1	Teoria, Nyt! Jyväskylä 22.-23.4.2003 VTT Pekka Aula, dosentti, Helsingin yliopisto dosentti, Jyväskylän yliopisto yliopistonlehtori (virkavapaa), Helsingin yliopisto
2	kurssin sisältö teoria. nyt! ensimmäinen päivä 23.4.2003 klo 14-18 teorian teoriaa erään teorian anatomia toinen päivä 24.4.2003 klo 10-13 ja 14-18 organisaation olosuhteet ja niiden merkitys organisaatioiden viestinnälle ja viestinnän teoreettisille näkemyksille narratiivinen käänne maine esimerkkinä organisaatioviestinnän nykysuuntauksista rakenne luento ideointi purskaukset lopuksi tehtävänanto kotitehtävään (luentoraportti)
3	organisoituminen ryhmäjako 5 ryhmää ryhmät kasassa alusta loppuun ryhmä siis jatkaa yhdessä luentopäivien jälkeen luentoraportin parissa suorittaminen (2 ov.) aktiivinen osallistuminen kurssille kotitehtävä: luentoraportti pekka.aula@helsinki.fi 09 191 24918 luennon tulevat verkkoon: http://www.valt.helsinki.fi/staff/aula/
4	Teoria. Nyt! OSA ”TEORIAN TEORIAA”
5	pursku ”onko olemassa organisaatioviestinnän teorioita?” ”mitä tai minkälaisia ko. teoriat ovat?” ”jos ko. teorioita ei ole, miksi ei ole?” idea: nopea, intuitiivinen ideointi purku saman tien muistiinpanot purskauksista, hyöty luentoraportissa
6	mitä on teoria? ”yhtenäinen tietojen järjestelmä, joka sisältää yleisessä muodossa ja tiivistettynä yleisiä, suuria joukkoja tosiasioita sisältäviä lakeja tai periaatteita.” – nykysuomen sanakirja symbolinen representaatio kaikki teoriat ovat abstraktioita kaikki teoriat ovat konstruktioita Littlejohn, Theories of Human Communication teoria = vai ≠ malli teoria = vai ≠ paradigma
7	teorian anatomia käsitteet ”homo symbolicus” keskinäiset riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteet oletus; hypoteesi; fakta; laki selitykset; ”miksi tapahtuu?” vrt. kuvaus; ”mitä tapahtuu?” if-then ennustukset ”value statements”; ohjeet, preskriptiot implisiittisiä, eksplisiittisiä periaatteet, ohjeet, väitteet, suositukset; mikä on hyvää, mikä huonoa objektiivisuus?
8	miten teoria muuttuu? growth by extension growth by intension growth by revolution (Kuhn)
9	teorian funktiot organisointi ja ”yhteenveto”funktio fokusfunktio selventämisen funktio havainnollistamisen funktio ennustava funktio heuristisuuden funktio viestinnän funktio teoriaosaaminen osana akateemista lopputyötä pro gradu väitös
10	yhteiskuntatieteiden teoriat vallalla ollut traditio (A. Giddens) naturalismi luonnontieteet ihanteina kausaaliselitykset ihmisiin vaikuttavat syy-seuraus-suhteet funktionalismi analogiat biologisiin järjestelmiin Yhteiskuntatieteiden ”ortodoksinen konsensus” hajoamassa, käymistilassa, kriisissä uudet teoreettiset perspektiivit etnometodologia, symbolinen interaktionismi, marxilaisuus, kulttuuritutkimus tutkimusmetodien ylenpalttisuus Rantanen, T. (1997) Maailman ihmeellisin asia
11	organisaatioteoriat lukuisia jaotteluita, ei oikeaa, vaihtoehtoisia kronologinen jaottelu ”temaattinen” jaottelu henkilövetoinen jaottelu
12	lyhyt historia organisaatioteoria ja ihminen
13	aikakaudet ja innoittajat klassinen (1900 -) taloustiede, ”engineering” adam smith, karl marx, f. w. taylor, henri fayol moderni (1950-) sosiologia, biologia-ekologia herber simon, talcott parsons, ludwig von bertalanffy symbolis-tulkinnallinen (1980-) antropologia, semiotiikka, lingvistiikka peter berger, thomas luckman, erving goffman, roland barthes, ferdinand de saussure postmoderni (1990-) poststrukturalismi, kulttuuritutkimus michel foucault, jacques derrida, mikhail bakhtin, jean-françois lyotard, jean baudrillard Hatch (1997)
14	organisaatioteorian klassikot 1900-luvun alussa Saksalainen Max Weber: byrokraattinen koulukunta Ranskalainen Henri Fayol: administratiivinen koulukunta Amerikkalainen Frederik Taylor: tieteellinen liikkeenjohto Weber ja Fayol: turvata jäsenet mielivallalta viralliset viestintäkanavat tallennettu, kirjallinen viestintä tärkeää jäykkyys, hitaus, konemaisuus Fayol: teoreetikko, ensimmäinen kontingenssimallin esittäjä Fayolin silta: oli oikein ohittaa viralliset kanavat, jos niiden käytöstä on haittaa! (toisin kuin Weber) Taylor: työteho aikatutkimukset ei kiinnittänyt huomiota viestintään!
