Tutkimusongelma ja tutkimuskysymys

Paluu etusivulle

Sisällys

Tutkimusongelma
Tutkijan valinnat
Tutkimuskysymyksen muotoileminen

Tutkimusongelma

Tutkimuksen lähtökohtana voi pitää tutkimusongelmaa. Sen lisäksi, että me voimme perustella, että jostain aiheesta kannattaa hankkia tietoa, meidän on kyettävä perustelemaan aiheen tutkiminen tieteellistä lähestymistapaa ja tieteellisiä menetelmiä hyväksi käyttämällä. Tutkimusongelma sisältää siten paitsi aiheen tutkimisen mielekkyyyden perustelun, myös täsmällisemmällä tasolla tutkimuskysymyksen (tai kysymyksiä), joihin tutkimuksessa haetaan vastauksia. Tässä mielessä tutkimusongelman muotoilemisella ja sen vaatimuksella pyritään myös välttämään informaatioarvoltaan mitättömän nollatutkimuksen tuottaminen.

Tutkimusongelman perustelussa voidaan lähteä periaatteessa samoista asioista kuin aiheen valinnan perusteluissa eli tutkimusongelmaa voidaan perustella ja sen muotoilua voidaan edistää viittaamalla esimerkiksi:
Yleisellä tasolla tutkimusongelmaa hahmoteltaessa kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi seuraavia asioita:

Tutkijan valinnat

Kaikkineen tutkijan on siis työtä aloittaessaan hyvä miettiä yleisellä tasolla, minkä tyyppinen tutkimusongelma hänen tapauksessaan on muotoutumassa ja mielekäs rakentaa. Tässä voidaan ottaa huomioon esimerkiksi seuraavia asioita (Hirsjärvi ym. 2003, 112):

Tutkimuskysymyksen muotoileminen

Tutkimusongelma (mahdollisine pää- ja osaongelmineen) on hyvä kyetä ainakin tutkimusta tehdessä ilmaisemaan kysymyksen muodossa. Tämä tekee tutkimuksen lähtökohtien tarkentamisen mahdolliseksi ja samalla antaa hyvät edellytykset tarkistaa tutkimuksen kulussa ja lopuksi, ollaanko todella vastaamassa/vastattu siihen kysymykseen, joka alussa on asetettu. Keskeinen tehtävä hyvän tutkimuskysymyksen muotoilussa on sen esittäminen teoreettisesti relevantilla tavalla, mikä tarkoittaa samalla koko tutkimusongelman asettamista teoreettiseen viitekehykseen.