1	Teoria, Nyt! OSA “NARRATIIVIT”
2	narratiivi, tarina “a narrative, in its most basic form, requires at lest three elements: 1) an original state of affairs, 2) an action or event, and 3) the consequent state of affairs.” a narrow definition of narrative, Czarniawska 1998 the distinct events themselves do not make much sense; for them to become a narrative, they require a plot, that is, some way to bring them into a meaningful whole Czarniawska 1998 it has been claimed that the narrative is the main mode of human knowledge J. Bruner, 1986, 1990 and the main mode of human communication Fisher, 1984, 1987
3	narratiivinen tietämys narratiivisuutta pidetään yhtenä ihmisille tyypillisenä tapana tehdä selkoa todellisuudesta, tarinamuoto on loogisen ajattelun ohella toinen tapa kokemuksen jäsentämiseen (Bruner 1986) narratiivinen tieto vastakkain modernin yhteiskunnan tyypillisen tiedon eli tieteellisen tiedon kanssa (Jean-Francois Lyotard) maailma ilman narratiiveja on mahdottomuus ”the notion of narrative knowledge comes close to the metaphor of the world-as-text; it alerts us to the ways in which the stories that rule our lives and our societies are constructed.” (Czarniawska 1997; Lyotard)
4	tarinat olemisen perusta ”tietämisen prosessi perustuu paljolti kertomusten kuulemiseen ja niiden tuottamiseen” ”todellisuus rakentuu entistä vahvemmin kertomusten välityksellä” ”ihmiset rakentavat tietonsa ja identiteettinsä kertomusten välityksellä” ”tieto maailmasta on alati uudelleen kehkeytyvä kertomus, joka rakentuu ja muuttaa muotoaan koko ajan” Heikkinen 2000
5	narratiivinen paradigma (Walter Fisher) Human Communication as Narration, 1987 ihmiset ovat tarinankertojia ja tarinan kuulijoita ihmisten toimien takana ovat hyvät syyt (good reasons) nämä hyvät syyt ovat kontekstisidonnaisia ihmiset tunnistavat narraation logiikan: pysyykö tarina koossa ja onko tarina uskottava maailma on kertomusten sarja esim. Åberg 2000
6	… narratiivinen paradigma tarinan koherenssi, koossapysyminen: argumentatiivinen: rakenteellisesti ehyt sisällöllinen: miten on muihin tarinoihin verraten karaktäärinen: miten istuu esittäjän suuhun tarinan uskottavuus: tarinaan liittyvät syyt tarinan arvot Åberg 2000 Åberg 2000: kehystarina
7	”storytelling” organisaatio (Boje) ”collective storytelling system in which the performance of stories is a key part of members’ sense-making and a means to allow them to supplement individual memories with institutional memory” storytelling-organisaatio on olemassa kertoakseen ja elääkseen kollektiivisia tarinoitaan, ollakseen jatkuvassa taistelussa saadakseen organisaation jäsenten ja organisaation ulkopuolisten ihmisten tarinat yhtenäisiksi ääripäät: storytelling-organisaatio voi sortaa alistamalla kaikki ja pakottamalla kaiken yhdeksi ”grand narrativeksi” tai ”grand storyksi” storytelling-organisaatio on entiteetti moninaisesti tulkittuja tarinoita, tarinankertojia ja tarinanesityspaikkoja, tarinoiden tulkinta riippuu siitä, mihin tarinaan kukin osallistuu
8	tarinavalta, tarinoiden valta tarinoiden ja vallan väliset suhteet kenellä oikeus kertoa tarinaa? kuka rakentaa tarinan? kuka uudelleen rakentaa (reconstruct)? esim. Boje 1991 tarinat aina (nykykäsityksen mukaan) polyfonisia postmoderin näkemys lokaaleissa tarinoissa rakentuu yhteisön institutionaalinen muisti ja tulevaisuuden visiointi (Boje 1991) ”rehistoricizing”
9	tarinat organisaatiossa stories in organizations are self-deconstructing, flowing, emerging and networking, not all static storytelling is a collective process; but the process is a negotiation between people of unequal power Boje 1999 hegemoniset tarinat, ”vasta”tarinat organisaation tarinoissa rakentuu organisaation identiteetti Ricour: ”narratiivinen identiteetti” tarinoissa organisaation ja yleisöjen välillä rakentuu organisaation maine(?)
10	sensemaking (Karl Weick) “the basic idea of sensemaking is that reality is an ongoing accomplishment that emerges from efforts to create order and make retrospective sense of what occurs.” Weick 1993 ”the basic mode on sensemaking is discourse, for it is through talk that people persuade, negotiate, and reshape their points of view” Choo 1998 ”stories are powerful sense-making devices because they provide a rich, multilayered representation of an episode that evokes understanding and empathy” Lissack and Roos 1999
11	indentiteet(t)i(t) identiteetti = organisaation olemus (Åberg 2000) toiminnan nykyisyys, mitä organisaatio on, mitä ja miten se tekee organisaation identiteetin määritellään koostuvan sen jäsenten yhteisestä näkemyksestä siitä, mikä organisaatiossa on muista erottuvaa, keskeistä ja pysyvää (Albert & Whetten 1985; Alvesson 1990). olennaista on, miten organisaation jäsenet kokevat organisaation jäsenyytensä, millainen käsitys heillä on itsestään osana organisaatiota Identiteetti on siis sitä, minkä yksilö kokee ”omakseen” ja mikä erottaa ”meidät” ”muista”. yksi vai monta identiteettiä? pysyvä vai liikkuva identiteetti?