15	viestintäverkot tutkimusta ryhmien ja yksilöiden välillä amerikkalainen Chester Barnard (1938): organisaatio on vain ihmisten viestintäverkko sosiaalipsykologiassa pienryhmien viestintätutkimukset 1920-luvulta (Hawthorne) 1960-luvulle esim. pienryhmien verkkoutumiset ja hierarkkiset rakenteet esiin (mm. Katz – Lazarrsfeld, 1955) 1960-luvulla maantieteelliset tutkimukset (tietokoneet): mm. ruotsalainen Thorgren (1970) eri aloilla toimivat organisaatiot edellyttivät erilaisia verkkoja tästä huolimatta viestinnän tutkimusyhteisö täysin valmistautumaton tutkimaan internetin tuloa ja vaikutusta organisaatioissa Wiio: viestinnän tutkimuksen suurin laiminlyönti
16	viestinnän ilmastotutkimukset viestinnän tutkimusta koettuna ilmiönä: määrä, laatu, saatavuus, sisältö Purdue yliopiston –koulukunta (1953-1970) euroopassa samanaikaisesti: saksassa keskustelu myötämääräämisoikeudesta, pohjoismaissa yritysdemokratia (henkilöstölehdet) ruotsalainen Edmund Dahlström (1956) ”information på arbetsplatsen” johdon ja työntekijöiden keskinäinen viestintä, ”rakenteellinen viestintä” Hawthorne: epävirallinen ”puskaradio” tärkeämpi kuin virallinen Dahlström: virallinen viestintä antaa väärän kuvan organisaation toiminnasta esim. horisontaalinen tietoverkko tärkeämpi kuin esimies viestinnän suunnittelu organisaatiokaavion sijaan työntekijöiden käyttäytymissuuntausta
17	organisaatiotodellisuus teoreettista kamppailua organisaation määrittelystä näkemys organisaatiosta vaikuttaa esimerkiksi organisaation viestinnän tutkimuksen fokukseen näkemys organisaatiosta vaikuttaa näkemykseen organisaation viestinnästä käytännössä näkemykset vaikuttavat johtamiseen esim: Morgan (1986, 1998) organisaatiometaforat organisaatio koneena organisaatio organismina organisaatio kulttuurina/kulttuureina osa olemus
18	keskeisin kamppailu
19	moderni organisaatio [Hosking and Morley 1991] jäsenyys ja selkeät rajat muihin organisaatioihin, toimialaan ja ympäristöön yleensäkin, esim. kulkuluvat, henkilökortit. organisaatiolla on oma identiteetti jonka organisaation jäsenet jakavat ja muut tuntevat ja tunnustavat organisaatiolla on selkeä päämäärä ja tavoite henkilöstön kesken jaetut yhteiset tavoitteet, arvot ja visiot Huhtanen 2002
20	… moderni organisaatio [Hosking and Morley 1991] formaali struktuuri joka on formalisoitu ja yleensä tarkasti kuvattu organisaatiokaaviot jotka kuvaavat ja määrittävät kuka vastaa kenelle ja mistä tarkentaa kommunikointia; selkeyttää hierarkian ja auktoriteettilinjat jne. näiden rakenteiden perusluonne on pitkään kuvattu stabiilina (verkkoyhteiskunnan myötä tämä on muuttunut niin että rakenteet nähdään paradoksaalisesti ”stabiilisti” ”jatkuvana muutoksena”). organisaatio ja ympäristö on erillisiä yksikköjä, kokonaisuuksia joita vaihtosuhteet yhdistää Huhtanen 2002 modernit (rationaaliset) organisaatiomallit lähtevät yleensä organisaation tehtävästä: jokaisella organisaatiolla on jokin "pyhä tehtävä" tai päämäärä jota kohti se pyrkii. Tämän tehtävän suorittamiseksi organisaation johto on aktiivinen toimija, muut organisaation toimijat ovat enemmän tai vähemmän toiminnan kohteina tai auttajina. Hakala
