutustutaan antropologian peruskysymyksiin ja -käsitteisiin. Kurssin aikana jokainen osallistuja pitää yhden referaatinomaisen esitelmän. Lisäksi tehdään yksin ja ryhmätöinä lyhyitä kirjallisia ja suullisia tehtäviä. Kurssimateriaalina käytetään johdantokirjoja, sekä ajankohtaisia ja klassisia antropologisia artikkeleita.
Antropologian johdantokirjat:
Eriksen, T. H.: Small Places. Large Issues: An Introduction to Social and Cultural Anthropology.
tai suomeksi "Toista maata? Johdatus antropologiaan."
*Keesing, R.& Strathern, A.: Cultural Anthropology: A Contemporary Perspective.
Laajuus: Op: 8 Ov: 5
Oppihistoria käsittelee antropologian eriytymistä filosofiasta ja yhteiskuntateoriasta omaksi tieteenalakseen. Tavoitteena on ymmärtää antropologian tutkimien kysymysten yhteys valistusajattelun ja romantiikan ilmentämään yhteiskunnalliseen muutokseen ja 1800-luvun uuteen maailmankuvaan.
Pääaineopiskelijat suorittavat kohdan osallistumalla ensimmäisen opiskeluvuoden kevätlukukaudella laajaan teemaseminaariin. Sivuaineopiskelijoille järjestetään aiheesta kirjallisuuskuulustelu.
ti 14-16 Unioninkatu 40, ls 2 (15.1. - 26.2.2008) ja to 14-16 Unioninkatu 40, ls 2 (17.1. - 28.2.2008)
Oppihistoriakurssilla tarkastellaan antropologiaa osana modernien yhteiskuntatieteiden kehitystä ja erityisesti sitä prosessia, jonka ansiosta antropologia eriytyi omaksi tieteenalakseen 1800-luvun lopulla. Kurssin tavoitteena on oppia tunnistamaan miten eri aikakausiin kuuluvat kirjoitustyylit, argumentit ja tutkimukselliset näkökulmat eroavat toisistaan, ja millä tavoin eri käsitykset yhteiskunnan ja sitä koskevan tiedon luonteesta ovat vaikuttaneet antropologiaan. Kurssin aineisto sisältää yhteiskuntafilosofian klassikkoja 1600-1700 -luvuilta sekä katkelmia yhteiskuntatieteiden ja antropologian klassisista teoksista 1800-luvulta ja1900-luvun vaihteesta.
Kurssi järjestetään periodisesti tammi-huhtikuussa 2008 tiistaista 15.1. lähtien ja se nivoutuu yhteen professori Karen Armstrongin pitämän Keskeiset suuntaukset/Central Themes in Anthropology -kurssin kanssa (oj 758104). Kaikki luennot pidetään klo 14-16, tiistaisin ja torstaisin Unioninkatu 40:n salissa 2. Opetus on tiivistä ja siihen osallistumiseen sekä kirjoitustehtävien tekemiseen on syytä varata riittävästi aikaa. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen ja pienryhmätyöskentelyyn sekä kahden lyhyen (2- 3 s.) ja yhden pidemmän (n. 5 s.) esseetehtävän sekä analyysitehtävän (n. 6 s.) kirjoittamista. Pidempi esseetehtävä palautetaan opetuksen päätyttyä.
Laajuus: Op: 8 Ov: 5
1900-luvun antropologian tutkimushistoria; yhteiskunta ja kulttuuri antropologian yleisenä tutkimuskohteena. Opetuksen tavoitteena on tarjota yleinen viitekehys, jonka avulla opiskelija voi mieltää myöhempien opintojaksojen käsittelemät tutkimusalat ja teoriat osaksi antropologiaa.
Pääaineopiskelijat osallistuvat ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä aihetta käsittelevään teemaseminaariin.
Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan kirjatenttinä.
Tuesdays 14-16 Unioninkatu 40, room 2 (11.3.- 22.4.2008) ja Thursdays 14-16 Unioninkatu 40, room 2 (13.3.- 24.4.2008)
Laajuus: Op: 53 Ov: 31
Laajuus: Op: 7 Ov: 4
Talous ja vaihto antropologisen tutkimuksen kohteena.
Teemaseminaari tai kirjallisuustentti. Pääaineopiskelijoille suositellaan osallistumista laitoksen järjestämiin teemaseminaareihin, joiden käsittelemät tutkimusalat vaihtuvat lukukausittain. Kohtia 201, 202, 203, 204 ja 205 vastaavat suoritukset ovat toisiaan korvaavia. Se tarkoittaa, että kukin tutkimusalakohta voidaan suorittaa myös jotakin toista tutkimusalaa koskevalla kurssilla. Kirjallisuuskuulustelut on kuitenkin määritelty jokaista kohtaa varten erikseen.
torstaisin 1.11.-13.12.2007 klo 12-14, Unioninkatu 40, sali 13 ja jatkuu tammikuussa perjantaisin 18.1.-25.1.2008 klo 12-14, Unioninkatu 40, sali 15.
Osallistuminen edellyttää että antropologian perusopinnot on suoritettu.
Kurssilla voi korvata opintovaatimuksista kohdan Tutkimusala I: Talous ja vaihto.
Kurssilla käsitellään kulttuurituotteiden hyödykkeistymistä ja toisaalta hyödykkeiden omaksumista osaksi kulttuurista merkitysjärjestelmää. Esimerkkeinä käytetään mm taiteen ja musiikin sekä eurooppalaisten hygieniatuotteiden ja vaatteiden liikkumista eri kulttuurien välillä tai saman kulttuurin eri vaihtojärjestelmien välillä. Kurssilla tarkastellaan antropologisia tapoja tutkia arvon muodostumista ja hyödykkeistymistä sekä autenttisuuden ja populaarikulttuurin käsitettä.
