Opas
 

Sosiaali- ja kulttuuriantropologia

Opintojen tavoitteet ja rakenne

Sosiaali- ja kulttuuriantropologia ja sen merkitys

Inhimillinen kulttuuri ja sen globaali järjestelmä koostuvat eroista. Antropologian tehtävänä on näiden erojen systemaattinen, vertaileva tutkimus. Siitä syystä antropologian tavoitteena on tuntea niin monta inhimillisen elämän muotoa kuin mahdollista. Antropologinen tutkimus perustuu usein pitkäaikaiseen kenttätyöhön vieraassa kulttuurisessa ympäristössä, ja sen seurauksena on syvällinen kulttuurialuetta koskeva asiantuntemus. Kulttuuristen tekijöiden antropologinen tarkastelu ei kuitenkaan rajoitu yhden maantieteellisen alueen tai yhteisön tutkimukseen vaan edellyttää laajaalaista etnografista vertailua. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opetuksen perimmäisenä tavoitteena on kyky tarkastella niin mikrotason sosiaalista elämää kuin globaalin järjestelmän ilmiöitä vertailevasta yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta, jossa jatkuvasti ylitetään tutkijan aikaisemman kokemuspiirin rajat.

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opetuksessa painottuu alan tutkimusperinne, jonka kautta nykyantropologia on yhteydessä kulttuuria, yhteiskuntaa ja ihmistä tutkivien tieteiden keskeisiin kysymyksenasetteluihin. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opintojen tavoitteisiin kuuluu myös sosiologisten tutkimusmenetelmien hallinta, josta on hyötyä monilla työelämän aloilla.

Antropologeja työskentelee kehitysmaissa toimivien kansainvälisten järjestöjen palveluksessa sekä Ulkoministeriön ja muiden viranomaisten asiantuntijatehtävissä. Myös tämän hetken globalisoituva elinkeinoelämä tarvitsee yhä enemmän asiantuntijoita ja henkilökuntaa, jolla on antropologian tarjoamat valmiudet kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistyminen tarjoaa antropologeille uusia työkenttiä siirtolais- ja pakolaisasioita käsittelevien viranomaisten palveluksessa.

Opintojen sisältö

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian 160 opintoviikon laajuinen tutkinto muodostuu seuraavasti:

Yleisopinnot

Tiedekunnan kaikille opiskelijoille yhteisiin kieliopintoihin sisältyy:

  • Äidinkielen kirjallinen käyttö (2 ov)
  • Vieraan kielen opinnot (3 ov)
  • Toisen kotimaisen kielen opinnot (3 ov)

Näiden lisäksi sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelijat suorittavat yhteensä vähintään 5 ov seuraavista tiedekunnan järjestämiin yleisopintoihin kuuluvista kursseista:

  • ATK:n johdantokurssi (2 ov)
  • Tilastollisen tietojenkäsittelyn (SPSS) kurssi (1 ov) - ei pakollinen mutta suositellaan niille opiskelijoille, jotka aikovat osallistua sosiologian kvantitatiivisten menetelmien kurssille.
  • Tilastotieteen peruskurssi (2-5 ov) - voidaan suorittaa 2, 3 tai 5 ov:n laajuisena
  • Yleisopintoihin kuuluvien ATK- ja tilastotieteen kurssien suorittamista ei kuitenkaan vaadita humanistisesta tiedekunnasta siirtyviltä kulttuuriantropologian opiskelijoilta, jotka suorittavat tutkintonsa tiedekunnan määräämän siirtymäkauden puitteissa.

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opinnot

Perusopinnot tarjoavat oppihistoriallisen ja teoreettisen yleiskuvan antropologian tutkimuskohteista ja tutkimustavoista. Niistä edetään aineopintoihin, joissa painottuu kulttuurin ja yhteiskunnan erityisilmiöiden ja rakenteiden antropologinen tarkastelu. Politiikka, talous, sukulaisuus ja rituaalinen toiminta ovat esimerkkejä inhimillisen toiminnan osa-alueista, joiden vertaileva tutkimus muodostaa antropologian teoreettisen perinteen. Jokaisen opiskelijan on siksi perehdyttävä useisiin antropologisiin tutkimusaloihin. Tutkimusaloja käsittelevät kurssit, tai niitä vastaavat kirjatentit, suoritetaan osana aine- ja syventäviä opintoja, ja tiettyyn opintokokonaisuuteen kuuluva tutkimusala voidaan korvata toista tutkimusalaa koskevalla suorituksella.

