LUKIJALLE
Lukijoita kehotetaan tutustumaan omaa oppiainettaan koskevan osuuden lisäksi myös muiden aineiden opetustarjontaan. Mikäli muiden laitosten ohjelmasta löytyy kiinnostavaa opetusta, on kuitenkin aina syytä tarkistaa laitokselta tai suoraan opettajalta, onko osallistuminen mahdollista. Koska mahdolliset opetusohjelman muutokset eivät automaatisesti päivity tähän oppaaseen, on tärkeätä seurata myös laitosten omia verkkosivuja.Lukuvuoden 2003-2004 jatkokoulutusopas ei ilmesty paperiversiona.
SAATTEEEKSI
Seuraavat ohjeet on tarkoitettu valtiotieteellisen tiedekunnan jatko-opinnoista kiinnostuneiden ja niitä jo harjoittavien luettavaksi:
Hakeminen jatko-opiskelijaksi
Jatko-opinto-oikeutta voidaan hakea kahdesti vuodessa: hakuajat päättyvät 15.11. ja 15.5. Hakulomakkeita saa tiedekunnasta, laitosten kanslioista sekä verkko-osoitteesta www.valt.helsinki.fi/optoim/lomake/. Kaikkien hakijoiden tulee liittää hakemukseensa tutkimussuunnitelma. Muussa tiedekunnassa tai korkeakoulussa tutkinnon suorittaneiden tulee lisäksi liittää hakemukseensa todistusjäljennös siitä tutkinnosta, jonka perusteella jatko-opinto-oikeutta haetaan. Hakemukset toimitetaan valtiotieteelliseen tiedekunnan kansliaan apulaissihteeri Terhi Kulonpalolle. Eräät aineet ovat asettanut jatko-opiskelijaksi hyväksymiselle erityisehtoja, jotka hakijoiden on syytä tarkistaa ennen hakemuksen jättämistä.
Jatko-opiskelijoiden vuosittainen ilmoittautumisvelvollisuus
Jokaisen yliopiston opiskelijan tulee vuosittain, 2.5.- 15.9. välisenä aikana,ilmoittautua yliopiston neuvontatoimistoon läsnä- tai poissaolevaksi. Ne jatko-opiskelijat, jotka eivät ole ylioppilaskunnan jäseniä, voivat ilmoittautua joko puhelimitse numeroon 191 22244 tai sähköpostitse neuvonta@helsinki.fi (viestiin nimen lisäksi opiskelijanumero tai henkilötunnus). Ylioppilaskunnan jäsenet ilmoittautuvat samalla tavoin kuin perustutkinnon suorittajat.
Opiskelija, joka ei ole huolehtinut läsnä- tai poissaoloilmoituksesta määräajassa, menettää opiskeluoikeutensa. Opinto-oikeuden palauttamista tulee pyytää tiedekunnalta erityisellä lomakkeella, ja uudelleenkirjoittautumisesta peritään maksu. Lomakkeita saa apulaissihteeri Terhi Kulonpalolta.
Valtiotieteellisessä tiedekunnassa suoritettavia jatkotutkintoja ovat valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto, valtiotieteiden tohtorin tutkinto ja filosofian tohtorin tutkinto. Näistä säädetään asetuksessa yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista 245/1994 (ks. liite 1) sekä asetuksessa filosofian tohtorin tutkinnosta 1279/1991.
Jatko-opintoja koskevia säädöksiä ja määräyksiä on myös yliopistolaissa (645/1997), yliopistoasetuksessa (115/1998) sekä kanslerin vahvistamissa opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskevassa johtosäännössä ja filosofian tohtorin tutkinnon johtosäännössä.
Sosiaalityön alalla sekä digitaalisen viestinnän alalla voidaan suorittaa erikoistumiskoulutusta sisältävä lisensiaatin tutkinto ('ammatillinen lisensiaatin tutkinto'). Tällaista lisensiaatin tutkintoa ja siihen johtavaa koulutusta varten on omat ohjeensa, ja käsillä olevan oppaan määräykset ja ohjeet koskevat sitä vain osittain.
Oikeus jatko-opintojen harjoittamiseen valtiotieteellisessä tiedekunnassa on niillä maisterin tai lisensiaatin tai näitä vastaavan muun tutkinnon suorittaneilla, joille valtiotieteellinen tiedekunta on hakemuksesta myöntänyt opiskeluoikeuden jatkotutkintojen suorittamiseksi.
Tämän yleisen vaatimuksen lisäksi jatko-opintojen aloittamisen edellytyksenä on hyvin tai erinomaisin tiedoin suoritetut syventävät opinnot jatkotutkinnon pääaineessa tai pääaineeseen rinnastettavassa oppiaineessa. Oppiaineiden opetussuunnitelmissa voidaan opintojen aloittamiselle asettaa myös muita ehtoja.
Pääaineen laitoksen esimies tai hänen määräämänsä opettaja päättää oppiaineen rinnastamisesta sekä jatko-opintojen aloittamiseen riittävien tietojen osoittamisesta silloin, kun jatko-opinto-oikeuden hakija ei täytä asetettuja ehtoja.
Valtiotieteellinen tiedekunta voi perustellusta syystä myöntää oikeuden filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseen henkilölle, joka on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon tai tasoltaan vastaavan tutkinnon ulkomaisessa korkeakoulussa tai jolla tiedekunta muuten toteaa olevan ylempää korkeakoulututkintoa tai vastaavaa ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettua tutkintoa vastaavat tiedot ja valmiudet. Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamisoikeutta pyydetään kirjallisesti viimeistään silloin, kun väitöskirjakäsikirjoitus jätetään tiedekuntaan esitarkastusta varten. Mikäli jatkokoulutukseen hakevan tutkimusala on edustettuna myös muussa Helsingin yliopiston tiedekunnassa, varataan tälle tiedekunnalle mahdollisuus antaa lausuntonsa asiasta ennen kuin suoritusoikeuden myöntämisestä päätetään.
Jatko-opinto-oikeuksia myönnetään kahdesti vuodessa siten, että hakuajat päättyvät 15.5. ja 15.11. Näistä hakuajoista voidaan kuitenkin poiketa, mikäli hakemuksen kiireelliseen käsittelyyn on erityisiä perusteita.
Valtiotieteelliseen tiedekuntaan jätettävään hakemukseen (hakulomake) tulee liittää alustava tutkimussuunnitelma lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa varten. Suunnitelman perusteella jatko-opiskelijaksi hyväksytylle määrätään vastaava ohjaaja.
Tilastotieteeseen hakevien tulee liittää hakemukseensa myös opintosuunnitelma, toisin sanoen suunnitelma jatkotutkintoa varten suoritettavista pääaineen opinnoista ja mahdollisista sivuaineopinnoista. Muut voivat esittää opintosuunnitelman myöhemmin. Se esitetään pääaineen laitoksen esimiehen tai hänen määräämänsä opettajan hyväksyttäväksi laitoksessa sovittavalla tavalla.
Muualla kuin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneiden tulee lisäksi liittää hakemukseen todistusjäljennös aikaisemmin suoritetusta tutkinnosta.
Ks. myös tämän oppaan saatetta.
Jokaisen yliopiston opiskelijan on lukuvuosittain huolehdittava läsnä- tai poissaoloilmoituksesta opiskelijarekisteriin (ks. selitystä). Jatko-opiskelijat voivat itse päättää kuulumisesta ylioppilaskuntaan.
Tutkintoja ja muita opintosuorituksia voidaan kirjata suoritusrekisteriin ainoastaan sellaisina lukukausina, jolloin läsnäoloilmoitus on voimassa.
Jatko-opiskelijaksi hyväksytyn on lisäksi ilmoittauduttava pääaineensa laitokselle opintoja aloittaessaan ja tämän jälkeen vuosittain laitoksen ohjeiden mukaisesti.
Valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoa varten vaaditaan:
1. syventävät opinnot yhdessä tiedekunnan oppiaineessa, joka on tutkinnon pääaine, tai näihin rinnastettavat opinnot,
2. lisensiaatintutkimus, joka osoittaa kykyä käyttää tieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja jonka tiedekunta hyväksyy, sekä
3. jatko-opintoja pääaineessa ja näitä tukevia muita opintoja yhteensä vähintään 60 opintopistettä tai 35 opintoviikkoa siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
Kohdan 3. opinnoiksi voidaan hyväksyä aikaisempaan tutkintoon sisältyviä opintosuorituksia, mikäli ne ovat syventäviä opintoja.
Valtiotieteiden tohtorin tutkintoa varten vaaditaan:
1. valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto tai muu tähän rinnastettava lisensiaatin tutkinto tai lisensiaatin tutkinnon vaatimusten kohta 3. ja
2. väitöskirja, jonka tiedekuntaneuvosto julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy.
Jatkokoulutusta ovat
1. laitosten järjestämät tai opetusohjelmaansa sisällyttämät, jatkokoulutukseksi ilmoitetut seminaarit, luennot ja kurssit sekä muu mahdollinen opetus,
2. tieteenalalla valtakunnallisesti järjestetyt jatkokoulutustilaisuudet silloin, kun tieteenalaa tiedekunnassa edustava laitos on osallisena tällaisessa yhteistoiminnassa,
3. tiedekunnassa tai tiedekunnan ulkopuolella järjestettävät kotimaiset tai ulkomaiset seminaarit, kurssit ja muut koulutustilaisuudet, jotka kullakin laitoksella jatkokoulutuksesta vastaava opettaja hyväksyy jatkokoulutukseksi.
Laitosten opetussuunnitelmissa määrätään jatkokoulutusseminaariin osallistumisesta, tutkimussuunnitelman käsittelystä seminaarissa sekä jatkotutkintokuulustelusta ja sen pakollisuudesta. Kuulustelu tai sen osa voidaan suorittaa tiedekuntatentin yhteydessä pidettävänä kuulusteluna tai jatkokoulutuksesta vastaavan opettajan harkinnan mukaan jatkokoulutukseksi hyväksyttyinä luentoina, kursseina tai muina opintoina.
Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa kykyä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa oman alansa tieteellisiä tutkimusmenetelmiä.
Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus myös samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus. Yhteenvedossa on esitettävä lisensiaatintutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus niissä on osoitettavissa. Tutkimuksen tekijä on velvollinen esittämään tiedekunnalle selvityksen yhteisjulkaisuihin sisältyvän työnsä itsenäisestä osuudesta. Hyväksyttävänä selvityksenä pidetään yhteisjulkaisujen muiden tekijöiden allekirjoittamaa selvitystä. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään tarkastettavaksi.
Lisensiaatintutkimukseen on liitettävä tiivistelmä, joka laaditaan valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston antamien ohjeiden mukaisesti. (Ohjeet ovat tämän oppaan liitteenä 2.)
Tarkastajien määräämistä ja tarkastusta varten tutkielma tulee jättää tiedekuntaan apulaissihteerille neljänä kappaleena. Tarkastettavaksi jätettävien lisensiaatintutkimusten ulkoasun tulee vastata pro gradu -tutkielman ulkoasusta annettuja ohjeita.
Lisensiaatintutkimuksen arviointia varten tiedekunnan dekaani määrää vähintään kaksi tarkastajaa, joiden tulee olla tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittaneita. Tarkastajien on annettava kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen perusteltu kirjallinen arvostelulausunto, joka sisältää arvosanaehdotuksen. Tutkimuksen arvostelee tiedekuntaneuvosto.
Lisensiaatintutkimuksesta annetaan arvosana samalla, kun se hyväksytään. Hyväksyttävää tutkimusta arvosteltaessa käytetään arvosana-asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur.
Annetut lausunnot toimitetaan tutkimuksen tekijälle samanaikaisesti kuin tiedekuntaneuvoston jäsenille. Samalla tutkimuksen tekijälle ilmoitetaan, milloin tutkimuksesta annettuja lausuntoja ensi kerran käsitellään tiedekuntaneuvostossa.
Tutkimuksen tekijällä on oikeus esittää tiedekuntaneuvostolle vastineensa tarkastajien lausunnoista. Hänen on ilmoitettava vastineen antamisesta tiedekuntaan ennen sitä kokousta, jossa tutkimuksesta annetut lausunnot ovat ensi kertaa esillä. Vastine on jätettävä kahden viikon kuluessa asian ensimmäisestä käsittelystä.
Opiskelija voi ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua pyytää, että opintosuorituksen arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa.
Lisensiaatintutkimuksensa arvosteluun tyytymätön tekijä voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunta voi palauttaa arvostelun tiedekuntaneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi.
1 §
Väitöskirjan määritelmä
Väitöskirja on tieteellinen, itsenäiseen tutkimukseen perustuva aikaisemmin julkaisematon monografia tai artikkeliväitöskirja. Artikkeliväitöskirjan tulee sisältää vähintään kolme samaa ongelma-aluetta käsittelevää tieteellistä artikkelia ja niiden yhteenvedon. Artikkelit voivat olla tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia. Artikkeleihin voi sisältyä yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus niistä osoitetaan ja tekijän kokonaispanos vastaa vähintään kolmea itsenäistä artikkelia.
Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa.
2 §
Väitöskirjan kieli
Väitöskirja voidaan julkaista suomen, ruotsin tai englannin kielellä tai tiedekunnan suostumuksella muulla kielellä.
Käsikirjoituksen kielen tulee olla sama kuin väitöskirjan.
3 §
Väitöskirjan tiivistelmä
Väitöskirjaan sisältyy tiivistelmä, joka laaditaan valtiotieteellisen kirjaston antamien erillisten ohjeiden mukaisesti. (Ohjeet ovat tämän oppaan liitteenä 2.)
4 §
Väitöskirjan esitarkastus
Pyytäessään tiedekunnalta väittelylupaa väitöskirjan tekijän on jätettävä väitöskirjan käsikirjoitus kahtena kappaleena tiedekunnan apulaissihteerille.
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjan käsikirjoitukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, jotka valitaan ensi sijassa tiedekunnan ulkopuolelta. Esitarkastajaksi määrättävillä tulee olla dosentin pätevyys tai tohtorin tutkinto ja erikoisasiantuntemusta väitöskirjan alueelta. Väitöskirjan pääasiallinen ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana.
Tieto esitarkastajiksi esitetyistä toimitetaan tiedekuntaneuvoston jäsenille ja väitöskirjan tekijälle samanaikaisesti. Mikäli väitöskirjan tekijä on tyytymätön esitykseen, hänen on ilmoitettava tästä siihen kokoukseen mennessä, jossa asiaa käsitellään. Esitarkastajien valinta siirretään tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen, jota varten väitöskirjan tekijän on kirjallisesti perusteltava tyytymättömyytensä. Tämä kirjallinen vastine tulee jättää tiedekuntaan viikon kuluessa siirtämispäätöksestä.
Esitarkastajien tulee antaa perusteltu kirjallinen lausuntonsa väitöskirjan käsikirjoituksesta tiedekuntaneuvostolle kolmen kuukauden kuluessa, ellei väittelijän kanssa ole ajasta muuta sovittu. Lausunnossa voidaan esittää väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä, mutta ei ehdollista päätöstä.
Mikäli esitarkastusta ei joko esitarkastajien välisten näkemyserojen tai työssä havaittujen puutteellisuuksien vuoksi voida määräajassa tai esitarkastajien ja väitöskirjan tekijän välillä sovitun kohtuullisen pituisen lisäajan kuluessa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väitöskirjantekijä halua viedä asiaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Tiedekunnan dekaanille on ilmoitettava esitarkastuksen jatkumisesta yli tiedekuntaneuvoston määräämän ajankohdan.
Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työn pääasiallinen ohjaaja tai muu aineen professori puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä.
Tiedekunta voi pyytää erillisen lausunnon käsikirjoituksen kieliasusta.
5 §
Väitöskirjan aineisto
Väitöskirjan tekijän tulee pyynnöstä järjestää esitarkastajille tilaisuus perehtyä siihen aineistoon, johon väitöskirjatutkimus perustuu.
6 §
Väittelyluvan myöntäminen
Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä.
Esitarkastajien lausunnot väittelyluvan myöntämistä varten toimitetaan tiedekuntaneuvoston jäsenille ja väitöskirjan tekijälle samanaikaisesti.
Mikäli väittelijä haluaa antaa vastineen esitarkastajien lausunnosta, väittelyluvan myöntämistä koskeva asia siirtyy tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. Kirjallinen vastine tulee jättää tiedekuntaan viikon kuluessa siirtämispäätöksestä.
7 §
Väitöskirjan toimittaminen julkiseen jakeluun
Väittelyluvan saatuaan väittelijän on huolehdittava siitä, että väitöskirja, joko painettuna tai muussa muodossa julkaistuna, on julkisesti saatavilla ennen julkista tarkastamista.
Väitöskirjaa on pidettävä julkisesti saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen julkista tarkastusta. Dekaani voi kirjallisesta hakemuksesta lyhentää tätä aikaa vähintään viiteen päivään.
Maksutta yliopistolle luovutettavien väitöskirjan kappaleiden määrä on 84. (Jos väitöskirja julkaistaan myös elekronisesti, luovutettavien painettujen kappaleiden määrä on pienempi. Katso tarkemmin luovutettavia kappaleita koskevaa jakeluohjetta tämän oppaan liitteenä 3.)
8 §
Väitöskirjan nimiölehti
Väitöskirjan nimiölehdeltä tai nimiölehdeltä ja siihen liitetyltä lisälehdeltä yhteisesti tulee ilmetä bibliografisten tietojen (kirjoittajan nimi, teoksen nimi, kustantaja, painopaikka ja painovuosi) lisäksi, että teos on väitöskirja, sekä väittelyluvan myöntänyt tiedekunta, väitöksen aika, väitöksen paikka ja väittelijän oppiarvo(t).
9 §
Väitöskirjan julkisen tarkastamisen valmistelu
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla on dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Vastaväittäjät valitaan ensi sijassa tiedekunnan ulkopuolelta. Oman tiedekunnan ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä. Väitöskirjan pääasiallinen ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä.
Tieto vastaväittäjäksi esitetyistä toimitetaan tiedekuntaneuvoston jäsenille ja väittelijälle samanaikaisesti. Mikäli väittelijä on tyytymätön esitykseen, hänen on ilmoitettava tästä siihen kokoukseen mennessä, jossa asiaa käsitellään. Vastaväittäjien valinta siirretään tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen, jota varten väittelijän on kirjallisesti perusteltava tyytymättömyytensä. Tämä kirjallinen vastine tulee jättää tiedekuntaan viikon kuluessa siirtämispäätöksestä.
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professorin, jonka oppiaineeseen väitöskirja lähinnä kuuluu.
Väittelijä sopii väitöstilaisuuden ajankohdasta kustoksen ja vastaväittäjän kanssa sekä varaa salin (tilavaraus puh. 191 24500). Väittelijän tulee myös toimittaa yliopiston viestintäosastoon tiedote väitöksestään viimeistään kolmea viikkoa ennen väitöstilaisuutta. (Tiedotteesta tarkemmin tämän oppaan liitteessä 2.)
10 §
Väitöstilaisuuden kieli
Kustos määrää etukäteen väitöstilaisuuden kielen kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Kielenä tulee olla joko suomi tai ruotsi, taikka se kieli, jolla väitöskirja on laadittu. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.
11 §
Väitöskirjan julkinen tarkastaminen
Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria), minkä jälkeen tiedekuntaneuvoston määräämä vastaväittäjä esittää omat huomautuksensa väitöskirjasta. Tämä tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Sen jälkeen muutkin läsnäolijat voivat käydä tieteellistä keskustelua väitöskirjasta. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia. (Tilaisuutta koskevia muita ohjeita voi katsoa esimerkiksi yliopiston viestintäosaston www-sivuilta.)
12 §
Väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu
Vastaväittäjän tulee kuuden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntaneuvostolle perusteltu arvostelulausunto väitöskirjasta. Vastaväittäjän tulee lausunnossaan esittää väitöskirjan hylkäämistä tai hyväksymistä ehdottamallaan arvosanalla. Artikkeliväitöskirjan arvostelussa noudatetaan 15 §:ssä annettuja ohjeita.
Väitöskirjan arvostelee tiedekuntaneuvosto.
Vastaväittäjä tekee esityksen väitöskirjan arvosanasta neuvoteltuaan siitä väitöstä varten asetetun arvosanalautakunnan kanssa. Lautakuntaan kuuluvat kustos, esitarkastajat sekä, mikäli mahdollista, yksi lisäjäsen. Kustoksen tehtävänä on huolehtia, että tarvittavat neuvottelut on käyty. Väitöskirjan arvostelussa otetaan huomioon myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa.
Vastaväittäjän lausunto väitöskirjasta lähetetään samanaikaisesti tiedekunnan jäsenille ja väittelijälle vähintään viisi päivää ennen asian käsittelyä tai väittelijän suostumuksella myöhemmin.
Mikäli lausunto on hylkäävä tai mikäli väittelijä siihen kokoukseen mennessä, jossa asiaa ensi kertaa käsitellään, ilmoittaa tyytymättömyytensä esitettyyn arviointiin, siirtyy väitöskirjan hyväksymistä koskeva asia tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. Samoin siirretään asian käsittelyä, jos joku tiedekunnan jäsen ehdottaa väitöskirjan hylkäämistä kirjallisesti perustellen.
Asian jatkokäsittelyä varten väittelijä on oikeutettu esittämään kirjallisen vastineen, joka tulee jättää tiedekuntaan kahden viikon kuluessa siirtämispäätöksestä.
13 §
Väitöskirjasta annettavat arvosanat
Arvosanoina hyväksytystä väitöskirjasta käytetään seuraavia: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur.
14 §
Väitöskirjan arvostelun johdosta tehty muistutus
Väittelijä, joka on tyytymätön väitöskirjan arvostelua koskevaan tiedekuntaneuvoston päätökseen, voi pyytää siihen oikaisua kirjallisesti opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunta voi palauttaa arvostelun tiedekuntaneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi.
15 §
Artikkeliväitöskirjaa koskevat erityismääräykset
Artikkeliväitöskirjaksi tarkoitettujen artikkelien ja yhteenvedon tulee käsitellä yhtenäistä tieteellistä ongelmakokonaisuutta siten, että väittelijän oma kokonaispanos vastaa väitöskirjan vaatimuksia. Jokaisen artikkelin tulee sisältää uusia tuloksia tai näkökohtia.
Yhteenvedossa on esitettävä väitöskirjan tieteellinen ongelma ja tutkimuksen tavoitteet sekä katsaus menetelmiin, aineistoihin ja tutkimustuloksiin.
Vaikka artikkelien tulee ensisijaisesti perustua väittelijän omaan tutkimustyöhön, myös yhteisjulkaisut voidaan hyväksyä artikkeliväitöskirjan osiksi, jos väittelijällä on niissä selvästi osoitettu itsenäinen osuus. Tämän toteamiseksi on hänen väittelylupaa pyytäessään esitettävä hyväksyttävä kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisussa.
Väittelylupaa varten väittelijän on esitettävä tiedekunnalle väitöskirjaksi aikomansa artikkelit ja niiden yhteenveto kahtena kappaleena.
Esitarkastajien tulee lausunnoissaan arvioida, muodostavatko artikkelit ja yhteenveto kokonaisuuden, jota voidaan julkisesti puolustaa väitöskirjana, sekä ehdottaa väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä. Artikkelit tulee arvioida myös sisällöllisesti, vaikka ne olisivat aikaisemmin ilmestyneet arviointimenettelyä noudattavissa tieteellisissä julkaisuissa.
Julkista tarkastamista varten artikkeliväitöskirjan artikkeleja sekä yhteenvetoja sidotaan yhteen vähintään 30 kappaletta. Loput yliopistolle luovutettavista 84 kappaleesta voivat olla yhteenvetoja. (Jakeluohje on tämän oppaan liitteenä 3.)
16 §
Määräysten voimaantulo
Määräykset tulevat voimaan 1.8.2002
Todistuksen suoritetusta jatkotutkinnosta myöntää dekaani. Tätä varten tutkittavan tulee toimittaa apulaissihteerille opintorekisteriote tai muu jatkotutkintokuulustelusta vastanneen professorin (tai opettajan) vahvistama ilmoitus jatko-opintojen suorittamisesta.
Tutkintotodistus annetaan sopimuksen mukaan joko publiikissa tai todistuksen voi noutaa erikseen ilmoitettavana päivänä tiedekunnan kansliasta. Ajankohdat ilmenevät liitteestä 4.
Lisensiaatin tutkintotodistukseen merkitään pääaine ja jatko-opintojen arvostelu, lisensiaatintutkimuksen aihe sekä lisensiaatintutkimuksesta annettu arvosana.
Jatko-opintojen arvostelussa käytetään asteikkoa tyydyttävät, hyvät, erinomaiset tiedot. Arvosanaa annettaessa ei oteta huomioon lisensiaatintutkimuksesta annettua arvosanaa.
Todistukseen ei merkitä opintoviikkomääriä.
Valtiotieteiden tohtorin tutkintotodistukseen merkitään väitöskirjan nimi ja väitöskirjasta annettu arvosana.
Väitöskirjaa arvosteltaessa käytetään arvosana-asteikkoa: approbatur, lubenter, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur.
Kansantaloustieteen jatko-opiskelijaksi voi hakea, mikäli on suorittanut maisterin tutkintoon sisältyvät kansantaloustieteen opinnot pääaineena arvosanalla "hyvät tiedot" tai "erinomaiset tiedot" ja mikäli tutkinnon suorittamisesta on kulunut vähemmän kuin viisi vuotta. Tätä vanhemmat tiedot katsotaan vanhentuneiksi.
Jos opinnot ovat vanhentuneet, opiskelijan on erillisessä kuulustelussa osoitettava hallitsevansa kansantaloustieteen syventävien opintojen keskeiset mikro- ja makrotalousteoriat vähintään hyvin tiedoin, ennen kuin hän voi hakea lupaa suorittaa alan jatko-opintoja. Erikseen järjestettävässä kuulustelussa tentitään seuraava kirjallisuus:
Gravelle H & Rees R: Microeconomics (2nd ed.), luvut 1-4, 5C, 6-12, 14-15 ja 17-19;
Jones C I: Introduction to Economic Growth (2nd ed.);
Romer D: Advanced Macroeconomics (2nd ed.), luvut 4,5,6,9,10 ja 2B (part B).
Kuulusteluun voi osallistua marras- tai huhtikuun tiedekuntatenteissä. Huom.! Tiedekuntatenttiin on erikseen ilmoittauduttava viimeistään 10 päivää ennen tenttiä tenttikuorta käyttäen.
Hyväksyminen jatko-opiskelijaksi tapahtuu hakemusten perusteella. Syksystä 2005 alkaen hakijan on ilmoitettava jo hakemuksessa, kuka on hänen ohjaajansa. Ohjaaja voi olla laitoksen professori tai muu laitoksen hyväksymä henkilö. Hakemukset käsitellään lukukausittain. Käsittelyä varten ne on jätettävä valtiotieteelliselle tiedekunnalle 15.11. tai 15.5. mennessä.
Jatko-opiskelijoiden tulee vuosittain ilmoittautua Helsingin yliopistoon joko läsnä- tai poissaolevaksi 15.9. mennessä. Jatko-opiskelijaksi hyväksyttyjen on vuosittain ilmoittauduttava myös kansantaloustieteen laitokseen syyskuun puoliväliin mennessä.
Ilmoittautumislomakkeita saa laitoksen kansliasta.
Kansantaloustieteen jatkokoulutus liittyy läheisesti valtakunnalliseen jatkokoulutusohjelmaan (KAVA), joka tarjoaa sekä kurssiopetusta että seminaarityöskentelyä. Kursseille sekä opinnäytetyötään valmisteleville tarkoitettuihin workshop-ryhmiin päästäkseen laitoksen jatko-opiskelijoiden on ilmoittauduttava myös valtakunnalliseen ohjelmaan. Ilmoittautuminen KAVA:aan on voimassa lukuvuoden kerrallaan, ja ilmoittautua voi lukukausien alussa. Yhteystiedot ovat kansantaloustieteen osuuden lopussa.
1. Syventävät opinnot kansantaloustieteessä (ks. ed. edellytykset jatko-opintoihin).
2. Matematiikan A-oppimäärä (16 ov) sekä 11 opintoviikkoa tilastotieteen perusopintojen vaihtoehdosta I.
3. Jatkokoulutuskuulustelu, 20 ov: jatkokoulutuskurssit (14 ov) ja aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin kahden lukukauden ajan (6 ov).
4. Sivuaineen syventäviä opintoja ilman tutkielmaa tai määrätyt lisäopinnot (vaatimukset jäljempänä), yhteensä vähintään 15 ov.
5. Lisensiaatintutkimus/väitöskirja.
Tohtorintutkintoon voidaan edetä suoraan tekemättä lisensiaatintutkimusta. Muutoin tohtorin tutkinnon vaatimukset ovat samat kuin lisensiaatin tutkinnossa.
Huom.! Seminaariin tultaessa on resurssien allokaation teorian sekä makrotalousteorian jatkokoulutusjaksot on oltava suoritettuina. Empiiriseen opinnäytetyöhön tähtäävältä vaaditaan myös riittävät tiedot ekonometriassa. Seminaariin hyväksytyksi tuleminen edellyttää lisäksi, että opiskelija laatii tutkielmasuunnitelman (enintään 3-4 sivua), jonka laitoksen kaksi professoria käsittelee. Hyväksytty tutkielmasuunnitelma oikeuttaa osallistumaan seminaariin.
Kirjallisuus sopimuksen mukaan esim. yksi seuraavista vaihtoehdoista. Tentittävästä teoksesta on sovittava henkilökohtaisesti kuulustelijan vastaanotolla etukäteen. Kohdan voi suorittaa myös esseellä kuulustelijan kanssa erikseen sovittaessa.
Kirjallisuus: Smith A: The Wealth of Nations; Ricardo D: Principles of Political Economy and Taxation; Walras L: Elements of Pure Economics; Marshall A: Principles of Economics; Wicksell K: Föreläsningar i nationalekonomi (engl. Lectures on Political Economy); Keynes J M: The General Theory of Employment, Interest and Money.
Kuulustelut: Syys- ja tammikuussa, professori Loikkanen .
Kirjallisuus sopimuksen mukaan esim.: Mathias P & Davis J A (eds.): The First Industrial Revolutions, Grafts N & Tonniolo G: Economic Growth in Europe since 1945, luvut 1-6, 8-9, 15-16 ja 18. Kuulustelu: toukokuussa, professori Koskela.
Huom.! Jaksojen L5 ja L6 yhteenlaskettu opintoviikkomäärä tulee olla 10 opintoviikkoa.
