Tulostettava versio tuotettu 2005-10-21 13.47.15
Opintojen tavoitteet ja rakenne
Sosiaali- ja kulttuuriantropologia ja sen merkitys
Inhimillinen kulttuuri ja sen globaali järjestelmä koostuvat eroista. Antropologian tehtävänä on näiden erojen systemaattinen, vertaileva tutkimus. Siitä syystä antropologian tavoitteena on tuntea niin monta inhimillisen elämän muotoa kuin mahdollista. Antropologinen tutkimus perustuu usein pitkäaikaiseen kenttätyöhön vieraassa kulttuurisessa ympäristössä, ja sen seurauksena on syvällinen kulttuurialuetta koskeva asiantuntemus. Kulttuuristen tekijöiden antropologinen tarkastelu ei kuitenkaan rajoitu yhden maantieteellisen alueen tai yhteisön tutkimukseen vaan edellyttää laajaalaista etnografista vertailua. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opetuksen perimmäisenä tavoitteena on kyky tarkastella niin mikrotason sosiaalista elämää kuin globaalin järjestelmän ilmiöitä vertailevasta yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta, jossa jatkuvasti ylitetään tutkijan aikaisemman kokemuspiirin rajat.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opetuksessa painottuu alan tutkimusperinne, jonka kautta nykyantropologia on yhteydessä kulttuuria, yhteiskuntaa ja ihmistä tutkivien tieteiden keskeisiin kysymyksenasetteluihin. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opintojen tavoitteisiin kuuluu myös sosiologisten tutkimusmenetelmien hallinta, josta on hyötyä monilla työelämän aloilla.
Antropologeja työskentelee kehitysmaissa toimivien kansainvälisten järjestöjen palveluksessa sekä Ulkoministeriön ja muiden viranomaisten asiantuntijatehtävissä. Myös tämän hetken globalisoituva elinkeinoelämä tarvitsee yhä enemmän asiantuntijoita ja henkilökuntaa, jolla on antropologian tarjoamat valmiudet kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistyminen tarjoaa antropologeille uusia työkenttiä siirtolais- ja pakolaisasioita käsittelevien viranomaisten palveluksessa. Opintojen sisältö
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian 160 opintoviikon laajuinen tutkinto muodostuu seuraavasti:
Yleisopinnot
Tiedekunnan kaikille opiskelijoille yhteisiin kieliopintoihin sisältyy:
Näiden lisäksi sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelijat suorittavat yhteensä vähintään 5 ov seuraavista tiedekunnan järjestämiin yleisopintoihin kuuluvista kursseista:
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opinnot
Perusopinnot tarjoavat oppihistoriallisen ja teoreettisen yleiskuvan antropologian tutkimuskohteista ja tutkimustavoista. Niistä edetään aineopintoihin, joissa painottuu kulttuurin ja yhteiskunnan erityisilmiöiden ja rakenteiden antropologinen tarkastelu. Politiikka, talous, sukulaisuus ja rituaalinen toiminta ovat esimerkkejä inhimillisen toiminnan osa-alueista, joiden vertaileva tutkimus muodostaa antropologian teoreettisen perinteen. Jokaisen opiskelijan on siksi perehdyttävä useisiin antropologisiin tutkimusaloihin. Tutkimusaloja käsittelevät kurssit, tai niitä vastaavat kirjatentit, suoritetaan osana aine- ja syventäviä opintoja, ja tiettyyn opintokokonaisuuteen kuuluva tutkimusala voidaan korvata toista tutkimusalaa koskevalla suorituksella.
Kandidaatin tutkielma kirjoitetaan jonkin antropologian opetukseen kuuluvan tutkimusalakurssin yhteydessä. Asiasta on syytä sopia kurssin opettajan kanssa kurssin alkaessa. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opintoihin kuuluu lisäksi menetelmäkursseja sekä etnografiaseminaareja, joiden tavoitteena on opetella etnografisen kirjallisuuden ja aineiston perusteella tapahtuvaa vertailua. Syventävien opintojen keskeinen osa on pro gradu -tutkielma, johon liittyy kahden lukukauden verran seminaarityöskentelyä sekä laaja tutkielman aihetta koskeva kirjatentti.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opinnot on eritelty tarkemmin oheisessa taulukossa, josta käy myös ilmi opintojen jakautuminen perus-, aine- ja syventäviin opintoihin.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opintojaksot ja niihin kuuluvien opintoviikkojen määrät pääaine- (ja suluissa sivuaineopiskelijoilla)
Perusopinnot
Perusopinnot yhteensä 15 (15)
Aineopinnot
Aineopinnot yhteensä: 35 (24)
Perus- ja aineopinnot yhteensä: 50 (39)
Syventävät opinnot
Tutkielmaan liittyvät opinnot
Syventävät opinnot yhteensä: 47-50
Perus-, aine- ja syventävät opinnot yhteensä: 96-100
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelijat voivat opiskella yleistä sosiologiaa ja väestötiedettä sivuaineena. Silloin sosiologian perusopintojen laajuus on 12 opintoviikkoa, ja antropologian johdantokurssi lasketaan pääaineopintojen osaksi. Ennen vuotta 2000 aloittaneet opiskelijat voivat valita, merkitäänkö yleisen sosiologian ja väestötieteen opinnot heidän tutkintotodistukseensa sivuaineopintoina vai sisällytetäänkö ne antropologian pääaineopintoihin vanhoja tutkintovaatimuksia vastaavalla tavalla. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääaineopiskelijat voivat myös osallistua seuraavia sosiologian opintoja vastaaville kursseille osana sivuaineopintojaan:
Empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmäkurssi jakautuu kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä käsitteleviin osiin, jotka yleensä suoritetaan peräkkäisinä lukukausina. On syytä huomata, että kurssille osallistuminen edellyttää yleisopintoihin kuuluvien ATK:n perus- ja jatkokurssin sekä tilastotieteen peruskurssin suorittamista.
Valinnaiset sivuaineopinnot
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian tutkintoon kuuluu pääaine- ja yleisopintojen lisäksi yksi vähintään 25 opintoviikon sivuaine sekä vapaasti valittavia sivuaineopintoja, niin että tutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee yhteensä 160 ov. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia voidaan mielekkäästi yhdistää mihin tahansa valtiotieteellisen ja humanistisen tiedekunnan oppiaineeseen sekä useisiin muiden tiedekuntien aineisiin. On kuitenkin tärkeää, että sivuainevalinnat ja antropologian opintoja koskevat valinnat muodostavat mielekkään kokonaisuuden, jonka perusteella opiskelijasta tulee tietyn ongelma-alueen asiantuntija.
Opintojen suunnittelu
Antropologian aine- ja syventäviin opintoihin kuuluu jaksoja, jotka ovat vaihdettavissa toisiinsa. Tämän tarkoitus on, että opiskelijat voisivat mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää kunakin lukuvuonna tarjottavan opetuksen. Etenkin pääaineopiskelijoilta edellytetään kuitenkin aktiivista osallistumista antropologian opetukseen, jotta perusopinnot tulisivat suoritetuiksi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. On myös huomattava, että osallistuminen tietyille menetelmäkursseille edellyttää aikaisempia opintoja, mm. ATK- ja tilasto-opintojen suorittamista. Valinnaisten sivuaineopintojen sijoittaminen opintojen eri vaiheisiin on pitkälti opiskelijan oman harkinnan varassa. Seuraavassa taulukossa on esitetty yksi mahdollinen tapa, jolla sosiaali- ja kulttuuriantropologian opinnot voidaan suorittaa loppuun viidessä vuodessa. Taulukko on tarkoitettu ohjeelliseksi apuvälineeksi opintojen suunnitteluun. Ylimmällä rivillä on esitetty sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääaineopinnot, sen jälkeen sosiologian sivuaineopinnot, yleisopinnot, ja valinnaiset sivuaineopinnot kunakin lukukautena. Sarakkeen alla oleva numero edustaa lukukauden yhteenlaskettua opintoviikkomäärää.
Kandidaatintutkinnon vaatimukset ja opintojen eteneminen sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa http://www.valt.helsinki.fi/opas2004/antro/#h33
HY:n opiskelijoilla on vapaa opinto-oikeus perus- ja aineopintoihin, sekä mahdollisuus anoa oikeutta syventävien opintojen suorittamiseen
Yleisen sosiologian ja väestötieteen pääaineopiskelijoilla sekä kulttuuriantropologian pääaineopiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppihistorian (103) ja keskeisten suuntauksien (104) kursseille sekä antropologian tutkimusharjoituskurssille (402). Muut sivuaineopiskelijat suorittavat kohdat 103 ja 104 kirjatenttinä. Tutkimusala-kurssit ja etnografiaseminaarit ovat avoimia sivuaineopiskelijoille, jollei tietyn kurssin osanottajamäärää ole nimenomaan rajoitettu.
Yleisopinnot ovat luonteeltaan yleissivistäviä, muita opintoja tukevia opintoja ja niitä voi sisällyttää tutkintoon myös vapaasti valittavina opintoina. Pakollisena vaadittavat yleisopinnot määräytyvät pääaineen mukaan. Oppiainekohtaiset vaatimukset ovat esitetty opinto-oppaan yhteisessä osassa http://www.valt.helsinki.fi/opetus/valt .