12	identiteetti (Stuart Hall 1999) subjekti; kolme käsitystä identiteetistä valistuksen subjekti sosiologinen subjekti postmoderni subjekti Hakala
13	valistuksen subjekti & järjestelmäidentiteetti minän olemuksellinen keskus on sama kuin ihmisen identiteetti. keskus on pysyvä, itsenäinen, saa alkunsa syntyessä. organisaatio syntyy jotakin tarkoitusta varten. organisaatio tavoite on saavuttaa jotain, ei olla jotain. organisaation identiteetti on jotain joka voidaan löytää. se kuvataan identiteettikertomuksena ”meistä”. vrt. 3 kasvot, organisaatio taloudellis-hallinnollisena toimijana
14	sosiologinen subjekti & kansalaisidentiteetti sosiologisen subjektin (moderni aika) ydin ei autonominen, vaan syntyy suhteessa ”merkityksellisiin toisiin”. identiteetti syntyy minän ja yhteiskunnan vuorovaikutuksessa. identiteetti silloittaa sisäpuolen ulkomaailmaan: sisäisen kautta ulos! kansalaisorganisaation identiteetti vrt. 3 kasvot: organisaatio osana kansalaisyhteiskuntaa
15	postmoderni subjekti & kulttuuri-identiteetti subjekti koostuu monista identiteeteistä. sillä ei ole kiinteää tai olemuksellista identiteettiä > ”identiteetit ovat liikkeessä”: subjekti ottaa itselleen erilaisia identiteettejä. jos tunnemme, että meillä on yhtenäinen identiteetti, olemme rakentaneet itsellemme lohduttavan tarinan ”minä-kertomuksen” itsestämme. organisaatio ei ole yksi kertomus vaan monta kertomusta. organisaatio on ihmisiä! vrt. 3 kasvot: organisaatio merkityksiä tuottavana yhteisönä
16	tarinat yrityksessä, yritystarina
17	yritystarina yritystarina on ”kerrottu tai kirjoitettu tieto, joka rikastaa käsitystämme organisaatiosta ja sen ihmisistä.” kerronta on ”prosessi, jossa viestitään, elvytetään ja tarvittaessa muutetaan organisaatioiden kulttuuria määrittelemällä uudelleen henkilökohtaiset ja organisaatioarvot. (Kaye 1996) kestävä yritystarina on realistinen ja oleellinen kuvaus organisaatiosta. se on luotu avoimessa dialogissa merkitsevien sidosryhmien kanssa. (van Riel 2000). tarinoilla monia tulkintoja, joista jotkut voivat vakiintua tarinoista osa organisaation perintöä, hyvää perimää
18	kehyskertomus (Åberg) vision esillepano: linkittää menneet, tulevan ja asemoi nykyhetken kehystarina: “kaikkien tarinoiden äiti” ankkurointi: paikka, aika ja toimijat juonirakenne: aktantit Proppin aktanttiteoria: tehtävän antaja, etsitty, sankari, valesankari, roisto, auttaja ja ylempi voima Greimasin aktanttiteoria: objekti, subjekti, lähettäjä, vastaanottaja, auttaja ja vastustaja ”Fisherin testi”: 1) pysyykö tarina koossa: a) onko se rakenteellisesti ehyt, b) miten se istuu muihin tarinoihin ja c) esittäjänsä suuhun; 2) onko tarina uskottava: a) syyt ja b) arvot
19	tarinan osatekijät tarinassa (kertomuksessa) on kyse inhimillisen toiminnan kuvaamisesta kuvaamisen kategoriat tapahtumien puitteiden tai taustan määrittely (setting), tapahtuma tai tapahtumasarja ja sen tulos (complication, resolution) kertojan arviointi kerrotuista tapahtumista (evaluation) van Dijk 1980 toisaalta tarinat ”tekevät” toiminnan; selittävät toimintaa sensemaking
20	yritystarinan rakentaminen yrityksen asemointi todellisen ja halutun yritysidentiteetin vertaaminen maineen analyysi ja yleinen mielipide yrityksestä tarinan muodostus ja vahvistaminen tarinan käyttöönotto tarinan suosion tarkkailu Van Riel 2000
21	”klassikko” tarina on merkityskokonaisuus, joka”jäljittelee toimintaa ja elämää ja onnellisuutta ja onnetonta kohtaloa (Aristoteles)”. tarinalla on alku, keskikohta ja loppu eli se muodostaa ajallisen kokonaisuuden. juoni muodostaa tarinan keskeisen elementin, ikään kuin sielun. juoni muodostaa kokonaisuuden, johon nähden tarinan erilliset osat saavat merkityksensä
22	yritystarinan juuret klassikossa tarina ”klassikko” tarinan puitteiden rakentaminen näyttelijä kuka on kuka kuka näyttelee ketä tilanteen määrittäminen mikä on tilanne mitä on tapahtunut aiemmin suhteiden rakentaminen mitkä ovat tärkeitä hahmojen vuorovaikutuksia miten ne vaikuttavat tarinaan tulevaisuudessa liiketoimintatilanteen kuvaus mikä on yrityksen toimiala? ketkä ovat tärkeimmät toimijat asiakkaat, kilpailijat, partnerit yms. mitkä trendit vaikuttavat liiketoimintaan? toimialaan vaikuttavat merkittävät muutokset, kuten lainsäädäntö, kuluttajakäyttäytyminen, globalisaatio yms. mitkä ovat kriittiset menestystekijät? mikä on toimialan tulevaisuus ja missä? mitkä ovat merkittävät menneet tapahtumat?