Opintojakso voidaan suorittaa neljällä eri tavalla a-d:
a) KAVA-ohjelman ekonometrian jatkokoulutuskurssi tai mikäli opiskelija ei hyväksyttävästä syystä ole voinut osallistua eo. kurssille hän voi tenttiä seuraavan kirjallisuuden: Hayashi F: Econometrics, luvut 1-4 ja 6-7.
b) Ekonometrian tilastolliset perusteet (ks. kansantaloustieteen syventävien opintojen vaatimukset kohta E1).
c) Kohtien E2.2a ja E2.3a suoritukset esim. aikasarja-analyysista.
d) Opiskelijan suuntautumista tukevat ekonometrian tai tilastotieteen 4-5 ov:n valinnanvaraiset suoritukset (aikasarja-analyysi, ekonometria, otanta, monimuuttujamenetelmät yms.).
Sopimuksen mukaan jakso voidaan korvata myös Helsingin kauppakorkeakoulujen talousmatematiikan syventävien tai jatko-opintojen soveltuvilla kursseilla. Tällöin vastaavuuksista on sovittava ekonometrian professorin kanssa.
Kuulustelut: loka- ja helmikuussa, professori Vartia.
Huom.! Jaksojen L5 ja L6 yhteenlaskettu opintoviikkomäärä tulee olla 10 opintoviikkoa.
Sopimuksen mukaan esimerkiksi seuraavilta aloilta:
kirjallisuus: Myles G O: Public Economics, luvut 3-12. Kuulustelu: huhtikuussa, professori Koskela .
kirjallisuus: kaksi teosta seuraavista:
Hausman D M: The Inexact and Separate Science of Economics,
Marchi N & Blaug M (eds.): Appraising Economic Theories, luvut 1-6, 10-12 ja 15-16,
Langlois R N (ed.): Economics as a Process: Essays in the New Institutional Economics,
Henderson W & Dudley-Evans T & Backhouse R (eds.): Economics and Language,
Wong S: The Foundations of Paul Samuelson's Revealed Preference Theory: A Study by the Method of Rational Reconstruction.
Kuulustelut: loka- ja huhtikuussa, professori Vartia .
kirjallisuus:
Clark C: Mathematical Bioeconomics (2nd ed.), luvut 1-5 ja 8-9 tai
Conrad J R & Clark C W: Natural Resource Economics.
Kuulustelu: huhtikuussa, professori Koskela .
kirjallisuus: joko
Kansainvälisen kaupan teoria, 2 ov:
Helpman E & Krugman P R: Trade Policy and Market Structure;
Helpman E & Krugman P R: Market Structure and Foreign Trade, luku 6 tai
Valuuttakurssien määräytyminen, 2 ov
Krugman P R: Currencies and Crises (ei liitteitä),
Murshed S M: Macroeconomics for Open Economies.
Kuulustelut: marras- ja toukokuussa, professori Mikkola .
kirjallisuus:
Stiglitz J E: Whither Socialism?,
Amsden A & Kochanowicz J & Taylor L: Market Meets Its Match.
Kuulustelut: marras- ja toukokuussa, professori Mikkola .
kirjallisuus: joko
Investointiteoria, 2 ov: Dixit A K & Pindyck R S: Investment Under Uncertainty tai
Rahoitusteoria, 2 ov: Huang C & Litzenberger R H: Foundations for Financial Economics, luvut 1-9 tai
Pankkiteoria, 2 ov: Freixas X & Rochet J C: Microeconomics of Banking,
Kuulustelut: marras- ja toukokuussa, professori Kultti .
kirjallisuus: joko
2 ov:n vaihtoehto: Tirole J: The Theory of Industrial Organization, Part I tai
4 ov:n vaihtoehto: Tirole J: The Theory of Industrial Organization.
Kuulustelut: syys- ja tammikuussa, professori Kanniainen .
kirjallisuus: esim. artikkeleita kokoelmasta Handbook of Labor Economics, Vol. 3A, 3B ja 3C (sovittava erikseen kuulustelijan kanssa) tai
Pissarides C A: Equilibrium Unemployment Theory (2nd ed.).
Kuulustelu: tammikuussa, professori Koskela .
a) Epästationaaristen aikasarjojen analyysi, 3 ov, edeltävät opinnot: E2.2a/L1.3g, kirjallisuus: Hamilton J: Time Series Analysis, luvut 7-8 ja 15-17 tai
b) Erityiskysymyksiä, 2 ov, edeltävät opinnot: E2.2a/L1.3g, kirjallisuus: Hamilton J: Time Series Analysis, luvut 6, 14 ja 21-22 tai
c) Moniulotteisten aikasarjojen analyysi, 5 ov, edeltävät opinnot: E2.2a/L1.3 g ja E2.3a/L6.9a; jakso tentitään tilastotieteen laitokselle tai
d) Rahoitusaikasarjojen analyysi, 5 ov, edeltävät opinnot: kohtia E2.2a/L1.3g suositellaan; kirjallisuus: Franses P H & van Dijk D: Non-Linear Time-Series Models in Empirical Finance; jakso tentitään tilastotieteen laitokselle tai
e) Makroekonometrian metodologia, 5 ov, edeltävät opinnot: kohtia L6.9a-c suositellaan, kirjallisuus: Favero C: Applied Macroeconomics.
Kuulustelut: kohdat a, b ja e syys- ja tammikuussa, professori Vartia .
kirjallisuus: Barro R J & Sala-i-Martin X: Economic Growth, luvut 1-6 sekä 10-12, Gabisch G & Lorenz H-W: Business Cycle Theory (2nd ed.), soveltuvin osin (sovittava erikseen kuulustelijan kanssa).
Kuulustelut: loka- ja helmikuussa, professori Palokangas .
kirjallisuus: joko
Rahateoria ja rahapolitiikka, 2 ov, Walsh C: Monetary Theory and Policy tai
Odotukset ja oppimisdynamiikka, 2 ov, Evans G & Honkapohja S: Learning and Expectations in Macroeconomics tai
Työmarkkinat ja makrokehitys, 2 ov, Palokangas T: Labour Unions, Public Policy and Economic Growth.
Kuulustelut: loka- ja helmikuussa, professori Palokangas .
kirjallisuus: Arthur B W & Durlauf S N & Lane D A (eds): The Economy as an Evolving Complex System, Vol. II, 1997, artikkelit:1-12.
Kuulustelut: loka- ja helmikuussa, professori Kultti .
kirjallisuus: Shimko D C: Finance in Continuous Time: A Primer, luvut 1 ja 3; Merton R C: Continuous Time Finance, sopimuksen mukaan esim. luvut 3, 5 ja 15 tai pari-kolme artikkelia sopimuksen mukaan.
Kuulustelut: marras- ja huhtikuussa, professori Kanniainen .
kirjallisuus: Fujita M & Krugman P & Venables A J: The Spatial Economy: Cities, Regions and International Trade.
Kuulustelut: marras- ja huhtikuussa, professori Loikkanen .
kirjallisuus: Roemer J E: Theories of Distributive Justice tai Kolm S-C: Modern Theories of Justice, ei osaa IV.
Kuulustelut: marras- ja huhtikuussa: professori Kanniainen .
Tohtorintutkintoon voidaan edetä suoraan tekemättä lisensiaatintutkimusta. Muutoin tohtorin tutkinnon vaatimukset ovat samat kuin lisensiaatin tutkinnossa. Katso tarkemmin tämän oppaan alkuosan jatkotutkintomääräyksiä ja ohjeita.
Huom.! Kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma (KAVA) järjestää mm. mikrotalousteorian kurssin - opintojakso L1.1., 5 OV (70802) - ja makrotalousteorian kurssin - opintojakso L1.2., 5 OV (70803) - alkaen syyslukukaudella alustavasti viikolla 38. Kurssit jatkuvat myös kevätlukukaudella. Näistä kursseista sekä muusta KAVAn opetuksesta katso tarkemmin http://www.valt.helsinki.fi/fppe/.
pitää yliopistonlehtori Heikki Kauppi. Luentoja ja harjoituksia (yht. 30 t): 16.9. - 31.10. ti 10-12 ja pe 10-13, paikka: U35 huone 215 (2. krs). Ennakkoilmoittautuminen kurssille 12.9.2003 mennessä laitoksen kansliaan.
Kurssin hyväksytty suorittaminen vastaa opintojaksoa L1.3c., 2 OV (70823) tai L1.4., 2 OV (70810). Sen tavoitteena on perehtyä numeeristen menetelmien perusteisiin ja käyttöön erityisesti makrotaloustieteessä. Kurssilla käsitellään mm. stokastista dynaamista ohjelmointia ja dynaamisten talouksien tasapainotilojen ratkaisemista numeerisesti. Sovelluksissa tarkastellaan mm. epätäydellisten markkinoiden malleja, joissa yksittäisten taloudenpitäjien tulot eivät ole vakuutettuja. Tietokoneharjoitukset (Matlab-ohjelmistolla) ovat tärkeä osa kurssia.
Kirjallisuus: Judd K (1998): Numerical Methods in Economics, MIT Press; Ljunqvist L & Sargent T (2000): Recursive Macroeconomic Theory.
kokoontuu laitoksen professorien johtamana to 16-18. Ensimmäinen kokoontuminen syyslukukaudella on 11.9. U37 sh 4 ja kevätlukukaudella 15.1. Arkadiankatu 7 sh 2. Huom.! Seminaariin tultaessa on jatko-opintojen resurssien allokaation teoria ja makrotalousteoria oltava suoritettuina. Empiiriseen opinnäytetyöhön tähtäävältä vaaditaan lisäksi riittävät tiedot ekonometriassa. Seminaariin hyväksytyksi tuleminen edellyttää lisäksi, että opiskelija laatii tutkielmasuunnitelman (enintään 3-4 sivua), jonka laitoksen kaksi professoria käsittelee. Suunnitelma on jätettävä professori Klaus Kultille syyslukukaudella viimeistään 5.9. tai kevätlukukaudella 9.1. Hyväksytty tutkielmasuunnitelma oikeuttaa osallistumaan seminaariin.
luennoi professori Yrjö Vartia 16.9. - 18.12. ti 14-16 U37 sh 4 ja to 14-16 U38 B 107. Harjoituksista ilmoitetaan tarkemmin luennoilla. Kurssin hyväksytty suorittaminen vastaa opintojaksoa L5 (4 ov, 70853).
(32 t) pidetään kevätlukukaudella 2004. Kurssin hyväksytty suorittaminen vastaa opintojaksoa L6.1 (2 ov, 70861). Kurssista tiedotetaan tarkemmin kevätlukukauden alussa laitoksen verkkosivuilla.
luennoi professori Anne Mikkola 15.3. - 7.4. ma ja ke 10-12 PR sali 10. Kurssin hyväksytty suorittaminen vastaa opintojaksoa L6.4b (2 ov, 70874).
pitää professori Vesa Kanniainen 15.9. - 8.12. ma 12-14 PR sali 6. Kurssin hyväksytty suorittaminen vastaa opintojaksoa L6.6b (2 ov, 70877).
kokoontuu pe 14-16, joka toinen viikko, paikkana syyslukukaudella U37 sh 4 ja kevätlukukaudella Arkadiankatu 7 sh 1. Ohjelmasta tiedotetaan erikseen.
(sosiaalipolitiikka, sosiologia ja kansantaloustiede) kokoontuu ti 16-18 sosiaalipolitiikan laitoksessa, Wariksenpesä, 3. krs. Ensimmäinen kokoontuminen on 23.9.2003. Seminaaria johtavat professorit Anne Haila , Heikki A. Loikkanen ja Tapani Valkonen.
Kansantaloustieteen laitos
Postiosoite syyslukukaudella: PL 54 (Unioninkatu 37), 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Telekopio: 191 24877;
http://www.valt.helsinki.fi/katal/ Sähköposti: econ@helsinki.fiKanslian aukioloaika: ma-pe klo 10-12 ja 14-15
Laitoksen johtaja, professori Vesa Kanniainen , puh. 191 24875
Jatkokoulutusyhdyshenkilö, professori Klaus Kultti , puh. 191 24892, ma 13-14
Amanuenssi Ritva Teräväinen, puh. 191 24897, ma-to 13-14
Huom.! Laitos muuttaa marraskuun aikana Arkadiankatu 7:ään (postiosoite PL 17). Kaikki puhelinnumerot tulevat muuttumaan. Muutosta tiedotetaan tarkemmin syyslukukauden aikana laitoksen verkkosivuilla.Kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma, KAVA
Postiosoite syyslukukaudella: PL 54 (Snellmaninkatu 14 A), 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Telekopio: 191 24932;
http://www.valt.helsinki.fi/fppe/KAVAn johtaja Mikko Leppämäki , puh. 191 24954
Amanuenssi Ulla Strömberg , puh. 191 24958
Toimistosihteeri Jenni Rytkönen , puh. 191 24959
Huom.! Myös KAVA muuttaa Arkadiankatu 7:ään, ja yllä mainitut puhelinnumerot tulevat muuttumaan.
Jatkokoulutus koostuu itsenäisestä tutkimustyöstä lisensiaatintutkimuksen ja/tai tohtorin väitöskirjan muodossa ja sitä tukevasta opetuksesta ja ohjauksesta. Jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä vähintään hyvin tiedoin kehitysmaatutkimus pääaineena valmistunut tai muuten vastaavan tason saavuttanut. Pro gradu-tutkielman vähimmäisarvosanan on pääsääntöisesti oltava cum laude approbatur. Tohtorin tutkintoon voidaan edetä suoraan tekemättä lisensiaatintutkimusta. Väitöskirjaa lukuun ottamatta tohtorin tutkinnon vaatimukset ovat samat kuin lisensiaatin tutkinnon. Opinnäytetyön ohella kehitysmaatutkimuksessa vaaditaan jatko-opintoja vähintään 35 ov.
Jatko-opiskelijaksi ottamisessa noudatetaan valtiotieteellisen tiedekunnan jatkokoulutusta koskevia hakuaikoja ja muita määräyksiä. Hyväksymispäätöksen tekee valtiotieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijoiden valintalautakunta laitoksen esimiehen annettua asiasta lausuntonsa. Muusta osallistumisesta jatkokoulutustilaisuuksiin tulee sopia laitoksen esimiehen kanssa.
1. Syventävät opinnot kehitysmaatutkimuksessa. Mikäli jatko-opiskelijalla ei ole ollut kehitysmaatutkimus pääaineena, hän joutuu yleensä täydentämään opintojaan. Täydentävien opintojen laajuus ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon hakijan koko perus- ja täydennyskoulutus sekä mahdollinen julkaisutoiminta. Täydentävien opintojen tarve ratkaistaan jatko-opinto-oikeutta myönnettäessä, mutta niiden täsmällisestä määrästä ja sisällöstä sovitaan opinto-oikeuden myöntämisen jälkeen. Lisäopintojen määrä on pääsääntöisesti enintään 15 opintoviikkoa. Nämä opinnot suoritetaan laitoksen professorin kanssa sovittavalla tavalla ennen jatkokoulutusohjelman (35 opintoviikkoa) aloittamista.
2. Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin kolmen lukukauden ajan (6 ov).
3. Vähintään 10 ja enintään 23 opintoviikon syventävät opinnot laitoksen hyväksymässä sivuaineessa.
4. Kehitysmaatutkimuksen jatkokoulutusopintoja siten, että kohtiin 2-5 kuuluvien opintojen kokonaislaajuus on vähintään 35 opintoviikkoa. Opintoina voidaan sopimuksen mukaan käyttää syventävien opintojen valinnaisia kohtia essee- tai tenttimuotoisesti, koti- ja ulkomaisia jatkokoulutus- ja tutkijakursseja sekä kansainvälisiin ja kotimaisiin tieteellisiin konferensseihin laadittavia esitelmiä ja muita julkaisuja.