Kurssi muodostuu luennoista, jotka käsittelevät edellä mainittuja teemoja teoreettisesti ja käsitteellisesti, ja seminaaritöistä, joissa osallistujat tarkastelevat samoja teemoja erilaisissa, konkreettisiin paikkoihin liittyvissä tutkimuksissa. Osallistujat jaetaan seminaaritöitä varten ryhmiin ja kunkin ryhmän työ käsitellään kurssilla. Kurssin lopussa on tentti, jonka kysymykset muodostuvat luennoista ja seminaarikeskusteluista.
Laajuus: Op: 7 Ov: 4
Antropologisia näkökulmia politiikkaan ja yhteiskuntaan.
Suoritustapa: Teemaseminaari tai kirjallisuustentti. Pääaineopiskelijoille suositellaan osallistumista laitoksen järjestämiin teemaseminaareihin, joiden käsittelemät tutkimusalat vaihtuvat lukukausittain. Kohtia 201, 202, 203, 204 ja 205 vastaavat suoritukset ovat toisiaan korvaavia. Se tarkoittaa, että kukin tutkimusalakohta voidaan suorittaa myös jotakin toista tutkimusalaa koskevalla kurssilla. Kirjallisuuskuulustelut on kuitenkin määritelty jokaista kohtaa varten erikseen.
758202 Tutkimusala II
Tuesdays 4.9.-16.10.2007 at 14-16, Unioninkatu 40 room 8 and Thursdays 6.9.-18.10.2007 at 14-16, Unioninkatu 38 room A205
This course is intended for students who have finished their basic studies.
The course looks at some classic questions posed in political anthropology, and the context of that research, with the intention of exploring ways of thinking about world events today. For example, are we in a situation of constant low-level warfare, as Bruce Kapferer claims? How does anthropology offer insights into what is happening?
The course meets twice a week for a seven week term. An essay is required although you have until the end of the term (16.12.) to complete the essay.
Wednesdays 16.1.2008-27.2.2008 at 12-14, Unioninkatu 38 room D112
Thursdays 17.1.2008-28.2.2008 at 14-16, Unioninkatu 38 room D113
Course participants should have completed at least basic level studies in anthropology.
This course looks at cultural and social implications of various forms of modern technology. Although anthropologists interested in technology have mainly studied the impact of “Western” technology on “non-Western” societies, our focus will mostly be on the so-called Euro-American societies. We will be discussing the role of technology (for example, surveillance technologies, new reproductive technologies, information technology, etc.) in transforming increasingly diverse aspects of everyday life, including kinship, religion, politics and identity.
The course consists of seven lectures (on Wednesdays) and five seminars (on Thursdays). Course requirements include weekly "reflection papers," a longer research paper, as well as a seminar presentation.
The working languages during the course are both English (lectures) and Finnish (seminars).
Laajuus: Op: 7 Ov: 4
Myytti ja maailmankuva
Teemaseminaari tai kirjallisuustentti. Pääaineopiskelijoille suositellaan osallistumista laitoksen järjestämiin teemaseminaareihin, joiden käsittelemät tutkimusalat vaihtuvat lukukausittain. Kohtia 201, 202, 203, 204 ja 205 vastaavat suoritukset ovat toisiaan korvaavia. Se tarkoittaa, että kukin tutkimusalakohta voidaan suorittaa myös jotakin toista tutkimusalaa koskevalla kurssilla. Kirjallisuuskuulustelut on kuitenkin määritelty jokaista kohtaa varten erikseen.
torstaisin klo 12-14, Unioninkatu 38, D113
Osallistuminen edellyttää, että antropologian perusopinnot on suoritettu.
Kurssilla lähestytään maailmankuvia sekä mentaalisina luokituksina maailmasta että praktisina toimintoina maailmassa. Pyrkimyksenä on hahmottaa antropologista keskustelua ns. myyttisen ajattelun logiikasta sekä tarkastella myytin, rituaalin, yhteiskunnan, toiminnan ja toimijan välisiä suhteita. Erilaisten antropologisten lähestymistapojen lisäksi kurssin läpikäyvänä teemana on vertailla myös joitakin länsimaisia, oseanialaisia ja afrikkalaisia kosmologisia käsityksiä.
Kokonaisuus suoritetaan lukemalla joka kerraksi kurssiohjelmassa mainitut tekstit ja kirjoittamalla kurssin aikana pieniä esseetehtäviä.
Laajuus: Op: 7 Ov: 4
Vertaileva menetelmä antropologisen tutkimuksen osana. Kurssilla vertaillaan eri aikaan ja paikkaan sijoittuvia ilmiöitä ja tapahtumia, jotka kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevan teoretisoinnin valossa edustavat samaa tutkimuskohdetta.
Etnografiaseminaari tai sitä korvaava kirjallisuuskuulustelu.
Kuulustelija alueen mukaan
Valitaan antropologian kansliassa olevasta listasta ja sovitaan kuulustelijan kanssa.
tiistaisin klo 12-14, Unioninkatu 38, sali D113
Kurssilla voi korvata opintovaatimuksista kohdan Etnografiaseminaari I (7 op) tai lisätehtävin Etnografiaseminaari II (10 op).
