Puukellon kansi  Puukellon historiaa


Arkistojen kätköstä on kaivettu vanhoja Puukello -lehtiä kaiken kansan luettavaksi. Työ on vielä kesken, mutta sitä voitte te, osakuntalaiset ja Pohjois-Karjala -henkiset, kansalaiset edesauttaa. Käykää selailemassa tähän mennessä skannattuja Puukelloja allanäkyvien linkkien takana.

Jotta osakuntahistorian tuominen kaikkien saataville jouhevoituisi, toivomme aktiivisuutta ja innostusta kaikilta osakuntalaisilta! Pidämme lukua kävijätilastoa Puukello-lehdillä käyneistä. Lisäksi sivun alalaidassa on kaikille avoin anonyymi yleisöpalautemahdollisuus. Toivomme, että näistä molemmista kanavista arkistotoimikunta saa mahdollisimman paljon yhteydenpitoa, esim. mitä osakuntahistoriasta toivottaisiin kaikkien nähtäville ja missä muodossa. Arvostamme myös tietoja puuttuvien numeroiden saatavuudesta. On erittäin tärkeää, että jokainen käy tutustumassa ainakin johonkin esillä olevaan materiaaliin, sillä se osoittaa projektin tärkeyden! Antoisia lukuhetkiä Karjalaisen osakunnan historiassa Puukellon lehdillä! Hämmästy, innostu, ihastu!

Huom! Pdf-tiedostoja ei teknisten ongelmien vuoksi ole vielä saatavilla verkosta. Pyrimme tekemään lehdistä pdf-tiedostoja, jotka voi ladata kotikoneelle katsottavaksi tai tulostettavaksi (Adobe Reader -ohjelmassa). Pdf-tiedostot ovat suuria (n. 20-45 MB), joten niiden lataus voi kestää sekunneista minuutteihin. Tallenna pdf-tiedosto suoraan tietokoneen kovalevylle ennen tiedoston avaamista. Pdf-tiedostoja lukiessa Reader-ohjelmassa voit kuitenkin helposti muuttaa katselunäkymää suuremmaksi, jotta tekstin erottuu paremmin tai tulostaa koko lehden yhdellä kertaa. Pdf-tiedostot tulee tallentaa suoraan tietokoneen kovalevylle ennen tiedoston avaamista: paina hiiren oikealla linkin "lataa PDF" päällä ja valitse "Save Target as.." tai "Tallenna kohde levylle".

Huom! Sivustoa täydennetään työn edistyessä ja kannustavien kommenttien avustuksella.

Puukello 1959: 1 selaa HTML-lehteä

Toimentäyteisen toimintasuunnitelman ruodintaa (sisältäen mm. suunnitelmia kanteleensoiton SM-kisan ja evakkokirjoituskilvan järjestämisestä sekä värielokuvan tekemisestä Pohjois-Karjalasta mainostarkoituksiin). ”Osakunnan merkitys” jutussa pohditaan osakuntatoiminnan elvyttämistä ajan aatteettomassa ilmapiirissä. Lehdessä pohditaan täyttääkö osakunta tehtävänsä kansalaiskasvatuksen antajana. ”Hajoaako lippumme” jutussa esitellään Akseli Gallen-Kallelan suunnitteleman osakunnan lipun kehittymistä ja punamustavärin valintaa. Lehdessä esitellään mielipidetutkimus suhtautumisesta osakunnan toimintaan (kysymyksinä mm. halutaanko teeiltoja lisää muiden järjestöjen kuten ASS, VAL, Suistamo-seuran kanssa).

Puukello 1959: 2 
selaa HTML-lehteä

Edellisen numeron mielipidetutkimuksen vastaussatoa käsitellään. Vastausmäärään oltiin pettyneitä (n. 600:sta osakuntalaisesta 38 vastasi). Käy ilmi, että puolet vastaajista koki osakuntatoiminnan ajantappamisena ja puolet vakavana toimintana. Vastaajat toivoivat mm. purnaustilaisuuksia ja aatteellisia aloitteita (mm. uuskarjalaisuuden ja ”Alas alkoholi osakunnista” osalta). Hyvin suosittuna pidettiin osakunnan keskustelukerhoa. Kaj Chydenius kirjoittaa ylioppilaiden kulttuuriviikon sadosta ja antaa lukijavasteen ”Laulavan lapsen” vaatimukselle edellisessä numerossa yhteislaulun lisäämisestä siitäkin huolimatta ettei se menisi nuotilleen. Päätoimittajan uutisena mainitaan osakunnan järjestämä kirjallinen illanvietto, jossa vierailijana mm. Pentti Saarikoski.
 