5. Jatkotutkintokuulustelu (6 ov, vapaaehtoinen). Tentin tarkoituksena on saattaa ajan tasalle opiskelijan tiedot kehitysmaatutkimuksen keskeisistä teoreettisista kysymyksistä. Se on tarkoitettu niille, joilla ei ole ollut kehitysmaatutkimus maisterintutkinnon pääaineena tai joilla ei muuten ole vaadittavia tietoja. Kuulusteltavat teokset sovitaan laitoksen professorin kanssa.
6. Lisensiaatintutkimus tai tohtorin väitöskirja.
Mondays 22.9.-1.12. 2003 and 26.1.-3.5.2004 at 18-20, U38 F205. Professor Juhani Koponen
Kehitysmaatutkimuksen laitos osallistuu yhteistyössä muiden Helsingin yliopiston laitosten kanssa kehitysmaa-aiheisten jatko-opintojen ohjaukseen ja jatkokoulutuskurssien järjestämiseen. Laitos koordinoi kehitysmaatutkimuksen Devestu-tutkijakoulua.
Professori Juhani Koponen, puh. 191 24 265, vastaanotto ti 12-14 tai sopimuksen mukaan, sähköposti: jkoponen@valt.helsinki.fi
Assistentti Timo Kyllönen, puh. 191 24 263, vastaanotto ti 12-14, sähköposti: timo.kyllonen@helsinki.fi.
Kehitysmaatutkimuksen laitos
PL 59 (Unioninkatu 38 E)
FIN-00014 Helsingin yliopisto
puh. 191 24 251
telekopio 191 24 255
http://www.valt.helsinki.fi/kmi
Jatko-opiskelijaksi pääsyn edellytyksenä vaaditaan hyvin tai erinomaisin tiedoin suoritetut syventävät opinnot käytännöllisessä filosofiassa tai siihen rinnastettavassa oppiaineessa ja vähintään cum laude approbatur -arvosanalla hyväksytty pro gradu -tutkielma tai muutoin osoitetut vastaavat tiedot.
Jatko-opinto-oikeuden hakeminen ja jatko-opiskelijan vuosittainen ilmoittautumisvelvollisuus: ks. tämän oppaan saatetta.
Jatko-opinnot voidaan suorittaa joko käytännöllisen filosofian laitoksen yleisten tutkintovaatimusten mukaan tai filosofian valtakunnallisen tutkijakoulun tutkintovaatimusten mukaisesti. Filosofian tutkijakoulu on valtakunnallinen suomalaisten filosofian laitosten ja yksiköiden yhteistyöhanke, jonka puitteissa opiskelijat perehtyvät syvällisesti filosofian eri osa-alueisiin ja suorittavat tohtorin tutkinnon neljän vuoden kuluessa. Tutkielmien ohjaus ja opetus järjestetään korkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Lisätietoja saa amanuenssilta sekä tutkijakoulun sihteeriltä.
1) Osallistuminen jatkokoulutusseminaareihin kolmen lukukauden ajan, yhteensä 9 opintoviikkoa.
2) Jatkotutkintokuulustelu väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen aiheesta. Kuulustelussa edellytetään teosten perusteellista hallitsemista. Vastaavien luentojen suorittamista voidaan sopimuksen mukaan käyttää osasuorituksena.
3) Käytännöllisen filosofian jatko-opintoja ja näitä tukevia muita opintoja aineen professorin hyväksymän opintosuunnitelman mukaisesti siten, että kohtien 1-3 opinnot ovat yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.
4) Lisensiaatintutkimus ja/tai väitöskirja.
Filosofian tutkijakoulussa tohtorin tutkintoon kuuluu väitöskirjan lisäksi jatko-opintoja vähintään 40 opintoviikkoa. Sivuaineen opintoja ei edellytetä, vaan opinnot koostuvat filosofian jatko-opinnoista sekä mahdollisista alan yleisopinnoista seuraavasti:
1) Osallistuminen jatkokoulutusseminaariin kolmen lukukauden ajan, yhteensä 9 opintoviikkoa.
2) Jatkotutkintokuulustelu väitöskirjan aiheesta, noin 4 opintoviikkoa.
3) Vähintään 16 opintoviikkoa filosofian jatko-opintoja siten, että jokaiselta seuraavalta osa-alueelta (a-c) suoritetaan vähintään 4 opintoviikkoa.
a) logiikka, formaalit menetelmät ja niiden sovellukset, epistemologia, metafysiikka (ontologia), tieteenfilosofia, tieteentutkimus
b) etiikka, yhteiskuntafilosofia, estetiikka
c) filosofian historia, nykyajan filosofia, soveltava filosofia.
4) Väitöskirja.
Vapaavalintaisiin opintoihin opiskelija voi sisällyttää filosofian jatko-opintoja oman kiinnostuksensa mukaan. Lisäksi tutkintoon voidaan hyväksyä tiedekunnan yleisiä jatko-opintoja, kuitenkin enintään 10 opintoviikkoa. Tällaisia yleisopintoja voivat olla esimerkiksi korkeakoulupedagogiikkaan tai tieteelliseen kommunikaatioon liittyvät kurssit.
Jatkokoulutuksesta vastaava opettaja lukuvuonna 2003-2004 on professori Heta Gylling. Merkinnät opinnoista pyydetään amanuenssi Tuula Pietilältä .
Käytännöllisen filosofian jatko-opinnoiksi käyvät ohjaajan kanssa sovitut, dosenttien tai professoreiden luennoimat syventävien opintojen erikoiskurssit sekä erityisesti valtakunnallisesti tai ulkomailla järjestettävä jatkokoulutus sopimuksen mukaan. Filosofian tutkijakoulun valtakunnallisesta opetustarjonnasta ilmoitetaan tutkijakoulun kotisivulla: http://www.helsinki.fi/filosofia/tutkijakoulu.htm. Lisätietoja saa tutkijakoulun sihteeriltä Aki Lehtiseltä.
Käytännöllisen filosofian laitos on mukana myös Pohjoismaisessa filosofian jatkokoulutusohjelmassa. Pohjoismaisen jatkokoulutusohjelman kurssit järjestetään periodiopetuksena ja opetusta on yleensä 4-5 tuntia päivässä. Opetuksesta tiedotetaan tutkijakoulun sivulta (linkki edellä).
Alla oleva lista laitoksen opetuksesta on kesältä 2003. Tarkista mahdolliset muutokset laitoksen kotisivulta: http://www.helsinki.fi/filosofia/opetus.htm
Tutkijaseminaari
Filosofian tutkijaseminaari kokoontuu syksyllä ja keväällä to 16-18 S20A sh 222. Ohjelmasta
ilmoitetaan erikseen laitoksen ilmoitustaululla sekä tutkijaseminaarin kotisivulla. Seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille.
Käytännöllisen filosofian seminaari (Kf410)
Seminaarissa esitetään pro gradu tai jatko-opintojen tutkimuksen aihepiiristä laadittu esitelmä. Seminaari järjestetään kahdessa ryhmässä:1) Professori Heta Gyllingin ryhmä kokoontuu to 16-18 S20A sh 244 18.9. ja alustavasti 9.10.-18.12.
2) Professori Mikko Salmelan ryhmä kokoontuu yhteisen järjestäytymistilaisuuden lisäksi ti 4.11. klo 16-18, sekä viikolla 50, tarkemmasta aikataulusta sovitaan myöhemmin. Seminaariin on ilmoittauduttava viimeistään ma 15.9. laitoksen kansliaan. Seminaariryhmien yhteinen ilmoittautumis- ja järjestäytymistilaisuus on to 18.9. klo 16-18 S20A sh 244. Tilaisuudessa päätetään ryhmien kokoonpano sekä kokoontumisaikataulu. Strength and weakness of the New Wittgensteinians
periodically 9.9., 11.9.-19.9. each day 10-13 V20 sr 12, Alberto Emiliani.
On Leviathan
periodically Oct 8-15 daily 9-11 and 12-14 S20A sr 244, Martin Bertman. NB! Registration by Sept 22 to: tuula.pietila@helsinki.fi
Dialektiikan historia
pe 14-16 S20A ls 334D, Vesa Oittinen, 19.9.-24.10. ja 7.11.-28.11.
Artikkeliseminaari tunteiden filosofian nykykeskustelusta
ti 12-14 S20A sh 359, Mikko Salmela, 16.9.-16.12.
Selected Problems of Applied Ethics
periodically in Oct 1-7 daily 9-11 and 12-15 S20A sr 244, Uwe Czaniera & Dagmar Borchers (University of Bayreuth). NB! Registration by Sept 15 to: tuula.pietila@helsinki.fi
Tieteen etiikka
ke 16-18 S20A ls 334D, Heta Gylling, 24.9.-17.9.
Sodan filosofiaa
ma 18-20 U40 sali 4, Aki Huhtinen, 15.9.-15.12.
Liike-elämän arvot ja etiikka
ma 9-12 F33 sali 10, Leena Vilkka, 15.9.-20.10., 3.11.-10.11.
Ympäristöpolitiikan filosofiasta
Seminaari kokoontuu syyslukukaudella Olli Loukolan, Marjukka Laakson ja Simo Kyllösen
johdolla. Lisätietoja elokuussa.
Foucault
to 10-13 V20 sh 2 ja pe 10-12 P607, Kristian Klockars, 11.9.-24.10.
Politiska samfund och praktiskt förnuft
on 12-14 och to 10-12 S20A sr 222, Kristian Klockars, 29.10.-11.12.
Foucault’sta Kristevaan – kysymyksiä vallasta
periodimaisesti lokakuussa, Heidi Liehu. Seminaarin kuvaus viikolla 36 laitoksen ilmoitustaululla
ja verkossa. Ilmoittautumiset opettajan postilokeroon laitoksella viimeistään 10.9., lista
hyväksytyistä ilmoitustaululla 11.9., järjestäytymiskokous pe 12.9. klo 14-16 istunnot ma-pe
14-16, 3.10.-17.10. F33 sali 11.
Husserlin fenomenologian idea
ti 8-10 S20A sh 222, Juha Himanka, 16.9.-16.12. (ei 28.10.).
Yhteiskuntatutkimus ja filosofia - dialogi
ma 18-20 U35 ls 1, Petri Ylikoski ja Keijo Rahkonen, 15.9.-15.12.
Aika-tietoisuus Husserlista Daintoniin
ti-pe 10-16 P367, Paavo Pylkkänen, 30.9.-3.10.
Self-Awareness
periodically in Oct 20-24 Mon-Fri 10-13 and 14-16, place as follows:
20.10. 10-13 and 14-16 P721
21.10. 10-13 P721 and 14-16 P222
22.10. 10-13 P721 and 14-16 P307
23.10. 10-13 and 14-16 P376
24.10. 10-13 and 14-16 P721.
Prof. Dan Zahavi (University of Copenhagen).
Tieto elämänmuotona - tietoteoriaa á la Wittgenstein
to 14-16 S20A sh 359, André Maury, 18.9.-4.12.
Fenomenologia ja kriitikot – gradu- ja lukuseminaari
pe 10-12, Sara Heinämaa, 26.9.-14.11. (ei 1.11.)
Huom. Täsmennyksiä kevään ohjelmaan joulukuusta lähtien http://www.helsinki.fi/filosofia/opetus.htm#kevat2004
Marxin filosofia
pe 14-16 S20A sh 359, Vesa Oittinen, 16.1.-27.2. ja 12.3.-26.3.
1900-luvun suomalaista käytännöllistä filosofiaa
ke 12-15 S20A ls 334, Mikko Salmela, alkaa 21.1.
Moderni arvoteoria
ke ja to 10-12 S20A ls 359, Olli Loukola, alkaa 7.4.-19.5.
Classical and Contemporary Issues in Philosophical Bioethics
periodically in April 13-16 daily from 10-15 S20A sr 244, Matti Häyry and Tuija Takala.
Preregistration by Jan 31 to: tuija.takala@helsinki.fi
Oletko eläin?
to 12-14 S20A ls 334D ja pe 12-14 S20A sh 359, Mikko Yrjönsuuri, luennot 11.3.-22.4.,
loppukuulustelu 23.4., uusinta 7.5. sama aika ja paikka.
Kokemuksesta
ti 8-10 S20A sh 222, Juha Himanka, 20.1.-27.4. (ei 2.3.)
Democracy
Tue 12-14 and Wed 10-12 S20A sr 359, Kristian Klockars, 20.1.-25.2.
Eino Kaila ja synteettinen luonnonfilosofia
periodiopetuksena 12.-13.2. ja 26.-27.2. to-pe 10-16 P720, Paavo Pylkkänen.
Tieteellisen ajattelun historia
Arto Siitonen, tarkemmat tiedot syyslukukauden aikana.
The Myth of the Given
periodically in Jan 12-23 each day 14-17 V20 sr 12, Alberto Emiliani.
Proof Theory
Tue 10-12 Main Building Aud XVI, Sara Negri, 20.1.-24.2. and 9.3.-6.4.
Exercises in Proof Theory: Tue 13-15 Main Building Aud X, Raul Hakli, 27.1.-30.3.
Merkitys ja ymmärtäminen
ti 14-16 S20A sh 359, Panu Raatikainen, 20.1.-24.2. ja 9.3.-6.4., loppukuulustelu 20.4., uusinta
4.5. sama aika ja paikka.
Ympäristöfilosofian perusteet
ma 9-12 F33 aud XIV, Leena Vilkka, 19.1.-23.2., 8.3.-15.3.
Käytännöllisen filosofian laitos
Käyntiosoite: Siltavuorenpenger 20 A, 2. kerros
Postiosoite: PL 9 (Siltavuorenpenger 20 A), 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Puhelin: vaihde 1911
Telefax: 191 29273
Kotisivu: www.valt.helsinki.fi/filosofia/kfilo/kfilo.htm
Henkilökunnan kotisivut löytyvät sivulta: http://www.helsinki.fi/filosofia/kfilo/kfhenk.htm.
Toimisto
Osastosihteeri Karolina Kokko-Uusitalo , ti-to 12-13 huone 249, puh. 191 29272, karolina.kokko-uusitalo@helsinki.fi
Amanuenssi Tuula Pietilä, vastaanotto lukukausien aikana ti-to 12-13, huone 249, puh. 191 29344, tuula.pietila@helsinki.fi
Professorit
Airaksinen, Timo, laitoksen johtaja, professori (etiikka ja yhteiskuntafilosofia), vastaanotto ti 15-16, huone 262, puh. 191 29289 - virkavapaa 1.10.2003 lähtien - timo.airaksinen@helsinki.fi
Gylling, Heta, professori (soveltava filosofia), laitoksen johtaja 1.10. alkaen, vastaanotto to 15-16, huone 261, puh. 191 29288, heta.gylling@helsinki.fi
Salmela, Mikko, vs. professori 1.10. alkaen (etiikka ja yhteiskuntafilosofia), vastaanotto ti 15-16, puh. 191 29298 mikko.salmela@helsinki.fi
Siitonen Arto, vs. professori 1.9. alkaen (yhteiskuntatieteiden metodiikka), vastaanotto ma 14-16, puh. 191 29274 arto.siitonen@helsinki.fi
Tuomela, Raimo, professori (yhteiskuntatieteiden metodiikka), virkavapaa lukuvuonna 2003-2004
Dosentit ja tutkijat
Laitoksen dosentit ja tutkijat ohjaavat myös jatko-opiskelijoita sopimuksen mukaan. Yhteystiedot löytyvät laitoksen opetusmonisteesta ja laitoksen kotisivulta: http://www.helsinki.fi/filosofia/kfilo/kfhenk.htm
Jatko-opinto-oikeutta haetaan tiedekunnalta. Hakuajat selviävät jatkokoulutusoppaasta, opinto-oppaan osasta II sekä tiedekunnan verkkosivulta.
