Tulostettava versio tuotettu 2006-11-08 11.54.32
Laajuus: Op 180 Ov 120
Perusopintojen vaiheessa sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääaineopiskelijoilta edellytetään aktiivista osallistumista antropologian opetukseen, jotta perusopinnot tulisivat suoritetuiksi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Pääaineopiskelijoille suositellaan opintojen suorittamista ensisijaisesti osallistumalla kursseille ja seminaareihin ja vain poikkeuksellisesti kirjatentteinä. Jotta opiskelijat voisivat mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää kunakin lukuvuonna tarjottavan opetuksen, aineopintojen “tutkimusala”-nimisiä jaksoja (kohdat 201, 202 ja 204) voidaan suorittaa osallistumalla jotakin toista aineopintojen tutkimusalaa koskevalle kurssille kuin opintojakson kuvauksessa mainittu. Myös etnografiaseminaaria (kohta 301) suorittaessaan opiskelija voi valita, mihin alueeseen hän perehtyy, kuitenkin niin että kandidaatin- ja maisterintutkinnon etnografiaseminaarit koskevat kahta eri etnografista aluetta.
Useimpien sosiaali- ja kulttuuriantropologian kurssien vaatimuksiin kuuluu esseitä ja muita kirjallisia töitä, joiden työmäärä ja aikataulu on syytä ottaa huomioon opintojen suunnittelussa. Kandidaatin tutkielma voi perustua kursseilla kirjoitettuihin esseisiin, joita muokataan ja laajennetaan proseminaaria johtavan opettajan ohjauksessa.
Laajuus: Op 16
Yhteensä 16 op:
Sosiologian tai väestötieteen menetelmäkursseille osallistuville:
Laajuus: Op 25 Ov 15
Laajuus: Op 5 Ov 3
HUOM! Kun johdantokurssi suoritetaan kirjatenttinä osana elämänkatsomustiedon opintoja, kuulustelija on FM Anu Lounela ja ET:n opintojakson tunnus on 758647.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian peruskäsitteet ja antropologinen näkökulma inhimilliseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Luentokurssi tai kirjallisuuskuulustelu.
Johdantokurssi on pakollinen pääaineopiskelijoille.
Elämänkatsomustiedon opiskelijat voivat suorittaa johdantokurssin myös kirjallisuustenttinä, katso tarkemmat ohjeet oppaan osasta Elämänkatsomustieto.
Petra Autio petra.autio@helsinki.fi
Kirjallisuuskuulustelussa tentittävä kirjallisuus:
ti 5.9.-12.12.2006, klo 14-16, Unioninkatu 40, sali 1
Ei ennakkoilmoittautumista.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi pyrkii avaamaan antropologisia näköaloja tieteenalaan aiemmin perehtymättömälle opiskelijalle. Johdantokurssi jakaantuu kolmeen osaan. Luentosarjan aikana tarkastellaan inhimillisen kulttuurin variaatioita ja kehitystä koskevia tulkintoja. Etnografisten esimerkkien avulla tarkastellaan erilaisia tapoja järjestää sosiaalinen elämä ja tutustutaan näistä annettuihin antropologisiin selityksiin. Johdantokurssiin liittyy pakollisena oheislukemistona oppikirja, jonka avulla opetellaan antropologian keskeinen käsitteistö ja suuntaukset. Pääaineopiskelijat osallistuvat lisäksi johdantoseminaariin, jonka aikana ohjatusti luetaan perusoppikirja ja harjoitellaan antropologisen tieteellisen kielen käyttöä kirjallisessa muodossa.
5.9. Mitä antropologia on ja miksi sitä tehdään?
12.9. Kulttuurin ja luonnon kummallinen suhde.
19.9. Kultuurien erot ja relativismi
26.9. Toimeentulon muodot I
3.10. Toimeentulon muodot II
10.10. Sosiaalinen organisaatio
17.10. Yhteiskunnan rakenne
31.10. Uskonto osana kulttuuria
7.11. Rituaalit
14.11. EI LUENTOA
21.11. Yksilö, yhteiskunta ja kulttuuri
28.11. Kulttuurit paikassa ja ajassa
5.12. Loppukuulustelu
HUOM! Opiskelijoiden pyynnöstä johdantokurssin uusintakuulustelu on siirretty pidettäväksi tammikuussa 16.1.2007 klo 16-18 sali F211 (Unioninkatu 38 F).
Antropologian johdantokurssin loppukuulustelun yhteydessä pakollisena oheislukemistona suoritetaan:
Eriksen, T : Small Places, Large Issues: An Introduction to Social and Cultural Anthropology.
Mondays at 12-14 pm, Unioninkatu 40, room 4
No prior registration required.
Laajuus: Op 4 Ov 2
Seminaari on johdantokurssia täydentävä opintopiiri, jossa antropologian perusoppikirjoja käydään läpi opettajakunnan valitseman tutorin tai tutoreiden johdolla.
Johdantoseminaariin osallistuminen on pakollinen pääaineen opiskelijoille. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian sivuaineopiskelijat suorittavat kohtaa korvaavan kirjallisuuden tiedekuntatentissä.
Petra Autio petra.autio@helsinki.fi
Korvaava kirjallisuus:
ke 6.9.-13.12.2006, klo 12-14, Unioninkatu 38, sali D113
Ei ennakkoilmoittautumista.
Johdantoseminaarissa tutustutaan antropologian peruskysymyksiin ja -käsitteisiin. Kurssin aikana jokainen osallistuja pitää yhden referaatinomaisen esitelmän. Lisäksi tehdään yksin ja ryhmätöinä lyhyitä kirjallisia ja suullisia tehtäviä. Kurssimateriaalina käytetään johdantokirjoja, sekä ajankohtaisia ja klassisia antropologisia artikkeleita.
Antropologian johdantokirjat:
Eriksen, T: Small Places. Large Issues: An Introduction to Social and Cultural Anthropology.
tai suomeksi "Toista maata? Johdatus antropologiaan."
Keesing, R. & Strathern, A.: Cultural Anthropology: A Contemporary Perspective.
Laajuus: Op 8 Ov 5
Oppihistoria käsittelee antropologian eriytymistä filosofiasta ja yhteiskuntateoriasta omaksi tieteenalakseen. Tavoitteena on ymmärtää antropologian tutkimien kysymysten yhteys valistusajattelun ja romantiikan ilmentämään yhteiskunnalliseen muutokseen ja 1800-luvun uuteen maailmankuvaan.
