VIESTINNÄN OPPIHISTORIA, SYKSY 2004

Johanna Sumiala-Seppänen

IV LUENTO

KULTTUURINTUTKIMUS

Luennon aiheet:

1. Mitä kulttuurintutkimus on? Teoreettisia lähtökohtia

2. Brittiläisen kulttuurintutkimuksen vaiheita

3. Esimerkkejä tutkimuksista

1. Mitä kulttuurintutkimus on? Teoreettisia lähtökohtia

- Tarkkarajainen määrittely hankalaa: kulttuurintutkimus on monimenetelmällistä ja -teoreettista

Kulttuurintutkimukselle luonteenomaisia piirteitä:

• tutkitaan kulttuurisia käytäntöjä suhteessa yhteiskunnallisiin rakenteisiin

• antielitismi: hylätään jako matalaan ja korkeaan kulttuuriin

• kulttuurin autonomia: kulttuuri ei ole vain esim. talouden heijastusta

• kysymykset vallasta ja ideologiasta silti keskeisiä

Kulttuurin käsite (Clifford Geertz): tietyn yhteisön tapaa jäsentää maailmaa, merkitysten tuotantoa

- Todellisuus on enemmän tai vähemmän tulkintaa (konstruktionismi): merkitysten korostuminen

- Viestinnän vaikuttavuuden sijaan kiinnostuksen kohteena on merkitysten syntyminen

2. Brittiläisen kulttuurintutkimuksen vaiheita

V. 1964 perustettiin Birminghamiin Nykykulttuurin tutkimuskeskus

Hall: keskuksen toimintahistorian vaiheet

1.    Irtaannuttiin MCR-perinteestä

2.     Joukkoviestintä nähtiin ideologisena valtiokoneistona (Louis Althusser)

3.     Huomio ihmisten arkikokemuksiin

4.     Mielenkiinto tekstin ja subjektin väliseen suhteeseen

- Kulttuurintutkimuksen voi jakaa kahtia kulturalistiseen ja strukturalistiseen haaraan

Kulturalismi

- Kulttuurin käsite keskeisessä asemassa

- Brittiläispohjaista; taustalla kirjallisuudentutkimus ja sosiaalihistoria

Alkuvaiheessa dominoivana on massakulttuurikritiikki: esim. Malcolm Arnold: Culture and Anarchy (1869)

tai kirjallisuudentutkija F. R. Leavis

- 1950-luvulta alkaen keskusteluun tuli uusia, vähemmän antielitistisiä sävyjä:

- Hoggart: Uses of Literacy (1958): työväenluokan kulttuurin kehitys

- Kulturalismin keskeisin nimi on Raymond Williams (1921-1988)

Teoksia: Culture and Society (1958), The Long Revolution (1961)

Williams: The Long Revolution (1961)

1.    Kulttuuri on ihmisen kehityksen ideaali, absoluuttiset ja universaalit arvot, sivilisaatio

2.    Intellektuaalisen tai taiteellisen työn tallennetut tuotokset (vrt. lehtien kulttuurisivut)

3.     Kulttuurin elämäntapaluonne, kulturalismin näkökulma

- Viestintä on arkipäiväistä, yhteisöllistä ja ekspressiivistä

Strukturalismi

- Ideologian käsite keskeinen

- Pohjana ranskalainen kielitiede ja -filosofia (Barthes, Levi-Strauss) ja länsimarxilainen ideologiatutkimus

- Mediatekstien ja niiden sisältämien merkitysten analyysi

- Louis Althusser: ideologia värvää yksilöitä – interpellaatio; se ylläpitää kapitalismia, esittää hallitsevat ajatukset

luonnollisina asioiden tiloina

- Myöhemmin siirtymä Antonio Gramscin hegemoniateoriaan:

• valta realisoituu ainoastaan sen kohteiden hyväksynnän kautta

• valta nostaa aina vastarintaa

• ideologinen valta ei ole koskaan lopullista, se on alati uusinnettava

Stuart Hall: Encoding/decoding (1980)

- Sisäänkoodaus: tiedon viitekehysten, tuotantosuhteiden ja teknisen infrastruktuurin pohjalta

esim. televisio-ohjelmaan luodaan tiettyjä merkityksiä (preferred meaning)

- Uloskoodaus (tulkinta) määräytyy suhteessa etusijalle asettuvaan luentaan kolmella eri tavoin:

1) ensisijainen luentatapa

2) vastustava luentatapa

3) neuvotteleva luentatapa

3. Esimerkkejä tutkimuksista

- Dick Hebdidge: The Meaning of Style (1979): alakulttuurien vastarintaisuus

- David Morley: The Nationwide Audience (1980)

- Yleisötutkimuksen klassikko

• tutki kolmea erilaista katsojaryhmää

• painotettiin katsojia aktiivisina merkityksen tuottajina ja erilaisen lukutavan mahdollisuutta

• teksti ei tuota subjektia

- 1970-luvulla keskustelua kulttuurintutkimuksen ja naistutkimuksen välisestä suhteesta

- Dorothy Hobson: Crossroads: The Drama of Soap Opera (1982):

• etnografinen tutkimusote,tutki katsomista kodeissa

• naiset  sovittivat tv:n katsomisen kotitöihin ja se lomittui katsojien jokapäiväiseen elämään

• syyllisyys saippuaoopperoiden katsomisesta

- Morley: Family Television (1986):

• selvitteli 18 lontoolaisperheen televisionkatselua

• television ja arkielämän suhde

- Janice Radway: Reading the Romance (1984):

• romanttisten tekstien ja naislukijoiden suhde

• merkitykset muovautuvat viime kädessä vastaanotossa

• pako arjesta

- Ien Ang: Watching Dallas (1985):

• mistä katsojat saavat mielihyvää?

• "melodramaattinen mielikuvitus"

• katselu on osa arkipäivää, ei siitä pakenemista

• saippuaoopperoiden aliarvostus: "massakulttuurin ideologia"

- Kulttuurintutkijat ovat usein olleet ristiretkellä populaarikulttuurin puolesta

- John Fiske: Television Culture (1987):

• Medioiden kuluttajat ovat aktiivisia
• tekstit vain tarjoavat materiaalin merkitysten tuottamiselle
• Kulutuksessa syntyvä mielihyvä keskeistä
• populaarikulttuuri "empoweroi"

 "Fiskeläisyyden" kritiikkiä:

• ”Älä huoli, pidä hauskaa” –koulukunta; valta- ja ideologiakritiikki unohtuu

• Morley: sulkeumat säätelevät merkityksiä

• tuotannon ja kulutuksen liiallinen erottaminen