Kurssin pääteemoja ovat musiikki, omistajuus ja identiteetit. Musiikin omistajuus paikantuu eri yhteiskunnissa eri tavoin, ja se pohjautuu usein käsityksiin musiikin luomisen tai luovuuden lähteistä ja prosesseista: tutustumme kurssilla erilaisiin omistajuuskäsityksiin. Musiikin ”sosiaaliseksi funktioksi” on tutkimuksissa usein nähty identiteettien luominen tai ilmaiseminen tai postmodernistisemman tulkinnan mukaan niillä ”leikkiminen”. Tarkastelemme kurssilla erilaisia tapoja hahmottaa musiikin, yhteisöllisyyden, paikallisuuden ja globaalin välisiä suhteita vertailemalla eri konteksteissa tehtyjä tutkimuksia.
Kurssi muodostuu luennoista ja pakollisesta sekä vapaaehtoisesta oheismateriaalista sekä opiskelijoiden esitelmistä ja yhteisistä keskusteluista. Luentojen ja kurssimateriaalin painotus on afrikkalaisissa yhteiskunnissa, mutta vertailukohteina käytetään myös muita yhteiskuntia ja järjestelmiä.
Laajuus: Op: 7 Ov: 4
Kenttätyö on antropologisen tutkimusprosessin osana; antropologisen tutkimusaineiston erityispiirteet; aineiston ja sen tulkinnan välinen ero.
Yhdistetty luentokurssi ja lukuseminaari, tai näitä korvaava kirjatentti.
Perjantaisin 10-12, Unioninkatu 38, sali D112
Kurssilla tutustutaan vaihtuvien luennoitsijoiden johdolla erilaisiin kenttätyötilanteisiin ja aineistoihin sekä etnografisen kirjoittamisen kysymyksiin. Eri luennoitsijat kertovat kenttätyöstään ja siinä keskeisiksi tai ongelmallisiksi nousseista teemoista. Kurssin aikana esitellään monentyyppisiä aineistoja ja niiden käyttöä.
Kurssin suorittaminen edellyttää aineistopohjaisen harjoitustyön sekä oheismateriaaliin perustuvan esseen tekoa.
Laajuus: Op: 7 Ov: 4
Kenttätyökurssia täydentävä kurssi, jossa harjoitellaan sosiaalisten tilanteiden havainnointia ja havaintojen tallentamista sekä eri tyyppisten, konkreettisten kenttäaineistojen käsittelyä.
Antropologiset kenttämenetelmät -kurssi.
Kurssi on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille.
Fridays at 12-14, University Main Building room 8, Fabianinkatu 33
758401 Field Methods
758402 Aineiston käsittely ja analyysi
Anthropology major students
Sociocultural anthropology is characterized by theoretical innovation inspired by the rigorous analysis of diverse forms empirical data. How do anthropologists perform this magic? This course guides students through methods of processing the raw material of fieldwork observation into refined forms of narrative and analysis.
Our principal text will be Ira Bashkow's "The Meaning of Whitemen: Race and Modernity in the Orokaiva Cultural World" (University of Chicago Press, 2006). All students in the course are expected to own this book.
Weekly seminars will be conducted as a close reading of the monograph, supplemented by short readings in relevant theoretical arguments, including those pertaining to fieldwork in (post)colonial settings, the interpretation of cultural imagery, cross-cultural 'flows,' ideas about cultural others, the transnational concepts and politics of 'race,' and so forth.
Dr. Strong will also supplement readings with relevant data culled from his own fieldwork in highland Papua New Guinea. Our main goal will be to understand and analyze the connections and disconnections between 'data' and 'description' or 'theory' and 'method' in the context of polished ethnographic narrative.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tieteellisen keskustelun ja esitystavan harjoittelua. Jokainen opiskelija kerää omatoimisesti rajattua aihetta koskevan kirjallisuusaineiston ja kirjoittaa 10-20 sivun mittaisen esitelmän seminaarissa käsiteltäväksi.
Vain pääaineopiskelijoille.
syyslukukaudella 2007 ja kevätlukukaudella 2008 torstaisin klo 10-12, Unioninkatu 38, D112
Kurssi on tarkoitettu pääaineopiskelijoille, jotka ovat suorittaneet perusopinnot ja suurimman osan aineopinnoista.
Antropologian pääaineopiskelijat
Kurssilla harjoitellaan tieteellistä keskustelua ja kirjoittamista. Kukin osallistuja kirjoittaa 10-20 sivun esitelmän seminaarissa käsiteltäväksi ja opponoi ainakin yhtä esitelmää sekä osallistuu muutenkin aktiivisesti seminaarikeskusteluihin. Proseminaarityö voidaan hyväksyä osana kandidaatin tutkintoa. Kurssi on tarkoitettu pääaineopiskelijoille, jotka ovat suorittaneet perusopinnot ja suurimman osan aineopinnoista. Opetus suomeksi.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Kandidaatintutkielma on rajatusta aiheesta kirjoitettu 15-20 sivun laajuinen tutkielma, jonka tavoitteena on osoittaa kyky antropologisten ongelmien kirjalliseen käsittelyyn. Kandidaatintutkielman kirjoittaminen aloitetaan jonkin tutkimusalakurssin yhteydessä, jonka jälkeen tutkielma viimeistellään osana proseminaarin suorittamista. Hyväksytty tutkielma arvostellaan asteikolla 1-5 ja arvostelijana toimii proseminaaria ohjaava opettaja. Kurssin ja proseminaarin suorittamista vastaavat opintopisteet ja hyväksytystä tutkielmasta annetut pisteet merkitään erikseen opintorekisteriin.