Pääaineopiskelijat suorittavat kohdan osallistumalla ensimmäisen opiskeluvuoden kevätlukukaudella laajaan teemaseminaariin. Sivuaineopiskelijoille järjestetään aiheesta kirjallisuuskuulustelu.
Timo Kaartinen timo.kaartinen@helsinki.fi
ti 14-16 Unioninkatu 40, ls 6 (16.1. - 27.2.2007) ja to 14-16 Unioninkatu 40, ls 4 (18.1. - 1.3.2007)
Ei ennakkoilmoittautumista.
Oppihistoriakurssilla tarkastellaan antropologiaa osana modernien yhteiskuntatieteiden kehitystä ja erityisesti sitä prosessia, jonka ansiosta antropologia eriytyi omaksi tieteenalakseen 1800-luvun lopulla. Kurssin tavoitteena on oppia tunnistamaan miten eri aikakausiin kuuluvat kirjoitustyylit, argumentit ja tutkimukselliset näkökulmat eroavat toisistaan, ja millä tavoin eri käsitykset yhteiskunnan ja sitä koskevan tiedon luonteesta ovat vaikuttaneet antropologiaan. Kurssin aineisto sisältää yhteiskuntafilosofian klassikkoja 1600-1700 -luvuilta sekä katkelmia yhteiskuntatieteiden ja antropologian klassisista teoksista 1800-luvulta ja1900-luvun vaihteesta.
Kurssi järjestetään periodisesti tammi-huhtikuussa 2007 tiistaista 16.1. lähtien ja se nivoutuu yhteen prof. Jukka Siikalan pitämän Keskeiset suuntaukset -kurssin kanssa (oj 758104). Kaikki luennot pidetään klo 14-16, tiistaisin Unioninkatu 40:n luentosalissa 6 ja torstaisin Unioninkatu 40:n salissa 4. Opetus on tiivistä ja siihen osallistumiseen sekä kirjoitustehtävien tekemiseen on syytä varata riittävästi aikaa. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen ja pienryhmätyöskentelyyn sekä kahden lyhyen (2- 3 s.) ja yhden pidemmän (n. 5 s.) esseetehtävän sekä analyysitehtävän (n. 6 s.) kirjoittamista. Pidempi esseetehtävä palautetaan opetuksen päätyttyä.
Laajuus: Op 8 Ov 5
1900-luvun antropologian tutkimushistoria; yhteiskunta ja kulttuuri antropologian yleisenä tutkimuskohteena. Opetuksen tavoitteena on tarjota yleinen viitekehys, jonka avulla opiskelija voi mieltää myöhempien opintojaksojen käsittelemät tutkimusalat ja teoriat osaksi antropologiaa.
Pääaineopiskelijat osallistuvat ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä aihetta käsittelevään teemaseminaariin.
Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan kirjatenttinä.
Jukka Siikala jukka.siikala@helsinki.fi
Tiistaisin 14-16 Unioninkatu 40, ls 6 (13.3.- 24.4.2007) ja torstaisin 14-16 Unioninkatu 40, ls 4 (15.3.- 3.5.2007)
Ei ennakkoilmoittautumista.
Laajuus: Op 53 Ov 31
Laajuus: Op 7 Ov 4
Talous ja vaihto antropologisen tutkimuksen kohteena.
Teemaseminaari tai kirjallisuustentti. Pääaineopiskelijoille suositellaan osallistumista laitoksen järjestämiin teemaseminaareihin, joiden käsittelemät tutkimusalat vaihtuvat lukukausittain. Kohtia 201, 202, 203, 204 ja 205 vastaavat suoritukset ovat toisiaan korvaavia. Se tarkoittaa, että kukin tutkimusalakohta voidaan suorittaa myös jotakin toista tutkimusalaa koskevalla kurssilla. Kirjallisuuskuulustelut on kuitenkin määritelty jokaista kohtaa varten erikseen.
Tuulikki Pietilä tuulikki.pietila@helsinki.fi
Korvaava kirjallisuus. Neljä kohtaa seuraavista:
torstaisin klo 12-14, Unioninkatu 40, sali 8
Kurssilla käsitellään kulttuurituotteiden, kuten käyttö- ja rituaalituotteiden, hyödykkeistymistä, ja toisaalta hyödykkeiden omaksumista osaksi kulttuurista merkitysjärjestelmää. Esimerkkeinä käytetään mm afrikkalaisen taiteen ja musiikin sekä eurooppalaisten hygieniatuotteiden ja vaatteiden liikkumista eri kulttuurien välillä tai saman kulttuurin eri vaihtojärjestelmien välillä. Kurssilla tarkastellaan antropologisia tapoja tutkia arvon muodostumista ja hyödykkeistymistä sekä autenttisuuden ja populaarikulttuurin käsitettä. Kurssi muodostuu luennoista, jotka käsittelevät edellä mainittuja teemoja teoreettisesti ja käsitteellisesti, ja seminaaritöistä, joissa osallistujat tarkastelevat samoja teemoja erilaisissa, konkreettisiin paikkoihin liittyvissä tutkimuksissa. Kurssin lopussa on tentti, jonka kysymykset muodostuvat luennoista ja seminaarikeskusteluista. Kurssilla voi korvata opintovaatimuksista kohdan 758201 Tutkimusala I: Talous ja vaihto.
Laajuus: Op 7 Ov 4
Antropologisia näkökulmia politiikkaan ja yhteiskuntaan.
Suoritustapa: Teemaseminaari tai kirjallisuustentti. Pääaineopiskelijoille suositellaan osallistumista laitoksen järjestämiin teemaseminaareihin, joiden käsittelemät tutkimusalat vaihtuvat lukukausittain. Kohtia 201, 202, 203, 204 ja 205 vastaavat suoritukset ovat toisiaan korvaavia. Se tarkoittaa, että kukin tutkimusalakohta voidaan suorittaa myös jotakin toista tutkimusalaa koskevalla kurssilla. Kirjallisuuskuulustelut on kuitenkin määritelty jokaista kohtaa varten erikseen.
Toomas Gross toomas.gross@helsinki.fi
Korvaava kirjallisuus. Neljä kohtaa seuraavista:
Maanantaisin klo 12-14
30.10.2006 alkaen yliopiston päärakennuksessa sali 8, uusi puoli, 3.krs, sisäänkäynti Fabianinkatu 33.