Jatko-opintoja suunnittelevan on ensi vaiheessa hakeuduttava oppiaineen professorin puheille. Tutkimuksen aiheesta ja muusta jatko-opinto-ohjelmasta sovitaan professorin kanssa ennen kuin hakemus siihen liittyvine opinto- ja tutkimussuunnitelmineen jätetään tiedekunnalle. Häneltä saa myös tarkempia tietoja laitoksella käynnissä olevista tutkimusprojekteista ja tutkijakouluista, joissa poliittinen historia on edustettuna, sekä jatko-opintojen rahoittamisesta ja mahdollisuuksista suorittaa niitä ulkomailla.
Poliittisen historian jatko-opinto-oikeutta puolletaan yleensä vain hakijalle, joka on saanut pro gradu -tutkielmastaan vähintään arvosanan cum laude approbatur tai sivuaineen tutkielmastaan vähintään arvosanan 2. Erityistapauksissa voidaan puoltaa alemman arvosanan saaneen hakemusta, jos oppiaineen professori katsoo, että hakijalla on esitetyn tutkimussuunnitelman ja muiden ansioiden perusteella edellytykset menestyksellisiin jatko-opintoihin. Lisätietoja antavat poliittisen historian professorit.
Jatko-opintoja harjoittavien tulee kunkin lukuvuoden alussa ilmoittautua työnohjaajalle ja esittää kirjallisesti, missä vaiheessa oma tutkimus ja muut jatko-opinnot ovat.
1. Syventävät opinnot poliittisessa historiassa.
Muista historia-aineista valmistuneiden suorittamat syventävät opinnot rinnastetaan poliittisen historian syventäviin opintoihin. Muista pääaineista valmistuneiden on suoritettava poliittisen historian syventävät opinnot mukaan luettuna sivuaineen tutkielma, ei kuitenkaan työharjoittelua eikä harjoitusaineita.
2. Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin (6 ov) (72422-1)
Seminaarissa on esitettävä vähintään kaksi esitelmää ja oltava kaksi kertaa opponenttina. Ensimmäinen seminaaripaperi, jossa tutkimustehtävä esitellään ja perustellaan, on esitettävä ensimmäisenä jatko-opintovuonna. Toinen esitetään mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kohdan 4 esseet on suoritettu.
3. Jatkokoulutustentit (6 ov)
Suoritustapa: tiedekuntatentti; teoksista sovitaan ohjaavan professorin kanssa.
a) Perehtyminen oman tutkimuksen kannalta relevanttiin metodologiseen kirjallisuuteen (3 ov) (72420-7)
b) Perehtyminen oman tutkimuksen kannalta relevanttiin tutkimuskirjallisuuteen (3 ov) (72421-4)
4. Tutkimustehtävän hahmottaminen (6 ov) (72425-2)
Suoritustapa: Kirjoitetaan ohjaavalle professorille seuraavat kolme noin 15 sivun mittaista esseetä
a) Aikaisemman tutkimuksen esittely ja kritiikki oman tutkimustehtävän perusteluna (2 ov) (72426-9)
b) Oman tutkimuksen lähdeaineiston kokonaiskartoitus ja erityisongelmat (2 ov) (72427-6)
c) 'Minun metodini' eli 'miten aion ratkaista tutkimustehtäväni' (2 ov) (72428-3)
Esseet on mahdollista esitellä teemaryhmässä.
Tutkintovaatimusten kohtien 2-4 suoritukset arvostellaan. Arvosteluperusteita selostetaan oppiaineen verkkosivuilla.
5. Poliittisen historian jatko-opintoja (18 ov) (72424-5)
Suoritustavat:
- Syventäviä opintoja jollakin omia jatko-opintoja tukevalla tieteenalalla tai vastaavia opintoja ulkomailla
- Tieteellinen julkaisutoiminta
- Esitelmöinti koti- ja ulkomaisissa tieteellisissä konferensseissa, seminaareissa ja tutkijakoulujen järjestämissä tilaisuuksissa
- Raportointi osallistumisesta edellä mainittuihin tilaisuuksiin ilman omaa esitelmää
- Osallistuminen jatkokoulutusseminaarin yhteydessä toimiviin teemaryhmiin
- Akateeminen opetustyö
Korvauksista sovitaan kaikissa tapauksissa ohjaavan professorin kanssa. Oppiaineen verkkosivuilla on tarkempia ohjeita erityyppisten suoritusten korvaavuuksista.
6. Lisensiaatintutkimus tai väitöskirja
Väitöskirja on mahdollista kirjoittaa ilman lisensiaatintutkimusta. Muut jatko-opintovaatimukset (36 ov) ovat molemmissa tapauksissa samat.
Ennen kuin jatko-opiskelijoiksi hakeutuvat jättävät hakemuksensa tiedekuntaan, heidän on käytävä keskustelemassa tutkimussuunnitelmastaan professori Seppo Hentilän tai professori Pauli Kettusen kanssa. Seminaari kokoontuu keskiviikkoisin klo 18-20 poliittisen historian seminaarihuoneessa erikseen lähetettävän kutsun mukaisesti. Jatkokoulutusseminaarin kokoonkutsuja on assistentti Pilvi Torsti. Lisätietoa jatkokoulutuksesta on poliittisen historian kotisivulla osoitteessa http://www.valt.helsinki.fi/yhis/polhis/opetus/jatkotutkintovaatimukset.html/
Seminaarin yhteydessä toimii teemaryhmiä, joissa samoista aihepiireistä työtään tekevät jatko-opiskelijat voivat esittää työpapereitaan ja perehtyä teemasta käytyyn teoreettiseen keskusteluun. Tietoa teemaryhmistä saa kotisivulta tai ottamalla yhteyttä assistentti Pilvi Torstiin.
Professori Seppo Hentilä, puh. 191 24936, vastaanotto ti 16.15 -17.45 (ajanvaraus kansliasta, puh. 191 24935/ Marjo Marin)
Professori Pauli Kettunen, puh. 191 24941, vastaanotto to 16-17.30 (ajanvaraus kansliasta, puh. 191 24935/Marjo Marin)
Assistentti Pilvi Torsti, puh. 191 24937, pilvi.torsti@helsinki.fi.
Jatko-opintojen aloittamisen edellytyksenä on hyvin tai erinomaisin tiedoin suoritetut syventävät opinnot sosiaalipolitiikassa, sosiaalityössä tai niihin rinnastettavassa pääaineessa. Pro gradu-tutkielman arvosana magna cum laude approbatur on hyvä näyttö opinto-oikeuden saamiseksi, mutta sen voi saada hyvän tutkimussuunnitelman nojalla alhaisemmallakin arvosanalla.
Jatko-opinto-oikeutta sosiaalipolitiikkaan ja sosiaalityöhön voidaan hakea kahdesti vuodessa: hakuajat päättyvät 15.11. ja 15.5. Hakemukset toimitetaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan apulaissihteeri Terhi Kulonpalolle . Hakemuksen liitteeksi kaikkien hakijoiden on toimitettava tutkimussuunnitelma. Muussa tiedekunnassa tai korkeakoulussa tutkinnon suorittaneiden on toimitettava tutkimussuunnitelman lisäksi myös todistusjäljennös siitä tutkinnosta, jonka perusteella jatko-opinto-oikeutta anotaan. Hakulomakkeita ja lisätietoja saa laitoksen kansliasta.
Jatko-opiskelijoiden on perustutkinto-opiskelijoiden tapaan ilmoittauduttava läsnä- tai poissaoleviksi opiskelijoiksi yliopiston neuvontatoimistoon kunkin lukuvuoden alussa, lukuvuodelle 2003-2004 ilmoittaudutaan 2.5.-15.9. välisenä aikana. Huom. opiskelija, joka ei ilmoittaudu 15.9. mennessä menettää opiskeluoikeutensa (yliopistoasetus A115/98 ja rehtorin päätös 69/98). Tämän jälkeen opiskelijan pitää anoa opiskeluoikeutta tiedekunnastaan erillisellä lomakkeella. Lisäksi opiskelija joutuu maksamaan uudelleenkirjoittautumismaksun.
1. Syventävät opinnot sosiaalipolitiikassa.
2. Jatkotutkintokuulustelu (ks. alla; 6 ov).
3. Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutus- ja/tai tutkijaseminaariin kolmen lukukauden ajan (6 ov).
4. Vähintään 10 opintoviikon syventävät opinnot laitoksen hyväksymässä sivuaineessa.
5. Muita jatko-opintoja sosiaalipolitiikassa tai sivuaineissa, jotka voivat olla myös syventäviä opintoja, ja/tai syventäviä opintoja sivuaineessa tai sivuaineissa siten, että kohtien 2-5 opinnot yhteensä ovat vähintään 35 opintoviikkoa.
6. Lisensiaatintutkimus.
Tohtorin tutkintoon voidaan edetä suoraan tekemättä lisensiaatintutkimusta. Muutoin tohtorin tutkinnon vaatimukset ovat samat kuin lisensiaatin tutkinnossa lukuun ottamatta väitöskirjaa.
Beck U & Giddens A & Lash S: Nykyajan jäljillä: Refleksiivinen modernisaatio
Eräsaari R & Rahkonen K (toim.): Hyvinvointivaltion tragedia
Nurminen E (toim.): Sosiaalipolitiikan lukemisto
Kaksi teosta seuraavista:
Nykyteoriat
Beck U: Risikogesellschaft (on engl.)
Castells M: The Information Age, Vol. 1: The Rise of the Network Society (2. p.; vastaa kahta teosta)
Deacon B: Global Social Policy
Elster J: Local Justice
Esping-Andersen G: Social Foundations of Postindustrial Economies
Ewald F: L'Etat providence (on saks.)
Habermas J: Theorie des kommunikativen Handelns I-II (on engl.; vastaa kahta teosta)
Kangas R: Yhteiskunta
Moore B: Injustice
Nussbaum M & Sen A (toim.): The Quality of Life (vastaa kahta teosta)
Putnam R D: Bowling Alone: The Collapse and Revival of American Community
Rawls J: Oikeudenmukaisuusteoria
Rahkonen K (toim.): Sosiologisen teorian uusimmat virtaukset
Wright G H von: Hyvän muunnelmat
Klassikot
Arendt H: Vita activa
Berlin I: Vapaus, ihmisyys ja historia
Bourdieu P & Wacquant L: Refleksiiviseen sosiologiaan (s. 20-84) ja Bourdieu P: Järjen käytännöllisyys
Dreyfus H L & Rabinow P: Michel Foucault
Durkheim E: Sosiaalisesta työnjaosta (vastaa kahta teosta)
Elias N: Über den Prozess der Zivilization I-II (on engl.; vastaa kahta teosta)
Luhmann N: Ökologische Kommunikation (on engl.; ilm. suom.)
Marx K: Pääoma I (vastaa kahta teosta)
Mauss M: Lahja
Polanyi K: The Great Transformation
Simmel G: Rahan filosofia
Weber M: Wirschaft und Gesellschaft I-II (soveltuvin osin; on engl.)
2-3 teosta, josta on sovittava kuulustelevan professorin kanssa. Teokset voivat olla myös yllä olevalta listalta.
1. Syventävät opinnot sosiaalityössä
2. Hyväksytty tutkimussuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain ohjaajan kanssa
3. Jatkotutkintokuulustelu (6 ov)
4. Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutus- ja/tai tutkijaseminaariin kolmen lukukauden ajan (6 ov)
5. Vähintään 10 opintoviikon syventävät opinnot laitoksen hyväksymässä sivuaineessa
6. Muita jatko-opintoja sosiaalityössä tai sivuaineissa, jotka voivat olla myös syventäviä opintoja siten, että kohtien 3-6 opinnot yhteensä ovat vähintään 35 ov
7. Lisensiaatintutkimus
Tohtorin tutkintoon voidaan edetä suoraan tekemättä lisensiaatintutkimusta. Muutoin tohtorin tutkinnon vaatimukset ovat samat kuin lisensiaatin tutkinnossa lukuun ottamatta väitöskirjaa.
Examensfordringar:
1. Fördjupade studier i socialt arbete.
2. Godkänd forskningsplan som årligen gås igenom med handledaren.
3. Förhör för doktorsexamen (6 sv)
4. Aktivt deltagande i doktorand- och/eller forskarseminariet under tre terminer (6 sv)
5. Minst 10 sv fördjupade studier i ett av institutionen godkänt biämne.
6. Andra studier i socialt arbete eller biämnen, som också kan vara fördjupade studier så, att studierna i p. 3-6 tillsammans utgör minst 35 sv.
7. Licentiatavhandling.
Doktorsexamen förutsätter inte avlagd licentiatexamen. Fordringarna för doktorsexamen är desamma som för licentiatexamen utom att licentiatavhandlingen ersätts av en doktorsavhandling.
Jatkotutkintokuulustelu (6 ov) / Förhör (6 sv)
a) Kaksi aikalaisanalyyttista teosta seuraavista / Två av följande:
Cruikshank B: Will to empower: Democratic citizens and other subjects
Dean M: The Constitution of poverty: toward a genealogy of liberal governance
Helne T: Syrjäytymisen yhteiskunta
Johansson S: Den sociala omsorgens akademisering
Jordan B & Jordan C: Social work and the third way: Though love as social policy
Schram S: After welfare: The culture of postindustrial social policy
Sevenhuijsen S: Citizenship and the ethics of care. Feminist considerations on justice, morality and politics
b) Kaksi teosta klassikoista ja oppihistorioista / Två av följande:
Deegan M J: Jane Addams and the men of the Chicago School 1892-1918
Donzelot J: The policing of families. Welfare versus the state
Hannula A: Tiedostaminen ja muutos Paulo Freiren ajattelussa. Systemaattinen analyysi Sorrettujen pedagogiikasta (elektroninen julkaisu osoitteessa http//ethesis.helsinki.fi)
Kuhlman C: Alice Salomon. Ihr Lebebswerk als Beitrag zur Entwicklung der Theorie und Praxis Sozialer Arbeit
Reamer F (ed): The foundations of social work knowledge (vastaa kahta teosta)
Reamer F: The Philosophical foundations of social work
Rose N: Governing the soul: The shaping of the private self
c) Kaksi teosta nykyteorioista / Två av följande:
Chambon A & Irving A & Epstein L (eds): Reading Foucault for social work
Bommes & Scherr: Soziologie der Sozialen Arbeit
British Journal of Social Work, viimeinen vuosikerta
Healy K: Social work practices. Contemporary perspectives on change
Leonard P: Postmodern welfare. Reconstructing an emancipatory project
Janus ja Yhteiskuntapolitiikka -lehtien viimeiset vuosikerrat
d) Kaksi kuulustelevan professorin kanssa sovittua teosta opiskelijan kiinnostusten mukaan, jotka voivat olla myös yllä olevalta listalta. / Två böcker enligt eget val (eventuellt från ovanstående litteraturlista); böckerna bör godkännas av examinerande professor.