Pääaineopiskelijat
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
Laajuus: Op: 120 Ov: 160
Maisteritason opinnot keskittyvät pääaineeseen, ja niiden yhteydessä kirjoitetaan noin 80-100 sivun laajuinen pro gradu –tutkielma. Tutkielman suunnittelu on syytä aloittaa heti maisteriopintojen alussa. Maisterintutkinnossa kurssien ja tenttien vaatimustaso nousee, ja se on otettu huomioon suurempina opintopistemäärinä. Tutkimusalakurssit (kohdat 203 ja 205) ja etnografiaseminaarit (kohta 302) tullaan jatkossa järjestämään kandidaatin- ja maisterintutkintoa suorittaville opiskelijoille erillisinä.
Laajuus: Op: 10 Ov: 4
Ei vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka ovat suorittaneet vastaavan opintojakson osana vanhojen vaatimusten mukaisia aineopintoja.
Sosiaalinen organisaatio ja sukulaisuus antropologisessa tutkimuksessa.
Pääsääntöisesti tutkimusalat suoritetaan osallistumalla niitä vastaaville kursseille. Poikkeustapauksissa kohdat voidaan suorittaa tutkintovaatimusten mukaisina kirjallisuuskuulusteluina.
Mondays at 12-14, Unioninkatu 40 room 7.
The course is intended for students who have finished their basic studies.
This course will be important for those interested in women’s studies, gender and feminist theorization regarding women and authority roles in matrilineal systems.
The course will consider the matrilineal system of kinship and descent as a particular type of social organisation. We will discuss particular themes and the general problems/questions concerning matrilineal groups in Africa, North America, and Asia. Also to be discussed are the problems that arise today about matrilineal kinship, such as the nuclear family and inheritance, in the African context.
An essay is required at the end of the course.
Laajuus: Op: 10 Ov: 4
Rituaalien antropologinen tutkimus
Pääsääntöisesti tutkimusalat suoritetaan osallistumalla niitä vastaaville kursseille. Poikkeustapauksissa kohdat voidaan suorittaa tutkintovaatimusten mukaisina kirjallisuuskuulusteluina.
On Wednesdays at 12-14, Unioninkatu 40 room 13
758205 Tutkimusala V
The aim of this course is to discuss the dynamics of religion in the context of more general socio-cultural changes in modern societies. Focusing on the so-called New Religious Movements mainly in Western societies, we will explore various topics of broader theoretical interest for anthropologists such as secularization, religious fundamentalism, the relationship of religion and power, religious conversion, as well as different aspects of authority, gender and violence. The course consists of a set of lectures, documentaries and discussion seminars and is intended for anthropology students at the MA level, although students who are close to completing their BA studies are also welcome. To complete the course, students are expected to write two essays and make a seminar presentation.
Laajuus: Op: 10 Ov: 4
Vertaileva menetelmä antropologisen tutkimuksen osana. Kurssilla vertaillaan eri aikaan ja paikkaan sijoittuvia ilmiöitä ja tapahtumia, jotka kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevan teoretisoinnin valossa edustavat samaa tutkimuskohdetta.
Etnografiaseminaari on syytä valita niin, ettei kohteena oleva alue tai aihe ole sama kuin kandidaattiopinnoissa suoritetussa etnografiaseminaarissa I (ks. kohta 301).
Etnografiaseminaari tai sitä korvaava kirjallisuuskuulustelu.
Kuulustelija alueen mukaan.
Korvaava kirjallisuus: Valitaan antropologian kansliassa olevasta listasta ja sovitaan kuulustelijan kanssa.
tiistaisin klo 12-14, Unioninkatu 38, sali D113
Kurssilla voi korvata opintovaatimuksista kohdan Etnografiaseminaari I (7 op) tai lisätehtävin Etnografiaseminaari II (10 op).
Kurssin pääteemoja ovat musiikki, omistajuus ja identiteetit. Musiikin omistajuus paikantuu eri yhteiskunnissa eri tavoin, ja se pohjautuu usein käsityksiin musiikin luomisen tai luovuuden lähteistä ja prosesseista: tutustumme kurssilla erilaisiin omistajuuskäsityksiin. Musiikin ”sosiaaliseksi funktioksi” on tutkimuksissa usein nähty identiteettien luominen tai ilmaiseminen tai postmodernistisemman tulkinnan mukaan niillä ”leikkiminen”. Tarkastelemme kurssilla erilaisia tapoja hahmottaa musiikin, yhteisöllisyyden, paikallisuuden ja globaalin välisiä suhteita vertailemalla eri konteksteissa tehtyjä tutkimuksia.
Kurssi muodostuu luennoista ja pakollisesta sekä vapaaehtoisesta oheismateriaalista sekä opiskelijoiden esitelmistä ja yhteisistä keskusteluista. Luentojen ja kurssimateriaalin painotus on afrikkalaisissa yhteiskunnissa, mutta vertailukohteina käytetään myös muita yhteiskuntia ja järjestelmiä.
Laajuus: Op: 10 Ov: 4
Antropologisen tutkimuksen epistemologiset edellytykset.
Antropologiset kenttämenetelmät (kohta 401).
Osallistuminen antropologian syventävälle menetelmäkurssille tai sitä korvaava kirjallisuuskuulustelu.
Maanantaisin klo 12-14, Unioninkatu 38 sali D112
Laajuus: Op: 5 Ov: 2
Ei vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka ovat suorittaneet 6 ov:n laajuisen pro gradu –teoriatentin vanhojen tutkintovaatimusten osana.
Pro gradu -työtä tukeva menetelmäkurssi, joka keskittyy tiettyyn aineiston käsittelyn tapaan.