Loppukuulustelu 15.12.2006 klo 12-14 Unioninkatu 38 A, sali A205
Suoritus (758202, Tutkimusala II) voidaan sisällyttää sekä kandidaatin että maisteriopintoihin.
Kurssilla tutustutaan transnationaaliseen antropologiaan ja erityisesti siirtolaisuuden antropologiseen tutkimukseen. Transnationaalista antropologiaa lähestytään osana laajempaa antropologista tutkimusperinnettä, kuten esimerkiksi maailmanjärjestelmien, poliittisen talouden ja toisaalta globalisaation antropologista tutkimusta. Tavoitteena on tutustua tutkimusalueen keskeisiin käsitteisiin, etnografiaan sekä metodologiaan.
Ennakkoilmoittautuminen sähköpostilla 23.10. mennessä maarit.forde@helsinki.fi
Kurssi muodostuu luennoista sekä oheislukemiston käsittelemisestä seminaarimuotoisesti. Kurssin päätteeksi järjestetään loppukuulustelu.
Laajuus: Op 7 Ov 4
Myytti ja maailmankuva
Teemaseminaari tai kirjallisuustentti. Pääaineopiskelijoille suositellaan osallistumista laitoksen järjestämiin teemaseminaareihin, joiden käsittelemät tutkimusalat vaihtuvat lukukausittain. Kohtia 201, 202, 203, 204 ja 205 vastaavat suoritukset ovat toisiaan korvaavia. Se tarkoittaa, että kukin tutkimusalakohta voidaan suorittaa myös jotakin toista tutkimusalaa koskevalla kurssilla. Kirjallisuuskuulustelut on kuitenkin määritelty jokaista kohtaa varten erikseen.
Tuulikki Pietilä tuulikki.pietila@helsinki.fi
Korvaava kirjallisuus. Neljä kohtaa seuraavista:
tiistaisin klo 12-14, Unioninkatu 38, D113
Kurssilla lähestytään maailmankuvia sekä mentaalisina luokituksina maailmasta että praktisina toimintoina maailmassa. Pyrkimyksenä on hahmottaa antropologista keskustelua ns. myyttisen ajattelun logiikasta sekä tarkastella myytin, kosmologian, rituaalin, yhteiskunnan, toiminnan ja toimijan välisiä suhteita. Erilaisten antropologisten lähestymistapojen lisäksi kurssin läpikäyvänä teemana on vertailla myös joitakin länsimaisia, oseanialaisia ja afrikkalaisia kosmologisia käsityksiä. Kokonaisuus suoritetaan lukemalla joka kerraksi kurssiohjelmassa mainitut tekstit ja kirjoittamalla kurssin aikana lyhyitä esseitä.
Laajuus: Op 7 Ov 4
Vertaileva menetelmä antropologisen tutkimuksen osana. Kurssilla vertaillaan eri aikaan ja paikkaan sijoittuvia ilmiöitä ja tapahtumia, jotka kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevan teoretisoinnin valossa edustavat samaa tutkimuskohdetta.
Etnografiaseminaari tai sitä korvaava kirjallisuuskuulustelu.
Kuulustelija alueen mukaan, katso kirjalista ilmoitustaululla Unioninkatu 38 E, 3.krs. Merkitse Lisätiedot-kenttään (WebOodissa) kuulustelijan nimi.
Korvaava kirjallisuus:
Valitaan antropologian kansliassa olevasta listasta ja sovitaan kuulustelijan kanssa.
tiistaisin klo 12-14, Unioninkatu 38, D113
Etnografiaseminaarissa käsitellään kolmen eri alueen antropologista tutkimusta Afrikassa. Temaattisesti keskitytään tarkastelemaan erityisesti sukulaisuus- ja sukupuolisuhteiden käsittelyä tutkimuksessa. Kurssilla vertaillaan erilaisten yhteiskuntien tapoja järjestää ko. suhteet sekä erilaisia tutkimuksellisia tapoja kuvata näitä järjestelmiä. Lisäksi tutustumalla eri aikoina samoilla alueilla tehtyihin tutkimuksiin käsitellään Afrikan tutkimuksen oppihistoriallista kehitystä.
Kurssi edellyttää etnografisten tekstien lukemista jokaiseksi kerraksi sekä aktiivista osallistumista keskusteluun seminaarissa. Kurssin aikana tehdään pieniä kirjoitustehtäviä.
Kurssilla käydään läpi mm seuraavaa kirjallisuutta:
Evans-Pritchard, E. E. 1990 [1951]. Kinship and Marriage Among the Nuer.
Hutchinson, Sharon 1996. Nuer Dilemmas: Coping with Money, War, and the State.
Moore, Henrietta and Vaughan, Megan 1994. Cutting Down Trees: Gender, Nutrition, and Agricultural Change in the Northern Province of Zambia.
Piot, Charles 1999. Remotely Global: Village Modernity in West Africa.
Richards, Audrey 1982 [1956]. Chisungu: A Girl's Initiation Ceremony among the Bemba of Zambia.
Klo 12-14 Unioninkatu 40, sali 8
Opetuksen sisältö ilmoitetaan myöhemmin.
Thursdays at 12-14, Unioninkatu 38, room D113
Fridays at 10-12, Unioninkatu 38, room D112
No preregistration required.
This course visits the diverse and dynamic cultures of Melanesia, exploring seemingly-exotic systems of exchange, patterns of ritual, cosmological constructs, notions of gender, styles of sexual practice, and more. We review both long-term Melanesian historical trajectories (e.g., migration and settlement, agricultural intensification, etc.) and those more recent ( e.g., the social effects of Christian conversion and [post-] colonial governance). The course pairs the innovative and inventive forms of sociality exhibited across Melanesia with the innovations the ethnography of Melanesia has yielded for both anthropology and social theory as a whole, focusing especially on theories of economy and value, personhood and gender, and culture and history.
Laajuus: Op 7 Ov 4
Kenttätyö on antropologisen tutkimusprosessin osana; antropologisen tutkimusaineiston erityispiirteet; aineiston ja sen tulkinnan välinen ero.
Yhdistetty luentokurssi ja lukuseminaari, tai näitä korvaava kirjatentti.
Toomas Gross toomas.gross@helsinki.fi
Fridays at 10-12, Unioninkatu 38, room D112
No preregistration required.