Keväällä 2000 käynnistyi valtakunnallinen sosiaalityön ammatilliseen lisensiaatin tutkintoon tähtäävä jatkokoulutus. Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatin tutkinto rakentuu tällä hetkellä kolmen erikoisalan varaan: kuntouttava sosiaalityö, lapsi- ja nuorisososiaalityö ja marginalisaatiokysymysten sosiaalityö. Opiskelijat valitaan erikseen kuhunkin erikoisalaan. Sosiaalityön ammatillisen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 80 opintoviikkoa:
Erikoisalaopinnot 35 ov
Tutkimusmetodologiaopinnot 15 ov
Vapaasti valittavat opinnot 10 ov
Lisensiaatintutkimus 20 ov
Koulutuksen järjestää sosiaalityön yliopistoverkosto, SOSNET, jonka muodostavat Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistojen sosiaalityön koulutusyksiköt.
Nelivuotiseen koulutukseen kuuluvat lähiopetuspäivät eri puolella Suomea, etätehtävät, lisensiaatintutkimus ja muut opinnot, joita opiskelijat suorittavat henkilökohtaisten opintosuunnitelmien pohjalta. Koulutuksen kotisivut ovat osoitteessa http://www.sosnet.fi Erikoisalat käyttävät WebCt-oppimisympäristöjä verkko-opiskeluun ja sähköpostilistoja tiedon välitykseen.
Sosiaalityön ammatillisen lisensiaattikoulutuksen yhdyshenkilö Helsingissä: Maritta Törrönen , vastaanotto ke 10-12, p. 09-191 24566, maritta.torronen@helsinki.fi
Erikoisalat:
Kuntouttava sosiaalityö -erikoisala johdattaa tutkimaan ja tunnistamaan ihmisten yksilöllisen selviytymisen esteitä ja mahdollisuuksia sekä tuottamaan näitä koskevaa tietoa ja toimintamalleja. Viime vuosien yhteiskunnan rakenteelliset muutokset ovat vahvistaneet tarvetta kuntouttavaan sosiaalityöhön, jonka perusperiaatteita ovat mm. voimavarakeskeisyys ja osallisuus. Kuntouttavan sosiaalityön tavoitteena on luoda, palauttaa ja ylläpitää omaehtoisen selviytymisen, hyvän elämänlaadun ja elämänhallinnan edellytyksiä, ehkäistä syrjäytymistä, tukea asiakkaiden itsenäisiä ja myönteisiä elämänvalintoja sekä täysivaltaista kansalaisuutta.
Vastuuopettaja: Jari Heinonen (Jyväskylän yliopisto)
Lapsi- ja nuorisososiaalityön -erikoisalalla perehdytään lasten ja nuorten elinoloihin, lapsuuden ja nuoruuden kulttuurisiin merkityksiin ja lastensuojelun historiaan ja sen toimintaan. Lapsi- ja nuorisososiaalityön tavoitteena on vahvistaa myönteistä yhteiskunnallista lapsipolitiikkaa, sosiaalityön tieteellistä perustaa sekä etsiä sosiaalityön käytäntöjä, jotka ehkäisevät lasten ja nuorten syrjäytymistä ja tukevat heidän osallisuuttaan.
Vastuuopettajat: Riitta Vornanen (Kuopion yliopisto) ja Maritta Törrönen (Helsingin yliopisto)
Sosiaalityön perustehtävä erilaisten marginalisoitumista aiheuttavien kysymysten parissa edellyttää yhteiskunnallisen murroksen tilanteessa vaativaa asiantuntemusta. Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön -erikoisalan keskeinen osa-alue onkin vaikeiden elämäntilanteiden jäsentäminen ja toimivan asiakassuhteen rakentaminen. Erikoisalan keskeisinä teemoina korostuvat marginalisaatiokysymysten globaalit, yhteiskunnalliset, institutionaaliset, kulttuuriset, sukupuolisidonnaiset ja yksilölliset kontekstit.
Vastuuopettajat: Arja Jokinen (Tampereen yliopisto) ja Leo Nyqvist (Turun yliopisto)
Våren 2000 startade den yrkesinriktade licentiatutbildningen. Programmen för socialt arbete med barn och ungdom, marginaliseringsfrågor och empowermentinriktning har startat. I varje program ingår en viss intagningskvot för svenskspråkiga studerande.
Den yrkesinriktade licentiatexamen omfattar 80 sv:
Studier i specialområdet 35 sv
Forskningsmetodologi 15 sv
Fritt valbara studier 10 sv
Licentiatavhandling 20 sv
Utbildningen anordnas av universitetsnätverket för socialt arbete, SOSNET som består av utbildningsenheterna för socialt arbete vid Helsingfors, Jyväskylä, Kuopio, Lapplands, Tammerfors och Åbo universitet.
Den 4-åriga utbildningen består av närundervisning i olika delar av landet, distansuppgifter, en licentiatavhandling och övriga studier enligt en personlig inlärningsplan. Adressen till utbildningens webbsidor är http://www.sosnet.fi. I utbildningen används WebCT och e-postlistor.
Kontaktperson i Helsingfors för yrkeslicentiatutbildningen i socialt arbete är Maritta Törrönen , mottagning ons 10-12, tfn 09-191 24566, maritta.torronen@helsinki.fi.
Huom. Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin johtajan kanssa.
kokoontuu laitoksen professorien johtamana keskiviikkoisin klo 18-20 laitoksen seminaarisalissa (1. krs). Yhdyshenkilö: yliopistonlehtori Keijo Rahkonen (yhteydenotot vastaanottoaikana ke 15-16).
Sosiaalipolitiikan ja sosiologian laitosten yhteisen tutkijakoulun tutkijaseminaari kokoontuu maanantaisin klo 16-18 U35 sh. Seminaaria johtavat dosentti Ossi Rahkonen, professori Tapani Valkonen, dosentti Pekka Martikainen ja professori Eero Lahelma. Tarkempi alkamisajankohta ilmoitetaan erikseen.
Sosiaalipolitiikan ja sosiologian yhteisen tutkijakoulun tutkijaseminaari kokoontuu perjantaisin klo 15-17 sosiaalipolitiikan laitoksen seminaarihuoneessa. Syksyn 2003 ensimmäinen seminaari on 19.9. ja kevään 2004 ensimmäinen seminaari 23.1. Johtajina toimivat prof. Arto Noro ja prof. Risto Eräsaari.
Maanantaisin klo 18-20, U35, luentosali (1. krs.) alkaen 15.9. Yliopistonlehtori Keijo Rahkonen & VTT Petri Ylikoski (filosofian laitos) sekä vierailevat luennoitsijat. Luentosarjalla käsitellään sellaisia teemoja kuten arvovapaus, kausaliteetti, konstruktivismi jne. (tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin). Luentosarja on tarkoitettu sosiaalitieteiden ja filosofian opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille. Korvaavuus (2 ov) sopimuksen mukaan syventävistä opinnoista tai jatko-opinnoista.
kokoontuu perjantaisin 16-18 Wariksenpesässä. Osanotto vain sopimuksen mukaan. Seminaari on tarkoitettu tutkijoille, jatko-opiskelijoille sekä elämäkerta-aiheisen gradututkielman tekijöille. Johtajana toimii professori J.P. Roos.
Professori Antti Karisto ja yliopistonlehtori Anni Vilkko järjestävät 15.9.2003 alkaen sosiaaligerontologian tutkimusseminaarin (Ikä ja elämänkulku -seminaarin) maanantaisin klo 16-18 sosiaalipolitiikan laitoksen seminaarihuoneessa. Seminaari on tarkoitettu niin graduntekijöille kuin jatko-opiskelijoille. Ks. myös sosiaalipolitiikan syventävät opinnot.
kokoontuu tiistaisin 16-18 sosiaalipolitiikan laitoksella, Wariksenpesä, 3. krs. Ensimmäinen kokoontuminen 23.9. Seminaaria johtavat professorit Anne Haila, Heikki Loikkanen ja Tapani Valkonen.
kokoontuu sopimuksen mukaan noin kerran kuussa alkaen perjantaina 12.9. klo 10-12 Wariksenpesässä. Tarkemmat tiedot dosentti Ullamaija Seppälältä.
syyslukukaudella 2003 dosentti Kari Vähätalon johdolla tiistaisin 18-20 Wariksenpesässä (3. krs). Tarkempi alkamisaika ilmoitetaan erikseen.
kokoontuu yliopistonlehtori Keijo Rahkosen johdolla ke 16-18 laitoksen seminaarisalissa (1. krs). Seminaari on tarkoitettu jatko-opiskelijoille ja graduntekijöille.
Seminaarin johtajina toimivat professori Ilmo Massa ja lehtori Simo Laakkonen, perjantaisin 14-16 Wariksenpesässä (3. krs).
Huom. Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin johtajan kanssa.
Sosiaalityön jatkokoulutusseminaari kokoontuu lukukausien aikana professori Synnöve Karvinen-Niinikosken (vastaanotto ke 14-15.30, synnove.karvinen@helsinki.fi) ja professori Mirja Satkan (vastaanotto ke 9.30-11, mirja.satka@helsinki.fi) johtamana tiistaisin 16-18 sosiaalipolitiikan laitoksen seminaarihuoneessa (1. krs.). Jatkokoulutuksen yhdyshenkilönä toimii lehtori Tero Meltti (vastaanotto ke 14-15.30, tero.meltti@helsinki.fi). Henkilökohtaisesta jatkokoulutussuunnitelmasta sovitaan työn ohjaajaksi nimetyn opettajan kanssa.
kokoontuu syyslukukaudella 18.9.-13.11. torstaisin 16.30-18.00 Vuorikatu 20, sh. 10. Seminaari on tarkoitettu lähinnä sosiaalityön ammatillista lisensiaatin tutkintoa (ks. opinto-opas I, jatkokoulutus) suorittaville jatko-opiskelijoille, mutta sopimuksen mukaan myös muut jatko-opiskelijat tai graduvaiheessa oleville opiskelijat ovat tervetulleita. Seminaarin vetäjinä toimivat professori Marianne Nylund (vastaanotto ke 10-12, marianne.nylund@helsinki.fi) ja professori Maritta Törrönen (vastaanotto ke 10-12, maritta.torronen@helsinki.fi)). Ammatillisen tutkijaseminaarin yhteyshenkilönä toimii Maritta Törrönen.
Professori Antti Karisto ja yliopistonlehtori Anni Vilkko järjestävät 15.9.2003 alkaen sosiaaligerontologian tutkimusseminaarin (Ikä ja elämänkulku -seminaarin) maanantaisin klo 16-18 sosiaalipolitiikan laitoksen seminaarihuoneessa. Seminaari on tarkoitettu niin graduntekijöille kuin jatko-opiskelijoille. Ks. myös sosiaalipolitiikan syventävät opinnot.
Laitoksen johtaja: yliopistonlehtori Keijo Rahkonen , puh. 191 24572, vastaanotto ke 15-16 tai sopimuksen mukaan, sähköposti: Keijo.Rahkonen@helsinki.fi
Jatkokoulutusyhdyshenkilöt: yliopistonlehtori Keijo Rahkonen (sosiaalipolitiikka) ja lehtori Tero Meltti (sosiaalityö)
Laitoksen toimistot: sosiaalipolitiikan kanslia puh. 191 24571, sosiaalityön kanslia 191 24570
Laitoksen kotisivut:
http://www.valt.helsinki.fi/sospo/
Jatko-opiskelijaksi pääsyn edellytyksenä vaaditaan hyvin tai erinomaisin tiedoin suoritetut syventävät opinnot sosiaalipsykologiassa tai siihen rinnastettavassa oppiaineessa ja vähintään cum laude approbatur -arvosanalla hyväksytty pro gradu -tutkielma tai muutoin osoitetut vastaavat tiedot.
Jatko-opinto-oikeuden hakeminen ja jatko-opiskelijan vuosittainen ilmoittautumisvelvollisuus: ks. tämän oppaan saatetta.
Lisensiaatin tutkinnon vaatimukset ovat seuraavat:
1) Jatko-opintoja pääaineessa sekä näitä tukevia opintoja henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti siten, että kohtien 1-3 opinnot ovat yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.
2) Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin kolmen lukukauden ajan, yhteensä 6 ov.
3) Jatkotutkintokuulustelu:
Yleinen osa, neljä teosta seuraavista:
Bateson G: Mind and nature
Billig M: Arguing and thinking
European review of social psychology, Vol 1-10 (lukuja sopimuksen mukaan)
Forgas J P: Social episodes: The study of interaction routines
Giddens A: The constitution of society,
von Cranach M et al (toim.): Goal-directed action,
Harré R: Personal being,
Alexander C N & Langer E J (toim.): Higher stages of human development
Kelley H H & Thibaut J: Interpersonal relations
Richards G: Human evolution
Rosenberg A: The philosophy of social science
Spears R et al (toim.): The social psychology of stereotyping and group life
Turner J C: Rediscovering the social group.
Lisäksi kuulusteluun sisältyy professorin kanssa sovittava opiskelijakohtainen osa (2-3 teosta opiskelijan erikoisalalta). Jatko-opiskeluun liittyvän kirjallisuuden kuulustelee professori Klaus Helkama .
4) Lisensiaatintutkimus.
Tohtorin tutkintoon vaaditaan edellisten lisäksi väitöskirja. Mikäli tohtorin tutkintoon edetään suorittamatta lisensiaatin tutkintoa, ei lisensiaatin tutkimusta vaadita.
Sosiaalipsykologian jatko-opinnoiksi käy ohjaajan kanssa erikseen sovittujen syventävien opintojen kurssien lisäksi myös valtakunnallisesti tai ulkomailla järjestettävä jatkokoulutus sopimuksen mukaan. Sopivia jatkokoulutuskursseja järjestävät mm. European Association of Experimental Social Psychology, European PhD Programme on Social Representations and Communication, SOVAKO (Sosiaalitieteiden valtakunnallinen jatko- ja tutkijankoulutusohjelma), Finnish Graduate School of Psychology ja Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus. Näistä kursseista tiedotetaan jatkokoulutusseminaarissa, laitoksen ilmoitustaululla sekä jatko-opiskelijoiden sähköpostilistalla ( spsyk-jatko@valt.helsinki.fi ).
Jatkokoulutusseminaari (74092)
Jatkokoulutusseminaaria johtaa professori Klaus Helkama 23.9.-25.5. ti 16-18, laitoksen sh. Seminaari kokoontuu syys- ja kevätlukukaudella lukukauden alussa laadittavan ohjelman mukaan.
Sosiaalisisten representaatioiden kollokvio (741594)
kokoontuu professori Anna-Maija Pirttilä-Backmanin johtamana tiistaisin, 9.9. klo 15-18 ja 16.9.-9.12 klo 14-16 laitoksen seminaarihuoneessa (144). Kollokvioon on ilmoittauduttava 5.9. mennessä.
Professori Wolfgang Wagner (Universität Linz) pitää kollokvioon liittyvän seminaarin "Social representation theory in modern psychology: Cognition, representation and discourse" torstaina 18.9. klo 14 -17 Pesulassa (Snellmaninkatu 14B).
Näkökulmia teknologian tutkimukseen (74866)
Seminaaria johtaa Sakari Tamminen 22.9.- 15.12. ma 16-18 V20 sh 15. Seminaari järjestetään syksyllä 12 kertaa, ja siihen pyydetään ilmoittautumaan 5.9. mennessä. Seminaariin otetaan rajoitettu määrä opiskelijoita. Aloitus- ja yhteenvetotilaisuus ovat seminaariin ilmoittautuneille pakollisia.