Kurssi voidaan suorittaa osallistumalla valinnaiselle, antropologian maisteriohjelman hyväksymään menetelmäkoriin kuuluvalle kurssille
Laajuus: Op: 10 Ov: 4
Tuesdays at 10-12, Unioninkatu 40 room 13
This seven-week course is meant for students who have finished their aineopinnot studies.
758625 Syventävät teoriaopinnot 5op
We will read about, and discuss, the establishment of the American empire at the end of the 19th century, along with its ideological foundations. We will focus specifically on the acquisition of territories that are not contiguous with the territorial state in North America, but students may also explore the expansion west and its consequence for Native American groups. From this historical background, we will discuss contemporary events, the position of the American state, and whether or not this constitutes empire or another form of political organization.
The course is limited to 15 students in order to allow for discussion of the readings. Each student will write an essay-style paper of 7 – 10 pages based on the readings, in English or Finnish.
Tuesdays at 10-12, Unioninkatu 38 room D112
758625 Syventävät teoriaopinnot
It is a commonplace today that the whole world is undergoing rapid social change. Anthropologists may underscore such common sense when they critique the far-reaching effects of neoliberal reforms or developments in the life sciences. Alternately, anthropologists may uncover continuities of the 'old' (as for example, the continuing relevance of the sacred) in the context of ostensibly 'new' social forms.
This course examines and critiques both the commonsense apprehension of global change and anthropological attention to it. What is social change? What is cultural change? How best can anthropologists address this topic?
We review major themes and approaches. These include: modernization theories, the 'great transformation,' structure and history, acculturation, neoliberalism, revolution, religious conversion, and more. Our principal text will be Webb Keane's "Christian Moderns: Freedom
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Perehtyminen sosiaaliantropologian nykykeskustelujen kannalta merkittäviin etnografioihin.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Tenttiin osallistuminen tapahtuu suotavimmin pro gradu -tutkielman kirjoitusvaiheessa.
Laajuus: Op: 5 Ov: 2
Ensimmäisessä tutkielmaseminaarissa esitetään pro gradu -työtä koskeva tutkimussuunnitelma.
Yhden lukukauden osallistuminen sosiaaliantropologian tutkijaseminaariin gradutyön valmisteluvaiheessa. Ennen seminaariin osallistumista on keskusteltava jonkun sosiaali- ja kulttuuriantropologian opettajan kanssa tutkielman aiheesta.
Syksyllä ja keväällä voi entiseen tapaan suorittaa molemmat tutkielmaseminaarit I ja II. Ilmoittaudu suorittamaasi seminaariin WebOodin kautta.
torstaisin klo 10-12, Unioninkatu 38 sali D113.
Syksyllä ja keväällä voi entiseen tapaan suorittaa molemmat tutkielmaseminaarit I ja II. Ilmoittaudu asianmukaisesti WebOodissa.
Tutkielmaseminaarin tarkoituksena on suunnitella ja aloittaa työskentely oman pro gradu -tutkielman parissa (I seminaari) sekä esitellä muille opiskelijoille tekeillä olevan tutkielman aineistoa, menetelmiä ja johtopäätöksiä (II seminaari keväällä). Seminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista, oman esitelmän kirjoittamista ja suullista esittelyä sekä opponointia. Lisäksi kukin seminaarin osallistuja toimii vuorollaan pöytäkirjan pitäjänä, jotta seminaarissa saatu palaute voidaan antaa tiedoksi tutkielman ohjaajalle.
torstaisin klo 10-12, Unioninkatu 38, sali D113
Syksyllä ja keväällä voi entiseen tapaan suorittaa molemmat tutkielmaseminaarit I ja II. Ilmoittaudu asianmukaisesti WebOodissa.
Tutkielmaseminaarin tarkoituksena on suunnitella ja aloittaa työskentely oman pro gradu -tutkielman parissa (I seminaari) sekä esitellä muille opiskelijoille tekeillä olevan tutkielman aineistoa, menetelmiä ja johtopäätöksiä (II seminaari keväällä). Seminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista, oman esitelmän kirjoittamista ja suullista esittelyä sekä opponointia. Lisäksi kukin seminaarin osallistuja toimii vuorollaan pöytäkirjan pitäjänä, jotta seminaarissa saatu palaute voidaan antaa tiedoksi tutkielman ohjaajalle.
Laajuus: Op: 5 Ov: 2
Toisessa tutkielmaseminaarissa käsitellään tekeillä olevan pro gradu -tutkielman osa, normaalisti sen yksi luku. Tutkielman kielentarkistus tapahtuu osana tutkielmaseminaaria tiedekunnan erikseen antamien ohjeiden mukaisesti.
Yhden lukukauden osallistuminen sosiaaliantropologian tutkijaseminaariin gradun kirjoitusvaiheessa.
Torstaisin klo 10-12, Unioninkatu 38, sali D113
Syksyllä ja keväällä voi entiseen tapaan suorittaa molemmat tutkielmaseminaarit I ja II. Ilmoittaudu asianmukaisesti WebOodissa.
Tutkielmaseminaarin tarkoituksena on suunnitella ja aloittaa työskentely oman pro gradu -tutkielman parissa (I seminaari) sekä esitellä muille opiskelijoille tekeillä olevan tutkielman aineistoa, menetelmiä ja johtopäätöksiä (II seminaari keväällä). Seminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista, oman esitelmän kirjoittamista ja suullista esittelyä sekä opponointia. Lisäksi kukin seminaarin osallistuja toimii vuorollaan pöytäkirjan pitäjänä, jotta seminaarissa saatu palaute voidaan antaa tiedoksi tutkielman ohjaajalle.
torstaisin klo 10-12, Unioninkatu 38 sali D113
Syksyllä ja keväällä voi entiseen tapaan suorittaa molemmat tutkielmaseminaarit I ja II. Ilmoittaudu asianmukaisesti WebOodissa.