What do anthropologists actually do and what is unique about anthropological research? Though ethnographic methods are shaped by each research situation and its particular historical and cultural circumstances, they are also guided by broad theoretical questions. Ethnographic research is comprised of three inter-related domains: creative theoretical speculation, methodological 'operationalization' of theoretical questions, and concrete research practices. The trick (or 'magic') of ethnographic research is creatively and pursuasively to relate empirical and observational data in many forms to the theories that motivate their collection. We explore the politics and ethics of research, kinds of observation, effective interviewing strategies, note-taking, ways of 'coding' or indexing information, data analysis, and approaches to writing.
Laajuus: Op 7 Ov 4
Kenttätyökurssia täydentävä kurssi, jossa harjoitellaan sosiaalisten tilanteiden havainnointia ja havaintojen tallentamista sekä eri tyyppisten, konkreettisten kenttäaineistojen käsittelyä.
Antropologiset kenttämenetelmät -kurssi.
Kurssi on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille.
tiistaisin klo 10-12, Unioninkatu 38, sali D112
Ei ennakkoilmoittautumista.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääaineopiskelijat suorittavat koko kahden periodin mittaisen kurssin osana aineopintojaan. Valtiotieteellisen tiedekunnan maisteriohjelmien opiskelijat voivat myös suorittaa joko ensimmäisen tai toisen periodin osuuden erillisenä, tiedekunnan yhteiseen “menetelmäkoriin” kuuluvana 5 opintopisteen erikoismenetelmäkurssina, jolloin vaadittavat harjoitustehtävät ovat laajempia.
Kurssin tarkoituksena on harjoitella konkreettisten aineistotyyppien käsittelyä ja niihin soveltuvien analyysimenetelmien käyttöä antropologisessa tutkimuksessa.
Kurssi jakautuu syksyn opetusperiodeja vastaavasti kahteen osaan. Ensimmäisen periodin aikana (5.9.-17.10.) kurssi keskittyy teksti- ja puheaineiston käsittelyyn kertomusanalyysin näkökulmasta. Toisen periodin (31.10.-12.12.) aikana harjoitellaan sukulaisuussuhteisiin liittyvän aineiston käsittelyä ja siihen liittyvien tutkimustehtävien muotoilua.
Laajuus: Op 5 Ov 3
Tieteellisen keskustelun ja esitystavan harjoittelua. Jokainen opiskelija kerää omatoimisesti rajattua aihetta koskevan kirjallisuusaineiston ja kirjoittaa 10-20 sivun mittaisen esitelmän seminaarissa käsiteltäväksi.
Vain pääaineopiskelijoille.
HUOM! Proseminaarin syyslukukauden aloituspäivä on siirtynyt viikolla eteenpäin, uusi päivämäärä on 6.10.
sl torstaisin klo 10-12, Unioninkatu 38, D112, 6.10.-14.12.2006
kl keskiviikkoisin klo 12-14, Unioninkatu 38, D112 17.1.-2.5.2007
Ennakkoilmoittautuminen sähköpostitse ( toomas.gross@helsinki.fi ) 21.9 menneessä.
Kurssi on tarkoitettu pääaineopiskelijoille, jotka ovat suorittaneet perusopinnot ja suurimman osan aineopinnoista.
Antropologian pääaineopiskelijat
Kurssilla harjoitellaan tieteellistä keskustelua ja kirjoittamista. Kukin osallistuja kirjoittaa 10-20 sivun esitelmän seminaarissa käsiteltäväksi ja opponoi ainakin yhtä esitelmää sekä osallistuu muutenkin aktiivisesti seminaarikeskusteluihin. Proseminaarityö voidaan hyväksyä osana kandidaatin tutkintoa. Kurssi on tarkoitettu pääaineopiskelijoille, jotka ovat suorittaneet perusopinnot ja suurimman osan aineopinnoista. Opetus suomeksi. Ennakkoilmoittautuminen sähköpostitse ( toomas.gross@helsinki.fi ) 21.9 menneessä.
Laajuus: Op 6 Ov 4
Kandidaatintutkielma on rajatusta aiheesta kirjoitettu 15-20 sivun laajuinen tutkielma, jonka tavoitteena on osoittaa kyky antropologisten ongelmien kirjalliseen käsittelyyn. Kandidaatintutkielman kirjoittaminen aloitetaan jonkin tutkimusalakurssin yhteydessä, jonka jälkeen tutkielma viimeistellään osana proseminaarin suorittamista. Hyväksytty tutkielma arvostellaan asteikolla 1-5 ja arvostelijana toimii proseminaaria ohjaava opettaja. Kurssin ja proseminaarin suorittamista vastaavat opintopisteet ja hyväksytystä tutkielmasta annetut pisteet merkitään erikseen opintorekisteriin.
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
Laajuus: Op 120 Ov 160
Maisteritason opinnot keskittyvät pääaineeseen, ja niiden yhteydessä kirjoitetaan noin 80-100 sivun laajuinen pro gradu –tutkielma. Tutkielman suunnittelu on syytä aloittaa heti maisteriopintojen alussa. Maisterintutkinnossa kurssien ja tenttien vaatimustaso nousee, ja se on otettu huomioon suurempina opintopistemäärinä. Tutkimusalakurssit (kohdat 203 ja 205) ja etnografiaseminaarit (kohta 302) tullaan jatkossa järjestämään kandidaatin- ja maisterintutkintoa suorittaville opiskelijoille erillisinä.
Laajuus: Op 10 Ov 4
Ei vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka ovat suorittaneet vastaavan opintojakson osana vanhojen vaatimusten mukaisia aineopintoja.
Sosiaalinen organisaatio ja sukulaisuus antropologisessa tutkimuksessa.
Pääsääntöisesti tutkimusalat suoritetaan osallistumalla niitä vastaaville kursseille. Poikkeustapauksissa kohdat voidaan suorittaa tutkintovaatimusten mukaisina kirjallisuuskuulusteluina.
Timo Kaartinen timo.kaartinen@helsinki.fi
Korvaava kirjallisuus. Neljä kohtaa seuraavista:
On Tuesdays at 14-16, Unioninkatu 40, room 15
No prior registration required.