21	postmoderni organisaatio [Hosking & Morley 1991] organisaatio rakentuu vuorovaikutuksessa ei ole tiettyä suunnittelulogiikkaa tai mallia, jonka avulla voitaisiin tuottaa yksittäisten ihmisten tai ryhmien toivoma sosiaalinen järjestys organisaatio, organisaation jäsenyys, toiminta, suhteet, ja sosiaalinen järjestys tarkoittavat/merkitsevät ihmisille eri asioita ihmisillä on eri määrä valtaa ja vaikutusvaltaa vaikuttaa siihen että juuri heidän käsityksensä saisi tukea Huhtanen 2002
22	… postmoderni organisaatio [Hosking & Morley 1991] ihmiset ovat vuorovaikutussuhteessa ja riippuvaisia toisistaan, koska he tarvitsevat toistensa apua sosiaalisen järjestyksen ja todellisuuden rakentamisessa sekä omien tavoitteidensa saavuttamisessa. organisoituminen on jatkuvien prosessien sarja kognitiivisia ja symbolisia kollektiivisia prosesseja, joissa sosiaalisia todellisuuksia rakennetaan toisistaan riippuvaisten toimijoiden kesken [i.e.sosiaalisia prosesseja] poliittisia prosesseja, koska toimijoiden päämäärät ovat erilaisia ja vaikutusmahdollisuudet vaihtelevia Huhtanen 2002 Organisaatio on jatkuva prosessi, jossa se, mitä organisaatio on ja miten organisoidaan neuvotellaan jatkuvasti
23	organisaatioviestinnän määrittelyjen konteksti
24	yritys/yhteisö/organisaatio- viestintä
25	mitä organisaatioviestintä on? ”käsitteellistäminen” 3 näkökulmaa (Deetz 2001): alan ”akateeminen” yhteisö yliopistolliset laitokset, tieteelliset julkaisut, konfrenssit, kirjat, tutkijat ilmiö, joka on organisaation ”sisällä” jotain, joka organisaatiolla on ”communication” within an ”organization” tapa kuvata ja selittää organisaatiota jotain, mitä organisaatio on
26	organisaatioviestinnän määrittelyyn vaikuttavat keskeiset organisaatiokäsitykset klassiset organisaatiot ihmissuhdekoulukunta järjestelmänäkemykset organisaatiokulttuuriteoriat postmodernit suuntaukset
27	heijastumia näkemyksiin viestinnästä klassisissa organisaatioissa viestinnän tehtävä on tukea johdon kontrollia, antaa työntekijöille työohjeita ja auttaa johtoa keräämään tietoa suunnittelua varten. ihmissuhdekoulukunta nosti epäviralliset viestintäkanavat organisaation tarpeiden tyydyttämiseksi, mutta ei ollut kiinnostunut ulkoisesta viestinnästä. systeemiteoreettinen mallin, erityisesti kontingenssimallien mukaan viestintä auttaa organisaatiota sopeutumaan ympäristöön. organisaatiokulttuuriteorioiden mukaan viestintä sitoo ihmiset yhteisesti jaettuun todellisuuden tulkintaan. postmoderni viestintäympäristö koostuu lukemattomista erilaisista diskursseista, joiden kautta organisaatio ja yhteiskunta toimivat ja ilmaisevat itseään. kreps (1990) hakala (1999)
28	kohti teoreettista konvergenssia eri näkemykset, koulukunnat, teoriat lähenevät toisiaan ei tiukkaa polarisaatiota
29	Juholinin (1999) kolme lähestymistapaa yhteisöviestintään
