073 - Epiphanies (Ilmestyksiä) Kirjoittanut: J. Michael Straczynski Ohjannut: John C. Flinn, III Tuotantonumero: 407 Ensiesitys: 10.2.1997 (US) Esitetty Suomessa: 10.4.1999, klo 23:30 Jälkivilkaisujen kotisivu: http://kepo.hut.fi/Jerri/Babylon5/np/ Tarina pähkinänkuoressa; Sota on ohi, nyt potkitaan liikkeelle seuraavia juonenkäänteitä. Garibaldi eroaa, Bester lähettää luottohenkilöstöään teuraaksi, ja Lyta päättää pistää Z'ha'dumin päreiksi. Miksi valitsin tämän jakson vilkaistavaksi? No, yleensäkin havittelen jaksoja, joissa Bester on mukana. Kuvittelenko vain, vai käytetäänkö Besteriä 4. ja 5. -kausilla toisinaan ikäänkuin maustamaan joitakin jaksoja ja juonenkäänteitä, joissa muuten uhkaa olla liian vaisu vaihe meneillään? Kun jakson katsoo suoraan ilman kovin tuoreita muistikuvia edeltävistä jaksoista, kuten tällä kertaa tein, se osoittautuu aivan hyväksi perusjaksoksi, jossa pohjustetaan ja kehitellään asioita melko mukavasti. Sota on loppunut, ja juhlariehan tuntuu olevan tarkoitus muistuttaa uutiskuvia todellisten suursotien päättymisistä. Ja aivan kuin 2. maailmansodan päättyminen ei aloittanut ihmiskunnan historiassa mitään auvon aikaa, tässäkin rauha on vain unelma edes yhdestä levollisesta päivästä ennen seuraavaa sotaa. Bester saapuu asemalle arkisemmin kuin koskaan. Tällä kertaa hän jopa luotaa pöytäkumppaninsa muitta mutkitta - kukaan ei enää välitä, paitsi Lyta, joka yllättää luotaajan väkevyydellään. Maa on aloittamassa sotatoimiaan saarrolla, propagandasodalla ja sabotaasilla. Bester uhraa joukon alaisiaan toivoen voivansa vaihtaa heidät Z'ha'dumille jääneeseen varjoteknologiaan. Myttyyn menee, sillä suutuksissaan Lyta pitää huolen siitä, että Z'ha'dumiin itsetuho pääsee käyntiin. Vaikka jaksossa kovasti korostetaan, jälleen kerran, Lytan hyväksikäytettyä asemaa, niin toisaalta Lyta on kaikkea muuta kuin uhri. Zack sanoo sen selvästi muistuttaessaan Lytaa siitä, että häntä vieroksutaan koska hänessä näkyy Vorlonien jälki. Ja Lytahan on alusta saakka - B5:n tarinan aivan ensiaskelista lähtien - itse valinnut tiensä. Hän joutui vorlonin lumoihin, lähti vorlonien perään, ja palasi vorlonien palvelijana ja antoi käyttää itseään mielin määrin. Nyt häntä sekä vierastetaan että käytetään - ja turha valittaa, Lytahan EI ole sievä, väärinkäytetty pikkutyttö, vaan ihminen, jossa kuplii jotain todella vaarallista. Hänelle ei tosiaankaan ole omaa paikkaa asemalla, hän on siellä paremman puutteessa - odottamassa, kehittymässä hitaasti omaan mittaansa. Kun Bester pitää hyytävän puheensa Carolinen kryosäiliön äärellä, on helppo ajatella että Bester teki väärin - vaikka miten perustelisi tekojaan. Kun Lyta puolestaan joutuu Sheridanin läksyttämäksi teoistaan, on vaikeampi pitää mielessä että ei, Lytan vastauspuheen painokkaat perustelut eivät todellakaan olleet mitenkään erityisesti jalompia. Molemmista puheista huomaa, että perimmäisenä molemmille on se, että kun on valta ja keinot, niin niitä käytetään kun itsestä niin tuntuu. Noh, kun Lyta nyt kerran on putsannut Z'ha'dumin, ovat varjojen palvelijat lähteneet liikkeelle, ja sijaishallitsija saa oitis kiipperinsä. Mies parka, jolla hädintuskin on nimeäkään. Jaksossa tapahtuu toki paljon muutakin. Garibaldissa on selvästikin jokin pielessä. Aina ennen Besterin saapuessa hän on höyrynnyt Besteriä vastaan, mutta nytpä hän näppärästi kumman viestin saatuaan eroaa palveluksesta eikä tunnu mitenkään välittävän Besterin asemallaolosta, kuten ei Besterkään Garibaldista. Olisikohan tämä ollut kovinkin hyvä vihje siitä, mistä oli kyse, jos asiaa olisi aikoinaan tullut ajatelleeksi näiden kahden keskinäisten välien kantilta? Sen sijaan välejään prosessoivat Londo ja G'Kar, Garibaldi ja G'Kar, Garibaldi ja Zack. Tuntuukin, että tässä jaksossa puhutaan ihmisten välisistä asioista jotenkin erityisen paljon ja hartaasti. Eikä kannata unohtaa Sheridania ja Delenniä, joiden välisissä kohtauksissa alkaa olla entistä intensiivisempää keskinäistä tuttuutta.