Seminar of value-research
Seminaari kokoontuu lehtori Markku Verkasalon johdolla 8.-11.9. ja 15.9. psykologian laitoksessa Siltavuorenpenger 20 D huone 229.
Sosiaalisten representaatioiden kesäkoulu (74096)
Sosiaalipsykologian laitos on mukana eurooppalaisessa
sosiaalisten representaatioiden ja kommunikaation
tohtorinkoulutusohjelmassa (European PhD in Social
Representations and Communication). Tohtorikoulu järjestää
vuosittain kesäkoulun Roomassa, tarkemmin, ks:
http://www.europhd.psi.uniroma1.it:8080/main/main.htm
Tarkistakaa tiedot koulutustilaisuuksista laitoksen sähköisestä opetusohjelmasta http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opetus/
Sosiaalipsykologian laitos
Postiosoite: PL 9, 00014 Helsingin yliopisto
Käyntiosoite: Siltavuorenpenger 20 A, 1. kerros
Puhelin: (09) 1912 9342
Telefax: (09) 1912 9341
Kanslia
Amanuenssi Hannu Kahlos, huone 142, puh. 1912 9340, hannu.kahlos@helsinki.fi , on tavattavissa vastaanottoaikoina, vastaanotot 1.9.-28.5. välisenä aikana ti 10-11.30, ke 14-16 ja to 10-12.
Opettajat
Opettajien vastaanottoja on syksyllä 1.9.-16.12. ja keväällä 13.1.-28.5. Myös puhelut olisi syytä keskittää vastaanottoaikoihin. Laitoksen opettajien ja tutkijoiden kotisivut löytyvät sivulta www.valt.helsinki.fi/sospsyk/henkilok.html
Jatkokoulutuksesta vastaava professori on Klaus Helkama, laitoksen johtaja, vastaanotto ti 9:30-11:30, huone 183, puh. 1912 9350, klaus.helkama@helsinki.fi
Jatkokoulutusyhdyshenkilö on tutkija Maria-Elena Olkkonen, huone 153, puh 1912 9358. maria-elena.olkkonen@helsinki.fi
Jatko-opiskelijaksi voidaan ottaa hakijat, joilla sosiologian laitoksen jatkokoulutustoimikunta toteaa olevan riittävät valmiudet jatkokoulutukseen. Jatkokoulutustoimikunnan puheenjohtajana on laitoksen johtaja ja muina jäseninä laitoksen professorit ja professorinvirkojen hoitajat.
Sosiologian jatko-opiskelijoiksi hyväksytään yleensä vain hakijat, jotka ovat saaneet pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosanan magna cum laude approbatur tai sivuaineen tutkielmasta vähintään arvosanan 2. Jatko-opiskelijaksi voidaan kuitenkin hyväksyä pro gradu -tutkielmastaan alemman arvosanan saanut hakija, jos jatkokoulutustoimikunta katsoo, että hakijalla on esitetyn tutkimussuunnitelman ja muiden ansioiden perusteella hyvät edellytykset menestyksellisiin jatko-opintoihin.
Jatko-opiskelijaksi haetaan kahdesti vuodessa siten, että hakuajat päättyvät 15.11. ja 15.5. Hakemukset toimitetaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa edeltävän tutkinnon suorittaneet liittävät hakemukseen tutkimussuunnitelman. Muussa tiedekunnassa tai korkeakoulussa tutkinnon suorittaneet liittävät hakemukseen tutkimussuunnitelman lisäksi todistusjäljennöksen siitä tutkinnosta, jonka perusteella jatko-opinto-oikeutta haetaan. Lisätietoja antavat laitoksen professorit. Hakulomakkeita saa sosiologian laitoksen kansliasta ja valtiotieteellisen tiedekunnan opintotoimistosta.
1. Syventävät opinnot sosiologiassa tai siihen rinnastettavassa aineessa. 2. Lisensiaatintutkimus.
3. Säännöllinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin (6 ov). 4. Vähintään 10 ja enintään 23 opintoviikon opinnot sosiologian laitoksen hyväksymässä sivuaineessa tai muita laitoksen hyväksymiä sivuaineopintoja. 5. 12 - 25 opintoviikkoa jatko-opintoja sosiologiassa. Opinnoiksi kelpaavat sosiologian jatkotutkintokuulustelu (ks. kohta 6), sosiologian jatkokoulutuskurssit, ulkomailla suoritetut jatko-opinnot, kansainväliset tutkijakurssit ja osallistuminen esitelmillä kansainvälisiin ja kotimaisiin tieteellisiin konferensseihin. Myös jatko-opiskelijoille sopiviksi mainitut perustutkinto-opetukseen kuuluvat kurssit kelpaavat. Lisäksi muita kuin opinnäytetyöhön välittömästi liittyviä julkaisuja voidaan ottaa huomioon tämän kohdan suorituksina. Tällöin edellytetään, että julkaisut osoittavat perehtyneisyyttä sosiologian teoreettisiin ja metodologisiin kysymyksiin.
6. Jatkotutkintokuulustelu (6 ov, vapaaehtoinen). Tentin tarkoituksena on saattaa ajan tasalle opiskelijan tiedot sosiologian teoreettisista kysymyksistä. Tenttiä suositellaan niille, jotka eivät muulla tavoin ole seuranneet sosiologian teoreettista ja metodologista keskustelua.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
a) Sosiologian yleisen linjan jatko-opiskelijoille:
Kolme kohtaa seuraavista:
1. Foucault M: History of Sexuality, Foucault M: Tarkkailla ja rangaista ja Foucault M: The Order of Things.
2. Giddens A: The Constitution of Society.
3. Habermas J: The Theory of Communicative Action I-II. (Vastaa kahta kohtaa.)
4. Goffman E: Frame Analysis.
5. Bourdieu P: Distinction.
tai kuulustelijan kanssa sovittava opiskelijan tutkimusaiheeseen liittyvä sisällöllinen tai menetelmällinen kirjallisuus
Kohtiin 3 - 6 kuuluvien opintojen kokonaislaajuus on vähintään 35 opintoviikkoa.
b) Väestötieteeseen erikoistuneille jatko-opiskelijoille kuulustelijan kanssa sovittava kirjallisuus. Kuulustelija on väestötieteen professori.
Edellisen lisäksi väitöskirja. Mikäli tohtorin tutkintoon edetään suorittamatta lisensiaatin tutkintoa, ei lisensiaatintutkimusta (kohta 2) vaadita.
Sosiologian laitoksella on kaksi sosiaalitieteiden valtakunnalliseen tutkijakouluun (SOVAKO) kuuluvaa, sosiaalipolitiikan laitoksen kanssa yhteistä tutkijankoulutusohjelmaa.
Väestö, terveys ja elinolot -ohjelma (VTE-ohjelma) on tarkoitettu opiskelijoille, jotka suunnittelevat opinnäytettä väestöntutkimuksesta, terveyden sosiologiasta tai elinolojen tutkimuksesta. Ohjelman johtajana on professori Tapani Valkonen. Ohjelmassa painotetaan kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja soveltavaa tutkimusotetta.
Sosiaaliset toimijat ja muutokset -ohjelma on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tekevät opinnäytettä yleisen sosiologian piirissä esimerkiksi elämäntapaan, kulttuuriin ja sosiaaliseen muutokseen liittyvistä aiheista. Sen johtajana on professori Arto Noro yhdessä sosiaalipolitiikan professori Risto Eräsaaren kanssa.
Kummankin ohjelman johtaja antaa tietoa ohjelmien toiminnasta.
Sosiologian laitos on mukana myös Tieteen ja teknologian valtakunnallisessa tutkijakoulussa (TITEKO), joka on luonteeltaan monitieteinen. Tutkijakoulun teemoista ja toiminnasta antaa tietoa dosentti Marja Häyrinen-Alestalo.
Sosiologian jatko-opiskelijat voivat kuulua myös muihin tutkijankoulutusohjelmiin. Näitä toimii mm. naistutkimuksen, Itä-Euroopan tutkimuksen ja kansanterveystieteen piirissä. Vaatimusten kohdassa 3 mainittu jatkokoulutusseminaari suoritetaan kuitenkin sosiologian laitoksen järjestämässä seminaarissa.
Laitoksen jatkokoulutustoimikunta järjestää 15.9. klo 16-19 Unioninkatu 40 sali 6 ensisijaisesti uusille jatko-opiskelijoille tarkoitetun tilaisuuden, jossa käsitellään jatkotutkintoja koskevia määräyksiä ja muita jatko-opiskeluun liittyviä kysymyksiä.
Lukuvuonna 2003-2004 järjestetään seuraavat jatkokoulutusseminaarit:
Sosiologian jatkokoulutusseminaari
Seminaaria johtaa
professori Anssi Peräkylä ti 18 - 20 U35 sh. Ensimmäinen
kokoontuminen on sl 16.9. ja kl 20.1. Jatko-opiskelijoille
lähetetään seminaarin ohjelma.
Väestö, terveys ja elinolot -tutkijankoulutusohjelman seminaari pidetään ma 16-18 U35 sh. Ensimmäinen kokoontuminen on 22.9. Seminaaria johtaa dosentti Ossi Rahkonen.
Sosiaaliset toimijat ja muutokset -tutkijankoulutusohjelman seminaari pidetään pe 16-18 sosiaalipolitiikan laitoksen seminaarihuoneessa Snellmaninkatu 10, alkaen sl 19.9. ja kl 23.1. Seminaaria johtavat professorit Arto Noro ja Risto Eräsaari, joiden on hyväksyttävä tutkimussuunnitelma ennen kuin seminaariin voi osallistua.
Kaupunkitutkimuksen (sosiaalipolitiikka, sosiologia ja kansantaloustiede) jatkokoulutusseminaari kokoontuu tiistaisin 16 - 18 sosiaalipolitiikan laitoksella, Wariksenpesä, 3. krs. Ensimmäinen kokoontuminen 23.9. Seminaaria johtavat professorit Anne Haila, Heikki Loikkanen ja Tapani Valkonen.
Tieteen ja teknologian valtakunnallinen tutkijakoulu
Sosiologian laitos on mukana myös Tieteen ja teknologian valtakunnallisessa tutkijakoulussa (TITEKO), joka on luonteeltaan monitieteinen. Tutkijakoulun teemoista ja toiminnasta antaa tietoa dosentti Marja Häyrinen-Alestalo.
Professori Pekka Sulkunen johtaa interventioryhmää. Ilmoittautumiset professori Sulkuselle.
Laitoksen jatko-opiskelijoille järjestetään 12.11. ke 13 - 16 P654 seminaari Tutkimussuunnitelma ja rahoitus. Seminaarin tarkoituksena on antaa valmiuksia tutkimussuunnitelman tekemiseen ja rahoituksen hankkimiseen. Esitykset käsittelevät ensi sijassa jatko-opintoihin edellytettävää tutkimussuunnitelmaa ja rahoitusta, mutta niissä kosketellaan myös jatko-opintojen jälkeiseen tutkimukseen liittyviä kysymyksiä.
Väestötieteen jatko- ja täydennyskoulutusseminaari
Seminaari
pidetään Lammin biologisella asemalla 6.-7.11. Ilmoittautuminen
viimeistään 24.10. sosiologian laitoksen 3. kerroksen ilmoitustaulun luota saatavilla lomakkeilla. Seminaarin järjestävät
VTE-tutkijankoulutusohjelma ja Suomen väestötieteen yhdistys.
Tarkempia tietoja seminaarista ja ilmoittautumisesta saa
Väestötieteen yhdistyksen kotisivulta
http://www.helsinki.fi/jarj/svy/
Tutkijafoorumit
Kuukausittain järjestettävät tutkijafoorumit
tarjoavat mahdollisuuden perus- ja jatko-opiskelijoiden,
yliopistotutkijoiden ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien
tutkijoiden kohtaamiseen ajankohtaisten sosiaalitieteellisten
teemojen ääressä. Lukuvuoden 2003-2004 tutkijaforumit järjestetään seuraavina keskiviikkoina klo 14-16, syyslukukaudella paikka on P607 ja kevätlukukaudella M11 ls 1.
1.10.2003 Toimijuus ja valta nuorten elämässä: rajat ja mahdollisuudet - Tuula Gordon, Sanna Aaltonen, Tarja Tolonen
5.11.2003 Köyhyyden käsitteestä ja sen yhteydestä köyhyyden torjuntaan - Simo Mannila, Mikko Kautto
3.12.2003 Aihe ilmoitetaan myöhemmin - Paavo Uusitalo et al.
4.2.2004 Lapsuus ja vanhemmuus - fakta ja fiktio tutkimuksessa - Marjatta Bardy, Harriet Strandell, Elina Paju
3.3.2004 Sosiologian interventioryhmän avoin sessio: Enonsiaation subjektit - Pekka Sulkunen ym.
31.3.2004 Aihe ilmoitetaan myöhemmin - Synnöve Karvinen et al.
Sosiologian laitoksen kanslia Unioninkatu 35, 3. krs. Kanslia on avoinna ma - pe 9-11 ja 12-13.30.
Laitoksen johtaja, professori Kari Pitkänen, vastaanotto ke 14 - 15, puh. 1912 3895.
Amanuenssi Tapani Alkula, vastaanotto ti 15-17, puh. 1912 3918.
Osastosihteeri Kati Mustala (opintoihin liittyvät kysymykset), puh. 1912 3917.
Osastosihteeri Kaarina Laitinen (laitoksen tutkimusprojektien talousasiat) 1912 3961.
Toimistosihteeri Aija Auvinen (henkilökunnan kanslia), puh. 1912 3919.
Antropologian jatko-opiskelua koskevat hakemukset arvioidaan antropologian jatkokoulutustoimikunnassa, johon osallistuvat oppiaineen professorit ja dosentit. Antropologian jatko-opiskelijoiksi hyväksytään yleensä vain hakijoita, jotka ovat saaneet pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosanan magna cum laude approbatur tai tehneet vastaavantasoisen muun tutkielman. Jatko-opiskelijaksi voidaan kuitenkin hyväksyä pro gradu -tutkielmastaan alemman arvosanan saanut hakija, jos jatkokoulutustoimikunta katsoo, että hakijalla on esitetyn tutkimussuunnitelman ja muiden lisäansioiden perusteella hyvät edellytykset menestyksellisiin jatko-opintoihin. Jatko-opinnot tähtäävät tohtorin tutkintoon. Lisensiaatin tutkintoa varten vaaditaan samat opinnot, mutta tutkielma voidaan hyväksyä vähemmillä ansioilla kuin väitöskirja.
Jatko-opintojen alkaessa opiskelijan on esitettävä tutkimussuunnitelmansa antropologian tutkijaseminaarille. Seminaarissa opettajat ja toiset jatko-opiskelijat antavat suunnitelmasta palautetta ja ehdotuksia, joiden pohjalta opiskelija täsmentää tutkimusongelmaansa ja esittää seuraavalla lukukaudella saman työn tarkennetun tutkimussuunnitelman seminaarissa hyväksyttäväksi. Kenttätyön aloittaminen edellyttää tämän tutkimussuunnitelman hyväksymistä. Ensimmäisen vuoden opintoihin kuuluu siis kahden lukukauden aktiivinen osallistuminen seminaariin; kummankin lukukauden seminaari vastaa 2 opintoviikon opintoja.