30	implisiittiset yhteisöviestinnän taustaoletukset kaksi toisistaan poikkeavaa premissiä: viestintä on informaation siirtoa informaatio on bittejä informaatiota voi siirtää, myydä, vaihtaa, varastaa viestintä on tulkintojen tuottamista viestintä on jotain joka syntyy yhdessä; communicare viestintä on aina tulkintaprosessi; informaatio rakennusaine “kollektiivinen” merkityksenanto
31	mitä viestintä on? siirtonäkemys prosessikoulukunta organisaatioviestinnän “traditio” merkitysnäkemys yhteisyysnäkökulma semioottinen koulukunta organisaatioviestinnän “uusi aika” näkökulmien vaikutus: miten näkee viestinnän organisaatiossa ja organisaation viestinnässä!
32	näkemykset vaikuttavat esimerkiksi johtamisviestinnän määrittelyyn johtaminen ja viestintä, johtaminen vai viestintä, johtamisviestintä, esimiesviestintä, viestinnän johtaminen … taustalla siirtonäkemys: "Johtamisviestintään kuuluu sekä päivittäinen operatiivinen kommunikointi että organisaation viestinnälle asettamien strategisten tavoitteiden (organisaatiokulttuuri, yhteisöidentiteetti ja sisäinen yrityskuva, tyytyväisyys tiedonkulkuun jne.) toteuttaminen työyksikössään. Lehtonen (1998) taustalla merkitysnäkemys (johtamis)viestintä on olosuhteiden luomista, organisaation jatkuvaa rakentamista ja uudelleen rakentamista. Aula (2000) jännitteet: tehokkuus, tuloksellisuus # ihmiskeskeisyys, inhimillisyyden itseisarvo; management # leadership
33	organisaation 3 kasvot tapa nähdä organisaatio vaikuttaa näkemykseen viestinnästä aula & hakala 2000 kolme näkökulmaa: organisaatio taloudellis-hallinnollisena toimijana organisaatio merkityksiä tuottavana yhteisönä organisaatio osana kansalaisyhteiskuntaa 3 tavasta kaksi ensimmäistä organisaatioviestinnän vahvimmat vaikuttajat peter f. drucker: ”organisaatio on ennen muuta sosiaalinen rakennelma. se on ihmisiä.”
34	järjestelmänäkemys
35	järjestelmänäkemys ja näkemys viestinnästä ennalta asetetut tavoitteet kysymys kuuluu: viestintää ja organisaatiota käytetään? tavoite määrää sisällön ja strategiset tavoitteet arvot määrittyvät tekemisen, ei olemisen kautta organisaatiomalli on hierarkkinen
36	järjestelmänäkemyksen viestintä viestintä järjestelmämalleissa viestintä käsitetään siirtona lähettäjä a välittää sanoman b:lle, johon sanomalla on jokin vaikutus viestintäprosessin vaiheet voidaan erottaa ja tunnistaa tutkimus keskittyy viestinnän roolin ja vaiheiden selvittämiseen ”who says what in which channel to whom with what effect” - lasswell 1948 Shannon & Weaver
37	kulttuurinäkemys
38	kaksi tapaa nähdä organisaation ja kulttuurin suhde 2 perussuuntausta organisaatio nähdään kulttuurina: ”olemuksena” näkemyksen mukaan organisaatio on organisaation jäsenten sosiaalinen konstruktio eli jäsentensä arvojen ja toimintatavan yhdistelmä. kulttuuri nähdään organisaation osana: kulttuuri on yksi menestystekijöistä, kuten hallinto, talous, johtaminen, aineelliset resurssit jne., joita voidaan hallita ja muuttaa.