Kandidaatin tutkielma kirjoitetaan jonkin antropologian opetukseen kuuluvan tutkimusalakurssin yhteydessä. Asiasta on syytä sopia kurssin opettajan kanssa kurssin alkaessa.

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opintoihin kuuluu lisäksi menetelmäkursseja sekä etnografiaseminaareja, joiden tavoitteena on opetella etnografisen kirjallisuuden ja aineiston perusteella tapahtuvaa vertailua. Syventävien opintojen keskeinen osa on pro gradu -tutkielma, johon liittyy kahden lukukauden verran seminaarityöskentelyä sekä laaja tutkielman aihetta koskeva kirjatentti.

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opinnot on eritelty tarkemmin oheisessa taulukossa, josta käy myös ilmi opintojen jakautuminen perus-, aine- ja syventäviin opintoihin.

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opintojaksot ja niihin kuuluvien opintoviikkojen määrät pääaine- (ja suluissa sivuaineopiskelijoilla)

Perusopinnot
101 Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi 3 (3)
102 Antropologian johdantoseminaari 2 (2)
103 Antropologian oppihistoria 5 (5)
104 Antropologian keskeiset suuntaukset 5 (5)

Perusopinnot yhteensä 15 (15)

Aineopinnot
201 Antropologian tutkimusala I 4 (4)
202 Antropologian tutkimusala II 4 (4)
203 Antropologian tutkimusala III 4 (4)
204 Antropologian tutkimusala IV 4 (4)
301 Etnografiaseminaari I 4 (4) (ei vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka ovat suorittaneet etnografiaseminaari I:n kulttuuriantropologian perusopintojen osana)
401 Antropologiset kenttämenetelmät 4 (4)
402 Aineiston käsittely ja analyysi 4 (-)
501 Proseminaari 3 (-)
502 Kandidaatintutkielma 4 (-)

Aineopinnot yhteensä: 35 (24)
Perus- ja aineopinnot yhteensä: 50 (39)

Syventävät opinnot
205 Antropologian tutkimusala V 4
302 Etnografiaseminaari II 4
403 Antropologisen tutkimuksen metodologia 4
503 Lopputentti 4

Tutkielmaan liittyvät opinnot
601 Pro gradu -tutkielmaan liittyvä teoriatentti 6
602 Harjoitusaine 1 (ellei suoritettu kandidaatin tutkintoa)
603 Tutkielmaseminaari I 2
604 Tutkielmaseminaari II 2
605 Tutkielma 20
606 Työharjoittelu (vapaaehtoinen) 3

Syventävät opinnot yhteensä: 47-50
Perus-, aine- ja syventävät opinnot yhteensä: 96-100

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelijat voivat opiskella yleistä sosiologiaa ja väestötiedettä sivuaineena. Silloin sosiologian perusopintojen laajuus on 12 opintoviikkoa, ja antropologian johdantokurssi lasketaan pääaineopintojen osaksi. Ennen vuotta 2000 aloittaneet opiskelijat voivat valita, merkitäänkö yleisen sosiologian ja väestötieteen opinnot heidän tutkintotodistukseensa sivuaineopintoina vai sisällytetäänkö ne antropologian pääaineopintoihin vanhoja tutkintovaatimuksia vastaavalla tavalla. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääaineopiskelijat voivat myös osallistua seuraavia sosiologian opintoja vastaaville kursseille osana sivuaineopintojaan:

  1. Empiirisen sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät (oj 135, 5 ov)
  2. Empiirisen sosiaalitutkimuksen kvalitatiiviset menetelmät (oj 136, 5 ov)

Empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmäkurssi jakautuu kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä käsitteleviin osiin, jotka yleensä suoritetaan peräkkäisinä lukukausina. On syytä huomata, että kurssille osallistuminen edellyttää yleisopintoihin kuuluvien ATK:n perus- ja jatkokurssin sekä tilastotieteen peruskurssin suorittamista.

Valinnaiset sivuaineopinnot

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian tutkintoon kuuluu pääaine- ja yleisopintojen lisäksi yksi vähintään 25 opintoviikon sivuaine sekä vapaasti valittavia sivuaineopintoja, niin että tutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee yhteensä 160 ov. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia voidaan mielekkäästi yhdistää mihin tahansa valtiotieteellisen ja humanistisen tiedekunnan oppiaineeseen sekä useisiin muiden tiedekuntien aineisiin. On kuitenkin tärkeää, että sivuainevalinnat ja antropologian opintoja koskevat valinnat muodostavat mielekkään kokonaisuuden, jonka perusteella opiskelijasta tulee tietyn ongelma-alueen asiantuntija.

