LysKOM FAQ

versio 0.9
29.09.2004


Johdanto

Tämän FAQin tekstin ovat laatineet LysKOM-kokouksen "Suunnittelemme FAQ-tiedostoa" osanottajat. FAQin osoite on:
http://www.helsinki.fi/~eisaksso/lyskom-faq.html


1. LysKOM aloittelijoille

1.1 Mikä on LysKOM?

LysKOM on yliopistolla toimiva pienimuotoinen, lähes harrastuspohjainen keskustelujärjestelmä. LysKOM eroaa uutisryhmistä siten, että LysKOMissa on myös suljettuja keskusteluryhmiä, joiden jäseneksi pääsee vain kyseisen keskusteluryhmän "omistajan" avulla. Toisaalta LysKOM-keskustelu ei kuitenkaan ole reaaliaikaista kuten chat-kanavilla vaan LysKOMia voi lukea vaikka vain kerran viikossa ja silti näkee kaikki seuraamiinsa keskusteluryhmiin tulleet viestit.

LysKOM-keskustelu on luonteeltaan reaaliaikaisempaa ja rennompaa kuin uutisryhmien keskustelu. Nykyisen LysKOMin aikoina ja käyttäjämäärillä keskustelu ei läheskään yhtä repivää kuin esim. nyysseissä: ihmiset tuntevat toisensa virtuaalisesti paljon paremmin.

1.2 Miksi LysKOM? eli kannattaako sitä ruveta käyttämään?

LysKOM muistuttaa virtuaalikuppilaa - sinne tullaan tapaamaan kavereita ja keskustelemaan pienistä asioista, mutta toisinaan tulee puhuttua myös syvällisiä ja selvitettyä isojakin pulmia. LysKOM on poikkitieteellinen ympäristö, jossa on niin humanisteja kuin atk-ihmisiäkin.

1.3 Kuka ylläpitää LysKOMia?

LysKOM-palvelinta com.helsinki.fi ylläpitää Helsingin yliopiston tietotekniikkaosasto. Administraattoreina toimivat (tieto päivitetty 30.10.2003): Erkki Aalto, Teuvo Leinonen, Taija Pirhonen, TJ Hämäläinen.

LysKOMin kokouksilla on kullakin omat ylläpitäjänsä, muuten LysKOM on melko epähierarkinen. Kokouksia voi perustaa jokainen LysKOMin käyttäjä.

1.4 Kenelle LysKOM on tarkoitettu? Onko sen jäsenyys rajattu johonkin tiettyyn ryhmään?

Toistaiseksi LysKOMiin pääsee pyytämällä tunnuksen LysKOMin ylläpitäjiltä (ks. yllä).

LysKOMia voi periaatteessa käyttää kuka vain, mutta käytännössä sen käyttäjillä on yleensä jossain vaiheessa ollut (tai on yhä) jokin sidos Helsingin yliopistoon. LysKOMissa pätevät samat tietojärjestelmien ja tietoverkkojen käyttösäännöt kuin Helsingin yliopistossa yleensäkin. Esim. jokaisen on esiinnyttävä omalla nimellään.

1.5 Hyvä, haluan kokeilla LysKOMia. Mitä se vaatii?

Ensinnäkin tarvitset uteliaisuutta, avaraa mielenlaatua ja hiukan kärsivällisyyttä.

Teknisesti LysKOMia voi käyttää useammalla ohjelmalla ("LysKOM-asiakkaalla"). Näitä ovat Emacs-asiakas, tty-asiakas ja KLC. LysKOMia voi käyttää myös ilman asiakasohjelmaa, WebKOMista käsin.

Helsingin yliopiston käyttäjille on tehty ohjesivuja:

joista kannattaa aloittaa.

