Luonnon ja kulttuurin moderni vastakohta ja 1700-luvun yhteiskuntafilosofia
13.1. - 20.4. ti 14 - 16 U40 sali 2
Loppukuulustelu 4.5. ti 14 - 16 U40 sali 2.
Moderni teollisuusyhteiskunta on suhtautunut luontoon kaksinaisesti. Yhtäältä se on pyrkinyt hallitsemaan luontoa tiedon ja teknologian turvin, toisaalta se on pyrkinyt ylläpitämään selkeää rajaa luonnon ja kulttuurin välillä. Tämä kaksinaisuus on ollut alusta lähtien ristiriitaista, mutta nykyaikaisessa tieteellis-teknisesti kehittyneessä yhteiskunnassa siitä on tullut kokonaan kestämätön. Luonto ja kulttuuri ovat niin moninaisin tavoin toisiinsa kietoutuneita, että ei ole mahdollista ajatella enää puhdasta luontoa tai luonnosta erkaantunutta puhdasta kulttuuria. Nykypäivän näkökulmasta 1700-luvun eurooppalainen yhteiskuntafilosofia on erityisen kiinnostavaa, koska luonnon ja kulttuurin kaksinaisuus oli tuolloin vasta kehkeytymässä samoin kuin yhteiskuntatieteetkin itsenäisinä tieteenaloina. Tällä luentosarjalla käsitellään pääasiassa 1700-luvun puolivälin paikkeilla ja sitä ennen julkaistuja tunnettuja teoksia ja ajatuksia nykyajan näkökulmasta. Miten ajateltiin yhteiskunnasta, luonnollisesta laista, yhteiskuntasopimuksesta, evoluutiosta, sosiaalisesta toiminnasta tai moraalitunteista silloin kun ajatus sosiaalisen kiteytymisestä kulttuuriin ei vielä ollut kehittynyt?
Luentosarja sopii hyvin sosiologian aine-, syventäviin ja jatko-opintoihin sekä sosiologiaa sivuaineena opiskeleville. Kurssi sisältää luennot sekä muutamia artikkeleita ja alkuperäisiä tekstejä, jotka tentitään avoimessa kuulustelussa (muistiinpanot saavat olla mukana) kurssin päätteeksi. Artikkelit löytyvät valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston kurssikansiohyllyköstä. Myös yksittäisiä luentoja voi kuunnella, jolloin suositellaan luentopassin käyttöä (saa sosiologian laitoksen kansliasta). Luentojen kuuntelu on mahdollista myös verkossa.
Kurssin laajuus: 2 ov
Hyväksytty suoritus korvaa 2 ov sosiologian tutkimusalojen I -tentissä opintojaksosta
437 (Kulttuurin tutkimus). Filosofiassa kurssin voi sisällyttää opintojakson
210 vapaavalintaiseen osaan, sekä opintojaksoihin 240 ja 330f. Muista korvaavuuksista
on neuvoteltava erikseen kuulustelijan kanssa.
Kurssin johtajana toimii prof. Pekka Sulkunen ja koordinaattorina Anu Katainen (anu.h.katainen@helsinki.fi).
Tenttiin 4.5. tuleva oheislukemisto:
Kaikki artikkelit löytyvät valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston kurssikansiohyllyköstä. Kansiossa on myös muita luentoihin liittyviä artikkeleita, joita saa mielihyvin lukea! Tentti pidetään samassa paikassa kuin luennotkin, eli metsätalon salissa 2. Aloitamme vartin yli kaksi.
HUOM! TENTISSÄ SAA OLLA MUKANA OMAT MUISTIINPANOT SEKÄ ARTIKKELIT!
Luentosarjan ohjelma:
13.1 Pekka Sulkunen: johdanto
20.1 Kari Saastamoinen: Luonnontila uuden ajan alun sopimusteorioissa.
27.1 Heikki Mikkeli: Bernard Mandeville (1670-1733) - hermostolliset sairaudet luonnon ja yhteiskunnan rajaviivalla
3.2 Timo Kaitaro: Puhuva apina ja ihmis-vuohi - luonto ja kultturi 1700-luvun ranskalaisessa materialismissa
10.2 Mari-Anne Virkkala: Taidetta luonnosta - 1700-luvun puutarha-arkkitehtuuri luonnnon ja kulttuurin välisen suhteen mallintajana
17.2 Tiina Arppe: Durkheim, Rousseau ja passiot
Luentorunko
24.2 Ei luentoa
2.3 Hannu Sivenius: Rousseau
9.3 Petri Ylikoski: David Humen naturalismi ja sosiologia
16.3 Petter Korkman: Luonto ja moraali modernissa luonnonoikeusperinteessä
Luennon tekstiversio: http://www.helsinki.fi/collegium/eng/Korkman/korkman.htm
30.3 Martina Reuter: Luonto ja kulttuuri Mary Wollstonecraftin Pohjoismaisissa kirjeissä
6.4 Erkki Kilpinen: Kant, Schiller ja toiminnan ongelma
13.4 Ei luentoa
20.4. Pekka Sulkunen: Adam Smith ja Bourdieu: mikä talous?
4.5. TENTTI