Talouselämä 38/2000, 10.11.2000
Hypen taustat

Pekka Aula - Antti Oksanen: Eepos, suomalainen internet-unelma. WSOY, 2000. 247 sivua, 250 markkaa.

Tätä on jo kaivattukin. Sansibarien, tothepointtien, visualsystemsien, satamien, medialabien, theworksien, nedeconien, tietovaltojen, ­ historia ja historian taustalla olevat ihmiset Alex Niemisestä veteraani Klaus Oeschiin tulevat tarpeeseen.

Suomalaisen uusmedian ja internetin käytön lyhyt historia kertoo varttuneemmalle väelle, että uusmedia-yritysten alku, innovatiivisuus, rahahuolet ja johtamistavat saivat sysäyksen Suomen ennennäkemättömän laman syövereistä.

Syvimmässä laman suossa Suomesta löytyi ideaalisia nuoria, jotka pioneerien voimalla näkivät internetin tarjoamat mahdollisuudet ja jotka vastoinkäymisistä piittaamatta kulkivat kenkämainoksen sanoin omia polkujaan.

Helsingin yliopiston tutkijan Pekka Aulan ja Bisnes.fi -lehden toimituspäällikön Antti Oksasen uuden talouden historia vaatii jatko-osia Päätalon tahtiin, koska elämme tälläkin hetkellä internetin hyötykäytön murrosvaiheita.

Viime ajat uuden talouden pävänpaisteessa ovat paistatelleet siitä hyvät rahat saaneet nuoret tekijät, mutta alan varhempi todellisuus on karumpi. Se lähti pioneerityöstä, jossa alan kehitys kulki yritys yritykseltä saman toistona. Mikä on internet, kuinka se voisi auttaa yritystä liiketoiminnan kehittämisessä, miksi siitä pitäisi jotain maksaa...

Kehitys on ollut hurjaa. Suomessa yritysten riskirahoitus oli vuonna 1995 parin sadan miljoonan markan tasolla, mutta viime vuonna se oli jo noin 3,9 miljardia markkaa. Ja vaikka kulunut murrosvuosi on laittanut rahahanat tiukemmalle, löytyy hyviin ideoihin, kehityskelpoisiin internet-hankkeisiin edelleen riskirahaa.

Kirjoittajat tulkitsevat internetin laajemmin paikaksi, jossa ihminen ja digitaalinen viestintä kohtaavat toisensa. Internet ei heidän mielestään ole vain yksi media- ja jakelukanava toisten ohella. Samoin käsitteet uusmedia, sähköinen liiketoiminta ja dotcomit saavat kirjassa tarkemman määrittelyn, jonka myös maallikko ymmärtää.

Vaikka Aulan ja Oksasen voi tulkita internet-uskovaisiksi, se ei näy kirjoittajien antamassa realistisessa kuvasta internet-yhtiöiden johtamisongelmista, eli siitä miten käy kun taiteilijat laitetaan tosipaikkaan tekemään kovaa bisnestä.

Miksi lukea?
Sujuvasti kirjoitettua yleissivistävää tietoa.

Hybridit vievät voiton
Valtiotieteiden tohtori Pekka Aula, olette kirjassa pystyneet vain osin ottamaan huomioon uuden talouden nykykriisin, joka käytännössä alkoi keväällä. Miten pioneerit ovat pystyneet vastaamaan kriisiin?

"Hyvin erilaisesti. Uuden talouden pioneereista osa on siirtynyt vapaaehtoisista syrjään, unelmat ovat särkyneet. Osa on jäänyt perustamiinsa yrityksiin, jotka ovat yleensä jonkin suuremman yrityksen osa." Uudesta taloudesta on Aulan mielestä tulossa vanhaa. Kun soneraplazat palkkaavat koko ajan lisää harrihollmeneja vetämään yhtiöitä, muuttuvat uuden talouden yritykset väistämättä. "Uusi, kokeneempi ihminen tuo oman näkemyksen johtamistapaan. Tämä merkitsee muutosta. Tätä eivät kaikki pioneerit halua. Idealismi kukkii edelleen. On helpompi hyväksyä oma rikastuminen kuin se, että kehitetyn tuotteen, palvelun tai järjestelmän avulla kova bisnes pääsee asiasta hyötymään", Pekka Aula hymähtää. Uusi ja vanha talous ovat Aulan mielestä lujasti kiinni toisissaan. Omistusrakenteiden muutos toi vanhan rahan uusmediatalojen omistajaksi. Nyt kivikauden jäänteet, Metsoista metsäteollisuuteen haluavat kehittää verkkojärjestelmiä omiin tarkoituksiinsa. "Kaikkea ei ole kuitenkaan menetetty. Odotan takaovesta poistuneiden pioneerien yllättävää takaisinpaluuta", Aula naurahtaa.

Matti Kankare