* * *

.

.

. .
Hansel Magazine
. .

.
. .
. Kauppatalo Hansel Oy:n sidosryhmälehtiwww.hansel.filukijakilpailujuttuarkistolinkittoimitusmediakortti .
* *

etusivulle

*

Pääkirjoitus:
Viestintää tapahtuu kaikkialla

*

Kauppakorkeakoulu ja sähköinen taloushallinto

*

Kolumni:
Tarinatalouden taikaa

*

Hansel-kasvo:
Anna Seppälä

*

Jazz-laulaja Jenny Robson

*

Pirjo-Riitta Antvuoren haastattelu

*

Hakatemia kannustaa oppimiseen

*
*

Testi: Oletko luova johtaja

* *
* * * * *
* * * * *

Pekka Aula:
Tarinatalouden taikaa

Tietoyhteiskunta on muuttumassa tarinayhteiskunnaksi. Tämän näkemyksen mukaan ihmiset perustavat päätöksensä aineettomiin, tunnejohdannaisiin elementteihin: elämään halutaan elämyksiä ja kokemuksia.

Tarinayhteiskunnasta vie suora linkki tarinatalouteen. Automaatio ja teknologia suorittavat rutiinitehtäviä puolestamme, ja vaurastumisen myötä meillä on varaa tyydyttää materiaaliset tarpeemme. Tuotteiden valinta ei tapahdu enää vain niiden tarjoaman käytännön hyödyn kautta, vaan tarinoiden myötä, joita tuotteet tarjoavat.

Paluu leiritulille

Tuotteisiin liitetyt tarinat välittävät meille elämyksiä. Tanskassa luomukananmunat ovat vallanneet markkinoita, mutta eivät niinkään sen takia, että ne maistuvat paremmilta, vaan siksi, että taustalla vaikuttaa ekologinen tarina: ostamalla kanan hyvän elämän annamme panoksemme vihreään elämäntapaan.

Kiehtovaa näissä tarinoissa on se, että ne palauttavat käsityksen ihmisestä alkuperäiseen suuntaan – palaamme takaisin leiritulille. Viestintäfilosofit ovat jo aikoja puhuneet siitä, että ihminen on luonteeltaan tarinankertoja. Tästä johtuen tarinoilla on valtava voima; itse asiassa me pikemminkin kerromme tarinoita, kuin välitämme informaatiota.

Tarinoita kerrotaan, ja ne vaikuttavat myös taloudessa ja liike-elämässä. Tarinatalouteen kuuluu kuitenkin myös se, että tarinoiden on kohdattava jossakin vaiheessa todellisuus. It-maailma syyllistyi liioitteluun – satuiluun – kertoessaan esimerkiksi wapista, jota mainostettiin taskuun mahtuvana internetinä. Pettymys oli suuri, kun se osoittautui sittenkin vain tekstiviestijärjestelmän parannetuksi versioksi - silloin kun se toimii.

Kertomalla tarinoita yritykset voivat tehdä tulevaisuutta ja viestittää, mihin ollaan menossa. Tarinoiden on vain muututtava jossakin vaiheessa todeksi, koska ne liittyvät läheisesti yritysten maineeseen, joka lienee yrityksen merkittävin aineeton pääoma. Maine auttaa yritystä menestymään ja muotoutuu siitä, mitä yrityksestä kerrotaan ja miten sitä arvotetaan.

Maineenhallintaa

Maineenhallinta on yhä tärkeämpi menetystekijä yrityksille. Maine perustuu kuulemiseen ja kerrontaan. Näiden sijaan yritysviestinnässä kiinnitetään usein liikaa huomiota vain siihen, mitä näkyy.

Maine koostuu monista ulottuvuuksista. Yrityksen maine sisältää johtamiseen, yrityskulttuuriin, taloudelliseen menestymiseen ja julkiseen kuvaan liittyviä tekijöitä. Yrityksen kannalta on hankalaa, että tarinat näistä tekijöistä vaikuttavat sen kokonaiskuvaan eri aikoina. Niinpä kaikista maineeseen vaikuttavista tulisi pitää huolta, mikä usein saatetaan unohdetaan.

Tarinoita luotaessa yritysten tulisi kysyä itseltään, miksi ne ovat olemassa, ja mikä on niiden olemassaolon oikeutus. Tarinataloudessa yhtiön pelkkä visuaalinen brandi ei riitä takaamaan kilpailuetua, vaikka se olisi kuinka moderni ja tyylikäs.

Pekka Aula
Valtiotieteiden tohtori,
yhteisöviestinnän dosentti

Kuva: Ida Pimenoff

_
Sivun alkuun.
Etusivulle. Anna palautetta jutusta, lehden ulkoasusta tai kerro juttutoiveistasi osoitteeseen magazine@hansel.fi