Jos sinulla ei ole käyttäjätunnusta HY:n atk-osaston unixeihin, ja olet Windows-käyttäjä, sinun kannattaa kokeilla helppoa KLC-asiakasohjelmaa, ks. http://www.helsinki.fi/~tykkala/klc.html

1.6 Mitä kokouksia LysKOMissa on? Mistä ja miten kannattaa aloittaa?

Kun aloitat LysKOM-käytön, et ole vielä jäsenenä missään LysKOMin suosituista kokouksista. Voi olla vaikea hahmottaa, mitä kokouksia on olemassa ja mihin kannattaa liittyä. Kun olet liittynyt johonkin kokoukseen, saatat havaita, että LysKOM tarjoaa sinulle tuhansia lukemattomia viestejä.

Aloittelijan kannattaa esimerkiksi liittyä kokoukseen "Tätä teen nyt" ja lukea vain uusimmat viestit (esim. 50-100 viestiä). Voi myös olla hyvä ajatus seurata kokousta jonkin aikaa ja tutustua keskustelukulttuuriin, ennen kuin alkaa itse lähettää viestejä kokouksiin.

Seuraavassa on ohjeet, miten eri LysKOM-asiakkailla liitytään johonkin kokoukseen ja valitaan luettavaksi vain 50 uusinta viestiä:

WebKOMissa: Mene kokoukseen liittymissivulle ja täytä sieltä löytyvät liittymistiedot.

Emacs-asiakkaassa: Näppäile 'g' ja kehotteeseen "Go to conference:" kirjoita Tätä teen nyt
Emacs-asiakkaassa painetaan 'o'-kirjainta (kun ollaan ko. kokouksessa) ja sitten kirjoitetaan luettavien viestien määrä.

TTY-asiakkaassa: join t t n
ja 'o' niin kuin only. Sitten kerrotaan, montako viimeisintä halutaan lukea ja missä kokouksessa. 'o 0' merkkaa koko kokouksen luetuksi.

KLC-asiakkaassa: Valitse Conference | Change Membership |
kirjoita kohtaan Unread haluamasi viestien määrä ja valitse Change. Valitsemasi viestien määrä tulee näkyviin, kun siirryt kyseiseen kokoukseen seuravan kerran. (Ei siis kannata hämmentyä, jollei heti näytä tapahtuvan mitään.) Huom: Kohtaan Unread on kirjoitettava jotain, vaikka siinä olisi jo haluamasi luku. Jos siis haluat vaikka 10 viestiä ja ikkunassa lukee ennestään 10, kirjoita siihen uudelleen 10.

Käyttöohjeita löydät lisää kohdasta 3.8.

1.7 Mitä tietoja minun pitää antaa itsestäni? Voiko LysKOMia käyttää nimimerkillä?

Kun käynnistät jonkin em. asiakasohjelmista tai kirjaudut sisään WebKOMilla ensimmäistä kertaa, sinun on kirjauduttava sisään omalla nimelläsi. Oikealla nimellä tarkoitetaan tässä sitä, että sinun tulee olla tunnistettavissa, vaikkei nimesi oikeinkirjoitus olisikaan täysin "virallinen". Käytä aina sukunimeäsi. Helsingin yliopiston tietojärjestelmien ja tietoverkkojen käyttösäännöt kieltävät keskustelujärjestelmien anonyymi- ja nimimerkkikäytön.

Persoonallisen säväyksen saat aikaan lisäämällä nimeesi määreitä. Ks. kohtia 2.5 ja 3.9

LysKOMissa tarvitaan lisäksi LysKOM-salasana.

LysKOM-asiakasohjelmilla voi seurata keitä on paikalla, ks. 3.10.


2. Johdatus LysKOM-kulttuuriin

2.A. Historiaa ja nykypäivää

2.A.1. Mikä oli LysKOMin legengaarinen edeltäjä, PortaCOM?

PortaCOM oli Tukholman yliopiston laskentakeskuksen aikanaan kehittämä ja KOMunity Software AB:n ylläpitämä kokousohjelmisto. Se oli käytössä noin 10 vuoden ajan Helsingin yliopistossa ensin VMS-koneissa, sittemmin unix-koneista plootussa.

