1	Teoria, Nyt! OSA “DOT – ERÄÄN TEORIAN ANATOMIA”
2	“the chaordic age” organisaation elämä kaaoksen reunalla
3	kaaoksen reunalla taustalla kaaosteorian näkemys organisaation evoluutiosta (vrt. mekanistinen näkemys) kaaosteoria, kompleksisuuden teoriat organisaatio kaoottisena järjestelmänä organisaatio menestyy järjestyksen ja epäjärjestyksen välimaastossa: kaaoksen reunalla (”the edge of chaos”) sinne päästää ja sieltä poistutaan viestinnän avulla Aula 1999, 2000
4	dynaamisen organisaatioviestinnän teoria DOT (Aula 1999, 2000)
5	liian lyhyt johdanto kaaoksen teoriaan kaaoksen (ja kompleksisuuden) teoriat yhtä kaaosteoriaa ei ole dynaamiset järjestelmät epälineaariset prosessit tutkii prosesseja, jotka näyttävät satunnaisilta, mutta eivät sitä ole tutkii ilmöiden yhdistelmiä ja järjestelmiä vuorovaikutukset monimutkaisia muodostavat prosesseja
6	julkisuuden kaaos “Indonesian talouden kaaos levisi rahoitusmarkkinoilta kaduille” HS talous 9/1/998 “Oslon uusi lentokenttä aloitti täydessä kaaoksessa” HS ulkomaat 14/10/98 “Venäjän kaaos siperialaiseen tapaan” HS kulttuuri 18/10/98 mitä kaaos ei ole? epäjärjestystä satunnaista epätasapainoa ulkoisista tekijöistä johtuvaa
7	kaaoksen keskeiset käsitteet keskeisiä käsitteitä dynaamisuus, epälineaarisuus, rekursiivisuus ehdot kaoottiselle käyttäytymiselle alkuarvoherkkyys ”perhosen siivestä pyörremyrsky” pienestä syistä suuret seuraukset ”kriittinen massa” –efekti bifurkaatio eli järjestelmän tilan tai jonkin sen ominaisuuden äkillinen jakautuminen kahteen tai useampaan osaan organisaation muutos- tai murroskohta jatkuvat hallitsemattomat bifurkaatiot johtavat kaaokseen
8	3 sovellustasoa metaforinen kielikuvat, ajatukselliset kuvat analoginen rinnastus, mallit, kvalitatiiviset kuvaukset analyyttinen määrälliset aineistot, matemaattiset mallit ”organisaatiota voidaan tarkastella kaaosteorian näkökulmasta potentiaalisesti kaoottisena järjestelmänä, johon vaikuttavat kaoottiset ominaisuudet, kuten alkuarvoherkkyys tai bifurkaatio.” Aula 1999
9	kaoottinen organisaatio ajassa muuttuva entiteetti, jonka tila ja tuleva kehitys riippuvat menneisyydestä ja tulevaisuudesta dynaamisuus saavutukset, suunnitelmat, kokemus, pyrkimys parempaan, oppiminen rekursiivisuus yllättäviä seurauksia, äkillisiä romahduksia, toteutumattomia suunnitelmia epälineaarisuus
10	DOT:n taustaoletukset kolminaisuuden moninaiset vuorovaikutussuhteet kaaosteoria
11	DOT ja organisaatio järjestelmä organismi kulttuuri
12	DOT:n viestintäkäsitys merkitysnäkemys semioottinen koulukunta organisaatioviestinnän “uusi aika” yhteisöjen rakentaminen yhteisten tulkintojen luominen dialogi tarinat yhteisöllisyyttä korostava käsitteellistäminen … korostaa sitä, että viestinnässä on kysymys ihmisten välisistä suhteista, että viestin muoto on usein yhtä tärkeää kuin sen sisältö – ja että viestintä vahvistaa kulttuurista yhteisyyttä” (Kunelius 1998)
13	DOT ja organisaation kulttuurit organisaation kulttuureja määrittävät yhteisesti jaetut merkitykset, mutta teorian mukaan organisaatiolla ei voi olla yhtä yhtenäistä organisaatiokulttuuria. organisaation kulttuurien kautta organisaation jäsenet tekevät yhtäältä organisaatiota, organisaation tapahtumia ja ilmiöitä sekä toisaalta itseään ja omaa toimintaansa ymmärrettäväksi
14	organisaatio ja DOT “an organization is viewed as a complex set of cultures connected, revealed and maintained through communication.” organisaatiot eivät ole koskaan täysin toistensa kaltaisia, mutta kaikissa organisaatioissa on jotain yhteistä ja yleistä.