Vain uusille vuoden 2004 valintakokeissa hyväksytyille pääaineopiskelijoille:
Uusien opiskelijoiden orientointi (1 ov) :
Seminaarissa tutustutaan antropologiaan oppiaineena, keskustellaan opintojen suunnittelusta ja tutkintoon sijoittamisesta sekä harjoitellaan opiskelutekniikoita, kuten esseen kirjoittamista ja kirjastotietokantojen käyttöä.
FM Reea Hinkkanen, maanantaisin 13.9. - 4.10. klo 10-14, Unioninkatu 38, sali D112
Sosiaaliantropologian peruskäsitteet ja antropologinen näkökulma inhimilliseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Suoritustapa: Luentokurssi, jonka yhteydessä tentitään Eriksen, T: Small Places, Large Issues: An Introduction to Social and Cultural Anthropology.
Johdantokurssi on pakollinen pääaineopiskelijoille.
Kurssin yhteydessä:
Korvaava kirjallisuus: (kaksi kirjaa tiedekuntatentissä) :
lisäksi joko
tai
Professori Jukka Siikala , E-mail: jukka.siikala@helsinki.fi
ti 14.9.-14.12.2004, klo 14-16, Unioninkatu 40, sali 1
Ei ennakkoilmoittautumista.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi pyrkii avaamaan antropologisia näköaloja tieteenalaan aiemmin perehtymättömälle opiskelijalle. Johdantokurssi jakaantuu kolmeen osaan. Luentosarjan aikana tarkastellaan inhimillisen kulttuurin variaatioita ja kehitystä koskevia tulkintoja. Etnografisten esimerkkien avulla tarkastellaan erilaisia tapoja järjestää sosiaalinen elämä ja tutustutaan näistä annettuihin antropologisiin selityksiin. Johdantokurssiin liittyy pakollisena oheislukemistona oppikirja, jonka avulla opetellaan antropologian keskeinen käsitteistö ja suuntaukset. Pääaineopiskelijat osallistuvat lisäksi johdantoseminaariin, jonka aikana ohjatusti luetaan perusoppikirja ja harjoitellaan antropologisen tieteellisen kielen käyttöä kirjallisessa muodossa.
Antropologian johdantokurssin loppukuulustelun yhteydessä pakollisena oheislukemistona suoritetaan:
*Eriksen, T*: Small Places, Large Issues: An Introduction to Social and Cultural Anthropology.
Johdantokurssin luentosarjan ohjelma:
toiseus
antropologian alat
Miksi kulttuurit ovat erilaisia
evolutionistinen argumentaatio
"alkuperäinen runsauden yhteiskunta"
kulttuuri symbolisena järjestelmänä
kulttuuri ja valta: eliitit, etnisyys, traditiot
talous, vaihto
saalistajat ja keräilijät
paimentolaiset
maanviljelijät
perhe, avioliitto
suku
heimoyhteiskunnan organisaatio
valta: päällikkyys, kuninkuus, valtio
moderni valtio vs. yhteisöllisyyden muodot
kulttuuri ja kosmologia
modernin ihmisen "villi mieli"
magia ja rationaalisuus
rituaalinen toiminta ja yhteiskunta
kulttuuri ja historia
onko modernisaatiota olemassa?
Marie-Louise Karttunen , E-mail: marie-louise.karttunen@helsinki.fi
Tuesdays 25.1.-26.4.2005, 14-16 pm, Kirkkokatu 6, room 104
No prior registration required.
Seminaari on johdantokurssia täydentävä opintopiiri, jossa antropologian perusoppikirjoja käydään läpi opettajakunnan valitseman tutorin tai tutoreiden johdolla.
Suoritustapa: Johdantoseminaariin osallistuminen on pakollinen pääaineen opiskelijoille. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian sivuaineopiskelijat suorittavat kohtaa korvaavan kirjallisuuden tiedekuntatentissä.
Korvaava kirjallisuus:
Timo Kallinen , E-mail: timo.kallinen@helsinki.fi
Uusille pääaineopiskelijoille
ke 15.9.-15.12.2004, klo 12-14, Unioninkatu 38, sali D112
Ei ennakkoilmoittautumista.
Johdantoseminaarissa tutustutaan antropologian peruskysymyksiin ja -käsitteisiin. Kurssin aikana jokainen osallistuja pitää yhden referaatinomaisen esitelmän. Lisäksi tehdään yksin ja ryhmätöinä lyhyitä kirjallisia ja suullisia tehtäviä. Kurssimateriaalina käytetään johdantokirjoja, sekä ajankohtaisia ja klassisia antropologisia artikkeleita.
Antropologian johdantokirjat:
Eriksen, T: Small Places. Large Issues: An Introduction to Social and Cultural Anthropology.
Keesing, R. & Strathern, A.: Cultural Anthropology: A Contemporary Perspective.
Oppihistoria käsittelee antropologian eriytymistä filosofiasta ja yhteiskuntateoriasta omaksi tieteenalakseen. Tavoitteena on ymmärtää antropologian tutkimien kysymysten yhteys valistusajattelun ja romantiikan ilmentämään yhteiskunnalliseen muutokseen ja 1800-luvun uuteen maailmankuvaan.
Suoritustapa: Pääaineopiskelijat suorittavat kohdan osallistumalla ensimmäisen opiskeluvuoden kevätlukukaudella laajaan teemaseminaariin. Sivuaineopiskelijoille järjestetään aiheesta kirjallisuuskuulustelu.
Yliopistonlehtori Timo Kaartinen , E-mail: timo.kaartinen@helsinki.fi
ti 14-16 Unioninkatu 40, ls 4 (18.1. - 1.3.) ja to 14-16 Unioninkatu 38, F211 (20.1. - 24.2.)
Ei ennakkoilmoittautumista.
Oppihistoriakurssilla tarkastellaan antropologiaa osana modernien yhteiskuntatieteiden kehitystä ja erityisesti sitä prosessia, jonka ansiosta antropologia eriytyi omaksi tieteenalakseen 1800-luvun lopulla. Kurssin tavoitteena on oppia tunnistamaan miten eri aikakausiin kuuluvat kirjoitustyylit, argumentit ja tutkimukselliset näkökulmat eroavat toisistaan, ja millä tavoin eri käsitykset yhteiskunnan ja sitä koskevan tiedon luonteesta ovat vaikuttaneet antropologiaan. Kurssin aineisto sisältää yhteiskuntafilosofian klassikkoja 1600-1700 -luvuilta sekä katkelmia yhteiskuntatieteiden ja antropologian klassisista teoksista 1800-luvulta ja1900-luvun vaihteesta.
Kurssi järjestetään periodisesti tammi-huhtikuussa 2005 tiistaista 18.1. lähtien ja se nivoutuu yhteen prof. Karen Armstrongin pitämän Keskeiset suuntaukset -kurssin kanssa (oj 758104). Kaikki luennot pidetään klo 14-16, tiistaisin Unioninkatu 40:n luentosalissa 4 ja torstaisin Unioninkatu 38:n salissa F211. Opetus on tiivistä ja siihen osallistumiseen sekä kirjoitustehtävien tekemiseen on syytä varata riittävästi aikaa. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen ja pienryhmätyöskentelyyn sekä kahden lyhyen (2- 3 s.) ja yhden pidemmän (n. 5 s.) esseetehtävän sekä analyysitehtävän (n. 6 s.) kirjoittamista. Pidempi esseetehtävä palautetaan opetuksen päätyttyä.
1900-luvun antropologian tutkimushistoria; yhteiskunta ja kulttuuri antropologian yleisenä tutkimuskohteena. Opetuksen tavoitteena on tarjota yleinen viitekehys, jonka avulla opiskelija voi mieltää myöhempien opintojaksojen käsittelemät tutkimusalat ja teoriat osaksi antropologiaa.
Suoritustapa: Pääaineopiskelijat osallistuvat ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä aihetta käsittelevään teemaseminaariin. Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan kirjatenttinä.
Professor Karen Armstrong , E-mail: karen.armstrong@helsinki.fi
Tuesdays 14-16 Unioninkatu 40, room 4 (begins 8.3.) ja Thursdays 14-16 Unioninkatu 38, room F211 (begins 3.3.)
No prior registration required.
In this course we read and discuss some central concepts in anthropological research during the twentieth century, and now continuing into the twenty-first century. We will read articles or books about definitions of culture, ecology, kinship, and classificatory systems. In all cases, we will be looking at what cultural differences matter, what similarities do not matter, and debates among anthropologists about these issues.
Talous ja vaihto antropologisen tutkimuksen kohteena.
Suoritustapa: Teemaseminaari tai kirjallisuustentti. Pääaineopiskelijoille suositellaan osallistumista laitoksen järjestämiin teemaseminaareihin, joiden käsittelemät tutkimusalat vaihtuvat lukukausittain. Kohtia 201, 202, 203, 204 ja 205 vastaavat suoritukset ovat toisiaan korvaavia. Se tarkoittaa, että kukin kohta voidaan suorittaa myös jotakin toista tutkimusalaa koskevalla kurssilla. Kirjallisuuskuulustelut on kuitenkin määritelty jokaista kohtaa varten erikseen.