Opintojen suunnittelu

Antropologian aine- ja syventäviin opintoihin kuuluu jaksoja, jotka ovat vaihdettavissa toisiinsa. Tämän tarkoitus on, että opiskelijat voisivat mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää kunakin lukuvuonna tarjottavan opetuksen. Etenkin pääaineopiskelijoilta edellytetään kuitenkin aktiivista osallistumista antropologian opetukseen, jotta perusopinnot tulisivat suoritetuiksi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. On myös huomattava, että osallistuminen tietyille menetelmäkursseille edellyttää aikaisempia opintoja, mm. ATK- ja tilasto-opintojen suorittamista. Valinnaisten sivuaineopintojen sijoittaminen opintojen eri vaiheisiin on pitkälti opiskelijan oman harkinnan varassa. Seuraavassa taulukossa on esitetty yksi mahdollinen tapa, jolla sosiaali- ja kulttuuriantropologian opinnot voidaan suorittaa loppuun viidessä vuodessa. Taulukko on tarkoitettu ohjeelliseksi apuvälineeksi opintojen suunnitteluun. Ylimmällä rivillä on esitetty sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääaineopinnot, sen jälkeen sosiologian sivuaineopinnot, yleisopinnot, ja valinnaiset sivuaineopinnot kunakin lukukautena. Sarakkeen alla oleva numero edustaa lukukauden yhteenlaskettua opintoviikkomäärää.

Kandidaatintutkinnon vaatimukset ja opintojen eteneminen sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa

. 1 vuosi sl 1 vuosi kl 2 vuosi sl
sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääaineopinnot sosiaaliantropologian johdantokurssi: 3
sosiaaliantropologian johdantoseminaari: 2		 oppihistoria: 5
antropologian keskeisiä suuntauksia: 5		 tutkimusala I: 4
tutkimusala II: 4
yleisopinnot opintoihin orientointi: 1
vieraan kielen tekstin ymm.: 1
ATK:n johdantokurssi: 2		 ATK:n jatkokurssi (SPSS): 1
sosiologian tilastolliset perusteet: 3		 äidink. kirjallinen käyttö: 2
vieraan kielen suull. taito: 2
muut sivuaineopinnot sivuaineopintoja: 11 sivuaineopintoja: 6 sivuaineopintoja: 8
. 20 ov 20 ov 20 ov
.
. 2 vuosi kl 3 vuosi sl 3 vuosi kl
sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääaineopinnot tutkimusala III: 4
antropologinen kenttätyö: 4
etnografiaseminaari I: 4		 aineiston käs. & analyysi: 4
proseminaari: 3		 tutkimusala IV: 4
kandidaatintutkielma: 4
yleisopinnot . toinen kotim. kieli: 3 .
muut sivuaineopinnot sivuaineopintoja: 8 sivuaineopintoja: 10 sivuaineopintoja: 12
. 20 ov 20 ov 20 ov

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian maisteriohjelma (2 v)

1 vuosi sl 1 vuosi kl 2 vuosi sl 2 vuosi kl
tutkimusala V: 4
pro gradu -teoriatentti: 6
tutkielmaseminaari I: 2 		etnografiaseminaari II: 4
työharjoittelu (valinn.): 3
gradutyöskentelyä: 6		 antropol. tutkimuksen metodologia: 4
tutkielmaseminaari II: 2
gradutyöskentelyä: 6		 lopputentti: 4
gradutyöskentelyä: 8
12 ov 10-13 ov 12 ov 12 ov

Sosiaali- ja kulttuuriantropologia sivuaineena

HY:n opiskelijoilla on vapaa opinto-oikeus perus- ja aineopintoihin, sekä mahdollisuus anoa oikeutta syventävien opintojen suorittamiseen

Yleisen sosiologian ja väestötieteen pääaineopiskelijoilla sekä kulttuuriantropologian pääaineopiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppihistorian (103) ja keskeisten suuntauksien (104) kursseille sekä antropologian tutkimusharjoituskurssille (402). Muut sivuaineopiskelijat suorittavat kohdat 103 ja 104 kirjatenttinä. Tutkimusala-kurssit ja etnografiaseminaarit ovat avoimia sivuaineopiskelijoille, jollei tietyn kurssin osanottajamäärää ole nimenomaan rajoitettu.

admin