Puukello 1959: 4 selaa HTML-lehteä

Lehden erikoisteemana on Karjalaisen osakunnan järjestämien Pohjois-Karjalan kulttuuri- ja taloudellisten neuvottelupäivien luennot maakunnan asiantuntijoilta. Pääkirjoituksessa otetaan kantaa siihen, että Pohjois-Karjalassa sodan vaurioiden korjaaminen ja jälleenrakennus on edelleen kesken vaikka sodasta on kulunut jo 15 vuotta. Luennoissa käsitellään maakunnan ongelmia (työttömyyttä, matalaa tulotasoa, työikäisten muuttoliikettä, infrastruktuurin jälleenrakennuksen hitautta ml. juna- ja maantieverkoston saattamista kuntoon). Teollisuutta toivottiin maakuntaan sen sijaan että sitä pidettäisiin metsäteollisuuden raaka-ainevarastona. Luennoissa esiteltiin myös Pohjois-Karjalan merkitystä Suomen kulttuurielämän kannalta. Matkailuesitelmässä mainitaan mm. että ”muualta Suomesta Ilomantsiin saapuvan matkailijan yllättää ...”

Puukello 1948: 1 selaa HTML-lehteä

O. T. Linnoila kirjoittaa etusivulla ”Käytätkö oikein opiskeluvuotesi?”. Ilman monipuolista kulttuurin ja yhteiskunnallisen toimintaan osallistumista ”syntyy sitä maaseudun omahyväistä virkamiehistöä, joka ei täytä tehtävää, minkä kansakunta on sille antanut” ja ”Ne uhraukset, joita on tehty kansan riveistä lähteneiden miesten ja naisten kouluttamiseksi ns. opintielle, ovat suureksi osaksi menneet hukkaan, kun tätä tietä kulkeneet eivät ole osanneet käyttää etsikkoaikaansa oikein...”. Lisäksi on muistokirjoitus toista auttaessa railoon hukkuneesta osakunnan ent. Kuraattorista, Lauri Hannikaisesta eli Putesta. Jutussa muistellaan ikimuistoista osakunnan matkaa in corpore Laurin johdolla kunniajäsemme Akseli Gallen-Kallelan 50-vuotispäiville hänen kotiinsa. ”Me näimme mestarin ja Sinut kuin kalevalaisina sankarihahmoina”. Kerrotaan myös, kuinka Osakuntien lähetystö oli neuvotellut venäläisen vallanpitäjän kanssa 1917 Laurin pois vankeudesta. Lehdessä on myös kuvaus mm. kesäjuhlasta Lieksassa, jossa oli osa porukasta jäänyt kyydistä vaikka ”Koko Lieksa etsi meille autoa, poliisit, tehtaan johto, Kevätniemen sahan johto ja keskusneidit. Turhaan!” Narinanurkka-palstalla moititaan juhlapuhujien aikana supiseville: ”suu kiinni vaan, vaikka täytyisi kuunnella bulgariankielistä esitystä suhteellisuusteoriasta”.

Puukello 1948: 2 selaa HTML-lehteä

Vappunumerossa on päättömän pääkirjoituksen lisäksi Veijo A. Saloheimon kirjoitus kotipitäjän kirjailijasta, Maiju Lassilasta, sekä mehevä hiihtoretkikertomus Pallastunturille. Kerrotaan tunnelmallisista iltakahvihetkistä takkatulen äärellä ”silloin soi laulu kitaran säestämänä Pallaksen ylistykseksi”. ”Kolminkertaiset eläköönhuudot säestivät meitä, kun viimeistä kertaa poistuimme olohuoneesta Pallaksen laulun laulettuamme”, niin paljon oli henkilökunta tykästynyt osakuntalaisretkikuntaan. Matkakertomus viimekesäisestä Pielisen kiertueesta jatkuu ed. numerosta. Nytkin Lieksassa kunnalliskodissa ”oli viedä joukolta hermot ja terveyden. Autoa ei saatu, vettä satoi kuin saavista ja matkaa oli 3½ km.” Josta seurauksena oli kaikille pieni ”dnuha”. ”Puhumme taas pahaa” otsikolla nimimerkki Malka kirjoittaa, että ”haluaisimme korottaa hätähuudon osakunnan ohjelmistosta melkein tyystin kadonneitten illanviettojen puolesta” Narinanurkka –palstalla naristaan otsikolla ”Tshekkoslovakian tie?” tapausta osakunnan vuosijuhlista, jossa arvoisa, ”suht. koht. edull. ulkomuodon” ja ”normaalisen kirosanavaraston” omaava miesherra kylmästi jätettiin ”ilman naisellista pöytäkumppania”. Kertomus tanskalais-suomalaisesta kv-toiminnasta, joka alkoi baarissa pilsnerin ja puolukkaporeen avustuksella ”kaksikielisesti ja yksimielisesti”. Lähetettiin yksi seurueesta hakemaan akvatiittipulloa, josta ”uskomme kansainväliseen yhteistyöhön voimistui huomattavasti”. Kerrotaan, että illan lopuksi ”leikimme vanhaa aina mielenkiintoista peliä: Yksi meistä meni piiloon ja muut arvasivat kuka on mennyt piiloon”. Lopussa on upea kuvasarja ”niitä varten, jotka eivät vielä ole suunnitelleet kesänsä viettoa”.
 