Korvaava kirjallisuus. Neljä kohtaa seuraavista:
Professor Karen Armstrong , E-mail: karen.armstrong@helsinki.fi
Students must have completed basic level studies in anthropology before taking this course.
Tue 14.9.-14.12.2004, 14-16 pm, Unioninkatu 38, room A205
No prior registration required.
This course will focus on reading and discussing classic questions in economic anthropology, dealing with such issues as exchange systems, agonistic exchange, the domestic mode of production, the cultural logic of economic systems, and the implications of these for the study of society. The basic book – the starting point for the course – is The Gift (Lahja) , by Marcel Mauss. You must read this book before beginning the course . Because the book has been used for entry exams, I will assume that you have read the book. If you have not read it, it is available as a paperback book (in Finnish) in many bookstores and there are copies (in both Finnish and English) in the library.
Participants will be expected to read and discuss three main texts and related articles. The lectures are in English and most of the readings are in English. Each student will write a 10-15 page paper, in Finnish or English, based on four of the course readings and the student’s own research interests. Students must have completed basic level studies in anthropology before taking this course.
Reading List
Books: (in addition to Mauss, The Gift/Lahja)
Marshall Sahlins: Stone Age Economics
Annette Weiner: Inalienable Possessions
Maurice Godelier: The Enigma of the Gift
Articles/excerpts from books:
Franz Boas on Kwakuitl potlatch
Raymond Firth on Tikopian exchange
Claude Lévi-Strauss on kinship exchange
Chris Gregory on gifts and commodities
Antropologisia näkökulmia politiikkaan ja yhteiskuntaan.
Suoritustapa: Teemaseminaari tai kirjallisuustentti. Pääaineopiskelijoille suositellaan osallistumista laitoksen järjestämiin teemaseminaareihin, joiden käsittelemät tutkimusalat vaihtuvat lukukausittain. Kohtia 201, 202, 203, 204 ja 205 vastaavat suoritukset ovat toisiaan korvaavia. Se tarkoittaa, että kukin kohta voidaan suorittaa myös jotakin toista tutkimusalaa koskevalla kurssilla. Kirjallisuuskuulustelut on kuitenkin määritelty jokaista kohtaa varten erikseen.
Korvaava kirjallisuus. Neljä kohtaa seuraavista:
Yliopistonlehtori Timo Kaartinen , E-mail: timo.kaartinen@helsinki.fi
to 16.9.-16.12.2004, klo 12-14, Unioninkatu 40, sali 8
Ei ennakkoilmoittautumista.
Kurssin tavoitteena on tarkastella valtioyhteiskunnan olemassaolon rakenteellisia ja ideologisia edellytyksiä antropologisesta näkökulmasta. Joidenkin näkemysten mukaan valtio ilmentää modernisuutta, ja länsimaisessa ajattelussa valtiota on usein perusteltu ihmisluontoa koskevan rationaalisen päättelyn tuotteena. Tuon päättelyn taustalla on kuitenkin valtion väkivaltaista alkuperää korostava historia ja mytologia, joilla on paljon vastineita ei- länsimaisissa yhteiskunnissa. Kurssilla pohditaan etnografisen vertailun keinoin sitä, millä eri tavoilla valtio on yhteydessä inhimillisiin käytäntöihin ja käsityksiin todellisuudesta.
Kurssin suorittaminen edellyttää yhden lyhyen (1-2 s.) ja yhden pidemmän (4-6 s.) esseen kirjoittamista sekä lopputenttiä. Lopputentti voidaan korvata kirjoittamalla kurssin yhteydessä kandidaatintutkintoon kuuluva opinnäyte. Tästä on syytä sopia heti kurssin alkuvaiheessa kurssin opettajan kanssa.
Sosiaalinen organisaatio ja sukulaisuus antropologisessa tutkimuksessa.
Suoritustapa: Teemaseminaari tai kirjallisuustentti. Pääaineopiskelijoille suositellaan osallistumista laitoksen järjestämiin teemaseminaareihin, joiden käsittelemät tutkimusalat vaihtuvat lukukausittain. Kohtia 201, 202, 203, 204 ja 205 vastaavat suoritukset ovat toisiaan korvaavia. Se tarkoittaa, että kukin kohta voidaan suorittaa myös jotakin toista tutkimusalaa koskevalla kurssilla. Kirjallisuuskuulustelut on kuitenkin määritelty jokaista kohtaa varten erikseen.
Korvaava kirjallisuus. Neljä kohtaa seuraavista:
Thursdays 16.9.-28.10.2004, 14-17 pm, Unioninkatu 38, room D113
No prior registration required.
Analysis of Social Structure
The focus of the seminar will be on systems of exchange and the construction of gender through the study of ritual, economics and class considerations. Though we will consider kinship studies or the “the domain of kinship” as the main seminar focus, it will be done through the analytical format and the study of “ritual”, “politics”, and through gender relationships within specific social structures. Cultural and social constructs of exchange, notions of gift giving, indigenous meanings of “giving” and "receiving" will serve as the running theme for the seminar. Weekly, we will center our attention primarily on particular cultural constructions of the person, as well as on systems of relationships, using ethnographic studies representing a diverse selection of geographic areas. The case studies will add to our understanding of the comparative process.
Specific ethnographies and a few articles are used to highlight the theories, which are relevant to our weekly discussions. These ethnographies are meant to introduce us to different analytical approaches in addition to the diverse methodological techniques utilized in the research.
*Seminar requirements*:
The seminar is meant to be a joint working group. We are all responsible for the weekly assignment and additional reading materials. Class members are expected to:
a) Keep up with the weekly readings and participate in class discussion.
b) Weekly one or two student will choose the assigned topic/theme and prepare for in-class discussion and presentation, following the lecture.
c) The seminar requirements entail about five small (three to five pages) papers.
Texts, which are helpful for the seminar, you can borrow or purchase these books. One copy of each book is also available in the department for students to avail.
September 16: Week I
Course outline and focus of the seminar. Discussions on the different seminar themes, class presentations, and the final research paper. Definitions and theoretical perspectives relating to social structure. Social structure and social organization: views and approaches to the study of culture, structure, systems, and social institutions. Meanings of structure, ideologies and systems of exchange and relationships.
September 23 Week II
Discussion relating to different methodological approaches used in the construction and analysis of the “domain of kinship”. How is the concept of culture defined and developed within the ethnography? What is the meaning of culture, symbols, and how is indigenous knowledge understood and constituted in the process.
Required readings: Select one from the following texts:
*First Assignment*: Using any of the texts you read for the the first two weeks, address the particular methodlogy used by the author to describe the kinship field. How was social structure and culture defined? Use examples from the book to answer the question.
September 30 WEEK III
Developing different theoretical approaches used to incorporate and to consider the role of gender within anthropological studies. What is the relationship between anthropology and gender studies? Anthropology and feminism?
Required Readings: Select one from the following texts:
October 7 WEEK IV
Construction of gender as an analytical concept. How are women conceived as gifts? What is the gender in the gifts? Discussion on the formation of kinship alliance, establishing hierarchy, and the politics of gender
Required readings: Select one from the following texts
*Second Assignment*: Using the texts you selected for weeks 11-1V, address how the concept of gender was established as a field of study in anthropology. How is gender constructed? What is the relationship between gender and kinship studies?
October 14 WEEK V
Codes of conduct, constructing the person, and the centrality of culture: Address the function of men, the ideology of women: rituals and politics of exchange and descent.
Required readings: Select one from the following texts
Alternative Books to consider for your week’s reading.
*Third Assignment*: Select any two texts and compare how the person is culturally identified and constructed. What does alliance mean, and how is it established through the exchange of women and goods?
October 22 Week VI
Consider how reproductive technology might affect kinship studies? What are the impacts of the reconstruction of the person and establishment of alternative legal and cultural codes of conduct to our understanding of kinship? How does reproductive technology affect the idea of the person within a kinship study? What role does culture play within these technological changes?
Required readings: Select one from the following texts
October 28 WEEK VII
Nationalism, the person and social structure: interdependence between the nation state and the meaning of citizenship.
Required Readings: Select one from the following texts
Case studies from Latin America and Africa will be supplemented on student demand.
*Fourth Assignment*: What is the connection between the concept of nationalism and the person? Using P. Chatterjee and Vaid (Eds) texts, can you draw some comparative similarities and differences in their treatment of the “woman subject and the ties to the nation? The idea of citizenship, nationalism and culture? Wha the role of nationalism and social structure entails?
October (Week of 25-29) WEEK VIII
Film Showing: To be arranged as an additional class followed by in class discussion
*Hum Aapke Hain Koun* (Who are you to me?) Director Sooraj R. Barjatya.
Or
*Devi* Director Satyajit Ray
Required Readings: Select one from the following texts: these articles will be on reserve.
*Fifth Assignment*: In viewing the film, please address issues of kinship, male and female relationships and the place of the family within the context of the social order. How does popular culture (film and novels) represent the ideal society? Do you find any connections between the anthropological text and the popular representations of culture?
