1	Teoria, Nyt! OSA “MAINE”
2	purske mitä tai mikä on maine? minkälaisia ovat hyvä tai huonomaineiset organisaatiot nimetkää muutama hyvä tai huonomaineinen organisaatio ja perustelkaa miksi
3	maine – päivän hitti yritysviestinnän uusin tulokas maine maineenhallinta maineen johtaminen käynnissä kamppailu maineen määrittelystä ”etsikkoaika” vain tulevaisuus näyttää elinvoimaisuuden
4	taustalla siirtymä yritysten ”ydin” yhä harvemmin tuotannossa organisaatiorakenteet ”löystyvät” yritysten entistä vaikeampaa luoda ja ylläpitää teknistä ylivertaisuutta mielikuvatekijöiden vaikutukset yritysten arvoon (pörssikurssit) palvelujen osuuden kasvu kansainvälistyminen, monikulttuurisuus kohti mielikuvataloutta Salminen (2001) miten organisaatiot voivat vastata esimerkiksi @-olosuhteiden asettamiin haasteisiin?
5	käsitekaaos
6
7	"uskottavuus" uskottavuus luottamus vetovoima ensimmäinen valinta
8	näkökulma maineeseen ”premissit” yhteiskunta = mielikuvayhteiskunta = tarinayhteiskunta (”dream society”), elämysvetoinen yhteiskunta toimintaympäristöä määrittävät @-olosuhteet organisaatio = monikulttuurinen kokonaisuus, kulttuuri organisaation olemus organisaatioviestintä = ”yhteisöllisyysnäkemys”, kulttuurien ja viestinnän dialogi, organisaatio rakennetaan viestinnällä ihminen = homo narrans = tarinan kertoja orientaatio organisaatioon: ”perfomance”; ”symbol”; ”voice” tutkimusfokus: kulttuurit, tarinat, tarinankerronta, ”grand narrative” enemmän postmoderni kuin moderni
9	maine on hyvä sana the regard, favorable or not, shown for a person or thing by the public, community, and so forth; such regard when favorable (for example, to lose one’s reputation); or distinction. Webster’s New World Dictionary arvosteleva maininta, lausunto, arvostelu; jotakin koskeva (kerrottuna leviävä) tieto, kulkupuhe, huhu (”--- onko perustaa siinä maineessa, että on hän juuri teidän tuleva, siveä vävynne?” A. Kivi); jksta tai jostakin (toisten keskuudessa) vallalla oleva käsitys, mielipide; ”nimi”. Nykysuomen sanakirja (1970-l.)
10	3 oleellista (Aula & Heinonen 2002) maine on jotain, mistä puhutaan ja kerrotaan (”kerrottuna leviävä”). maineen ytimessä on se, mitä jostain sanotaan, mainitaan. lisäksi maineeseen liittyy kohteestaan jonkinlainen arviointi, joka voi olla hyvä tai huono (”the regard, favorable or not”) ja joka erottaa kohteen toisesta vastaavasta (”distinction”). maine on olemassa yleisöissä (”toisten keskuudessa vallalla oleva käsitys”), nimitetään niitä sitten katsojiksi, sidosryhmiksi, intressiryhmiksi tai muiksi. viestinnän termein sanottuna maine on vastaanottajakeskeinen ilmiö. se ei synny kohteessaan, vaan kohdetta tarkastelevien ja siitä tulkintoja tekevien korvien välissä.
11	brandi, imago, maine brandi on tuotemerkkiin perustuva mielikuva tuotteesta kuluttajien keskuudessa. brandi luodaan ensisijassa mainonnan ja muun markkinointiviestinnän keinoin. brandin arvo lasketaan valtaosin yrityksen näkökulmasta käsin. imago on yrityskuva, visuaalisuuteen perustuva mielikuva yrityksestä. muodostuu mielikuvista ja uskomuksista. imago on jotain, mitä yritys haluaa sidosryhmän ajattelevan yrityksestä. maine on sidosryhmien yrityksestä tekemä arviointi, joka perustuu mielikuviin ja kokemuksiin. yrityksellä on vain yksi maine, mutta se muodostuu useista osatekijöistä. maine rakentuu yrityksen todelliselle toiminnalle. Aula & Heinonen 2002
12	maineenhallinta ”reputation management” on niihin asioihin vaikuttamista, joita ihmiset arvostavat yrityksessä hyvä maine luo vetovoimaa, joka vetää puoleensa parhaat ihmiset, asiakkaat, rahoittajat ja yhteistyökumppanit.