Tutkielmaseminaarin tarkoituksena on suunnitella ja aloittaa työskentely oman pro gradu -tutkielman parissa (I seminaari) sekä esitellä muille opiskelijoille tekeillä olevan tutkielman aineistoa, menetelmiä ja johtopäätöksiä (II seminaari keväällä). Seminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista, oman esitelmän kirjoittamista ja suullista esittelyä sekä opponointia. Lisäksi kukin seminaarin osallistuja toimii vuorollaan pöytäkirjan pitäjänä, jotta seminaarissa saatu palaute voidaan antaa tiedoksi tutkielman ohjaajalle.
Laajuus: Op: 40 Ov: 20
Tutkielman aihe sovitaan sosiaali- ja kulttuuriantropologian opettajien kanssa ja kirjataan laitoksen kansliasta saatavalle gradulomakkeelle. Gradulomake on täytettävä uudelleen mikäli tutkielman aihe muuttuu olennaisesti. Jokaiselle tutkielman tekijälle määrätään ohjaaja, joka on laitoksen opetus- ja tutkimushenkilökunnan jäsen tai dosentti. Ks. tiedekunnan antamia ohjeita tutkielman laatimisesta ja tarkastettavaksi jättämisestä opinto-oppaan alussa.
Laajuus: Op: 7 Ov: 3
(vapaaehtoinen pääaineopiskelijoille)
Työharjoittelu sisältyy vapaaehtoisena suorituksena antropologian syventäviin eli maisterin opintoihin. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian (sosiologian laitos) kautta rahoitettuja työharjoittelupaikkoja ovat oikeutettuja hakemaan sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääaineopiskelijat, jotka ovat suorittaneet kandidaatin tutkinnon ja ovat maisteriopintojen vaiheessa. Harjoittelun kesto on normaalisti 3 kuukautta ja sen päätyttyä opiskelija kirjoittaa vapaamuotoisen työharjoitteluraportin (yleensä 2-3 sivua), joka hyväksytetään professorilla ja opintorekisteriin merkitään 7op/3ov arvosanalla "suoritettu".
Antropologian työharjoittelumääräraha vuonna 2008 mahdollistaa yhteensä 12kk:n palkanmaksun kuudelle opiskelijalle. Se jakautuu seuraavasti:
Kulttuurien museo (1 paikka/2kk:n rahoitus) Helinä Rautavaaran etnografinen museo (1 paikka/2kk:n rahoitus) Avoin hakemus (4 paikkaa/2kk:n rahoitus)
Molemmat museot maksavat laitoksen rahoituksen päälle yhden kuukauden palkan, jolloin opiskelijan työharjoittelusopimus tehdään 3kk:n pituiseksi.
Lisäksi laitos myöntää rahoituksen opiskelijan omatoimisesti hankkimaan työharjoittelupaikkaan (= avoin hakemus). Näitä työharjoittelupaikkoja voi olla yhteensä korkeintaan neljälle opiskelijalle (4x2kk), kun työnantaja osallistuu palkkakustannuksiin yhden kuukauden osalta kolmen kuukauden työsuhteessa. Harjoittelu sellaisen työnantajan palveluksessa, joka ei osallistu lainkaan palkanmaksun kustannuksiin, vähentää rahoituksen saavien harjoittelijoiden määrää.
Valtiotieteellinen tiedekunta ilmoittaa työnantajien työharjoittelupaikkatarjouksista osoitteessa
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/rekry-ilmo/index.htm
Antropologian työharjoittelun vuoden 2008 haku järjestetään tammikuussa 2008. Lyhyt vapaamuotoinen hakemus yhteystietoineen jätetään sosiaali- ja kulttuuriantropologian toimistoon ja hakemukseen liitetään opintorekisteriote. Hakuaika päättyy tiistaina 15.1.2008 klo 15.45.
Kaikki hakemukset jätetään laitokselle, mutta museopaikkoja hakevat osoittavat hakemuksensa suoraan ao. museolle ja työnantaja kutsuu valitsemansa hakijat haastatteluun ja tekee päätöksen harjoitteluun hyväksytyistä. Avointen hakemusten valinta tehdään laitoksella hakijan suorittamien antropologian syventävien opintojen opintopistemäärän perusteella. Hyväksytyistä tiedotetaan hakemusten käsittelyn jälkeen tammikuun lopulla ilmoitustaululla, Unioninkatu 38 E, 3.krs. ja kotisivulla http://www.helsinki.fi/antropologia/ajankohtaista.htm
Hakemuksensa perusteella työharjoitteluun hyväksytty opiskelija saa rahoituksen kahden kuukauden palkkaa varten. Normaalitapauksessa työnantaja maksaa kolmen kuukauden harjoittelusta yhden kuukauden palkan. Harjoittelijalle maksettava palkka on 930€/kk, siten että sivukuluineen harjoittelumäärärahasta maksettavan palkan maksimi on 1189€/kk (sivukuluihin voi tulla vielä muutos vuodelle 2008). Harjoittelija voi itse neuvotella korkeammasta palkasta työnantajan kanssa, mutta yliopiston osuus ei voi olla mainittua suurempi. Työnantaja maksaa harjoittelijalle palkan työntekoaikana normaalin palkanmaksukäytäntönsä mukaan ja laskuttaa laitokselta jälkeenpäin työharjoittelusopimuksessa määritellyn osuuden.