Myytti ja maailmankuva
Suoritustapa: Teemaseminaari tai kirjallisuustentti. Pääaineopiskelijoille suositellaan osallistumista laitoksen järjestämiin teemaseminaareihin, joiden käsittelemät tutkimusalat vaihtuvat lukukausittain. Kohtia 201, 202, 203, 204 ja 205 vastaavat suoritukset ovat toisiaan korvaavia. Se tarkoittaa, että kukin kohta voidaan suorittaa myös jotakin toista tutkimusalaa koskevalla kurssilla. Kirjallisuuskuulustelut on kuitenkin määritelty jokaista kohtaa varten erikseen.
Korvaava kirjallisuus. Neljä kohtaa seuraavista:
Lecturer Toomas Gross , E-mail: toomas.gross@helsinki.fi
Thursdays 10-12, 27.1.-28.4.2005, Unioninkatu 38, room D112
No prior registration required.
This course serves as a general introduction to anthropology of religion. It gives an overview of major theoretical debates, as well as some of the core topics in the anthropological study of religion. Among the topics discussed are the evolution of religious beliefs, magic and witchcraft, rationalism, symbols, rituals, myths, systems of classification, and religious agency. In order to pass the course, students must write 3 essays.
Vertaileva menetelmä antropologisen tutkimuksen osana. Kurssilla vertaillaan eri aikaan ja paikkaan sijoittuvia ilmiöitä ja tapahtumia, jotka kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevan teoretisoinnin valossa edustavat samaa tutkimuskohdetta.
Suoritustapa: Etnografiaseminaari tai sitä korvaava kirjallisuuskuulustelu. Eri etnografisia alueita koskevat kirjallisuusvaatimukset ovat laitoksen ilmoitustaululla jaettavassa kirjalistassa. Kaikki etnografiaseminaarit voivat korvata joko kohdan 301 tai 302.
Korvaava kirjallisuus:
Valitaan antropologian ilmoitustaululla olevasta listasta ja sovitaan kuulustelijan kanssa.
Kenttätyö on antropologisen tutkimusprosessin osana; antropologisen tutkimusaineiston erityispiirteet; aineiston ja sen tulkinnan välinen ero.
Suoritustapa: Yhdistetty luentokurssi ja lukuseminaari, tai näitä korvaava kirjatentti.
Yliopistonlehtori Timo Kaartinen , E-mail: timo.kaartinen@helsinki.fi
ke 19.1.-27.4.2005, klo 12-14, Unioninkatu 38, sali D112
Ei ennakkoilmoittautumista.
Kenttätyö on antropologisen tutkimuksen kulmakivi ja pitkäaikaista kenttätutkimusta pidettiin antropologin välttämättömänä initiaationa. Kenttätutkimus voidaan yksinkertaisesti määritellä tutkimukseksi, jota tehdään kentällä. Tästä arkiajattelullisesta määritelmästä voidaan kuitenkin johtaa koko joukko teoreettis-metodologisia kysymyksiä, joita kurssilla pyritään valottamaan. Merkittävin näista kysymyksistä asettuu yksinkertaiselle vedenjakajalle: onko kenttätutkimus aineiston keruuta vai sen tulkintaa? Tarkastelemalla klassisen osallistuvan havainnoinnin menetelmää kenttätutkimus pyritään kurssin aikana näkemään antropologisen tutkimuskäytännön välttämättömänä vaiheena, jonka täsmällinen luonne määräytyy kunkin kentän ja tutkimustehtävän mukaisesti. Vastausta kysymyksiin mikä on kenttä, mitä on aineisto, missä aineiston kerääminen loppuu ja analyysi alkaa sekä missä ovat kentän rajat, etsitään kurssin aikana etnografisten elokuvien, kenttäpäiväkirjojen, erilaisten etnografisten kenttäaineistojen sekä teoreettisen kirjallisuuden avulla.
Kenttäkurssi on yhdistetty luentosarja ja lukuseminaari. Oheislukemiston muodostava aineisto on saatavissa antropologian oppimateriaalihyllyssä. Kurssin menestyksellinen suorittaminen edellyttää aktiivisen osallistumisen ja loppukuulustelun menestyksellisen suorittamisen lisäksi kolmen eri ongelmaa käsittelevän esseen kirjoittamista.
Kenttätyökurssia täydentävä kurssi, jossa harjoitellaan sosiaalisten tilanteiden havainnointia ja havaintojen tallentamista sekä eri tyyppisten, konkreettisten kenttäaineistojen käsittelyä. Kurssi on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille.
Edeltävät opinnot: Antropologiset kenttämenetelmät -kurssi.
Yliopistonlehtori Timo Kaartinen , E-mail: timo.kaartinen@helsinki.fi
ti 14.9.-14.12.2004, klo 10-12, Unioninkatu 38, sali D112
Ei ennakkoilmoittautumista.
Kieli, puhe ja teksti antropologisessa tutkimuksessa
Kurssilla käsitellään kieltä ja kommunikatiivisia käytäntöjä nykyantropologian näkökulmasta. Kurssiin kuuluu käytännöllisiä harjoituksia, joiden tarkoituksena on oppia tunnistamaan ja analysoimaan lingvistiselle antropologialle ominaisia aineistotyyppejä. Kurssin aihepiiriin kuuluu mm.:
Kurssi vastaa antropologian tutkintovaatimusten kohtaa Kka 222/SA402 (Aineiston käsittely ja analyysi) tai Kka 320/SA403 (Syventävät metodiopinnot). Kurssin laajuus on 4 ov. Sen suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista, yhden pienen (1-2 s) ja yhden suuremman 5-6 s) kurssiesseen kirjoittamista sekä osallistumista loppukokeeseen.
Tieteellisen keskustelun ja esitystavan harjoittelua. Jokainen opiskelija kerää omatoimisesti rajattua aihetta koskevan kirjallisuusaineiston ja kirjoittaa 10-20 sivun mittaisen esitelmän seminaarissa käsiteltäväksi.
Yliopistonlehtori Toomas Gross , E-mail: toomas.gross@helsinki.fi
Kurssi on tarkoitettu pääaineopiskelijoille, jotka ovat suorittaneet perusopinnot ja suurimman osan aineopinnoista.
sl to 23.9.-16.12.2004
kl pe 28.1.-29.4.2005
klo 10-12, Unioninkatu 38, sali D112
Ei ennakkoilmoittautumista.
Kurssilla harjoitellaan tieteellistä keskustelua ja kirjoittamista. Kukin osallistuja kirjoittaa 10-20 sivun esitelmän seminaarissa käsiteltäväksi ja opponoi ainakin yhtä esitelmää sekä osallistuu muutenkin aktiivisesti seminaarikeskusteluihin. Proseminaarityö voidaan hyväksyä osana kandidaatin tutkintoa. Kurssi on tarkoitettu pääaineopiskelijoille, jotka ovat suorittaneet perusopinnot ja suurimman osan aineopinnoista. Opetus suomeksi sekä englanniksi .
Kandidaatintutkielma on tutkimusalakursseilla esiin tulleista antropologista ongelmista kirjoitettava tutkielma, jonka tavoitteena on osoittaa kyky antropologisten ongelmien kirjalliseen käsittelyyn. Kandidaatintutkielman kirjoittaminen tapahtuu tutkimusalakurssin yhteydessä.
Kypsyysnäyte: Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan WebOodissa Opintotoimiston kypsyysnäyte-sivun kautta.
Rituaalien antropologinen tutkimus
Suoritustapa: Teemaseminaari tai kirjallisuustentti. Pääaineopiskelijoille suositellaan osallistumista laitoksen järjestämiin teemaseminaareihin, joiden käsittelemät tutkimusalat vaihtuvat lukukausittain. Kohtia 201, 202, 203, 204 ja 205 vastaavat suoritukset ovat toisiaan korvaavia. Se tarkoittaa, että kukin kohta voidaan suorittaa myös jotakin toista tutkimusalaa koskevalla kurssilla. Kirjallisuuskuulustelut on kuitenkin määritelty jokaista kohtaa varten erikseen.
Korvaava kirjallisuus. Neljä kohtaa seuraavista:
Vertaileva menetelmä antropologisen tutkimuksen osana. Kurssilla vertaillaan eri aikaan ja paikkaan sijoittuvia ilmiöitä ja tapahtumia, jotka kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevan teoretisoinnin valossa edustavat samaa tutkimuskohdetta.
Suoritustapa: Etnografiaseminaari tai sitä korvaava kirjallisuuskuulustelu. Eri etnografisia alueita koskevat kirjallisuusvaatimukset ovat laitoksen ilmoitustaululla jaettavassa kirjalistassa. Kaikki etnografiaseminaarit voivat korvata joko kohdan 301 tai 302.
Korvaava kirjallisuus:
Valitaan antropologian kansliassa olevasta listasta ja sovitaan kuulustelijan kanssa.
Antropologisen tutkimuksen epistemologiset edellytykset.
Suoritustapa: Osallistuminen antropologian syventävälle menetelmäkurssille tai sitä korvaava kirjallisuuskuulustelu.
Edeltävät opinnot: Antropologiset kenttämenetelmät (kohta 401).
Korvaava kirjallisuus. Kolme kohtaa seuraavista:
1.
tai
2.
tai
3.
tai
Professori Jukka Siikala , E-mail: jukka.siikala@helsinki.fi
ti 18.1.-26.4.2005, klo 10-12, Unioninkatu 38, sali D112
Ei ennakkoilmoittautumista.