This course explores fundamental questions about human beings and cultural difference through focused exploration of a single topic: kinship. The family and marriage are today sites of considerable political and ethical debate globally. From test-tube babies to same-sex weddings to transnational adoption, new familial and marital relations demand a rethinking of this most 'anthropological' of subjects. The reinvigorated study of kinship cross-cuts multiple domains of social life: religion (in contestations over reproductive choice), the state (in debates over the legitimacy of same-sex unions), the economy (in changing gender norms), and more. Yet, the study of kinship has always provided a context for finding connections between diverse social phenomena. Anthropology's long-standing attention to kinship cross-culturally affords a unique perspective on current controversies and debates. This course thus grounds students in classic theory in order better to assess what is new and what is old in contemporary accounts of kinship. Our focus is on both canonical anthropological approaches to the study of kinship - approaches that have been central to anthropology's disciplinary identity - and on how they can help us to analyze new forms of familial relationship. The emergence of "gay kinship" provides an extended case study for considering these transformations.
Laajuus: Op 10 Ov 4
Rituaalien antropologinen tutkimus
Pääsääntöisesti tutkimusalat suoritetaan osallistumalla niitä vastaaville kursseille. Poikkeustapauksissa kohdat voidaan suorittaa tutkintovaatimusten mukaisina kirjallisuuskuulusteluina.
Timo Kaartinen timo.kaartinen@helsinki.fi
Korvaava kirjallisuus. Neljä kohtaa seuraavista:
Wednesdays 12-14, Unioninkatu 40, room 13
Pre-registration by email ( toomas.gross@helsinki.fi ) by 20.9.
The beginning of this course has been postponed to October 4!
This course is in English and meant for students who have completed basic studies (perusopinnot) in anthropology.
This course is a general introduction to anthropology of religion. It gives an overview of major theoretical debates as well as some of the core topics in the anthropological study of religion. The topics discussed include evolution of religious beliefs, magic and witchcraft, modes of thought, rituals, myths, systems of classification, religious specialists and religious movements. Pre-registration by email ( toomas.gross@helsinki.fi ) by 20.9.
Laajuus: Op 10 Ov 4
Vertaileva menetelmä antropologisen tutkimuksen osana. Kurssilla vertaillaan eri aikaan ja paikkaan sijoittuvia ilmiöitä ja tapahtumia, jotka kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevan teoretisoinnin valossa edustavat samaa tutkimuskohdetta.
Etnografiaseminaari on syytä valita niin, ettei kohteena oleva alue tai aihe ole sama kuin kandidaattiopinnoissa suoritetussa etnografiaseminaarissa I (ks. kohta 301).
Etnografiaseminaari tai sitä korvaava kirjallisuuskuulustelu.
Kuulustelija alueen mukaan, katso kirjalista ilmoitustaululla Unioninkatu 38 E, 3.krs. Merkitse Lisätiedot-kenttään (WebOodissa) kuulustelijan nimi.
Korvaava kirjallisuus: Valitaan antropologian kansliassa olevasta listasta ja sovitaan kuulustelijan kanssa.
tiistaisin klo 12-14, Unioninkatu 38, D113
Etnografiaseminaarissa käsitellään kolmen eri alueen antropologista tutkimusta Afrikassa. Temaattisesti keskitytään tarkastelemaan erityisesti sukulaisuus- ja sukupuolisuhteiden käsittelyä tutkimuksessa. Kurssilla vertaillaan erilaisten yhteiskuntien tapoja järjestää ko. suhteet sekä erilaisia tutkimuksellisia tapoja kuvata näitä järjestelmiä. Lisäksi tutustumalla eri aikoina samoilla alueilla tehtyihin tutkimuksiin käsitellään Afrikan tutkimuksen oppihistoriallista kehitystä.
Kurssi edellyttää etnografisten tekstien lukemista jokaiseksi kerraksi sekä aktiivista osallistumista keskusteluun seminaarissa. Kurssin aikana tehdään pieniä kirjoitustehtäviä.
Kurssilla käydään läpi mm seuraavaa kirjallisuutta:
Evans-Pritchard, E. E. 1990 [1951]. Kinship and Marriage Among the Nuer.
Hutchinson, Sharon 1996. Nuer Dilemmas: Coping with Money, War, and the State.
Moore, Henrietta and Vaughan, Megan 1994. Cutting Down Trees: Gender, Nutrition, and Agricultural Change in the Northern Province of Zambia.
Piot, Charles 1999. Remotely Global: Village Modernity in West Africa.
Richards, Audrey 1982 [1956]. Chisungu: A Girl's Initiation Ceremony among the Bemba of Zambia.
Klo 12-14 Unioninkatu 40, sali 8
Opetuksen sisältö ilmoitetaan myöhemmin.
Thursdays at 12-14, Unioninkatu 38, room D113
Fridays at 10-12, Unioninkatu 38, room D112
No preregistration required.
This course visits the diverse and dynamic cultures of Melanesia, exploring seemingly-exotic systems of exchange, patterns of ritual, cosmological constructs, notions of gender, styles of sexual practice, and more. We review both long-term Melanesian historical trajectories (e.g., migration and settlement, agricultural intensification, etc.) and those more recent ( e.g., the social effects of Christian conversion and [post-] colonial governance). The course pairs the innovative and inventive forms of sociality exhibited across Melanesia with the innovations the ethnography of Melanesia has yielded for both anthropology and social theory as a whole, focusing especially on theories of economy and value, personhood and gender, and culture and history.
Laajuus: Op 10 Ov 4
Antropologisen tutkimuksen epistemologiset edellytykset.
Antropologiset kenttämenetelmät (kohta 401).
Osallistuminen antropologian syventävälle menetelmäkurssille tai sitä korvaava kirjallisuuskuulustelu.
Jukka Siikala jukka.siikala@helsinki.fi
Laajuus: Op 5 Ov 2
Ei vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka ovat suorittaneet 6 ov:n laajuisen pro gradu –teoriatentin vanhojen tutkintovaatimusten osana.
Pro gradu -työtä tukeva menetelmäkurssi, joka keskittyy tiettyyn aineiston käsittelyn tapaan.
Kurssi voidaan suorittaa osallistumalla valinnaiselle, antropologian maisteriohjelman hyväksymään menetelmäkoriin kuuluvalle kurssille
Jukka Siikala jukka.siikala@helsinki.fi
Tcherkezoff, S: Dual Classification Reconsidered
Barraud, de Coppet, Iteanu & Jamous: Of Relations and the Dead
Strathern, M: The Gender of the Gift
Tuesdays at 10-12, Unioninkatu 38, room D112.
