Haluatko tutustua uuteen ja vallankumoukselliseen ajattelutapaan, joka muistuttaa ihmisen todellista päättelyä?
	Haluatko rakentaa helposti elämän ilmiöitä kuvaavia malleja?
	Haluatko rakentaa malleja, jotka toimivat hyvin käytännössä?
	Haluatko rakentaa malleja, jotka eivät vaadi syvällisiä matemaattisia tietoja eivätkä raskasta tietokonelaskentaa?
	Kaipaatko menetelmiä, jotka sopivat sekä luonnon- että  ihmistieteisiin?

Nämä ongelmat ratkeavat sumean logiikan avulla (fuzzy logic). Sumea logiikka korvaa kankean kaksiarvoisen logiikan ja monimutkaiset matemaattiset mallit yksinkertaisilla, ihmisen todellista päättelyä muistuttavilla kielellisillä malleilla.

Sumean logiikan sovellusalueita ovat jo robotiikka, asiantuntijajärjestelmät sekä älykkäät säätö- ja informaationtunnistusjärjestelmät. Käytännön elämässä sumeaa logiikkaa sovelletaan muun muassa teollisuudessa, kodinkoneissa, autoissa, pankkien järjestelmissä ja Internetissä. Ihmistieteissä sumealla logiikalla on hyvin lupaavat näkymät.

Tässä uudessa kirjassa esitellään sumean logiikan käyttöä älykkäiden ja helppokäyttöisten tietokonemallien rakentamisessa. Kirjassa esitellään sumean logiikan periaatteet, rakennetaan paljon luonnon- ja ihmistieteiden esimerkkimalleja ja vertaillaan perinteisiä sekä sumean logiikan malleja keskenään.

Kirja sopii lukioihin, ammattiopintoihin ja yliopistojen perusopetukseen sekä aiheesta kiinnostuneelle suurelle yleisölle. Lukija ei tarvitse peruskoulutietoa laajempaa osaamista matematiikasta tai mallinnusmenetelmistä. Kirjan oheismateriaalit, muun muassa mallinnusesimerkkien rakentaminen ja videoleikkeet, ovat löydettävissä tässä Internet-osoitteessa.

Tämän ensimmäisen yleistajuisen suomenkielisen sumean logiikan perusteoksen laatinut dosentti, FT Vesa A. Niskanen työskentelee Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksessa. Hän on sumean logiikan tutkimuksen pioneereja maailmassa, toimii alan maailmanjärjestön hallituksessa ja johtaa sumean logiikan filosofian kansainvälistä tutkijaryhmää. Hän on esiintynyt useissa sumeaa logiikkaa käsittelevissä TV-ohjelmissa.

Sisällys:

1. Sumea logiikka on tullut − oletko valmis?

2. Mitä ovat älykkäät mallit?                       

2.1. Teoria ja malli − mihin niitä tarvitaan?                

2.2. Älykkäät mallit        

3. Alussa oli epätäsmällisyys    

4. Kaksiarvologiikan nousu ja lasku         

4.1. Et voi syödä kakkua ja jättää syömättä − onko aina vain kaksi vaihtoehtoa?           

4.2. Keitetty sammakko ja kalju mies

4.3. Russell ja parturi − minne mikäkin kuuluu?

4.4. Loistava tulevaisuus takanapäin? 

5. Matematiikka − hyvä renki, mutta Huono isäntä           

5.1. Ovatko matematiikan menetelmät muita hienompia?       

5.2. Opettavainen tarina John Harrisonista

6. Tulkoon sumeus  

6.1. Miksi tarvitsemme sumeita malleja ja missä niitä käytetään?

6.2. Mitä on sumea matematiikka?           

6.3. Lasillinen vettä Bezdekin tapaan      

6.4. Sumean joukko-opin perusoperaatiot 

7. Sano se sumeasti             

8. Sumean päättelyn selvät sävelet         

8.1. Tuhannen taalan idea päättelyyn                      

8.2. Likimääräinen totuus sumeasta totuudesta   

9. Sumean mallin tekopuut                           

9.1. Matemaattinen malli − haluatko syödä keittoa haarukalla?        

9.2. Haluatko veistää kirveellä kuten kaksiarvologiikassa?     

9.3. Helpommin veistelee puukolla ja syö keittoa lusikalla           

9.4. Sumea malli tietokoneessa − laskentaa ilman kyyneliä  

9.4.1. Eläkäämme sumeassa suhteessa              

9.4.2. Päättelytemppu, ja kuinka se tehdään          

9.4.3. Kerran vielä tytöt ja pojat  

10. Helppoja sumeita perusmalleja           

10.1. Yksi syöte− ja vastemuuttuja                         

10.1.1. Kuinka pidän huoneen lämpimänä? 

10.1.2. Kuinka pitkä on auton pysähtymismatka?

10.1.2.1. Ruudukkoperiaate ja Takagi−Sugenon päättely  

10.1.2.2. Kirkko keskelle kylää − sumea ryhmittely        

10.1.2.3. Ryväsperiaate ja Takagi−Sugenon päättely

10.1.3. Maapallon väkiluku       

10.1.4. Hyvästä sikahyväksi − neurosumeat mallit   

10.2. Kun mallissa on useita syötemuuttujia            

10.2.1. Kuinka voi arvioida hampurilaisen laatua?      

10.2.2. Käännetty heiluri                                        

10.2.3. Koronlaskua       

11. Kuinka hyvä on hyvä malli?      

12. Sikahyvän tuolla puolen − viritystä vertailuaineistolla      

13. Komplekseja malleja ilman komplekseja           

14. Vielä herkkupaloja jälkiruoaksi          

14.1. Elämä on yleensä epistä ja epälineaarista       

14.2. Moniarvoloogikon elämän moninaisuus            

14.3. Täsmentävää asiaa täsmällistämisestä         

15. Saatteeksi sumeaan taivaaseen        

Lähteitä ja kirjallisuutta                              238

Asia − ja henkilöhakemisto                           240

 

Springerin kirjani "Soft computing methods in human sciences"

Vesa Niskasen kotisivulle