Sivulle "Kvalitatatiivisia tutkimustyyppejä" |
|
Toimintatutkimus
|
||||
Mitä on? |
Toimintatutkimus tarkoittaa pienimuotoista interventiota todellisen
maailman toimintaan ja myös tämän intervention vaikutuksen tutkimista.
Tutkija yrittää vaikuttaa tutkittavien todellisiin elämäntilanteisiin
osallistumalla sekä heidän tavoitteidensa asettamiseen että niihin
johtavien keinojen etsimiseen. Tutkija myös toimii tiiviisti yhdessä
ryhmän jäsenten kanssa. Samoin ryhmän jäsenet ovat keskenään
yhteistyössä. Itse asiassa toimintatutkimus käsittää kaksi
tutkimusta: alussa kartoittava survey-tutkimus ja lopussa
evaluaatiotutkimus.
Toimintatutkimuksen keskeiset vaiheet ovat
Tutkimus etenee spiraalimaisesti sisältäen suunnittelun, toiminnan, havainnoinnin ja itsearvioinnin kehiä (vrt. hermeneuttinen kehä). Toimintatutkimus on tiettyyn paikkaan sidottua ja se diagnosoi ongelman tietyissä olosuhteissa yhteydessä, ja myös pyrkii ratkaisemaan ongelman näissä samoissa olosuhteissa. Koko tutkimuksen ajan ryhmän jäsenet suorittavat itsearviointia, jossa arvioidaan eri tilanteita ja jäsenten toimintaa. Toimintatutkimus on itsekriittistä tutkimusta, jonka toimintaan osallistuvat henkilöt itse toteuttavat parantaakseen omien toimintojensa järkevyyttä tai tehokkuutta. Esim. kehitetään jonkin päiväkodin toimintoja. Toimintatutkimusta on kritisoitu siitä, että (i) se kohdistuu tiettyyn yhteyteen sidottuun erityisongelmaan, joten yleistettävyys on ongelmallista, (ii) tutkijan vaikutus tutkimuksen kulkuun voi olla liian suuri, (iii) tulosten luotettavuudessa voi olla ongelmia, (iv) tutkijan osalta tutkimustoiminnan ja manipulaation raja voi olla epäselvä, (v) on merkitykseltään hyvin rajoitettu, (vi) riippumattomia muuttujia ei pystytä kontrolloimaan (vrt. kvasi-kokeelliset asetelmat). Ks. esimerkkitutkimus (K. Vikman: Kuvionuottimenetelmän ulottuvuudet pianonsoiton alkuopetuksessa) |
|||
Täydentävää materiaalia
|
|
Sivulle "Kvalitatatiivisia tutkimustyyppejä" |