VIESTINNÄN OPPIHISTORIA, SYKSY 2004
Marko Ampuja
IX LUENTO
KRIITTINEN TUTKIMUS II
Luennon aiheet:
1. George Gerbner ja kulttuuri-indikaattorit
2. Keskustelua kulttuuri-imperialismista
3. Medioiden poliittinen taloustiede
1. George Gerbner ja kulttuuri-indikaattorit
- George Gerbner (1919-)
- kiinnostui siitä, minkälaista kulttuuri-ilmapiiriä media (lähinnä televisio) luo
- laajojen ”kulttuurivirtojen” tutkimus
- yhdisti empiiriset menetelmät kriittiseen tutkimusotteeseen
- televisiotutkimuksessa kolme tasoa:
1) institutionaalisten prosessien erittely
2) sanomajärjestelmien erittely
3) kultivaatioanalyysi, eli miten televisio muokkaa (”kultivoi”) ihmisten maailmankuvaa
- tv-väkivalta on merkittävä ”kulttuuri-indikaattori”
- tv:n väkivaltainen maailma representoi maailman uhkaavana paikkana; tämä luo ihmisissä pelontunteita, mitä voidaan hyödyntää poliittisesti
2. Keskustelua kulttuuri-imperialismista
- Herbert Schiller (1919-2000), teoksia:
Mass Communications and
American Empire (1969)
Communication and Cultural Domination (1976)
- joukkoviestintä osana vallitsevaa talousjärjestystä; talouden ja hallinnon yhteenliittymä muodostaa USA:ssa ”sotateollisen kompleksin”
- toisen maailmansodan jälkeen USA sai hegemonia-aseman sotilaallisesti ja taloudellisesti
- joukkoviestintäpolitiikka ja kansainvälinen viestintä osa Yhdysvaltojen kylmän sodan valtapolitiikkaa: ns. free flow -doktriini
- Yhdysvallat harjoitti uudenlaista imperialismin muotoa, ”kulttuuri-imperialismia” (Schiller 1969)
- kansainvälisessä viestinnässä vallitsi epätasapaino ”keskustan” ja ”periferian” välillä
- Jeremy Tunstall: (1977) The Media Are American
- Suomessa: Kaarle Nordenstreng ja Tapio Varis tutkivat kansainvälisen viestinnän vienti- ja tuontivirtoja: ”one way street”
- NWICO = New World Information and Communication Order
- käynnistäjinä Non-Aligned Movement (NAM) ja kriittisen viestinnän tutkijat länsi- ja kehitysmaissa
NAM totesi v. 1976:
1. Informaation tuotanto keskittyy muutamiin harvoihin maihin, muut vastaanottajia
2. tämä on kolonialismia uudessa muodossa
3. läntisten uutistoimistojen ylivallan vuoksi muu maailma näkee toisensa ja jopa itsensä vain niiden suodattimien läpi
4. tästä syntyy informaatioriippuvuutta
5. informaation vapaus tarkoittaa viestintää dominoivien vapautta levittää omaa informaatiotaan
6. etelä ja kolmas maailma ovat tämän prosessin uhreja, eivätkä ne saa omia perspektiivejään esille maailman tiedonvälityksessä
- UNESCOssa vaatimuksia kansainvälisistä viestintäpoliittisista sopimuksista
- USA ja monet muut länsimaat vastustivat NWICOa ja UNESCOa: niiden mukaan NWICO-keskustelu tähtäsi uutismateriaalin ja lehdistön kontrollointiin
3. Medioiden poliittinen taloustiede
- 1960-luvun lopulta alkaen kriittisessä viestinnän tutkimuksessa alettiin korostaa joukkoviestimien talouden rakenteiden tutkimusta ja niiden vaikutusta viestintään
Poliittinen taloustieteen keskeisiä piirteitä (Mosco 1996):
kiinnostus sosiaalisessa muutoksessa / historiallisuus
median tarkastelu osana yhteiskuntakokonaisuutta
moraalifilosofia / kriittisyys
Tutkijoita:
Nicholas Garnham: viestinten kaksoisrooli:
1) ne luovat lisäarvoa tavarantuotannon kautta; ja
2) ne osallistuvat mainostoiminnallaan lisäarvon luomiseen muilla tavarantuotannon alueilla
Peter Golding & Graham Murdock: viestinnän tutkimuksessa keskityttävä taloudelliseen
perustaan, sillä se on määräävä myös sisältöjen suhteen
- sisällöt ovat ideologisia
Dallas Smythe (1907-1992)
- artikkeli ”Communications: Blind Spot in Western Marxism” (1977): kapitalistisen joukkoviestinnän tuotteita eivät ole viestintäsisällöt vaan yleisöt
- joukkoviestinnän toimintalogiikkana on se, että kaupallinen media myy yleisöjä mainostajille
Keskeisiä trendejä, joita poliittinen taloustiede tutkii (Golding & Murdock):
1) median kasvu (mediasisältöjen ja tuotannon määrällinen kasvu)
2) yritystoiminnan laajentuminen median alueella, median keskittyminen
3) hyödykkeistyminen
4) valtiointervention muutokset