39	ilmastosta kulttuuriin aiemmin puhuttiin vain viestintäilmastosta kulttuurin käsite organisaatiotutkimukselle vieras siirtymä ilmastosta kulttuuriin vastaanotto aluksi nihkeää, kulttuuria vierastettiin aluksi kulttuuri oli organisaation ”funktio” cultural engineering, re-engineering kulttuurien peukalointi kulttuuri johdon ikeen alla yleisen kulttuuritutkimuksen tulo organisaatiokulttuurien tutkimukseen kulttuuriparadigmojen 1) vastakkainasettelu, 2) vuoropuhelu, 3) yhteistyö nyt juuri kukaan ei puhu viestintäilmastosta
40	kulttuuri organisaation osana: kulttuuri osana -näkemys johtaa ajatukseen, että yhtenäinen vahva kulttuuri on menestyksekkään organisaation perusedellytys Lehtonen (1998): ”yhteisön kulttuuri on yhteinen koodi, joka antaa kaikelle kommunikoinnille yhteisen perustan, yhteisen kielen ja yhteiset käsitekategoriat, arvot ja normit, joiden mukaan yhteisössä kommunikoidaan ja annetaan viesteille merkityksiä. organisaatiokulttuuri voi muodostaa suojajärjestelmän, joka suodattaa ja valikoi ympäristön lähettämiä viestejä niin, että sen läpäisee vain organisaation asenteita myötäilevä informaatio.”
41	kulttuuri organisaation olemuksena: Morgan (1997): ”organisaatiot voidaan nähdä yhteiskuntien pienoismalleina, joilla on omat selväpiirteiset kulttuurinsa ja osakulttuurinsa.” kulttuuri organisaation olemuksena on hahmottomampi, lokeroimattomampi eikä se asetu muodollisiin organisaation rakennekaavioihin. organisaatioviestintä kulttuurinäkökulmasta ”viestintä on tietyssä organisatorisessa kontekstissa tapahtuva prosessi, jossa ihmiset yhdessä sanomien avulla luovat, ylläpitävät, käsittelevät ja muokkaavat merkityksiä.” (Aula 1999)
42	kulttuurin kolme kehystä (Frost et. al. 1991) Intergraatioparadigma differentaatioparadigma fragmentaatioparadigma
43	1. integraatioparadigma organisaation kulttuuri (tapa toimia) nähdään mekanismina tai liimana käsite ”yhteinen” on avain sana keskeistä on konsensus ja johtajien keskeinen rooli tavoitteena selvyys ja yksiselitteisyys, epämääräisyys on häiriö
44	2. differentaatioparadigma keskeistä konsensuksen puuttuminen, epäjohdonmukaisuudet ja johtajiston ulkopuolelta nouseva kulttuuri organisaatiossa ei ole vain monoliittista (vallitsevaa) kulttuuria vaan kulttuuri koostuu erilaisista arvoista, näkemyksistä ja käytännöistä. epämääräisyys pyritään kanavoimaan hallittavaksi
45	3. fragmentaatioparadigma ”luovan kaaoksen” ideaali yksilöt jakavat joitakin näkemyksiä ja ovat toisista näkemyksistä eri mieltä jaottelu ei seuraa organisaatiokaaviota organisaatiokulttuuri on verkosto, joka muuttaa muotoaan epämääräisyys on luonnollista ja jopa kannustettavaa
46	kulttuurikonfliktin mahdollisuus konfliktit, kyseenalaistaminen ja erimielisyys voivat olla organisaatiolle pikemminkin mahdollisuus kuin uhka aito ja avoin erimielisyys nostaa esiin ideoita, joita konsensus tukahduttaa tavoite: innovatiivisempi ja muuttuvassa ympäristössä paremmin toimiva organisaatio ja tyytyväisempi henkilökunta.
47