Tutkimusongelma
ja tutkimuskysymys
Paluu etusivulle
Sisällys
Tutkimusongelma
Tutkijan valinnat
Tutkimuskysymyksen
muotoileminen
Tutkimusongelma
Tutkimuksen lähtökohtana voi pitää
tutkimusongelmaa. Sen lisäksi, että me voimme perustella,
että jostain aiheesta kannattaa hankkia tietoa, meidän on
kyettävä perustelemaan aiheen tutkiminen tieteellistä
lähestymistapaa ja tieteellisiä menetelmiä hyväksi
käyttämällä. Tutkimusongelma
sisältää siten paitsi aiheen tutkimisen mielekkyyyden
perustelun, myös täsmällisemmällä tasolla
tutkimuskysymyksen (tai kysymyksiä), joihin tutkimuksessa haetaan
vastauksia. Tässä mielessä tutkimusongelman
muotoilemisella ja sen vaatimuksella pyritään myös
välttämään informaatioarvoltaan
mitättömän nollatutkimuksen tuottaminen.
Tutkimusongelman perustelussa voidaan lähteä periaatteessa
samoista asioista kuin aiheen valinnan perusteluissa eli
tutkimusongelmaa voidaan perustella ja sen muotoilua voidaan
edistää viittaamalla esimerkiksi:
- tutkimuksen teoreettiseen merkitykseen
- tutkimuksen yhteiskunnalliseen tai käytännölliseen
merkitykseen
- ongelman ratkaisun tai muuten tutkimustulosten tuottamaan uuteen
tietoon.
Yleisellä tasolla tutkimusongelmaa hahmoteltaessa kannattaa ottaa
huomioon esimerkiksi seuraavia asioita:
- Tutkimusongelman koko: tutkimusongelma on tärkeätä
asettaa kulloisenkin tutkimustavoitteen kannalta sopiviin
mittasuhteisiin, jotta pystytään todella vastaamaan
asetettuun kysymykseen. Proseminaari- ja pro gradu-vaiheen
opinnäytteissä tutkimusongelmilla on taipumus olla
huomattavasti useammin liian laajoja kuin liian suppeita.
- Yleisen ja erityisen välinen logiikka: tutkimusongelman
tulee olla johdannainen tutkimusaiheesta, ja tutkimusongelman ratkaisu
kertoo tutkimuksen lopussa jotain tutkimusaiheesta. Opiskelijoiden
töissä yleinen ongelma on se, että tutkimuksessa
vastataan johonkin muuhun kuin alkuperäiseen kysymykseen tai
muuten liu'utaan alkuperäisestä aiheesta pois.
- Muutosvalmius: tutkimus ei lähde käyntiin ilman
tutkimusongelmaa, mutta ensimmäinen tutkimusongelma on vain
poikkeuksellisissa tapauksissa lopullinen. Koska tutkimuksen muut
vaiheet ja osa-alueet, kuten aineiston hankkiminen ja
tutkimusmenetelmien valinta vaikuttavat tutkimuksen
käytännön toteutukseen, kannattaa olla valmis
tarkastelemaan tutkimusongelmaansa myös kriittisesti ja valmiina
täsmentämään ja muuttamaan sitä.
- Erot tutkimustyypeissä: erityisesti kvalitatiivisessa (ja
induktiivisesti/aineistolähtöisesti orientoituneessa)
tutkimuksessa on tyypillistä ja suotavaakin, ettei
tutkimusongelmaa lyödä liian tiukasti lukkoon liian aikaisin,
vaan aineiston analysoinnissakin ollaan vielä valmiita
tarkentamaan ja täsmentämään tai jopa uudistamaan
näkökulmaa kun taas kvantitatiivisessa (ja
deduktiivisesti/teorialähtöisesti orientoituneessa)
tutkimuksessa tutkimusongelman varhaiseen täsmälliseen
muotoiluun täytyy kiinnittää enemmän huomiota.
- Ongelmien osittaminen: usein on hyödyllistä jakaa
tutkimusongelma pääongelmiin ja osaongelmiin
täsmällisemmän kokonaisukuvan saamiseksi. Samalla
saattaa hyvinkin varsinkin opinnäytteissä paljastua,
että tutkimus onkin paljon laajempi kuin alussa oli oletettu.
Tällöin on hyvä tehdä selväksi, mihin
osaongelmiin tutkimuksessa varsinaisesti keskitytään.
Tutkijan valinnat
Kaikkineen tutkijan on siis työtä aloittaessaan hyvä
miettiä yleisellä tasolla, minkä tyyppinen
tutkimusongelma hänen tapauksessaan on muotoutumassa ja
mielekäs rakentaa. Tässä voidaan ottaa huomioon
esimerkiksi seuraavia asioita (Hirsjärvi ym. 2003, 112):
- Ongelmanasettelun taso
- kuinka täsmällisesti voin/minun kannattaa
nimetä tutkimukseni ongelman?
- miten jäsennän ongelman: johtoajatus,
pääongelma, osaongelmat?
- miten muotoilen ongelman mahdollisimman selvästi ja
ymmärrettävästi?
- Tieteenfilosofinen taso
- miten ymmärrän tutkittavan kohteen? (ontologinen
kysymys)
- miten ajattelen saavani tietoa? (epistemologinen kysymys)
- Tutkimusstrateginen taso
- millä strategialla vastaan parhaiten ongelmaani?
- mitkä vaihtoehdot tulevat kyseeseen?
- miten perustelen valintani?
- mitä aineistoa on tärkeätä
kerätä?
- Teoreettisen ymmärtämisen taso
- mitkä teoriat liittyvät aiheeseen?
- mikä suhde tutkimuksella on teoriaan
- teorian testaaminen
- teorian rakentelu
- praktinen teoria
- mitkä ovat tutkimuksen avainkäsitteet?
- miten määrittelen tutkimuksen avainkäsitteet?
- teoreettisesti
- operationaalisesti
- ym.
- onko mielekästä asettaa hypoteeseja?
- miten asetan mahdolliset hypoteesit?
Tutkimuskysymyksen
muotoileminen
Tutkimusongelma (mahdollisine pää- ja osaongelmineen) on
hyvä kyetä ainakin tutkimusta tehdessä ilmaisemaan
kysymyksen muodossa. Tämä tekee tutkimuksen
lähtökohtien tarkentamisen mahdolliseksi ja samalla antaa
hyvät edellytykset tarkistaa tutkimuksen kulussa ja lopuksi,
ollaanko todella vastaamassa/vastattu siihen kysymykseen, joka alussa
on asetettu. Keskeinen tehtävä hyvän tutkimuskysymyksen
muotoilussa
on sen esittäminen teoreettisesti relevantilla tavalla, mikä
tarkoittaa samalla koko tutkimusongelman asettamista teoreettiseen
viitekehykseen.