No preregistration required.
Anthropologists are racing to keep pace with the rapidly shifting social terrain of global modernity. This course reviews and critiques the resulting topical foci of contemporary anthropological theory. Whilst sampling important accounts of globalization, including those that emphasize both its 'cultural' and 'economic' dimensions, we ask: What unique knowledge can anthropology today reveal about the world? What general questions about human being does anthropology today seek to answer? We group our inquiries into four thematic areas: value and the problem of the commodity, semiotics and meaning in public culture, indigeneity and quandaries of political recognition, and science and the re-invention of the human.
Laajuus: Op 8 Ov 4
Perehtyminen sosiaaliantropologian nykykeskustelujen kannalta merkittäviin etnografioihin.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Tenttiin osallistuminen tapahtuu suotavimmin pro gradu -tutkielman kirjoitusvaiheessa.
Jukka Siikala jukka.siikala@helsinki.fi
Laajuus: Op 5 Ov 2
Ensimmäisessä tutkielmaseminaarissa esitetään pro gradu -työtä koskeva tutkimussuunnitelma.
Yhden lukukauden osallistuminen sosiaaliantropologian tutkijaseminaariin gradutyön valmisteluvaiheessa. Ennen seminaariin osallistumista on keskusteltava jonkun sosiaali- ja kulttuuriantropologian opettajan kanssa tutkielman aiheesta.
torstaisin klo 10-12, Unioninkatu 38, sali D113
Ei ennakkoilmoittautumista.
Tutkielmaseminaarin tarkoituksena on suunnitella ja aloittaa työskentely oman pro gradu -tutkielman parissa (I seminaari) sekä esitellä muille opiskelijoille tekeillä olevan tutkielman aineistoa, menetelmiä ja johtopäätöksiä (II seminaari keväällä). Seminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista, oman esitelmän kirjoittamista ja suullista esittelyä sekä opponointia. Lisäksi kukin seminaarin osallistuja toimii vuorollaan pöytäkirjan pitäjänä, jotta seminaarissa saatu palaute voidaan antaa tiedoksi tutkielman ohjaajalle.
Torstaisin klo 10-12, Unioninkatu 38, sali D113
Ei ennakkoilmoittautumista.
Tutkielmaseminaarin tarkoituksena on suunnitella ja aloittaa työskentely oman pro gradu -tutkielman parissa (I seminaari) sekä esitellä muille opiskelijoille tekeillä olevan tutkielman aineistoa, menetelmiä ja johtopäätöksiä (II seminaari keväällä). Seminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista, oman esitelmän kirjoittamista ja suullista esittelyä sekä opponointia. Lisäksi kukin seminaarin osallistuja toimii vuorollaan pöytäkirjan pitäjänä, jotta seminaarissa saatu palaute voidaan antaa tiedoksi tutkielman ohjaajalle.
Laajuus: Op 5 Ov 2
Toisessa tutkielmaseminaarissa käsitellään tekeillä olevan pro gradu -tutkielman osa, normaalisti sen yksi luku. Tutkielman kielentarkistus tapahtuu osana tutkielmaseminaaria tiedekunnan erikseen antamien ohjeiden mukaisesti.
Yhden lukukauden osallistuminen sosiaaliantropologian tutkijaseminaariin gradun kirjoitusvaiheessa.
torstaisin klo 10-12, Unioninkatu 38, sali D113
Ei ennakkoilmoittautumista.
Tutkielmaseminaarin tarkoituksena on suunnitella ja aloittaa työskentely oman pro gradu -tutkielman parissa (I seminaari) sekä esitellä muille opiskelijoille tekeillä olevan tutkielman aineistoa, menetelmiä ja johtopäätöksiä (II seminaari keväällä). Seminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista, oman esitelmän kirjoittamista ja suullista esittelyä sekä opponointia. Lisäksi kukin seminaarin osallistuja toimii vuorollaan pöytäkirjan pitäjänä, jotta seminaarissa saatu palaute voidaan antaa tiedoksi tutkielman ohjaajalle.
Torstaisin klo 10-12, Unioninkatu 38, sali D113
Ei ennakkoilmoittautumista.
Tutkielmaseminaarin tarkoituksena on suunnitella ja aloittaa työskentely oman pro gradu -tutkielman parissa (I seminaari) sekä esitellä muille opiskelijoille tekeillä olevan tutkielman aineistoa, menetelmiä ja johtopäätöksiä (II seminaari keväällä). Seminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista, oman esitelmän kirjoittamista ja suullista esittelyä sekä opponointia. Lisäksi kukin seminaarin osallistuja toimii vuorollaan pöytäkirjan pitäjänä, jotta seminaarissa saatu palaute voidaan antaa tiedoksi tutkielman ohjaajalle.
Laajuus: Op 40 Ov 20
Tutkielman aihe sovitaan sosiaali- ja kulttuuriantropologian opettajien kanssa ja kirjataan laitoksen kansliasta saatavalle gradulomakkeelle. Gradulomake on täytettävä uudelleen mikäli tutkielman aihe muuttuu olennaisesti. Jokaiselle tutkielman tekijälle määrätään ohjaaja, joka on laitoksen opetus- ja tutkimushenkilökunnan jäsen tai dosentti. Ks. tiedekunnan antamia ohjeita tutkielman laatimisesta ja tarkastettavaksi jättämisestä opinto-oppaan alussa.
Laajuus: Op 7 Ov 3
(vapaaehtoinen pääaineopiskelijoille)
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian (sosiologian laitos) kautta rahoitettuja työharjoittelupaikkoja ovat oikeutettuja hakemaan sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääaineopiskelijat, joiden perus- ja aineopinnot on suoritettu ja opiskelija on hakenut niiden kokonaisuusmerkinnät laitokselta ja ne on rekisteröity opintorekisteriin. Laitoksen saama rahoitus ratkaisee, kuinka monelle paikka voidaan myöntää. Työharjoittelu sisältyy vapaaehtoisena suorituksena syventäviin eli maisterin opintoihin. Harjoittelun kesto on normaalisti 3kk ja sen päätyttyä opiskelija kirjoittaa vapaamuotoisen työharjoitteluraportin (yleensä 2-3 sivua), joka hyväksytetään professorilla ja opintorekisteriin merkitään 7op/3ov arvosanalla "suoritettu".