Puukello 1947: ? selaa HTML-lehteä

Lehden etusivulla painotetaan vuosijuhlan merkitystä. K. E. Olsonin vuosijuhlaesitelmästä ”Kirjaston tulevaisuudesta atomikauden aikana” esitellään otteita, joissa päivitellään kirjastojen paisumista maailmalla ja todetaan, että ”- - tarvitsemme tekniikan apua selviytyäksemme siitä. Viittaan supermikrofilmiin ja elektroniaivoihin.”. Ruodittiin ”Muistoja evakkomatkalta” kirjoituskilvan satoa, jossa oli niin liikuttavia kirjoituksia, että ”kotiseutuvaliokuntaakin niiskutti”. Juttu Raju-Antista ja hänen kahnauksistaan. Heikki Reenpää kirjoittaa otsikolla ”Osakunnan toiminnan suuntaviivoista” jossa ollaan, huolimatta opiskelun koventuneesta tahdista, ilahtuneita, että ”niin monelle ja henkisesti niin valvelutuneelle joukolle riittää harrastusta osakuntatyötä kohtaan, - siinä meidän on nähtävä eräs karjalaisen heimotunnon säilymisen vahvin tae.” Juristien palstalla kerrotaan kokouksen aiheena olleen taide. Kokouksen kuluessa ”civis Toiviainen lausui pelkäävänsä lainlukemisen vaikuttavan, se, että juristi ei esim. taulussa näe muuta kuin esineen, jota ei voi jakaa.”. Kiukkuisen miehen osastolla naristaan siitä, että Uudella pyörii ei-akateemisia, erityisesti naisia sellaisia juhlien aikaan. Lopuksi on tosikertomus Tohmajärven nimismiehen joutopapereiden joukosta pelastetuista asiakirjoista, joiden tapahtumat sivusivat Kalevalan syntyvaiheita.
 

Puukello 1947: ? selaa HTML-lehteä

Etusivulla kerrotaan, että Repola-Viipuri yhtiö olisi halukas lunastamaan yksinoikeuden Puukello –nimeen ja todetaan, että ”Kyllähän se meidän puolestamme käy, kunhan vain hinnoista sovitaan!” Juttu Karjalaisesta ylioppilasyhteiskunnasta, jossa surkutellaan että ”Karjalainen osakunta ei ole herännyt aatteettomuuden unesta”  vaikka ”karjalaisen opiskelijanuorien velvollisuudet ovat siirtolaisuuden vuoksi tavallista suuremmat”. Lehdessä esitellään kotiseutututkimuksen toimintaa, johon kuuluu mm. murteen, rakennustavan, paikannimien ja kiinteiden jäämistöjen tutkimus sekä historiallisen perimätiedon keruu. Viimekesäisen retkikunnan tulokset luovutettiin Sanakirjasäätiölle. Sivuilta löytyy verenluovutusmainos, jossa luvataan että luovuttanut henkilö ”saa lisäannoksia kansanhuollosta (6 l mainota ja 100 mk:n lihan ostoluvan)”. Esitellään osakunnan kesäkiertueen reittiä, joka on erittäin kattava. Toimituskunnan haastattelu vuosijuhlamestari Lasse Pyykösestä. Parannuskoulutusta annetaan kehoittavaan sävyyn  osakuntalaisille, jotka viimevappuna "siinä hautaussaattueessa laahautui Savolaisen osakunnan jäljessä" ilman lauluntyristystäkään "kalmanhajuisena". Nyrkki silmään osastolla Ärräpää –lukijan kiperä kommentti, että osakunnan vuosijuhlaselostus Ylioppilaslehdessä oli kaunisteltu ja tähän vastaus otsikolla ”Minä olen syyllinen”, jossa todetaan, että veli Joukahainen, joka oli luvannut uutisen vuosijuhlasta ”viipyi luvattoman kauan juhlatunnelmassaan”, joka johti siihen, että toimitus teki uutisen itse. Kiukkuisen miehen palsta eli Mörkki monologi, jossa hyh-hytellään tapaus