VIESTINNÄN OPPIHISTORIA, SYKSY 2004

Marko Ampuja

X LUENTO

KANADALAISET VIESTINTÄTEKNOLOGIATEOREETIKOT

Luennon aiheet:

1. HAROLD INNIS JA VIESTINTÄKULTTUURIEN MUUTOKSET

2. MARSHALL MCLUHAN JA MAAILMANKYLÄ

3. ARVIOINTIA 

1. HAROLD INNIS JA VIESTINTÄKULTTUURIEN MUUTOKSET

- Kanadalainen historioitsija ja taloustieteilijä

- nosti ensimmäisenä esiin kysymykseen siitä, kuinka kunkin yhteiskunnan käytettävissä olevat  viestintävälineet vaikuttavat sen luonteeseen

pääteoksia (viestinnän tutkimuksen kannalta):

                                 Empire And Communications ( 1950 )

                                 The Bias Of Communication ( 1951 )

                                 Changing Concepts Of Time ( 1952 )

- Innis luokittelee eri yhteiskuntia ja kulttuureja sen mukaan, mikä viestinnän muoto niissä on vallitsevana. Hän pitääkin viestintäteknologiaa keskeisenä muuhun teknologiaan verrattuna.

- Kulttuurikehityksessä kolme vaihetta:

                      1)   puheviestinnän vaihe     

                      2)   painoviestinnän vaihe

                      3)   sähköisen viestinnän vaihe

- TILA ja AIKA keskeisiä yhteiskuntaa määrittäviä kategorioita:

- muinainen yhteiskunta, jossa suullinen viestintä ainoa käytössä oleva viestintäväline, on tilan suhteen rajattu

- kirjoitustaito keskeinen keino säilyttää asioita ajassa (dokumentit, lakikirjat ym.)

- kirjoitustaito aina yhteydessä poliittiseen ja taloudelliseen valtaan: keino tallentaa ja välittää päätöksiä ja lakeja yhteisön eri kolkkiin

- raskaaseen materiaaliin ( savi, kivi ) tehdyt viestit lähes ikuisia (aikataso)

- kevyisiin materiaaleihin (paperi ) tehdyt viestit taas helppoja kuljettaa (tilataso)

Innis: viestimillä taipumus kontrolloida todellisuutta joko tilan tai ajan suhteen (bias of communication):

- muinaiset kulttuurit aikavinoutuneita (time-biased): jatkuvuus, tavat ja stabiili järjestys korostuivat

- painoviestintä tilavinoutunutta (space-biased): tieto ei paikkaan sidottua, viestimet ja yhteiskunnat suuntautuvat nykyhetkeen ja tulevaisuuteen

- uudet viestimet eivät silti voi välittää oraalisen tradition rikkautta.

2. MARSHALL MCLUHAN JA MAAILMANKYLÄ

- sovelsi Innisin teorioita moderneihin yhteiskuntiin ja sähköiseen viestintään

- McLuhan piti sähköisiä viestimiä uuden aikakauden määrittäjinä ja ihmisten aistimaailman muuttajina.

Pääteoksia:

                   The Mechanical Bride           (1951)

                   Gutenberg Galaxy                (1952)

Understanding Media: The Extentions Of Man, (1964) (Ihmisen uudet ulottuvuudet, suom. 1984)

- McLuhan erotteli Innisin tapaan puheeseen ja kirjoitukseen perustavat kulttuurit toisistaan

- McLuhanin mukaan kuitenkin sähköinen teknologia on muuttanut yhteiskuntien muotoa perustavasti:

ne eivät enää ole aika- tai tilavääristyneitä, sillä maailma on muuttunut "maailmankyläksi" (global village)

- jokaisella maailma olohuoneessaan

- globaalit (media)rituaalit kokoavat maailmankylän asukit yhteen

- sähköisten viestinten ansiosta oli mahdollista saavuttaa taas suullisen viestinnän yhteisöllisyys                     

- McLuhanin mukaan viestimet vaikuttivat myös ihmisaisteihin:

- hän piti medioita maailmanlaajuisena hermojärjestelmänä (vrt. Schäffle)

- viestimet laajentavat ihmisen aistien ulottuvuuksia, toimivat aistien jatkeena

- McLuhan: mediat muokkaavat ihmisen tapaa aistia maailmaa ja ihmisen kanssakäymisen muotoja

- korosti muotoa sisällön sijaan: THE MEDIUM IS THE MESSAGE ( VÄLINE ON VIESTI)

- erottelee eri mediat " kylmiin " ja " kuumiin" sen mukaan, miten ne vaikuttavat ihmisen aisteihin ja niiden laajentamiseen:

kuuma väline:                                

- runsaasti informaatiota      

- analyyttinen, lineaarinen

- säilyttää välimatkan           

- ei vaadi osallistumista

ESIM. kirjoitettu sana, radio, elokuva         

kylmä väline:

- vähän informaatiota

- ”moniaistimellinen”

- mukaansatempaava, osallistumaan

pakottava

ESIM. puhuttu sana, puhelin, televisio

3. ARVIOINTIA

- Innis ja McLuhan käsittelivät viestinnän luonnetta historiallisesti

- näkivät viestintäteknologian roolin keskeisenä yhteiskuntien muutoksessa.

- varsinkin McLuhan on edelleen ajankohtainen: "Informaatioyhteiskunta" korostaa viestintäteknologioiden merkitystä

- kritiikki: "teknologinen determinismi": viestintäteknologiateoria tekee viestimistä välineitä, joiden kehitys näyttää olevan niiden käyttäjien ulottumattomissa; teoria sulkee pois analyysistä politiikan, ihmisten toiminnan jne.

- "väline on viesti": McLuhanille väline ratkaisee ja hän ei ollut kiinnostunut sisällöistä ja viestien merkityksistä tai esimerkiksi siitä kuka välineitä hallitsee ja mikä merkitys niillä on valtasuhteiden tuottamisessa ja uusintamisessa (vrt. kulttuurintutkimus)