23	"tarinan merkitys" tarinan merkitys konflikti juoni konfliktien kehittyminen keinot konfliktien ratkaisemiseksi kliimaksi, ratkaisu miten konfliktit ratkaistaan visio ja vision päämäärä vision toteutumisen seuraus omistajille, henkilöstölle, asiakkaille, toimialalle esteet vision toteutumiselle osaaminen, t&k, markkinointi, huono maine, tuotteet tms. keinot vision saavuttamiseksi ja esteiden voittamiseksi mitkä ovat strategian ydinasiat? miten strategia näkyy käytännössä? vision ja tavoitteiden totutuminen
24	tarinan rakentamisen lähtökohta selvitä, mitä organisaatiosi itsestään ajattelee ydinfilosofia = olemassaolo + arvot = identiteetti ”tunne itsesi” selvitä yleisöt sidosryhmätuntemus ”tunne toiset”, selvitä, mitä yleisöt organisaatiostasi ajattelee mitä muut ajattelevat ja sanovat "meistä" maine gap = identiteetti ¹ maine = kuilu rakenna tarinoilla siltaa kuilun yli kerro tarinasi monissa välineissä, kanavissa räätälöi tarina sidosryhmien näkökulmasta
25	yritystarinan vaateet yritystarinat perustuvat todelliseen toimintaan ei ”satuja”, ei fiktiota, ei valhetta ”totuusvaatimus” esittävät ajallisuuden muutoksen tilasta toiseen ”temporaalisuuden vaatimus” syy-seuraus –suhteet ”kausaalisuuden vaatimus” tietoa, informaatiota ”tietovaatimus” ei vain välitä, vaan rakentaa todellisuutta
26	"yritystarinoissa keskeistä" yritystarinoissa keskeistä totuuden vaatimus ”tarinat ovat aina lupaus, joka on pidettävä” tarinoiden on kohdattava todellisuus vrt. seeming vs. being – imagon keskeinen problematiikka (Karvonen) tarkastelun apuna voidaan hyödyntää semiotiikkaa
27
28	”seeming vs. being”
29	tarinan problematiikka ”todella oleminen” versus ”joltain näyttäminen” ajatus imagon problematiikasta (Karvonen 2000) sopiiko tarinoiden tarkasteluun?
30	tarinat ja todellisuus tarinoiden ja ”todellisuuden” kohtaaminen – kohtaamattomuus kaikki tarinat mahdollisia kaikkia versioita käytetään
31	4 esimerkkiä Body Shop IVANAhelsinki Bonk Boo.com
32
33	IVANAhelsinki ”Vuonna 1938 Ivan J. Paolovski saapui junalla Helsinkiin, jonne hän perusti maailman pohjoisimman tulitikkutehtaan. Joka toinen lauantai tulitikkutehtaan työntekijät lähtivät retkeilemään. Nykyään IVANAHelsinki on suurimpia tulitikkutehtaita koko maailmassa. Samalla IVANAHelsinki valmistaa myös vaatteita”
34	esimerkkipohdinta: tarinoiden kamppailu julkisuuden tarina-areenat
35	Gap ”hegemoninen narratiivi”
36	Gap vastanarratiivi
37	Absolut asdfads
38	Absolut vastanarratiivi
39	McDonald’s
40
41	kohti mainetta … organisaation ”oleminen” ja menestys ovat yhtä hyvin riippuvaista ristiriidoista kuin yhdenmukaisuudesta organisaation menestys riippuu enemmänkin itseäänvahvistavista, itseohjautuvista prosesseista kuin yksiselitteisestä tulevaisuuden vision tavoittelusta organisaation menestys nousee tasaisen kasvun sijaan vallankumouksellisista epäjatkuvista muutosprosesseista organisaatio ei ainoastaan sopeudu ympäristöönsä, vaan on mukana luomassa tätä ympäristöä. Aula (2000) miten?