Harjoittelijalle annetaan oma kappaleensa työnantajan ja yliopiston välisestä työharjoittelusopimuksesta.
Kandidaatin tutkinto pitää olla suoritettuna ja merkittynä opintorekisteriin. Työharjoittelu sijoittuu maisteriopintojen loppupuolelle, joten hakijalla täytyy olla myös suoritettuja antropologian syventäviä opintoja.
Työharjoitteluksi voidaan myös hyväksyä muu kuin laitoksen rahoittama työskentelyjakso tehtävissä, joissa opiskelija voi hyödyntää antropologista koulutustaan. Tällaisen työskentelyjakson rekisteröinti työharjoitteluna edellyttää, että työ on ohjattua ja että siitä kirjoitetaan laitosta varten lyhyt raportti työn päätyttyä. Harjoittelun suorittamisesta itse hankitussa työpaikassa sovitaan etukäteen antropologian professorin kanssa.
Työharjoittelu voidaan ajoittaa koko kalenterivuodelle.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääaineopiskelijat, joilla on kandidaatin tutkinto suoritettu ja jotka ovat maisterin opintojen vaiheessa.
Laajuus: Op: 60 Ov: 35
HY:n opiskelijoilla on vapaa opinto-oikeus sosiaali- ja kulttuuriantropologian perus- ja aineopintoihin sekä mahdollisuus anoa oikeutta syventävien opintojen suorittamiseen. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian perusopinnot muodostavat 25 opintopisteen laajuisen kokonaisuuden, ja perus- ja aineopintojen laajuus on sivuaineopiskelijoille yhteensä 60 (25 + 35) opintopistettä. Syventävien opintojen sisällöstä sovitaan opinto-oikeutta myönnettäessä erikseen.
Yleisen sosiologian ja väestötieteen pääaineopiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppihistorian (103) ja keskeisten suuntauksien (104) kursseille sekä antropologian tutkimusharjoituskurssille (402).
Muut sivuaineopiskelijat suorittavat kohdat 103 ja 104 kirjatentteinä, eikä kohtaa 402 vaadita sivuaineopiskelijoilta.
Tutkimusalakurssit ja etnografiaseminaarit sekä kenttätyömenetelmät -kurssi (kohta 401) ovat avoimia sivuaineopiskelijoille, jollei tietyn kurssin osanottajamäärää ole nimenomaan rajoitettu.
Jatko-opiskelijat tai sellaiseksi hakeutuvat voivat anoa oikeutta sosiaali- ja kulttuuriantropologian syventävien opintojen suorittamiseen, mikäli he eivät ole aikaisemmin suorittaneet niitä osana Helsingin yliopiston antropologian maisteriohjelmaa. Heidän tapauksessaan syventävien opintojen sisällöstä sovitaan opinto-oikeutta myönnettäessä erikseen. Mahdolliset erot pääaine- ja sivuaineopiskelijoita koskevien vaatimusten välillä käyvät ilmi opintojaksojen kuvauksista.
Laajuus: Op: 25 Ov: 15
Laajuus: Op: 35 Ov: 25
Laajuus: Op: 60 Ov: 35
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian jatko-opiskelijoiksi hyväksytään yleensä vain hakijoita, jotka ovat saaneet pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosanan magna cum laude approbatur tai tehneet vastaavantasoisen muun tutkielman. Jatko-opiskelijaksi voidaan kuitenkin hvyäksyä pro gradu -tutkielmastaan alemman arvosanan saanut hakija, jos jatkokoulutustoimikunta katsoo, että hakijalla on esitetyn tutkimussuunnitelman ja muiden lisäansioiden perusteella hyvät edellytykset menestyksellisiin jatko-opintoihin. Jatko-opinnot tähtäävät tohtorin tutkintoon. Lisensiaatin tutkintoa varten vaaditaan samat opinnot, mutta tutkielma voidaan hyväksyä vähemmillä ansioilla kuin väitöskirja.
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
Jatko-opintojen alkaessa opiskelijan on esitettävä tutkimussuunnitelmansa antropologian tutkijaseminaarille. Seminaarissa opettajat ja toiset jatko-opiskelijat antavat suunnitelmasta palautetta ja ehdotuksia, joiden pohjalta opiskelija täsmentää tutkimusongelmaansa ja esittää seuraavalla lukukaudella saman työn tarkennetun tutkimussuunnitelman seminaarissa hyväksyttäväksi. Kenttätyön aloittaminen edellyttää tämän tutkimussuunnitelman hyväksymistä. Ensimmäisen vuoden opintoihin kuuluu siis kahden lukukauden aktiivinen osallistuminen seminaariin; kummankin lukukauden seminaari vastaa 3 opintopisteen tai 2 opintoviikon opintoja.
keskiviikkoisin klo 14-16, Unioninkatu 38, sali D112
Järjestäytymiskokous 16.1.2008.
Ei ennakkoilmoittautumista.