PortaCOMissa oli runsaasti julkisia asiakokouksia ja lähinnä keskusteluun suuntautuneita kokouksia. Uutisryhmistä poiketen se oli erityisen sopiva osanottajapiiriltään rajatuille kokouksille. Suljetut kokoukset saattoivat haluttaessa olla myös kokouksen ulkopuolisille näkymättömiä. PortaCOM oli hyvin suosittu - siinä saattoi olla kymmeniä yhtäaikaisia käyttäjiä, ja keskustelu oli usein todella vilkasta. Monet ainejärjestöt ym. ryhmät käyttivät PortaCOMia menestyksellä keskustelu- ja tiedotusväylänä.

Kone, jossa PortaCOMia pyöritettiin, osoittautui ajan mittaan tietoturvan kannalta ongelmalliseksi. PortaCOMin toiminta lopetettiin 31.12.1996 ja LysKOM aloitti marraskuussa 1996.

LysKOM on on lähtöisin Linköpingin yliopistosta. Sikäläinen originaali-KOM lakkautettiin aikoinaan paljolti samalla tavoin kuin meillä nyt PortaCOM (eli alla ollut kone poistettiin käytöstä), ja paikallinen atk-kerho Lysator ryhtyi kehittämään ratkaisua vieroitusoireisiinsa.

2.A.2 Mistä nimi LysKOM?

LysKOM-nimi tulee sanoista Lysator (= Linköpingin yliopiston tietokonekerhon nimi) ja KOM (KOnferenssysteM). Suomeksi LysKOMia kutsutaan joskus myös lempinimellä "lystikom" jota ei tarvinne selittää.

2.A.3 Kuinka paljon käyttäjiä LysKOMissa on?

Aktiivikäyttäjiä oli syyskuussa 2004 21 kpl (sama määrä kuin toukokuussa 2001 jolloin tämä FAQ luotiin).

2.A.4 Mitä suosittuja, avoimia kokouksia on olemassa?

Ainakin seuraavia luetaan ja niihin kirjoitetaan aktiivisesti:
Tätä teen nyt
Kysy mitä haluat
Valita vapaasti
Vapaa sana
Iloisia asioita
Kannattaa liittyä kokoukseen "Kokousten esittelyt", saat sieltä tietoa muista kokouksista. Jotkut kokoukset "nukkuvat", mutta kun/jos niitä tarvitaan, kokouksia voi herättää uudestaan aktiivisiksi. Joissakin aihepiiriltään rajatuissa kokouksissa keskustelu on verkkaisempaa kuin suosituissa yleiskokouksissa.

Jos etsit elävää keskustelua, katso keitä on läsnä ja missä kokouksessa/kokouksissa, ja suuntaa sinne. (Ks. 3.10)

2.A.5 Voiko viestejä tai kokousten jäsenyyttä rajoittaa?

LysKOMin viestintä on vapaata ja moderoimatonta, ja tästä seuraa että keskustelu saattaa joskus rönsyillä todella vilkkaasti. Kaikki "lyskommarit" eivät kuitenkaan ole jäseninä kaikissa kokouksissa. Jotkin kokoukset on tarkoitettu ainoastaan ko. kokoukseen kutsutuille jäsenille.

Tällaisia suljettuja kokouksia on kahdenlaisia:

  • Salaiset: et saa listattua itsellesi salaisia kokouksia, jäseneksi pääset jos/kun kun kokouksen vetäjä kyselee kiinnostustasi ko. kokoukseen.
  • Ei-salaiset: nämä näkyvät kokous- ym. listauksissa, ja pääset kiinnostavan kokouksen jäseneksi pyytämällä jäsenyyttä kokouksen vetäjältä.
Erilaisia kokouksia voi luoda kuka tahansa, vain käyttämäsi asiakasohjelman tekniset puutteet saattavat olla esteenä.

2.B.6 Mitä ovat nuo hauskat määreet nimien perässä?

Yleensä mielialaa kuvaavia lisänimiä.