Kurssilla perehdytään antropologisen nykykeskustelun keskeisiin ongelmiin. Erityistä huomiota kiinnitetään poststrukturalistisen kritiikin esiin nostamiin ongelmiin toimijuudesta ja sen eri muodoista ja antropologisen kulttuurikäsitteen kritiikkiin. Kurssi muodostuu luennoista ja teoreettispainotteisen oheislukemiston pohjalta käytäviin keskusteluihin. Kurssi suoritetaan kirjoittamalla esseitä.
Perehtyminen sosiaaliantropologian nykykeskustelujen kannalta merkittäviin etnografioihin.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Tenttiin osallistuminen tapahtuu suotavimmin pro gradu -tutkielman kirjoitusvaiheessa.
Työn aihetta koskeva tutkimusteoria.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä sen jälkeen, kun pro gradu -tutkielman aiheesta on sovittu. Tenttiä ei vaadita sivuaineopiskelijoilta.
Korvaava kirjallisuus: Sovitaan tutkielman ohjaajan kanssa.
Harjaannuttaa opiskelijaa tieteelliseen kirjoittamiseen ja tukea pro gradu -tutkielman tekemistä. Harjoitusaineet kirjoitetaan vain pääaineessa.
Suoritustapa: Aineen aiheesta sovitaan pro gradu -tutkielman ohjaajan kanssa. Aineita kirjoitetaan yksi tai kaksi, joista ensimmäisen kieliasun tarkastaa äidinkielen opettaja. Mikäli kieliasusta saatu arvosana on vähintään 2-, toisen aineen kieliasua ei tarvitse tarkastuttaa.
Edeltävät opinnot: Aineopinnot, äidinkielen opinnot.
Ensimmäisessä tutkielmaseminaarissa esitetään pro gradu -työtä koskeva tutkimussuunnitelma.
Suoritustapa: Yhden lukukauden osallistuminen sosiaali- ja kulttuuriantropologian tutkijaseminaariin gradutyön valmisteluvaiheessa. Ennen seminaariin osallistumista on sovittava professorin kanssa tutkielman aiheesta.
Toisessa tutkielmaseminaarissa käsitellään tekeillä olevan pro gradu -tutkielman osa, normaalisti sen yksi luku.
Suoritustapa: Yhden lukukauden osallistuminen sosiaali- ja kulttuuriantropologian tutkijaseminaariin gradun kirjoitusvaiheessa.
Tutkielman aihe sovitaan sosiaali- ja kulttuuriantropologian professorin kanssa ja kirjataan laitoksen kansliasta saatavalle gradulomakkeelle. Gradulomake on täytettävä uudelleen, mikäli tutkielman aihe muuttuu olennaisesti. Jokaiselle tutkielman tekijälle määrätään ohjaaja, joka on laitoksen opetus- ja tutkimushenkilökunnan jäsen tai dosentti. Ks. tiedekunnan antamia ohjeita tutkielman laatimisesta ja tarkastettavaksi jättämisestä sivulta http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/index.htm.
Kypsyysnäyte: Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan WebOodissa Opintotoimiston kypsyysnäyte-sivun kautta.
HUOM! Sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääaineopiskelijat hakevat työharjoittelupaikkoja erillisessä haussa, josta tiedotetaan antropologian kotisivulla joulukuussa 2004.
Sosiologian laitos hankkii ja välittää paikkoja palkalliseen harjoitteluun, johon voi kuulua myös harjoittelu tutkimusprojektissa. Harjoittelijoiksi haluavat ilmoittautuvat laitoksen kansliasta saatavalla lomakkeella viimeistään 15.1. Ilmoittautumiseen on liitettävä opintorekisteriote. Harjoitteluun hyväksyttävät valitaan sosiologian ja sosiaaliantropologian opinnoissa saavutetun menestyksen perusteella. Aineopintojen pitää olla suoritettuina ennen ilmoittautumista.
Opiskelijan itsensä muilta työnantajilta hankkima työpaikka voidaan hyväksyä harjoittelupaikaksi, jos siitä on sovittu hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkua sosiaaliantropologian opettajan kanssa. Työharjoitteluna voidaan ottaa huomioon laitos- tai tutkimusavustajan tehtävät, kehitysyhteistyö- ja sosiaalialan järjestöissä tehtävä tutkimus- ja selvitystyö, tai vastaava työskentely etnografisissa museoissa, yrityksissä tai Ulkoministeriön ja muiden viranomaisten palveluksessa. Opiskelijan on esitettävä työnantajan kirjallinen selvitys siitä, että työ on ohjattua. Työharjoittelun tulee kestää vähintään kaksi kuukautta. Harjoittelusta laaditaan raportti lomakkeelle, jonka saa amanuenssilta tai kansliasta. Amanuenssi antaa tarkempia tietoja harjoittelusta ja antaa merkinnän harjoittelun suorittamisesta.
Jatko-opintojen alkaessa opiskelijan on esitettävä tutkimussuunnitelmansa antropologian tutkijaseminaarille. Seminaarissa opettajat ja toiset jatko-opiskelijat antavat suunnitelmasta palautetta ja ehdotuksia, joiden pohjalta opiskelija täsmentää tutkimusongelmaansa ja esittää seuraavalla lukukaudella saman työn tarkennetun tutkimussuunnitelman seminaarissa hyväksyttäväksi. Kenttätyön aloittaminen edellyttää tämän tutkimussuunnitelman hyväksymistä. Ensimmäisen vuoden opintoihin kuuluu kahden lukukauden aktiivinen osallistuminen seminaariin.
Professori Karen Armstrong , E-mail: karen.armstrong@helsinki.fi
ke 15.9.-15.12.2004, klo 14-16, Unioninkatu 38, sali D112
Ei ennakkoilmoittautumista.
Väitöskirjan valmistelun lisäksi antropologian jatko-opintoihin kuuluu luento- ja seminaarimuotoisia kursseja ja/tai ohjattua kirjallisuuskatsausten ja tieteellisten esseiden kirjoittamista. Kurssimuotoisten opintojen tarkoituksena on laajentaa opiskelijan tutkimustaitoja ja antropologista asiantuntemusta kolmella alueella. Työn ohjaaja ja opiskelija sopivat niiden tarkemmasta sisällöstä, jonka jatkokoulutustoimikunta vahvistaa. Kurssimuotoiset opinnot, joista 12 ov on suorittettava ennen kenttätyötä, jakautuvat seuraavasti:
1. vertaileva etnografia (8 ov)
2. yleinen antropologinen teoria (8 ov)
3. omaan aiheeseen liittyvä tutkimusteoria (8 ov)
Kurssimuotoisen opiskelun tavoitteena on varmistaa, ettei jatko-opintojen tarjoama antropologinen asiantuntemus rajoittuisi suppealle erikoisalalle. Jatko-opiskelijan on päinvastoin kyettävä perustelemaan oman tutkimusongelmansa merkitystä etnografisen vertailun ja yleisen antropologisen teorian pohjalta.
Kenttätyö kestää tyypillisesti 12-15 kuukautta, joiden aikana kerätään väitöskirjan tutkimusaineisto. Jatko-opintojen tässä vaiheessa opiskelijalta edellytetään jatkuvaa yhteydenpitoa työn ohjaajaan. Ohjauksen tarkoituksena on keskustella kenttätyön aikana kohdatuista ongelmista ja varautua niihin ennakolta sekä varmistaa että kenttätyö tuottaa tarkoituksenmukaista aineistoa. Kenttätyön aikaisen ohjauksen onnistuminen on olennainen edellytys sille, että tutkimusaineisto on riittävän laajaa ja soveltuu tutkimusongelman ratkaisemiseen.
Kentältä palaavan opiskelijan on esitettävä tutkijaseminaarissa kenttäraportti, jossa esitellään kerätty tutkimusaineisto. Kenttäraportin esittäminen vastaa 2 opintoviikon opintoja. Tämän jälkeen opiskelijan odotetaan esittelevän seminaarissa luonnoksia väitöskirjansa yksittäisistä luvuista kerran lukukaudessa. Työn ollessa lähellä valmistumistaan esitetään loppuraportti, jossa käydään läpi eri aineistotyyppien ja tapausaineistojen analyysit ja johtopäätökset. Tutkijaseminaarin tässä vaiheessa opiskelija ei saa erikseen opintoviikkoja seminaariin osallistumisesta, sillä seminaari katsotaan osaksi väitöskirjatyön ohjausta. Seminaarissa saadusta palautteesta onkin tärkeää keskustella lähemmin työn ohjaajaksi määrätyn opettajan kanssa.
Professori Karen Armstrong , E-mail: karen.armstrong@helsinki.fi
ke 15.9.-15.12.2004, klo 14-16, Unioninkatu 38, sali D112
Ei ennakkoilmoittautumista.
