VIESTINNÄN OPPIHISTORIA, SYKSY 2004

Johanna Sumiala-Seppänen

II LUENTO

Aihe: Varhainen saksalainen sanomalehtitiede

- Zeitungswissenschaft eli saksalainen sanomalehtitiede

- Pohjautuu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun saksalaisten yhteiskuntateoreetikkojen ajatteluun viestinnän - ja erityisesti sanomalehdistön - roolista yhteiskunnassa

- Ulotti vaikutuksensa myös Yhdysvaltoihin

Filosofinen tausta:

- Saksalainen klassinen filosofinen traditio

- Aikakauden muut merkittävät virtaukset sanomalehtitieteessä:

Herbert Spencer (1820-1903)  - yhteiskunta biologisen organismin kaltaisena (sosiaalidarwinismi)

ja Karl Marx (1818-1883) - taloudellisten tekijöiden merkitys yhteiskunnallisessa analyysissa (omistuksen ja sanomalehtiyritysten taloudellisen aseman vaikutus joukkotiedotuksen luonteeseen

Yhteiskunnallinen tausta:

- modernisaatio

- kapitalismi

- teollistuminen

- kaupungistuminen

- tavaramarkkinoiden syntyminen

- lukutaidon kasvu

Keskeiseksi tutkimuskysymykseksi nousi: miten lehdistö muokkasi yksilöiden ja kansakuntien mielipiteitä (modernin yhteiskunnan jakautuminen yleistä mielipidettä tuottavaan poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin ja mielipidettä heijasteleviin massoihin)

Eräitä keskeisiä sanomalehtitieteen syntymiseen vaikuttaneita tutkijoita:

Albert Schäffle (1831-1903)

Tausta:

- Yhteiskuntateoreetikko

- Vaikutteita Spencerin organistisesta yhteiskuntateoriasta

- Journalistinen tausta (toimittajaksi 19-vuotiaana)

- Professori ja poliitikko

Näkemys viestinnästä:

- Näki viestinnän roolin yhteiskunnan kittinä

- Symbolit (kieli, eleet, musiikki, teatteri, maalaukset) keskeisiä

- Julkisuus: “paikka, jossa henkilökohtaiset ja materiaaliset symbolit kohtaavat, ja jossa niitä vaihdetaan”

- Schäfflelle ihminen oli siis symboleja tuottava olento, jolle viestintä on välttämätön ehto. Tarvitaan, jotta sivilisaatio voisi kehittyä.

Ferdinand Tönnies (1855-1936)

Tausta:

- Sosiologian perustajahahmo

- Yliopisto-opettaja ja sosialisti

- Pääteos: Gemeinschaft und Gesellschaft (1887)

Näkemys viestinnästä:

- Kiinnitti huomiota Schäfflen tavoin merkkeihin ja symboleihin. Kieli sosiaalisten merkkien järjestelmä.

- Yleinen mielipide: kollektiivisen tahdon muoto ja yhteiskunnan sisäisen eheyden takaaja.

- Sanomalehdet: ideoiden välittäjiä ja kapitalistisia yrityksiä. Sanomalehtien huomioitava a) lukijansa, b) tilaajansa ja c) mainostajansa.

- Lehdistön vaikutus yleisen mielipiteen syntyyn suuri.

Max Weber (1864-1920) 

Tausta:

- Sosiologian klassikko (tutki kapitalismin historiallista kehitystä, modernin yhteiskunnan rationalismoitumista ja byrokratisoitumista)

- Halusi metodologisesti yhdistää postitivistisen kausaalisen ajattelun saksalaiseen hermenuttiseen ymmärtämisen käsitteeseen.

- avustajana sanomalehdessä

Näkemys viestinnästä:

- Esitteli näkemyksensä “sanomalehden sosiologiasta” saksalaisilla sosiologipäivillä Frankfurtissa vuonna 1910

- Teemoja:

a) sanomalehdistö ja julkisuus

b) lehdistö yrityksenä

c) lehdistö instituutiona

d) journalistit ammattikuntana

e) sanomalehdistön kulttuuriset vaikutukset

- Sanomalehden sosiologiassa päämääränä on:

1) vastata kysymykseen, miten sanomalehti vaikuttaa ihmisen tajuntaan ja miten moderni sanomalehti muokkaa modernia ihmistä

2) selvittää sanomalehden suhde muihin ryhmiin, jotka toimivat julkisuudessa (esim. puoleet, liikemaailma)

3) hahmottaa sanomalehden erityisyys liikeyrityksenä. Miellytettävä sekä ilmoittajia että lukijoita.

- Esitteli empiirisen mallin, jonka avulla sanomalehden sosiologiaa voitiin tutkia. (ns. saksi ja harppi -malli. Mitataan määrällisiä muutoksia, joita on tapahtunut lehtien sisällössä. Empiirinen sisällönanalyysi)

Otto Groth (1875-1965)

Tausta:

- Weberin työn jatkaja

- Toimittajana ja kirjeenvaihtajana Frankfurter Zeitungissa

- Tutkijana akateemisen yhteisön ulkopuolella

Näkemys viestinnästä:

- Pyrki määrittelemään:

a) sanomalehtitieteen paikan tieteiden kentässä 

b) sanomalehtitieteen käyttämän tutkimusmetodin

- Tutkimuksen kohteena sanomalehden olemus ( = aktuaalisuus, periodisuus, universaalisuus ja publisiteetti)

- Kritikoi alan tutkimusta - puuttui oma tutkimuskohde, metodi sekä tieteellinen järjestelmä

Tieteenalan myöhemmät vaiheet:

- Saksalainen sanomalehtitiede institutionalisoitui ensimmäisen maailmansodan jälkeen

- Osaksi kolmannen valtakunnan päämääriä (kiinnostus erityisesti yleisen mielipiteen muodostumista kohtaan)

- Toisen maailmansodan jälkeen tutkimus pyrki irtautumaan poliittisista kytköksistään ja suuntautumaan kohti uutta (yhdysvaltalaista) teorianmuodostusta