Antropologian harjoittelupaikkoina ovat perinteisesti olleet Kulttuurien museo ja Helinä Rautavaaran etnografinen museo. Sen lisäksi määrärahan puitteissa on mahdollista myöntää rahoitus opiskelijan omatoimisesti hankkimaan työharjoittelupaikkaan.
Antropologian työharjoittelun vuoden 2007 haku järjestetään tammikuussa 2007 ja siitä tiedotetaan marras-joulukuun aikana antropologian kotisivulla, ilmoitustaululla ja Manan sähköpostilistalla. Lyhyt vapaamuotoinen hakemus yhteystietoineen jätetään sosiaali- ja kulttuuriantropologian toimistoon ja hakemukseen liitetään opintorekisteriote. Hakuaika päättyy maanantaina 15.1.2007 klo 15.45. Perus- ja aineopinnoista tulee olla kokonaisuuden loppumerkintä haettuna. Museot kutsuvat valitsemansa hakijat haastatteluun ja tekevät lopullisen päätöksen harjoitteluun hyväksytyistä. Muiden hakemusten valinta tehdään laitoksella hakijan suoritettujen syventävien opintojen opintoviikkomäärän ja opintomenestyksen perusteella. Hakemuksessa tulee mainita, minkä työnantajan palvelukseen opiskelija on hakemassa työharjoittelurahoitusta. Hyväksytyistä tiedotetaan ilmoitustaululla, Unioninkatu 38 E, 3.krs. ja kotisivulla http://www.helsinki.fi/antropologia/ajankohtaista.htm
Hakemuksensa perusteella harjoitteluun hyväksytty opiskelija saa rahoituksen 2kk:n palkkaa varten. Normaalitapauksessa työnantaja maksaa 3kk:n harjoittelusta 1kk:n palkan. Harjoittelijalle maksettava palkka on 930€/kk, siten että sivukuluineen harjoittelumäärärahasta maksettavan palkan maksimi on 1189€/kk. Harjoittelija voi itse sopia korkeammasta palkasta työnantajan kanssa, mutta yliopiston osuus ei voi olla mainittua suurempi. Työnantaja maksaa harjoittelijalle palkan työntekoaikana ja laskuttaa laitokselta jälkeenpäin harjoittelusopimuksessa määritellyn osuuden mukaan.
Perus- ja aineopintojen kokonaisuudet pitää olla suoritettuina ja merkittyinä opintorekisteriin.
Työharjoitteluksi voidaan myös hyväksyä muu kuin laitoksen rahoittama työskentelyjakso tehtävissä, joissa opiskelija voi hyödyntää antropologista koulutustaan. Tällaisen työskentelyjakson rekisteröinti työharjoitteluna edellyttää, että työ on ohjattua ja että siitä kirjoitetaan laitosta varten lyhyt raportti työn päätyttyä. Harjoittelun suorittamisesta itse hankitussa työpaikassa sovitaan etukäteen antropologian professorin kanssa.
Työharjoittelu voidaan ajoittaa koko kalenterivuodelle.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääaineopiskelijat, jotka ovat maisterin opintojen vaiheessa.
Laajuus: Op 60 Ov 35
HY:n opiskelijoilla on vapaa opinto-oikeus sosiaali- ja kulttuuriantropologian perus- ja aineopintoihin sekä mahdollisuus anoa oikeutta syventävien opintojen suorittamiseen. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian perusopinnot muodostavat 25 opintopisteen laajuisen kokonaisuuden, ja perus- ja aineopintojen laajuus on sivuaineopiskelijoille yhteensä 60 (25 + 35) opintopistettä. Syventävien opintojen sisällöstä sovitaan opinto-oikeutta myönnettäessä erikseen.
Yleisen sosiologian ja väestötieteen pääaineopiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppihistorian (103) ja keskeisten suuntauksien (104) kursseille sekä antropologian tutkimusharjoituskurssille (402).
Muut sivuaineopiskelijat suorittavat kohdat 103 ja 104 kirjatentteinä, eikä kohtaa 402 vaadita sivuaineopiskelijoilta.
Tutkimusalakurssit ja etnografiaseminaarit sekä kenttätyömenetelmät -kurssi (kohta 401) ovat avoimia sivuaineopiskelijoille, jollei tietyn kurssin osanottajamäärää ole nimenomaan rajoitettu.
Jatko-opiskelijat tai sellaiseksi hakeutuvat voivat anoa oikeutta sosiaali- ja kulttuuriantropologian syventävien opintojen suorittamiseen, mikäli he eivät ole aikaisemmin suorittaneet niitä osana Helsingin yliopiston antropologian maisteriohjelmaa. Heidän tapauksessaan syventävien opintojen sisällöstä sovitaan opinto-oikeutta myönnettäessä erikseen. Mahdolliset erot pääaine- ja sivuaineopiskelijoita koskevien vaatimusten välillä käyvät ilmi opintojaksojen kuvauksista.
Laajuus: Op 25 Ov 15
Laajuus: Op 35 Ov 25
Laajuus: Op 60 Ov 35
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian jatko-opiskelijoiksi hyväksytään yleensä vain hakijoita, jotka ovat saaneet pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosanan magna cum laude approbatur tai tehneet vastaavantasoisen muun tutkielman. Jatko-opiskelijaksi voidaan kuitenkin hvyäksyä pro gradu -tutkielmastaan alemman arvosanan saanut hakija, jos jatkokoulutustoimikunta katsoo, että hakijalla on esitetyn tutkimussuunnitelman ja muiden lisäansioiden perusteella hyvät edellytykset menestyksellisiin jatko-opintoihin. Jatko-opinnot tähtäävät tohtorin tutkintoon. Lisensiaatin tutkintoa varten vaaditaan samat opinnot, mutta tutkielma voidaan hyväksyä vähemmillä ansioilla kuin väitöskirja.