Miten ne tehdään? Ks. kohtaa 3.9

2.B. Terminologiaa

2.B.1 Mitä ihmettä "vosulla" oikein tarkoitetaan?

LysKOM-kielessä suunnilleen: "sukupuoleltaan ja iältään iho- ja sukupuolikumppanuuteen ainakin periaatteessa ja teoriassa sovelias henkilö. Toisinaan myöskin merkityksessä tyttö/poikaystävä/vaimo/mies". Yleensä sanaa käytetään kuitenkin yleisemmin naisesta kuin miehestä.

"Vosulla" on LysKOM-kielessä siis ainakin seuraavat merkitykset:

  1. Seurustelukumppani. Tässä merkityksessä termiä on käytetty myös miehestä.
  2. Potentiaalinen seurustelukumppani tai (lähinnä seksuaalisesti) kiinnostava nainen.
  3. Ylipäänsä nuorehko nainen. Tällöin "oiva vosu" tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "hyvä tyyppi", siis miehen naisesta lausumana.
'Vosu' on oikeastaan jo 50-luvulla käytetty hieman halventava naisen nimitys, mutta tässä merkityksessä ("huonomaineinen nainen") ei sanaa ole LysKOMissa juurikaan käytetty.

2.B.2 Mitä on "tenu"?

Yleisemmin puhekielessä tenu, tenttu: denaturoitu sprii. LysKOMissa tenu: viina eri muodoissa, ei kuitenkaan viinin ja oluen tapaiset litkut.

tenuttaa: juoda tenua tai löysempiä litkuja.

Esiintyy mm. ilmaisuissa: "tenu o oivaa". Tämä jatkuu usein myös kommentilla: "nyt o nuivs olo"

2.B.3 Mitä tarkoittavat "oivs" ja "nuivs"?

'oivs' =~ 'Tää on oivaa!'
'nuivs' =~ 'Tää on nuivaa...'

Jos määrittelee krapulansa "nuivs", niin hyvin tavallinen kommentti asiaan on tietysti: "se on voivoi"

Muita yleisiä LysKOM-termejä: jos satut kirjoittamaan "Valita vapaasti" -kokouksessa jotain muuta kuin vapaata valitusta, haluat ehkä lisätä viestiisi toteamuksen joka alkaa:
ObVV: (tähän kirjoitat "pakollisen vaapaan valituksen")
ja vastaavasti ilmaisu "ObTTN" kokouksessa "Tätä teen nyt".

2.B.4 Pitääkö näitä termejä käyttää?

Kaikki eivät käytä LysKOM-terminologiaa. Valinta on sinun.


3. LysKOM-tekniikkaa

3.0 Miksi kannattaa valita WebKOM?

WebKOM on Linköpingissä kehitetty www-pohjainen lyskom-käyttöliittymä. Et tarvitse omaa asiakasta, tarvitset vain selaimen!

Helsingin yliopistolla on oma WebKOM-liittymä, jonka osoite on http://com.helsinki.fi

(Jos tämä ei toimi, kokeile vaihtoehtoista serveriä: http://webkom.lysator.liu.se tai http://www.abc.se/webkom -
kirjoita sisäänkirjoittautumisruudulla kohtaan "Server:" com.helsinki.fi jos siinä ei jo lue niin.)

3.1 Miksi kannattaa valita tty-asiakas?

Tämä asiakas sopinee varmaan parhaiten vanhoille PortaCOM-käyttäjille, joilla on vielä PortaCOM-komennot selkäytimessä. Ei tarvita muuta kuin unix-lupa atk-osaston koneisiin, joissa tty-asiakas on asennettuna. Postinlukemisen yhteydessä voi helposti pistäytyä LysKOMissa. Yliopistolla (HY) kätevä myös siksi, että saa yhteyden tavallisilta päätteiltä, eli suunnilleen mistä vain.

Tty-asiakkaan varjopuolena ovat vähäiset toiminnot ja olematon editori.