Tohtorintutkintoon kuuluvat kurssimuotoiset opinnot jakautuvat vertailevaan etnografiaan, yleiseen teoriaan ja tutkimusteoriaan (ks. kohta 1 b). Niiden laajuus on yhteensä 24 opintoviikkoa, jotka voivat jakautua kenttätyötä edeltävään ja sitä seuraavaan opintojen vaiheeseen. Jatko-opintoihin voidaan myös sisällyttää tutkimusaiheen kannalta relevantteja opintoja muissa oppiaineissa siten, että opintoviikkojen kokonaismäärä on vähintäin 35. Tähän opintoviikkomäärään voi sisältyä 5 opintiviikon työharjoittelu, joka voidaan voidaan suorittaa opetusharjoitteluna, työskentelemällä museossa tai osallistumalla Suomen tukemiin kehitysyhteistyöprojekteihin.
Työn ohjaajana toimii antropologian jatkokoulutustoimikunnan valitsema opettaja. Tarvittaessa laitoksen ulkopuoliseksi ohjaajaksi voidaan lisäksi määrätä työn käsittelemän aiheen tai etnografisen alueen erikoistuntija, joka antaa lisäohjeita materiaalin analysoimiseen ja auttaa laitosta varmistamaan että valmis väitöskirja vastaa kansainvälistä tasoa.
Suoritustavat: Sosiaali- ja kulttuuriantropologian peruskurssi loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu 758650 valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntatentissä.
Vastuulaitos: Valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaali- ja kulttuuriantropologia (sosiologian laitos) , FM Anu Lounela.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä tai vapaavalintainen sosiaali- ja kulttuuriantropologian perus- tai aineopintojen luento tai luentoja.
Vastuulaitos: Valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaali- ja kulttuuriantropologia (sosiologian laitos) , FM Anu Lounela.
Yliopistonlehtori Timo Kaartinen , E-mail: timo.kaartinen@helsinki.fi
ti 14.9.-14.12.2004, klo 10-12, Unioninkatu 38, sali D112
Ei ennakkoilmoittautumista.
Kieli, puhe ja teksti antropologisessa tutkimuksessa
Kurssilla käsitellään kieltä ja kommunikatiivisia käytäntöjä nykyantropologian näkökulmasta. Kurssiin kuuluu käytännöllisiä harjoituksia, joiden tarkoituksena on oppia tunnistamaan ja analysoimaan lingvistiselle antropologialle ominaisia aineistotyyppejä. Kurssin aihepiiriin kuuluu mm.:
Kurssi vastaa antropologian tutkintovaatimusten kohtaa Kka 222/SA402 (Aineiston käsittely ja analyysi) tai Kka 320/SA403 (Syventävät metodiopinnot). Kurssin laajuus on 4 ov. Sen suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista, yhden pienen (1-2 s) ja yhden suuremman 5-6 s) kurssiesseen kirjoittamista sekä osallistumista loppukokeeseen.
Yliopistonlehtori Timo Kaartinen , E-mail: timo.kaartinen@helsinki.fi
ke 19.1.-27.4.2005, klo 12-14, Unioninkatu 38, sali D112
Ei ennakkoilmoittautumista.
Kenttätyö on antropologisen tutkimuksen kulmakivi ja pitkäaikaista kenttätutkimusta pidettiin antropologin välttämättömänä initiaationa. Kenttätutkimus voidaan yksinkertaisesti määritellä tutkimukseksi, jota tehdään kentällä. Tästä arkiajattelullisesta määritelmästä voidaan kuitenkin johtaa koko joukko teoreettis-metodologisia kysymyksiä, joita kurssilla pyritään valottamaan. Merkittävin näista kysymyksistä asettuu yksinkertaiselle vedenjakajalle: onko kenttätutkimus aineiston keruuta vai sen tulkintaa? Tarkastelemalla klassisen osallistuvan havainnoinnin menetelmää kenttätutkimus pyritään kurssin aikana näkemään antropologisen tutkimuskäytännön välttämättömänä vaiheena, jonka täsmällinen luonne määräytyy kunkin kentän ja tutkimustehtävän mukaisesti. Vastausta kysymyksiin mikä on kenttä, mitä on aineisto, missä aineiston kerääminen loppuu ja analyysi alkaa sekä missä ovat kentän rajat, etsitään kurssin aikana etnografisten elokuvien, kenttäpäiväkirjojen, erilaisten etnografisten kenttäaineistojen sekä teoreettisen kirjallisuuden avulla.
Kenttäkurssi on yhdistetty luentosarja ja lukuseminaari. Oheislukemiston muodostava aineisto on saatavissa antropologian oppimateriaalihyllyssä. Kurssin menestyksellinen suorittaminen edellyttää aktiivisen osallistumisen ja loppukuulustelun menestyksellisen suorittamisen lisäksi kolmen eri ongelmaa käsittelevän esseen kirjoittamista.
Professor Clifford Sather , E-mail: clifford.sather@helsinki.fi
13.9.-13.12.2004, klo 14-16, Unioninkatu 38, room D112
no prior registration required
The course examines the concept of house societies and, in comparative terms, looks at households, domestic relations, and house groups and at the house, both as an architectural structure and as a culturally designed domestic space.
There will be course paper assignment and two brief take-home exams.
Professori Jukka Siikala , E-mail: jukka.siikala@helsinki.fi
ti 14.9.-14.12.2004, klo 14-16, Unioninkatu 40, sali 1
Ei ennakkoilmoittautumista.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi pyrkii avaamaan antropologisia näköaloja tieteenalaan aiemmin perehtymättömälle opiskelijalle. Johdantokurssi jakaantuu kolmeen osaan. Luentosarjan aikana tarkastellaan inhimillisen kulttuurin variaatioita ja kehitystä koskevia tulkintoja. Etnografisten esimerkkien avulla tarkastellaan erilaisia tapoja järjestää sosiaalinen elämä ja tutustutaan näistä annettuihin antropologisiin selityksiin. Johdantokurssiin liittyy pakollisena oheislukemistona oppikirja, jonka avulla opetellaan antropologian keskeinen käsitteistö ja suuntaukset. Pääaineopiskelijat osallistuvat lisäksi johdantoseminaariin, jonka aikana ohjatusti luetaan perusoppikirja ja harjoitellaan antropologisen tieteellisen kielen käyttöä kirjallisessa muodossa.
Antropologian johdantokurssin loppukuulustelun yhteydessä pakollisena oheislukemistona suoritetaan:
*Eriksen, T*: Small Places, Large Issues: An Introduction to Social and Cultural Anthropology.
Johdantokurssin luentosarjan ohjelma:
toiseus
antropologian alat
Miksi kulttuurit ovat erilaisia
evolutionistinen argumentaatio
"alkuperäinen runsauden yhteiskunta"
kulttuuri symbolisena järjestelmänä
kulttuuri ja valta: eliitit, etnisyys, traditiot
talous, vaihto
saalistajat ja keräilijät
paimentolaiset
maanviljelijät
perhe, avioliitto
suku
heimoyhteiskunnan organisaatio
valta: päällikkyys, kuninkuus, valtio
moderni valtio vs. yhteisöllisyyden muodot
kulttuuri ja kosmologia
modernin ihmisen "villi mieli"
magia ja rationaalisuus
rituaalinen toiminta ja yhteiskunta
kulttuuri ja historia
onko modernisaatiota olemassa?
Timo Kallinen , E-mail: timo.kallinen@helsinki.fi
Uusille pääaineopiskelijoille
ke 15.9.-15.12.2004, klo 12-14, Unioninkatu 38, sali D112
Ei ennakkoilmoittautumista.
Johdantoseminaarissa tutustutaan antropologian peruskysymyksiin ja -käsitteisiin. Kurssin aikana jokainen osallistuja pitää yhden referaatinomaisen esitelmän. Lisäksi tehdään yksin ja ryhmätöinä lyhyitä kirjallisia ja suullisia tehtäviä. Kurssimateriaalina käytetään johdantokirjoja, sekä ajankohtaisia ja klassisia antropologisia artikkeleita.
Antropologian johdantokirjat:
Eriksen, T: Small Places. Large Issues: An Introduction to Social and Cultural Anthropology.
Keesing, R. & Strathern, A.: Cultural Anthropology: A Contemporary Perspective.
Professor Karen Armstrong , E-mail: karen.armstrong@helsinki.fi
Tuesdays 14-16 Unioninkatu 40, room 4 (begins 8.3.) ja Thursdays 14-16 Unioninkatu 38, room F211 (begins 3.3.)
No prior registration required.
In this course we read and discuss some central concepts in anthropological research during the twentieth century, and now continuing into the twenty-first century. We will read articles or books about definitions of culture, ecology, kinship, and classificatory systems. In all cases, we will be looking at what cultural differences matter, what similarities do not matter, and debates among anthropologists about these issues.
Yliopistonlehtori Timo Kaartinen , E-mail: timo.kaartinen@helsinki.fi
ti 14-16 Unioninkatu 40, ls 4 (18.1. - 1.3.) ja to 14-16 Unioninkatu 38, F211 (20.1. - 24.2.)
Ei ennakkoilmoittautumista.
Oppihistoriakurssilla tarkastellaan antropologiaa osana modernien yhteiskuntatieteiden kehitystä ja erityisesti sitä prosessia, jonka ansiosta antropologia eriytyi omaksi tieteenalakseen 1800-luvun lopulla. Kurssin tavoitteena on oppia tunnistamaan miten eri aikakausiin kuuluvat kirjoitustyylit, argumentit ja tutkimukselliset näkökulmat eroavat toisistaan, ja millä tavoin eri käsitykset yhteiskunnan ja sitä koskevan tiedon luonteesta ovat vaikuttaneet antropologiaan. Kurssin aineisto sisältää yhteiskuntafilosofian klassikkoja 1600-1700 -luvuilta sekä katkelmia yhteiskuntatieteiden ja antropologian klassisista teoksista 1800-luvulta ja1900-luvun vaihteesta.