15	DOT “dynaamisen organisaatioviestinnän teorian (DOT) ydin rakentuu organisaatioon, organisaation viestintään ja kulttuuriin liittyvistä käsitteistä, joiden välisiä suhteita kuvataan kaaosteorian avulla formuloiduilla propositioilla.” “DOT pyrkii yhtäältä ilmaisemaan organisaation viestinnän ja kulttuurirakenteiden pinnanalaisia vuorovaikutusprosesseja ja toisaalta kuvaamaan näiden prosessien perimmäistä dynamiikkaa.” Aula 1999
16	viestintä ja kulttuurit 1. propositio viestinnän ja kulttuurien rekursiivinen vuorovaikutus prosessit kohden tasapainoa prosessit kohden kaaosta ominaista ennustamattomuus luovuus spontaanisuus itseohjautuvuus areena-malli
17	viestinnän kaksoisfunktio 2. propositio integroiva ja dissipatiivinen viestintä int: järjestystä tuottavaa diss: kaaosta generoivaa vakaat vaiheet ja bifurkaatiot
18	organisaation dynamiikka ja kaksoisfunktion vaikutukset
19	kulttuurien diversiteetti 3. propositio kaksoisfunktio ja kulttuurien moninaisuus viestintä luo, ylläpitää ja tukahduttaa liipasinmuutokset organisaation areenat
20	rakenteet 5. propositio kokonaisrakenteet paikallisuudesta rakenteet vaikuttavat paikallisuuteen mikrotason merkitys organisaation kokonaisrakenteisiin
21	DOT ja organisaation olemus dynaaminen, epälineaarinen (tulkinta)systeemi ennakoimaton käyttäytyminen bifurkaatiot kriisipisteinä muutoksen edellytykset organisaation luontaisia ominaisuuksia herkkyys pienille mikrotason muutoksille organisaatio ”kaaoksen reunalla”, ”CHAORD”
22	3 DOT-sovellusta tai johdannaista organisaatioviestinnän areenamalli Gahmbergin ja Åbergin muutosmalli DOT ja issues managementin kontekstit
23	1 organisaatioviestinnän areenamalli malli organisaation areenasta (Aula 1999, 2000) ”areena-ajattelu” areenan neljä peruskiveä: organisaatio viestintä kulttuurit vuorovaikutus
24	areenan premissit ”aulan silmälasien läpi” organisaatio = kulttuurien diversiteetti kulttuurinäkemys viestintä = kulttuurien rakentumista ”merkitys”koulukunta erilainen viestintä = erilaisia kulttuureita viestinnän ja kulttuurien jatkuva dialogi kulttuurinen diversiteetti ei yhtä organisaatiokulttuuria areenat organisaation kohtaamispaikkoja
25	viestintä ja kulttuurit
26
27	kulttuuri yhteisesti jaetut, muttei keskenään identtiset merkitykset yhteinen ymmärräys lokaali todellisuus ympäristön objektit toiminnat, tapahtumat esim. Aula (1999) kulttuurissa ihminen antaa omalle käyttäytymiselleen ja organisaatiolleen ”järjen” (Weick, sense-making) organisaation ydinideologia, maailmankatsomus, ”organisaatiokatsomus” toimintakaavat osa vai olemus?
28	organisaation areenat vuorovaikutuksen paikat ja tilanteet viestinnän areenat (Stacey 1991) institutionaaliset areenat johtoryhmä, osastokokous, tiedotustilaisuus ”viralliset verkot” spontaanit areenat kahvitauko, sauna, chat, thinktank, ahaa-aukiot, ”ba” ”varjoverkot” visiointi, startegian jalkauttaminen, arvo- ja legitimiteettikeskustelut, luotaaminen, motivointi, sitoutuminen, ”bad news” –tilanteet, innovointi… viestinnällä ratkaiseva rooli
29	viestinnän kaksoisfunktio integroiva viestintä lisää ennustettavuutta luo järjestystä tarkkaa, kirjaimellista tarkoituksellista kontrolloitua monofonista monologi toimii hyvin kriisien jälkeen dissipatiivinen viestintä hyvä kaaos luo epäjärjestystä metaforista spontaania impulsiivista polyfonista dialogi toimii hyvin kriisissä ja uutta etsittäessä
30	kulttuurien diversiteetti
31	malli organisaation areenasta
32	areenan dynamiikka
33	areena ”miss-match”
34	areena ”mixed messages”
35	2 DOT ja ”managing the unexpected” DOT viestinnän kaksoisfunktio areena-malli yleisöt ”managing the unexpected” kriisi issues management (Åberg, Grunig)
36	viestinnän kaksoisfunktio ja organisaation bifurkaatiopisteet
37
38
39	3 DOT ja issues management issues management (Grunig) ”issue” = asia, joka ei ole kriisi, mutta joka voi sitä kohta olla. ”issues management” = asioiden hoitaminen ennen kuin niistä tulee kriisi = ”kiistakysymysten hallinta”, ”teemojen hallinta”. luotaus, luotaus, luotaus ”kytevä raivo” rullaava kriisinhallinta vuorovaikutussuhteet: organisaatio – yleisöt jatkuva viestintä symmetrinen - asymmetrinen
40	issues managementin yleisöt Grunigilaisia yleisöjä ovat: (Grunig & Repper 1992) Apaattiset yleisöt. Yleisöt eivät kiinnitä huomiota organisaatiota koskeviin asioihin. Latentit yleisöt. Yleisöt ovat aktiivisia organisaatiota koskettavissa asioissa. Tietoiset yleisöt. Yleisöt aktivoituvat jonkin yhden tai useamman pienen asian tai ongelman ympärille. Asiat tai ongelmat ovat sellaisia, jotka eivät kiinnosta ns. suurta yleisöä. Aktiiviset yleisöt. Yleisöt aktivoituvat jonkin yhden asian tai ongelman ympärillä. Asia tai ongelma koskettaa jollain tavoin koko suurta yleisöä ja se ollut laajalti esillä mediassa.
41	issues managementin kontekstit Aula 1999
42	malli organisaation areenasta
43	DOT ja issues managementin yleisösuhteet
44	pyrske DOT koostuu organisaatioviestintää koskevista väittämistä Haastakaa DOT, minkälaisia vasta-argumentteja tulee mieleen? millä väitteillä DOT:n voi ampua alas?