VIESTINNÄN OPPIHISTORIA, SYKSY 2004

Johanna Sumiala-Seppänen

III LUENTO

Aihe: Chicagon koulukunta

Yhteiskunnallinen tausta:

- 1800-luvun lopun suuret muutokset eli teollistuminen, kaupungistuminen, voimakas siirtolaisuus ja suurkaupunkien uudet alakulttuurit

- Chicagon yliopisto (perustettu 1892) yhdysvaltalaisen yhteiskuntatutkimuksen keskus

Filosofinen tausta:

- Chicagon koulukunta tai Chicagon sosiologien koulukunta

- Korosti laadullista yhteiskuntatutkimusta

- Keskeisiä tutkijoita: sosiologi ja sosiaalipsykologi Charles H. Cooley, filosofi ja kasvatustieteilijä John Dewey, sosiaalipsykologi Georg Herbert Mead ja sosiologi/journalisti Robert E. Park

- Keskeisiä teemoja:

1) rajaseutuhypoteesi eli maahanmuuttajat luovat omien symboliensa avulla yhteisyyden ja yhteisöllisyyden tunteen ja instituutiot. Viestintä tällaista yhteisöllisyyden luomista (ei vain informaation siirtoa)

2) Optimistinen käsitys modernien joukkoviestinten roolista yhteiskunnassa: Joukkoviestimillä keskeinen rooli demokratian uudistamisen kannalta (teollistuminen ja byrokratisoituminen uhkaa). Joukkoviestimet tärkeitä informaatiolähteitä, joiden avulla voitiin levittää totuutta laajalle yleisölle.

John Dewey (1859-1952)

Tausta:

- Vaikutusvaltainen yhdysvaltalainen ajattelija (aktiivinen akateeminen ja yhteiskunnallinen keskustelija)

- Vaikutti eri yliopistoissa (Michiganinssa, Chicagossa ja Columbiassa)

- Viestinnän kannalta keskeisimmät teokset: Experience and Nature (1925) ja The Public and Its Problems (1927)

Näkemys viestinnästä:

- Viestintä oleellinen osa demokratiaa ja yhteiskunnan muutosta.

- Viestinnän avulla “suuri yhteiskunta” (The Great Society) muuntuu “suureksi yhteisöksi” (The Great Community)

Georg Herbert Mead (1863-1931)

Tausta:

- Opiskeli Yhdysvalloissa (Harvardissa) ja Saksassa

- Symbolisen interaktionismin kehittäjä

- Deweyn työtoveri

- Pääteos: Mind, Self and Society

- Meadin perinnön jatkajia esim. Herbert Blumer ja Erwin Goffman (etnometodologia)

Käsitys viestinnästä:

- Keskeinen ajatus: yksilö ja yhteiskunta ovat erottamattomia ja keskinäisessä vaikutussuhteessa. Yksilöt ymmärtävät itseään vain olemalla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

- Mieli (mind), minä (self) ja yhteiskunta (society) eivät ole erillisiä rakenteita.  Ne ovat sisäis- ja keskinäisviestinnällisten prosessien tuloksena syntyviä ja muokkautuvia.

- Mead painotti viestinnän ja demokratian yhteyttä. Viestintä on minän (self) ja yhteiskunnan muotumisen välttämätön osatekijä ja sosiaalisen prosessin ylläpidon ja yhteiskunnan koossapysymisen kannalta olennainen.

Robert E. Park (1864-1944)

Tausta:

- Deweyn oppilas

- Sosiologi, joka kiinnostui varhain siirtolaisten elämästä

- Toimittajana eri kaupungeissa esim. New Yorkissa, ja Chicagossa

- Perusti sanomalehden “Thought News” yhdessä toimittajakollegansa kanssa (Franklin Ford)

Näkemys viestinnästä:

- Viestintä yhteiskunnallisen integraation edistäjä

- Kiinnostui erityisesti yleisen mielipiteen muodostumisen problematiikasta

- Tärkeä artikkeli “The Natural History of the Newspaper” (1923)       

Chicagon koulukunnan myöhempi vaikutus:

- Sosiologia ja sosiaalipsykologia oppiaineiksi Yhdysvalloissa

- 1920-luvulta lähtien sosiologia suuntautui empiiriseen ja tilastolliseen suuntaan (taustalla yhteiskunnan hallinnolliset tarpeet)

- Neopositivismi valtasi alaa

- Uudeksi keskukseksi Columbian yliopisto 1930-luvulta alkaen

- Painopisteeksi laajat kansalliset tutkimukset

- Chicagon koulukunnan merkityksen väistymisen myötä päättyi viestinnän tutkimuksen ensimmäinen vaihe, jolloin uskottiin voimakkaasti viestinnän mahdollisuuteen luoda demokratiaa nykyaikaisessa yhteiskunnassa