13	maine on totta
14	2 lähestymistapaa maineeseen maine on ”asset”, yrityksen voimavara yrityksen omaisuutta yrityksen hallittavissa maine on yleisöjen kokemukset ja mielikuva yleisöjen ”omaisuutta” ei yritysten hallittavissa
15	maine kulttuurisena käsitteenä maine on sosiaalinen konstruktio maine on kulttuurinen ilmiö maine tuotetaan kulttuurisesti sitoutuneissa representaatioissa i.e. viestinnässä maine neuvotellaan vuorovaikutteisissa viestintätapahtumissa i.e. maineen areenoilla
16	maineen riippuvuussuhteet ”a rose by any other name may still be rose; but the color of the rose may make the difference” maineella on universaali merkitys organisaatioille, mutta maine on ilmiönä paikkasidonnainen aikasidonnainen
17	maineen rakentuminen
18	”järvi syntyy kohtaamisessa” järven merkitys vaihtelee tulkitsijasta riippuen järvi merkitsee: kalastajalle elinehtoa maanviljelijälle peltoalaa turhaan rajoittavaa haittatekijää metsäyhtiölle kätevää uittoreittiä voimainsinöörille säätelyallasta biologille ekosysteemiä taiteilijalle kaunista maisemaa veneettömälle estettä veneelliselle oikotietä Karvonen (1999) organisaatio on järvi kohtaamisten kamppailu, kohtaamisten hallinta(?)
19	kohtaamisen kolme tasoa
20	maineen gospel kasvattaa markkinaosuutta alentaa markkinointikustannuksia alentaa jakelukustannuksia mahdollistaa ”premium”-hinnoittelun estää liiallista säätelyä suojelee, kun ajat ovat huonot lisää henkilöstön sitoutumista ja tuottavuutta auttaa houkuttelemaan ja pitämään lahjakkuudet auttaa houkuttelemaan sijoittajia ja rahoittajia auttaa pääsyä uusille markkinoille auttaa positiivisen julkisuuden saamisessa Jeffries-Fox Associates Aula & Heinonen (2002)
21	maineen nousu ja tuho
22	maineen ”kertoimet”
23	maine vaikuttaa päätöksiin
24	moniulotteinen maine [mainepyörä]
25	Maineenhallinnan ensimmäinen perusprinsiippi
26	Maineenhallinnan toinen perusprinsiippi
27	Maineenhallinnan kolmas perusprinsiippi: mainepääoma organisaation ”sielu” ydinfilosofia arvot, olemassaolon tarkoitus tarinat suurlähettiläät maine on organisaation rakentumista uudelleen joka päivä sisäinen viestintä – ulkoinen viestintä - muutosviestintä
28	mielikuvatalous, maine ja merkitys
29	loppupurske
30	johdatus kotitehtävään aineistona puolustusvoimain ”tee työtä, jolla on tarkoitus” –kampanja jokainen ryhmä tarkastelee samaa ilmiötä (kampanjaa) eri näkökulmista teemaryhmät I ryhmä ”yleinen teoria –ryhmä” II ryhmä ”DOT ryhmä” III ryhmä ”olosuhderyhmä” IV ryhmä ”tarinaryhmä” V ryhmä ”maineryhmä” loppupurskauksen tavoitteena kysymyksenasettelu, tutkimusasetelma tms. lähtökohta, joka työstetään ryhmissä kotitehtävänä luentoraportiksi.
31	kotitehtävä - luentoraportti ryhmätyö aikaa runsaat kaksi viikkoa, palautus maanantaina 12.5 esseetyyppinen, laajuus min. 20 liuskaa ”akateeminen”, perusteltu oma pohdinta, lähdeviitteet jne. palautus spostilla pekka.aula@helsinki.fi lähteinä luennot + ”omatoiminen” lähdemateriaali työ arvostellaan syvällisyyden ja laadun pohjalta ei määrättyä rakennetta yksilölliset ja omakohtaiset (ryhmäkohtaiset) oivallukset plussaa luentoja laajempi aineistojen käyttö osoitetaan lähdeviittauksin ja lähdeluettelon avulla