Kurssi järjestetään periodisesti tammi-huhtikuussa 2005 tiistaista 18.1. lähtien ja se nivoutuu yhteen prof. Karen Armstrongin pitämän Keskeiset suuntaukset -kurssin kanssa (oj 758104). Kaikki luennot pidetään klo 14-16, tiistaisin Unioninkatu 40:n luentosalissa 4 ja torstaisin Unioninkatu 38:n salissa F211. Opetus on tiivistä ja siihen osallistumiseen sekä kirjoitustehtävien tekemiseen on syytä varata riittävästi aikaa. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen ja pienryhmätyöskentelyyn sekä kahden lyhyen (2- 3 s.) ja yhden pidemmän (n. 5 s.) esseetehtävän sekä analyysitehtävän (n. 6 s.) kirjoittamista. Pidempi esseetehtävä palautetaan opetuksen päätyttyä.
Yliopistonlehtori Toomas Gross , E-mail: toomas.gross@helsinki.fi
Kurssi on tarkoitettu pääaineopiskelijoille, jotka ovat suorittaneet perusopinnot ja suurimman osan aineopinnoista.
sl to 23.9.-16.12.2004
kl pe 28.1.-29.4.2005
klo 10-12, Unioninkatu 38, sali D112
Ei ennakkoilmoittautumista.
Kurssilla harjoitellaan tieteellistä keskustelua ja kirjoittamista. Kukin osallistuja kirjoittaa 10-20 sivun esitelmän seminaarissa käsiteltäväksi ja opponoi ainakin yhtä esitelmää sekä osallistuu muutenkin aktiivisesti seminaarikeskusteluihin. Proseminaarityö voidaan hyväksyä osana kandidaatin tutkintoa. Kurssi on tarkoitettu pääaineopiskelijoille, jotka ovat suorittaneet perusopinnot ja suurimman osan aineopinnoista. Opetus suomeksi sekä englanniksi .
Professori Jukka Siikala , E-mail: jukka.siikala@helsinki.fi
to 16.9.-16.12.2004, klo 10-12, Unioninkatu 38, sali D113
Ei ennakkoilmoittautumista.
Tutkielmaseminaarin tarkoituksena on suunnitella ja aloittaa työskentely oman pro gradu -tutkielman parissa (I seminaari) sekä esitellä muille opiskelijoille tekeillä olevan tutkielman aineistoa, menetelmiä ja johtopäätöksiä (II seminaari keväällä). Seminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista, oman esitelmän kirjoittamista ja suullista esittelyä sekä opponointia. Lisäksi kukin seminaarin osallistuja toimii vuorollaan pöytäkirjan pitäjänä, jotta seminaarissa saatu palaute voidaan antaa tiedoksi tutkielman ohjaajalle.
Syksyllä ja keväällä voi entiseen tapaan suorittaa molemmat tutkielmaseminaarit I ja II.
Professori Jukka Siikala , E-mail: jukka.siikala@helsinki.fi
to 20.1.-28.4.2005, klo 10-12, Unioninkatu 38, sali D113
Ei ennakkoilmoittautumista.
Tutkielmaseminaarin tarkoituksena on suunnitella ja aloittaa työskentely oman pro gradu -tutkielman parissa (I seminaari) sekä esitellä muille opiskelijoille tekeillä olevan tutkielman aineistoa, menetelmiä ja johtopäätöksiä (II seminaari keväällä). Seminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista, oman esitelmän kirjoittamista ja suullista esittelyä sekä opponointia. Lisäksi kukin seminaarin osallistuja toimii vuorollaan pöytäkirjan pitäjänä, jotta seminaarissa saatu palaute voidaan antaa tiedoksi tutkielman ohjaajalle.
Syksyllä ja keväällä voi entiseen tapaan suorittaa molemmat tutkielmaseminaarit I ja II.
Professori Karen Armstrong , E-mail: karen.armstrong@helsinki.fi
ke 15.9.-15.12.2004, klo 14-16, Unioninkatu 38, sali D112
Ei ennakkoilmoittautumista.
Professori Karen Armstrong , E-mail: karen.armstrong@helsinki.fi
ke 15.9.-15.12.2004, klo 14-16, Unioninkatu 38, sali D112
Ei ennakkoilmoittautumista.
Thursdays 16.9.-28.10.2004, 14-17 pm, Unioninkatu 38, room D113
No prior registration required.
Analysis of Social Structure
The focus of the seminar will be on systems of exchange and the construction of gender through the study of ritual, economics and class considerations. Though we will consider kinship studies or the “the domain of kinship” as the main seminar focus, it will be done through the analytical format and the study of “ritual”, “politics”, and through gender relationships within specific social structures. Cultural and social constructs of exchange, notions of gift giving, indigenous meanings of “giving” and "receiving" will serve as the running theme for the seminar. Weekly, we will center our attention primarily on particular cultural constructions of the person, as well as on systems of relationships, using ethnographic studies representing a diverse selection of geographic areas. The case studies will add to our understanding of the comparative process.
Specific ethnographies and a few articles are used to highlight the theories, which are relevant to our weekly discussions. These ethnographies are meant to introduce us to different analytical approaches in addition to the diverse methodological techniques utilized in the research.
*Seminar requirements*:
The seminar is meant to be a joint working group. We are all responsible for the weekly assignment and additional reading materials. Class members are expected to:
a) Keep up with the weekly readings and participate in class discussion.
b) Weekly one or two student will choose the assigned topic/theme and prepare for in-class discussion and presentation, following the lecture.
c) The seminar requirements entail about five small (three to five pages) papers.
Texts, which are helpful for the seminar, you can borrow or purchase these books. One copy of each book is also available in the department for students to avail.
September 16: Week I
Course outline and focus of the seminar. Discussions on the different seminar themes, class presentations, and the final research paper. Definitions and theoretical perspectives relating to social structure. Social structure and social organization: views and approaches to the study of culture, structure, systems, and social institutions. Meanings of structure, ideologies and systems of exchange and relationships.
September 23 Week II
Discussion relating to different methodological approaches used in the construction and analysis of the “domain of kinship”. How is the concept of culture defined and developed within the ethnography? What is the meaning of culture, symbols, and how is indigenous knowledge understood and constituted in the process.
Required readings: Select one from the following texts:
*First Assignment*: Using any of the texts you read for the the first two weeks, address the particular methodlogy used by the author to describe the kinship field. How was social structure and culture defined? Use examples from the book to answer the question.
September 30 WEEK III
Developing different theoretical approaches used to incorporate and to consider the role of gender within anthropological studies. What is the relationship between anthropology and gender studies? Anthropology and feminism?
Required Readings: Select one from the following texts:
October 7 WEEK IV
Construction of gender as an analytical concept. How are women conceived as gifts? What is the gender in the gifts? Discussion on the formation of kinship alliance, establishing hierarchy, and the politics of gender
Required readings: Select one from the following texts
*Second Assignment*: Using the texts you selected for weeks 11-1V, address how the concept of gender was established as a field of study in anthropology. How is gender constructed? What is the relationship between gender and kinship studies?
October 14 WEEK V
Codes of conduct, constructing the person, and the centrality of culture: Address the function of men, the ideology of women: rituals and politics of exchange and descent.
Required readings: Select one from the following texts
Alternative Books to consider for your week’s reading.
*Third Assignment*: Select any two texts and compare how the person is culturally identified and constructed. What does alliance mean, and how is it established through the exchange of women and goods?
October 22 Week VI
Consider how reproductive technology might affect kinship studies? What are the impacts of the reconstruction of the person and establishment of alternative legal and cultural codes of conduct to our understanding of kinship? How does reproductive technology affect the idea of the person within a kinship study? What role does culture play within these technological changes?
Required readings: Select one from the following texts
October 28 WEEK VII
Nationalism, the person and social structure: interdependence between the nation state and the meaning of citizenship.
Required Readings: Select one from the following texts
Case studies from Latin America and Africa will be supplemented on student demand.
*Fourth Assignment*: What is the connection between the concept of nationalism and the person? Using P. Chatterjee and Vaid (Eds) texts, can you draw some comparative similarities and differences in their treatment of the “woman subject and the ties to the nation? The idea of citizenship, nationalism and culture? Wha the role of nationalism and social structure entails?
October (Week of 25-29) WEEK VIII
Film Showing: To be arranged as an additional class followed by in class discussion
*Hum Aapke Hain Koun* (Who are you to me?) Director Sooraj R. Barjatya.
Or
*Devi* Director Satyajit Ray
Required Readings: Select one from the following texts: these articles will be on reserve.
*Fifth Assignment*: In viewing the film, please address issues of kinship, male and female relationships and the place of the family within the context of the social order. How does popular culture (film and novels) represent the ideal society? Do you find any connections between the anthropological text and the popular representations of culture?