3.2 Miksi kannattaa valita KLC?

KLC:n aloituskynnys on rutinoituneelle Windows-käyttäjälle todella matala. Hiiren kanssa klikkaillen pääsee varsin nopeasti perille LysKOMin toiminnoista ja mahdollisuuksista. Editointi on helppoa. Et tarvitse tunnusta Helsingin yliopistossa.

Monipuolisuudessaan KLC on Emacs-asiakkaan jälkeen hyvä kakkonen. Toisaalta, kokousten perustaminen ei KLC:lla onnistu.

3.3. Miksi kannattaa valita Emacs-asiakas?

Emacs-asiakas on kaikista asiakkaista monipuolisin. Sen käyttö vaatii GNU Emacsin tuntemusta, mutta kun perusasiat ovat hallussasi, myös LysKOMin kaikki mahdollisuudet ovat käytössäsi. Emacs-asiakas sopii muillekin kuin niille, joille se on jokapäiväinen työkalu - perusasiat oppii aika nopeasti, vaikka aikaisempaa kokemusta ei olisikaan. Jos muutenkin käytät linuxia/unixia, Emacs-asiakas on sinun valintasi. Jos asennat oman Emacs-asiakkaan, et tarvitse tunnusta Helsingin yliopiston koneissa.

3.4 Mistä saan oman tty-asiakkaan?

Saat oman tty-asiakkaan täältä:

ftp://ftp.lysator.liu.se/pub/lyskom/tty-client/

- siis jos todellakin haluat oman tty-asiakkaan. Suosittelemme kuitenkin tutustumista Emacs-asiakkaaseen.

3.5. Mistä saan oman KLC:n?

Saat KLC:n osoitteesta http://www.helsinki.fi/~tykkala/klc.html

3.3. Mistä saan oman Emacs-asiakkaan?

Käytössäsi on oltava GNU Emacs tai XEmacs. GNU Emacs 19.?? vaatii päivitetyn custom-kirjaston.

http://www.lysator.liu.se/lyskom/klienter/emacslisp/

3.7. Onko muita LysKOM-asiakasohjelmia?

Windows-käyttäjiä kiinnostanee WinKOM, jolla KLC:sta poiketen onnistuu myös kokousten luominen. Saat sen osoitteesta:
http://www.lysator.liu.se/~zander/WinKOM.html

Lysatorin sivuilta http://www.lysator.liu.se/lyskom/ kannattaa tarkistaa, mitä on saatavilla. www-pohjainen asiakas on edelleen vasta kehitteillä.

3.8 Mistä saan eri asiakkaiden käyttöohjeita?

Ohjeet on historiallisista syistä kirjoitettu Helsingin yliopiston käyttäjiä varten, mutta voit yrittää soveltaa niitä omaan käyttöösi.

Emacs-asiakas:

tty-asiakas: ohjeita löytyi lähinnä vanhoista PortaCOM-ohjeista, sillä komennot ovat eräin poikkeuksin lähes samat. PortaCOM ohjeita ei valitettavasti enää löydä verkosta. Komento 'list commands' tarjoaa lisäapua.

KLC:

3.9 Miten saan aikaan kohdassa 2.A.6 mainitun lisämääreen?

Emacs-asiakkaalla: komento 'x', jonka jälkeen komento 'change name', sitten minipuskuriin annettaan vaihdettava nimi ja sen jälkeen uusi nimi.

tty-asiakkaalla: change name

3.10 Keitä on paikalla?

LysKOMissa voi seurata, keitä on paikalla. Emacs-asiakkaassa läsnäolevien listauksen saat näppäilemällä 'w' ja KLC:ssa löytyy jopa painike, jolla saat avatuksi erillisen ikkunan joka näyttää läsnäolijat.

tty: pre(sent) näyttää kaikki läsnäolevat, sta mat mei kertoo milloin ko. henkilö (tällä kertaa mat mei) on ollut viimeksi paikalla.

Webkomista löydät läsnäolijoiden listauslinkin pääsivulta.