Laajuus: Op: 42 Ov: 24
Väitöskirjan valmistelun lisäksi antropologian jatko-opintoihin kuuluu luento- ja seminaarimuotoisia kursseja ja/tai ohjattua kirjallisuuskatsausten ja tieteellisten esseiden kirjoittamista. Kurssimuotoisten opintojen tarkoituksena on laajentaa opiskelijan tutkimustaitoja ja antropologista asiantuntemusta kolmella alueella. Työn ohjaaja ja opiskelija sopivat niiden tarkemmasta sisällöstä, jonka jatkokoulutustoimikunta vahvistaa. Kurssimuotoiset opinnot, joista 12 ov on suorittettava ennen kenttätyötä, jakautuvat seuraavasti:
Kurssimuotoisen opiskelun tavoitteena on varmistaa, ettei jatko-opintojen tarjoama antropologinen asiantuntemus rajoittuisi suppealle erikoisalalle. Jatko-opiskelijan on päinvastoin kyettävä perustelemaan oman tutkimusongelmansa merkitystä etnografisen vertailun ja yleisen antropologisen teorian pohjalta.
Laajuus: Op: 14 Ov: 8
Laajuus: Op: 14 Ov: 8
Laajuus: Op: 14 Ov: 8
Kenttätyö kestää tyypillisesti 12-15 kuukautta, joiden aikana kerätään väitöskirjan tutkimusaineisto. Jatko-opintojen tässä vaiheessa opiskelijalta edellytetään jatkuvaa yhteydenpitoa työn ohjaajaan. Ohjauksen tarkoituksena on keskustella kenttätyön aikana kohdatuista ongelmista ja varautua niihin ennakolta sekä varmistaa että kenttätyö tuottaa tarkoituksenmukaista aineistoa. Kenttätyön aikaisen ohjauksen onnistuminen on olennainen edellytys sille, että tutkimusaineisto on riittävän laajaa ja soveltuu tutkimusongelman ratkaisemiseen.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Kentältä palaavan opiskelijan on esitettävä tutkijaseminaarissa kenttäraportti, jossa esitellään kerätty tutkimusaineisto. Kenttäraportin esittäminen vastaa 2 opintoviikon opintoja. Tämän jälkeen opiskelijan odotetaan esittelevän seminaarissa luonnoksia väitöskirjansa yksittäisistä luvuista kerran lukukaudessa. Työn ollessa lähellä valmistumistaan esitetään loppuraportti, jossa käydään läpi eri aineistotyyppien ja tapausaineistojen analyysit ja johtopäätökset. Tutkijaseminaarin tässä vaiheessa opiskelija ei saa erikseen opintoviikkoja seminaariin osallistumisesta, sillä seminaari katsotaan osaksi väitöskirjatyön ohjausta. Seminaarissa saadusta palautteesta onkin tärkeää keskustella lähemmin työn ohjaajaksi määrätyn opettajan kanssa.
keskiviikkoisin klo 14-16, Unioninkatu 38, sali D112
Järjestäytymiskokous 16.1.2008.
Ei ennakkoilmoittautumista.
Laajuus: Op: 9 Ov: 5
Tohtorintutkintoon kuuluvat kurssimuotoiset opinnot jakautuvat vertailevaan etnografiaan, yleiseen teoriaan ja tutkimusteoriaan (ks. kohta 1 b). Niiden laajuus on yhteensä 24 opintoviikkoa, jotka voivat jakautua kenttätyötä edeltävään ja sitä seuraavaan opintojen vaiheeseen. Jatko-opintoihin voidaan myös sisällyttää tutkimusaiheen kannalta relevantteja opintoja muissa oppiaineissa siten, että opintoviikkojen kokonaismäärä on vähintäin 35. Tähän opintoviikkomäärään voi sisältyä 5 opintiviikon työharjoittelu, joka voidaan voidaan suorittaa opetusharjoitteluna, työskentelemällä museossa tai osallistumalla Suomen tukemiin kehitysyhteistyöprojekteihin.
Työn ohjaajana toimii antropologian jatkokoulutustoimikunnan valitsema opettaja. Tarvittaessa laitoksen ulkopuoliseksi ohjaajaksi voidaan lisäksi määrätä työn käsittelemän aiheen tai etnografisen alueen erikoistuntija, joka antaa lisäohjeita materiaalin analysoimiseen ja auttaa laitosta varmistamaan että valmis väitöskirja vastaa kansainvälistä tasoa.
Laajuus:
Elämänkatsomustieto (ET) on monitieteinen opintokokonaisuus, joka koostuu käytännöllisen ja teoreettisen filosofian, kasvatus- ja uskontotieteen sekä sosiaali- ja kulttuuriantropologian opinnoista. Elämänkatsomustiedon tutkintovaatimukset on vahvistettu valtiotieteellisessä, humanistisessa ja käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa ET:n opinnoista vastaa FM Anu Lounela.
Lisätietoja elämänkatsomustiedon opintokokonaisuudesta:
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Elämänkatsomustiedon tenttien kuulustelija on FM Anu Lounela.
Vastuulaitos: Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Antropologian peruskäsitteet ja antropologinen näkökulma inhimilliseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Luentokurssi tai tentittävä kirjallisuus.
Laajuus: Op: 7 Ov: 4
Elämänkatsomustiedon tenttien kuulustelija on FM Anu Lounela.
Vastuulaitos: Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
1900-luvun antropologian tutkimushistoria; yhteiskunta ja kulttuuri antropologian yleisenä tutkimuskohteena. Opetuksen tavoitteena on tarjota yleinen viitekehys, jonka avulla opiskelija voi mieltää myöhempien opintojaksojen käsittelemät tutkimusalat ja teoriat osaksi antropologiaa.
Kirjatentti sosiaali- ja kulttuuriantropologian tiedekuntatenttipäivinä.
Laajuus: Op: 7 Ov: 4
Elämänkatsomustiedon tenttien kuulustelija on FM Anu Lounela.
Vastuulaitos: Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Kirjallisuustentti sosiaali- ja kulttuuriantropologian tiedekuntatenttipäivinä.