Lecturer Toomas Gross , E-mail: toomas.gross@helsinki.fi
Wed 22.9.-15.12.2004, 12-14 pm, Unioninkatu 40, room 14
No prior registration required.
This course discusses transition and social change in the so-called post-communist societies. More attention is paid to Russia and Eastern Europe, with less focus on Central Asia. Particular topics discussed include collective memory, nationalism and nation-building, political implications of "regime change," survival strategies, as well as crime, corruption and violence. The classes are held in a lecture-seminar format. All participants of the course are required to write four 2-3 page "reflection pieces" and one 8-10 page research paper. The course is in English, no preregistration is required.
Professor Akos Östör , E-mail: aostor@weslyan.edu
Tuesdays 14.9.-26.10.2004, 12-14 pm, Unioninkatu 38, room D112
Thursdays 16.9.-28.10.2004, 17-18 pm, Unioninkatu 38, room D113
No prior registration required.
This course explores the relation between film and anthropology through my experience as filmmaker and anthropologist. Rather than survey the entire field, we study selected films and monographs as instances of the visual in human relations. We analyze images, sounds and texts in order to understand what kinds of knowledge films can yield.
Films include
Nanook of the North (Flaherty); Dead Birds (Gardner); Pleasing God trilogy (Gardner, Moore, Östör); Lorang´s Way; To live with Herds, (David and Judith MacDougall); Les Maitres Fous (Rouch); Masai Women (Llewellyn-Davis); Forest of Bliss(Gardner, Östör); Seed and Earth (Fruzzetti, Guzzetti, Johnston, and Östör); Fishers of Dar (Fruzzetti, Ross, Östör, and Lihamba).
Readings are drawn from
Why Humans have Cultures, (Carrithers); Innovation in Ethnographic Film (Loizos); Transcultural Cinema (MacDougall); The Ethnographer´s Eye (Grimshaw); Introduction to Documentary (Nichols); Culture and Power (Östör); Play of the Gods (Östör); Making Forest of Bliss (Gardner and Östör).
*Requirements*
Students are invited to bring their own knowledge of film in general and anthropology in particular to every class. A one page descriptive paper is due every week. In addition, two shorter analytical papers are required: one at the end of September, the other at the end of October. Participation is the key to the course: attendance in class and completion of writing assignments on time are crucial.
*Schedule for films, lectures, readings and assignments*
Sept 14/16 Beginnings of ethnographic film
Lumiere Brothers, Flaherty and Vertov: Leaving a Factory, Arrival of a Train (& others)Nanook of the North, Man with a Movie Camera
Readings:
Sept 21/23 Contrasting Classics
Dead Birds, Les Maitres Fous and Jaguar
Readings:
Sept 28/30 Translating Culture: Ritual, Gender
Loving Krishna, Serpent Mother, Masai Women, Masai Manhood
Readings:
First paper due Oct 5 (in class)
Oct 5/7 Observational and Participatory Cinema
To Live with Herds, Lorang’s Way, Wife Among Wives
Readings:
Oct 12/14 Aesthetics and Social Science
Forest of Bliss, Sons of Shiva
Readings:
Oct 19/21 Collaborative Filmmaking
Seed and Earth, Khalfan and Zanzibar, selections from The Women’s Olamol, Takeover
Readings:
October 26/28 Recent Departures
Fishers of Dar, Singing Pictures (work in progress)
Readings:
Second paper due Nov 1st by noon in the Department office.
Professor Karen Armstrong , E-mail: karen.armstrong@helsinki.fi
Students must have completed basic level studies in anthropology before taking this course.
Tue 14.9.-14.12.2004, 14-16 pm, Unioninkatu 38, room A205
No prior registration required.
This course will focus on reading and discussing classic questions in economic anthropology, dealing with such issues as exchange systems, agonistic exchange, the domestic mode of production, the cultural logic of economic systems, and the implications of these for the study of society. The basic book – the starting point for the course – is The Gift (Lahja) , by Marcel Mauss. You must read this book before beginning the course . Because the book has been used for entry exams, I will assume that you have read the book. If you have not read it, it is available as a paperback book (in Finnish) in many bookstores and there are copies (in both Finnish and English) in the library.
Participants will be expected to read and discuss three main texts and related articles. The lectures are in English and most of the readings are in English. Each student will write a 10-15 page paper, in Finnish or English, based on four of the course readings and the student’s own research interests. Students must have completed basic level studies in anthropology before taking this course.
Reading List
Books: (in addition to Mauss, The Gift/Lahja)
Marshall Sahlins: Stone Age Economics
Annette Weiner: Inalienable Possessions
Maurice Godelier: The Enigma of the Gift
Articles/excerpts from books:
Franz Boas on Kwakuitl potlatch
Raymond Firth on Tikopian exchange
Claude Lévi-Strauss on kinship exchange
Chris Gregory on gifts and commodities
Yliopistonlehtori Timo Kaartinen , E-mail: timo.kaartinen@helsinki.fi
to 16.9.-16.12.2004, klo 12-14, Unioninkatu 40, sali 8
Ei ennakkoilmoittautumista.
Kurssin tavoitteena on tarkastella valtioyhteiskunnan olemassaolon rakenteellisia ja ideologisia edellytyksiä antropologisesta näkökulmasta. Joidenkin näkemysten mukaan valtio ilmentää modernisuutta, ja länsimaisessa ajattelussa valtiota on usein perusteltu ihmisluontoa koskevan rationaalisen päättelyn tuotteena. Tuon päättelyn taustalla on kuitenkin valtion väkivaltaista alkuperää korostava historia ja mytologia, joilla on paljon vastineita ei- länsimaisissa yhteiskunnissa. Kurssilla pohditaan etnografisen vertailun keinoin sitä, millä eri tavoilla valtio on yhteydessä inhimillisiin käytäntöihin ja käsityksiin todellisuudesta.
Kurssin suorittaminen edellyttää yhden lyhyen (1-2 s.) ja yhden pidemmän (4-6 s.) esseen kirjoittamista sekä lopputenttiä. Lopputentti voidaan korvata kirjoittamalla kurssin yhteydessä kandidaatintutkintoon kuuluva opinnäyte. Tästä on syytä sopia heti kurssin alkuvaiheessa kurssin opettajan kanssa.
Marie-Louise Karttunen , E-mail: marie-louise.karttunen@helsinki.fi
Tuesdays 25.1.-26.4.2005, 14-16 pm, Kirkkokatu 6, room 104
No prior registration required.
Professor Clifford Sather , E-mail: clifford.sather@helsinki.fi
Mondays 14-16, 17.1.-25.4.2005, Main Building Aud XVI
No prior registration required.
An introduction to selected anthropological studies of indigenous religions, and of Theravada Buddhism and Islam in Southeast Asia (i.e., Thailand, Burma [Myanmar], Malaysia and Indonesia), examining in particular in the cases of Buddhism and Islam relations between canonical traditions and popular practice.
Professori Jukka Siikala , E-mail: jukka.siikala@helsinki.fi
ti 18.1.-26.4.2005, klo 10-12, Unioninkatu 38, sali D112
Ei ennakkoilmoittautumista.
Kurssilla perehdytään antropologisen nykykeskustelun keskeisiin ongelmiin. Erityistä huomiota kiinnitetään poststrukturalistisen kritiikin esiin nostamiin ongelmiin toimijuudesta ja sen eri muodoista ja antropologisen kulttuurikäsitteen kritiikkiin. Kurssi muodostuu luennoista ja teoreettispainotteisen oheislukemiston pohjalta käytäviin keskusteluihin. Kurssi suoritetaan kirjoittamalla esseitä.
Ph.D. Minna Säävälä , E-mail: saavala@valt.helsinki.fi
to 20.1.-28.4.2005, klo 12-14, Unioninkatu 38, sali D113
Ei ennakkoilmoittautumista.
Etelä-Aasiaa (Bangladesh, Bhutan, Intia, Nepal, Pakistan, Sri Lanka) koskevassa etnografisessa tutkimuksessa hierarkia, kasti ja rituaalinen puhtaus ovat keskeisinä käsitteinä pitkään määränneet keskustelun suunnan. Seminaarin päämääränä on luoda kuva Etelä-Aasian yhteiskunnista, erityisesti Intiasta, antropologisen mielenkiinnon kohteena. Toissijaisena tavoitteena on ymmärtää yleisesti etnografian kirjoittamisen ja lukemisen ongelmia. Seminaarissa luetaan etnografioita, kirjoitetaan niistä lyhyitä tekstejä viikoittain sekä keskustellaan luetusta. Jokainen osallistuja pitää suullisen esitelmän yhdestä teoksesta. Kurssin lopuksi kirjoitetaan essee, jossa käytetään hyväksi kurssilla käsiteltyä materiaalia.
Lecturer Toomas Gross , E-mail: toomas.gross@helsinki.fi
Thursdays 10-12, 27.1.-28.4.2005, Unioninkatu 38, room D112
No prior registration required.
This course serves as a general introduction to anthropology of religion. It gives an overview of major theoretical debates, as well as some of the core topics in the anthropological study of religion. Among the topics discussed are the evolution of religious beliefs, magic and witchcraft, rationalism, symbols, rituals, myths, systems of classification, and religious agency. In order to pass the course, students must write 3 essays.