Luento 5, 23.10.2003

Työväenliikkeen internationalismi
 

”Kommunismin haamu”

• Marxin ja Engelsin globalisaatiovisio
• Kommunistinen manifesti 1848
• kapitalismi luo maailmanmarkkinat
• pääoma ja työväenluokka: kummallakaan ei isänmaata
• Marxin päätyö: kapitalismin tutkimus
• Pääoma. Poliittisen taloustieteen kritiikki (I osa 1867)
• ei Historian Teoria
• pääasiana ei taloudella selittäminen (vrt. perusta – päällysrakenne), vaan yhteiskunnan ilmiöpinnan ja olemuksen ristiriidan osoittaminen
• kapitalismi luo haudankaivajansa, työväenluokan vallankumouksellinen tehtävä

Kansainvälinen työväenliike

• Ensimmäinen internationaali (1864-1876)
• marxilaisten ja anarkistien (Mihail Bakunin) ristiriidat
• Pariisin kommuuni 1871 
• tuotanto-osuuskunnat
• itsehallinnollisen sosialismin ajatus
• Toinen internationaali (1889-1914)
• kansalliset työväenpuolueet ja ammattijärjestöt
• työväenliikkeen laajeneminen 

• ”marxismi”
• ei yhtä kuin Marxin ajattelu eikä yhtä kuin myöhempi marxismi-leninismi
• ”Sosialismin kehitys utopiasta tieteeksi” (Friedrich Engels 1880)
• Karl Kautsky ja saksalaisen sosiaalidemokratian Erfurtin ohjelma 1891
• Eduard Bernstein ja revisionismi
• sosialismin tavoite ja käytännön toiminta
• taistelu toimintaoikeuksista ja kiinnittyminen vallitseviin instituutioihin; äänioikeustavoite
• kaukotavoitteiden (sosialismi) ja lähitavoitteiden (sosiaaliset reformit) dualismi
• puoluetoiminnan (poliittisen luokkataistelun) ja ammattiyhdistystoiminnan (taloudellisen luokkataistelun) jännite
• tradeunionismi (Britannia), syndikalismi (Ranska, Italia, Espanja), vallankumouksellinen intelligentsija (Venäjä)

• ”kansalliset muodot ja kansainvälinen sisältö” luokkataistelussa (Marx ja Engels)
• ”austromarxismi”
• Itävallan sosialisteille kansallisuuskysymys erityisen keskeinen, Otto Bauer
• ihmiskunnallinen sivilisaatiovisio
• ”sosialismi vai barbaria”, Rosa Luxemburg
• sodanvastaisuus
• internationalismi vai pasifismi?
• kysymys yleislakosta keinona 

Sosiaalidemokratia ja kommunismi 

• kansainvälisen työväenliikkeen hajoaminen ensimmäisen maailmansodan alkaessa
• sitoutuminen kansallisiin sotaponnisteluihin
• sodan kestäessä ristiriidat työväenpuolueiden sisällä
• työväenliikkeen kahtiajako ensimmäisen maailmansodan jälkeen
• Venäjän vallankumous, maailmansodan loppu- ja jälkivaiheen mullistukset
• suhde demokratiaan, suhde bolsevikkivallankumoukseen
• kommunistinen etujoukkopuolue
• myös sosiaalidemokratia ”uutta”
• Kolmas internationaali eli Kommunistinen internationaali (Komintern) 1919
• Toisen internationaalin elvyttäminen reformististen sosiaalidemokraattien johdolla 

Komintern

• V.I. Lenin: ”Imperialismi kapitalismin korkeimpana vaiheena”, 1916
• Neuvosto-Venäjä ja maailmanvallankumous
• Komintern: proletaarinen maailmanpuolue ja sen kansalliset osastot
• esimerkiksi Suomen kommunistinen puolue (per. 1918)
• ”kapitalismin yleinen kriisi” ja sen eri vaiheet
• fasismi ja sosiaalifasismi (sosiaalidemokratia)
• kansanrintama
• Josef Stalinin sosialismi yhdessä maassa
• pyrkimys siirtomaiden kansallisten liikkeiden tukemiseen ja johtamiseen
• vrt. ”wilsonilais-leniniläinen ohjelma” (Eric Hobsbawm; Immanuel Wallerstein)
• Kominternin hajottaminen ”suuren isänmaallisen sodan aikana” 1943
• ”proletaarinen internationalismi” ja neuvostoblokki kylmän sodan aikana

Sosiaalidemokratian internationalismi

• Toisen internationaalin sosiaalidemokraattiset perilliset
• Sosialistinen työväeninternationaali 1923
• tappiot fasismille
• keskeisten puolueiden (Saksa, Itävalta) toimintaoikeuksien menetys
• suhde kommunisteihin 
• Espanjan sisällissota 1936-1939 
• Sosialistinen internationaali 1951
• kansainvälinen sosiaalidemokratia kylmän sodan läntisessä leirissä
• liennytyksen vaihe 1960-luvun lopulta 1970-luvun lopulle
• poliittiselta asemaltaan ja suuntautumiseltaan melko erilaisten puolueiden kansainvälisenä yhteistyöjärjestönä edelleen

• rajat ylittävän liikkuvuuden vanha historia
• työvoima, lakonmurtajat, yritykset
• eri alojen kansainvälisiä littoja 1800-luvun lopulta
• myös pohjoismainen yhteistoiminta
• ammattiyhdistystoiminnan monet ideologiat
• Kansainvälinen ammattiyhdistysliitto 1903/1913-1945
• 7,5 miljoonaa jäsentä 1913
• sosiaalidemokratiaa lähellä oleva reformistinen suunta työväenliikkeen jakautuessa
• ILO:n työntekijäryhmän koordinointi 
• Punainen ammattiyhdistysinternationaali (Profintern) 1920-1937
• kytkös Kominterniin ja Neuvostoliittoon
• Maailman Ammattiyhdistysten Liitto (MAL) 1945
• idän ja lännen ammatillisten järjestöjen laaja organisaatio
• antifasistisen taistelun yhteys
• hajoaminen kylmän sodan myötä
• 1940-luvun lopulla kommunistijohtoiseksi, Neuvostoliiton politiikkaa myötäileväksi järjestöksi
• kansainvälinen ay-liike kylmän sodan taistelukenttänä
• Vapaiden Ammattiyhdistysten Kansainvälinen Liitto (VAKL/ICFTU) 1949
• läntiset ei-kommunistiset järjestöt
• kolmannen maailman esiinnousu 
• yhdistymis- ja kokoontumisvapaus, sopimusperiaate
• globaalin talouden uudet kysymyksenasettelut
• 125 miljoonaa jäsentä 2002
• yhteistyössä eri alojen kansainvälisten liittojen kanssa