Laajuus: Op 3 Ov 2
Jatko-opintojen alkaessa opiskelijan on esitettävä tutkimussuunnitelmansa antropologian tutkijaseminaarille. Seminaarissa opettajat ja toiset jatko-opiskelijat antavat suunnitelmasta palautetta ja ehdotuksia, joiden pohjalta opiskelija täsmentää tutkimusongelmaansa ja esittää seuraavalla lukukaudella saman työn tarkennetun tutkimussuunnitelman seminaarissa hyväksyttäväksi. Kenttätyön aloittaminen edellyttää tämän tutkimussuunnitelman hyväksymistä. Ensimmäisen vuoden opintoihin kuuluu siis kahden lukukauden aktiivinen osallistuminen seminaariin; kummankin lukukauden seminaari vastaa 3 opintopisteen tai 2 opintoviikon opintoja.
ke 6.9.-13.12.2006, 17.1.-2.5.2007, klo 14-16, Unioninkatu 38, sali D112
Ei ennakkoilmoittautumista.
Laajuus: Op 42 Ov 24
Väitöskirjan valmistelun lisäksi antropologian jatko-opintoihin kuuluu luento- ja seminaarimuotoisia kursseja ja/tai ohjattua kirjallisuuskatsausten ja tieteellisten esseiden kirjoittamista. Kurssimuotoisten opintojen tarkoituksena on laajentaa opiskelijan tutkimustaitoja ja antropologista asiantuntemusta kolmella alueella. Työn ohjaaja ja opiskelija sopivat niiden tarkemmasta sisällöstä, jonka jatkokoulutustoimikunta vahvistaa. Kurssimuotoiset opinnot, joista 12 ov on suorittettava ennen kenttätyötä, jakautuvat seuraavasti:
1. vertaileva etnografia (8 ov)
2. yleinen antropologinen teoria (8 ov)
3. omaan aiheeseen liittyvä tutkimusteoria (8 ov)
Kurssimuotoisen opiskelun tavoitteena on varmistaa, ettei jatko-opintojen tarjoama antropologinen asiantuntemus rajoittuisi suppealle erikoisalalle. Jatko-opiskelijan on päinvastoin kyettävä perustelemaan oman tutkimusongelmansa merkitystä etnografisen vertailun ja yleisen antropologisen teorian pohjalta.
Laajuus: Op 6 Ov 4
Kentältä palaavan opiskelijan on esitettävä tutkijaseminaarissa kenttäraportti, jossa esitellään kerätty tutkimusaineisto. Kenttäraportin esittäminen vastaa 2 opintoviikon opintoja. Tämän jälkeen opiskelijan odotetaan esittelevän seminaarissa luonnoksia väitöskirjansa yksittäisistä luvuista kerran lukukaudessa. Työn ollessa lähellä valmistumistaan esitetään loppuraportti, jossa käydään läpi eri aineistotyyppien ja tapausaineistojen analyysit ja johtopäätökset. Tutkijaseminaarin tässä vaiheessa opiskelija ei saa erikseen opintoviikkoja seminaariin osallistumisesta, sillä seminaari katsotaan osaksi väitöskirjatyön ohjausta. Seminaarissa saadusta palautteesta onkin tärkeää keskustella lähemmin työn ohjaajaksi määrätyn opettajan kanssa.
ke 6.9.-13.12.2006, 17.1.-2.5.2007, klo 14-16, Unioninkatu 38, sali D112
Ei ennakkoilmoittautumista.
Työn ohjaajana toimii antropologian jatkokoulutustoimikunnan valitsema opettaja. Tarvittaessa laitoksen ulkopuoliseksi ohjaajaksi voidaan lisäksi määrätä työn käsittelemän aiheen tai etnografisen alueen erikoistuntija, joka antaa lisäohjeita materiaalin analysoimiseen ja auttaa laitosta varmistamaan että valmis väitöskirja vastaa kansainvälistä tasoa.
Laajuus:
Elämänkatsomustieto (ET) on monitieteinen opintokokonaisuus, joka koostuu käytännöllisen ja teoreettisen filosofian, kasvatus- ja uskontotieteen sekä sosiaali- ja kulttuuriantropologian opinnoista. Elämänkatsomustiedon tutkintovaatimukset on vahvistettu valtiotieteellisessä, humanistisessa ja käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa ET:n opinnoista vastaa FM Anu Lounela.
Lisätietoja elämänkatsomustiedon opintokokonaisuudesta saa amanuenssi Marjukka Laaksolta, käytännöllisen filosofian laitos:
Laajuus: Op 5
Elämänkatsomustiedon tenttien kuulustelija on FM Anu Lounela.
Vastuulaitos: Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Antropologian peruskäsitteet ja antropologinen näkökulma inhimilliseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Luentokurssi tai tentittävä kirjallisuus.
Anu Lounela anu.lounela@helsinki.fi
Kurssin yhteydessä tentitään kirja:
Kirjatenttinä voidaan suorittaa:
Laajuus: Op 7
Elämänkatsomustiedon tenttien kuulustelija on FM Anu Lounela.
Vastuulaitos: Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
1900-luvun antropologian tutkimushistoria; yhteiskunta ja kulttuuri antropologian yleisenä tutkimuskohteena. Opetuksen tavoitteena on tarjota yleinen viitekehys, jonka avulla opiskelija voi mieltää myöhempien opintojaksojen käsittelemät tutkimusalat ja teoriat osaksi antropologiaa.
Kirjatentti sosiaali- ja kulttuuriantropologian tiedekuntatenttipäivinä.
Anu Lounela anu.lounela@helsinki.fi
Tiedekuntatenttikirjallisuus:
a) Sahlins, M: Tribesmen
b) Evans-Pritchard, E.E: Witchcraft, Oracles and Magic among the Azande
c) Kluckhohn, C: Navaho Witchcraft
d) Malinowski: Argonauts of the Western Pacific
Laajuus: Op 7
Elämänkatsomustiedon tenttien kuulustelija on FM Anu Lounela.
Vastuulaitos: Sosiologian laitos/ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Kirjallisuustentti sosiaali- ja kulttuuriantropologian tiedekuntatenttipäivinä.
Anu Lounela anu.lounela@helsinki.fi
Tiedekuntatentissä neljä kirjaa seuraavista:
a) Douglas, M: Purity and Danger (suomeksi ”Puhtaus ja vaara”)
b) Sather, C: Seeds of Play, Words of Power
c) Keesing, R: Kwaio Religion
d) Lévi-Strauss, C: Savage Mind
e) Okhnuki-Tierney,E (toim.):Culture through Time
f) Reichel-Dolmatoff, G: Amazonian Cosmos
g) Siikala, J: Akatokamanava
h) Robbins, J: Becoming Sinners
i) Valeri, V: The Forest of Taboos