Väitöskirjan valmistelun lisäksi antropologian jatko-opintoihin kuuluu luento- ja seminaarimuotoisia kursseja ja/tai ohjattua kirjallisuuskatsausten ja tieteellisten esseiden kirjoittamista. Kurssimuotoisten opintojen tarkoituksena on laajentaa opiskelijan tutkimustaitoja ja antropologista asiantuntemusta kolmella alueella. Työn ohjaaja ja opiskelija sopivat niiden tarkemmasta sisällöstä, jonka jatkokoulutustoimikunta vahvistaa. Kurssimuotoiset opinnot, joista 12 ov on suoritettava ennen kenttätyötä, jakautuvat seuraavasti:
1. vertaileva etnografia (8 ov)
2. yleinen antropologinen teoria (8 ov) 3. omaan aiheeseen liittyvä tutkimusteoria (8 ov)Kurssimuotoisen opiskelun tavoitteena on varmistaa, ettei jatko-opintojen tarjoama antropologinen asiantuntemus rajoittuisi suppealle erikoisalalle. Jatko-opiskelijan on päinvastoin kyettävä perustelemaan oman tutkimusongelmansa merkitystä etnografisen vertailun ja yleisen antropologisen teorian pohjalta.
Kenttätyö kestää tyypillisesti 12-15 kuukautta, joiden aikana kerätään väitöskirjan tutkimusaineisto. Jatko-opintojen tässä vaiheessa opiskelijalta edellytetään jatkuvaa yhteydenpitoa työn ohjaajaan. Ohjauksen tarkoituksena on keskustella kenttätyön aikana kohdatuista ongelmista ja varautua niihin ennakolta sekä varmistaa että kenttätyö tuottaa tarkoituksenmukaista aineistoa. Kenttätyön aikaisen ohjauksen onnistuminen on olennainen edellytys sille, että tutkimusaineisto on riittävän laajaa ja soveltuu tutkimusongelman ratkaisemiseen.
Kentältä palaavan opiskelijan on esitettävä tutkijaseminaarissa kenttäraportti, jossa esitellään kerätty tutkimusaineisto. Kenttäraportin esittäminen vastaa 2 opintoviikon opintoja. Tämän jälkeen opiskelijan odotetaan esittelevän seminaarissa luonnoksia väitöskirjansa yksittäisistä luvuista kerran lukukaudessa. Työn ollessa lähellä valmistumistaan esitetään loppuraportti, jossa käydään läpi eri aineistotyyppien ja tapausaineistojen analyysit ja johtopäätökset. Tutkijaseminaarin tässä vaiheessa opiskelija ei saa erikseen opintoviikkoja seminaariin osallistumisesta, sillä seminaari katsotaan osaksi väitöskirjatyön ohjausta. Seminaarissa saadusta palautteesta onkin tärkeää keskustella lähemmin työn ohjaajaksi määrätyn opettajan kanssa.
Tohtorintutkintoon kuuluvat kurssimuotoiset opinnot jakautuvat vertailevaan etnografiaan, yleiseen teoriaan ja tutkimusteoriaan (ks. kohta 1 b). Niiden laajuus on yhteensä 24 opintoviikkoa, jotka voivat jakautua kenttätyötä edeltävään ja sitä seuraavaan opintojen vaiheeseen.
Kurssimuotoisiin opintoihin voi kuulua antropologian alan seminaareja, konferensseja, jatkokoulutuspäiviä ja tutkijakoulutuskursseja, joihin liittyy opettajan ohjauksessa valmisteltu kirjallinen työ. Kurssimuotoisia opintoja voidaan myös suorittaa osallistumalla antropologian perusopintoihin kuuluviin etnografiaseminaareihin ja tutkimusalakursseille. Jatko-opintoihin voidaan myös sisällyttää tutkimusaiheen kannalta relevantteja opintoja muissa oppiaineissa siten, että opintoviikkojen kokonaismäärä on vähintään 35. Tähän opintoviikkomäärään voi sisältyä 5 opintoviikon työharjoittelu, joka voidaan suorittaa opetusharjoitteluna, työskentelemällä museossa tai osallistumalla Suomen tukemiin kehitysyhteistyöprojekteihin.
Työn ohjaajana toimii antropologian jatkokoulutustoimikunnan valitsema opettaja. Tarvittaessa laitoksen ulkopuoliseksi ohjaajaksi voidaan lisäksi määrätä työn käsittelemän aiheen tai etnografisen alueen erikoistuntija, joka antaa lisäohjeita materiaalin analysoimiseen ja auttaa laitosta varmistamaan, että valmis väitöskirja vastaa kansainvälistä tasoa.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologian jatkokoulutusseminaarin ensimmäisessä kokoontumisessa keskiviikkona 17.9. kello 14 järjestetään kaikille jatko-opiskelijoille tarkoitettu tilaisuus, jossa käsitellään jatkotutkintoja koskevia määräyksiä ja muita jatko-opiskeluun liittyviä kysymyksiä. Jatkokoulutus on yhteistä molempien tieteenalojen opiskelijoille.
Jakokoulutusseminaarissa työ on esiteltävä neljässä vaiheessa (tutkimussuunnitelma, kenttäraportti, väliraportti, loppuraportti). Suoritusten hyväksyminen on edellytyksenä opintojen jatkamiselle.
Seminaaria johtavat professorit Karen Armstrong ja Timo Kaartinen. Kokoontumisaika: ke 14-16 U38, D112. Ensimmäinen kokoontuminen on sl 17.9. ja kl 14.1.
Professori Nancy Munn pitää Edvard Westermarck-muistoluennon torstaina 9.10. Tieteiden talolla. Vierailun yhteydessä järjestetään antropologian jatkokoulutusseminaari, jonka tarkemmasta ajasta ja ohjelmasta tiedotetaan erikseen.
Merkittävä osa antropologian jatko-opetuksesta tapahtuu projektityöskentelyn muodossa. Oppiaineissa käynnissä olevien projektien seminaareista ja muista opetustilaisuuksista ilmoitetaan erikseen jatko-opiskelijoille.
Antropologian kanslia Unioninkatu 38 D, 3. krs. Toimistosihteeri Arto Sarla (seminaareihin ja opetustilaisuuksiin liittyvä tiedotus). Kanslia on avoinna ma - pe 9-11 ja 12-13.30.
Sosiaaliantropologian professori Jukka Siikala on virkavapaana. Virkaa hoitaa dosentti Timo Kaartinen: vastaanotto ti 10-12, h. E308 puh. 191 22638.
Amanuenssi Tapani Alkula, sosiologian laitos, Unioninkatu 35, 3. krs., vastaanotto ti 15-17, puh. 1912 3918.
Osastosihteeri Kati Mustala (tutkintoihin liittyvät kysymykset), sosiologian laitos, Unioninkatu 35, 3. krs., puh. 1912 3917.
Osastosihteeri Kaarina Laitinen (laitoksen tutkimusprojektien talousasiat), sosiologian laitos, Unioninkatu 35, 3. krs., puh. 1912 3961.
Toimistosihteeri Aija Auvinen (henkilökunnan kanslia), sosiologian laitos, Unioninkatu 35, 3. krs., puh. 1912 3919.
Talous- ja sosiaalihistorian syventävät opinnot suorittaneiden rekisteröityminen jatko-opiskelijaksi tapahtuu johdanto-osan ohjeiden mukaisesti. Jos näitä opintoja ei ole suoritettu, jatko-opiskelijaksi hakevan on laadittava professori Riitta Hjerppen tai professori Matti Peltosen kanssa suunnitelma vaadittavista lisäopinnoista. Lista opinnoista on saatavissa laitokselta. Täydentävät opinnot on suoritettava mahdollisimman nopeasti jatko-opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen. Kaikkien jatkokoulutettaviksi hakevien on lisäksi laadittava alustava, laajahko (20 - 25 sivua) tutkimussuunnitelma, jonka perusteella laitos antaa lausunnon jatko-opiskelijat hyväksyvälle tiedekunnalle.
Uusien jatko-opiskelijoiden on ilmoittauduttava ennen jatko-opiskeluoikeuden hakemista professori Riitta Hjerppelle tai professori Matti Peltoselle sekä assistentti Jaakko Autiolle, joka toimii jatkokoulutusassistenttina. Jatkokoulutusseminaarit on jaettu erillisiin sosiaalihistorian ja taloushistorian seminaareihin. Sosiaalihistorian seminaari kokoontuu pääsääntöisesti keskiviikkoisin 14-16 ja taloushistorian seminaari torstaisin 16-18 erikseen lähetettävän ohjelman mukaisesti.
Ohjelmatiedot saadakseen kaikkia seminaarilaisia kehotetaan ilmoittamaan osoitteenmuutoksista kansliaan tai assistentti Autiolle .
1. Syventävät opinnot talous- ja sosiaalihistoriassa. (76075)
2. Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin vähintään kolmen lukukauden ajan (6 ov). (76072)
3. Jatkotutkintokuulustelu (suoritetaan esseillä, 6 ov):
Kuulustelun yleinen osa (3 ov) (76073):Yleinen osa suoritetaan ensimmäisenä jatko-opiskelulukukautena.
Domanska E: Encounters. Philosophy of History after Postmodernismsopimuksen mukaan.
4. Talous- ja sosiaalihistorian jatko-opintoja sekä näitä tukevia opintoja siten, että kohtien 2-4 opinnot yhteensä ovat vähintään 35 opintoviikkoa.
Talous- ja sosiaalihistoria on mukana valtakunnallisessa historiatieteiden tutkijakoulussa, jonka toiminnassa ovat mukana kaikki Suomen historian laitokset. Tutkijakoulun vastuulaitoksena on Tampereen yliopiston historiatieteen laitos, joka hoitaa myös tutkijakoulun jäsenten rekisteröinnin. Tutkijakoulu tarjoaa muutamia päätoimisia jatkokoulutuspaikkoja, mutta kaikki päätoimiset jatko-opiskelijat voivat osallistua sen toimintaan oman professorin suosituksen saatuaan.
Tutkijakoulun ohjelma koostuu jatkokoulutuskonferensseista ja teemaseminaareista. Vuosittain järjestettävä jatkokoulutuskonferenssi on tarkoitettu kaikille historian jatko-opiskelijoille. Niissä käsitellään historiantutkimuksen yleisiä metodisia ja ajankohtaisia kysymyksiä. Luennoitsijoina ovat kotimaiset ja kansainväliset huippututkijat. Lisätietoja jatkokoulutuskonferensseista ja seminaareista saa tutkijakoulun www-sivuilta (www.uta.fi/laitokset/historia/tutkijakoulu), tutkijakoulun koordinaattorilta tai seuraamalla tutkijakoulun sähköpostilistaa. Sivuilta löydät linkit myös tärkeimpiin historian alan verkkoliittymiin.
Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian oppiaine on mukana myös kansainvälisessä ESTER-ohjelmassa (European graduate School for Training in Economic and social history Research). Lisätietoja ohjelman toiminnasta ja sen järjestämistä seminaareista laitokselta ja sivulta www.kun.nl/ester.
Sosiaalihistorian jatkokoulutusseminaari kokoontuu professori Matti Peltosen johdolla 17.9.-3.12. ke 14-16 U37 sh 2 ja 21.1.-5.5. ke 14-16 U40 sali 27 erikseen lähetettävän ohjelman mukaisesti.
Taloushistorian jatkokoulutusseminaari kokoontuu professori Riitta Hjerppen johdolla torstaisin klo 16-18 talous- ja sosiaalihistorian oppiaineen kirjastossa erikseen lähetettävän ohjelman mukaisesti. Taloushistorian seminaari kokoontuu syksyllä ensimmäisen kerran 25.9. ja keväällä 22.1.
Professori Matti Peltonen: Historiateorian luentosarja (2 ov), 16.1.-2.4. pe 10-12 U40 sali 4. Luentosarjan tarkoituksena on osoittaa historiateoriaksi kutsuttujen keskustelujen olemassaolo ja merkitys, paneutua eri aspekteista tämän hetken historiateoreettisiin keskusteluihin ja tehdä tutuksi tärkeitä puheenvuoroja klassikkotekstien rinnalla; lisäksi halutaan johdattaa opiskelijat lukemaan "metodikirjoja" ja kirjoittamaan niistä pieniä esseitä. Kurssi korvaa 2-4 ov talous- ja sosiaalihistorian jatko-opinnoista. Suorituksen laajuus riippuu kirjoitettujen esseiden määrästä. Luentojen osuus 2 ov sisältää luentopäiväkirjan, joka jätetään 1 viikko luentosarjan päättymisen jälkeen. Esseet kirjoitetaan metodikirjapareista erillisen luettelon pohjalta.
Professori Matti Peltonen: Luentosarja historiantutkimuksen historiasta 1900-luvulla (2 ov), 12.9.-28.11. pe 10-12 U40 sali 4. Luennoilla käytetään esimerkkeinä tunnettuja talous- ja sosiaali- sekä kulttuurihistoriallisia klassikkoja ja lähes klassikkoja eri vuosikymmeniltä. Useat niistä ovat saatavissa myös suomenkielisinä käännöksinä. On suotavaa että teksteihin tutustutaan etukäteen. Lukulistaa: Max Weber, Protestanttinen etiikka ja kapitalismin "henki" ; Johan Huizinga, Keskiajan syksy; E. P.Thompson, The Making of the English Working Class ;W.W. Rostow, Kasvun vaiheet; E. Le Roy Ladurie, Montaillou; Michel Foucault, Tarkkailla ja rangaista. Yksityiskohtaisempi ohjelma ilmoitetaan kurssin ensimmäisellä tapaamiskerralla.
Tilastot ja tutkimus: tilastot opiskelijan ja tutkijan tietolähteinä (yhteiskuntahistorian laitos) (2 ov) 22.9.–8.12. ma 16–18 U40 sali 6. Kurssin tarkoituksena on opettaa hyödyntämään tilastoja monipuolisesti ja luovasti opiskelun ja tutkimuksen eri vaiheissa. Kurssilla käydään läpi yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kannalta keskeisiä tilastoja (väestö, kansantalous, koulutus, tuotanto, työolot, kulutus, elinolot, ympäristö ja kulttuuri). Suoritustapa: harjoitustehtäviä. Kurssin koordinaattorina toimii yliopistonlehtori Sakari Heikkinen 17.1.-11.4. pe 10-12 U37 SH4. Yksityiskohtaisempi ohjelma ilmoitetaan kurssin ensimmäisellä tapaamiskerralla.
Yliopistonlehtori Sakari Heikkinen ja dosentti Antti Kuusterä: Yritysjohtamisen kehityslinjoja (2 ov) 19.9.-5.12. pe 12-14 U37 ls ja 16.1.-14.5. (2 ov) pe 12-14 U37 sh 2. Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva yritystoiminnan kehityksestä ja yritysten toimintaympäristön muutoksista viimeisen sadan vuoden aikana ja tarkastella tätä taustaa vasten yritysjohtamisen muutoksia. Tarkastelun kohteena ovat yritysmaailman kasvu, kansainvälistyminen, johdon professionalisoituminen, yritysorganisaatioiden ja yritysten yhteiskuntasuhteiden muutos. Kurssi on kaksiosainen. Syyslukukauden opetus on luentomuotoista (2 ov); kevätlukukaudella työskennellään seminaarina ja käsitellään opiskelijoiden pari- tai yksilötöinä tekemiä tapaustutkimuksia (2 ov) suomalaisista yrityksistä. Syyslukukauden luentosarja suoritetaan kirjoittamalla luentopäiväkirja, jonka laajuus on 1–2 sivua luentoa kohti.
Tietoa Helsingin historia-aineiden jatko-opetuksesta os. www.helsinki.fi/hum/hist/hist-jatkokoulutus/
Helsingin historia-aineiden jatko-opiskelijoille suunnattu keskusteleva kurssi:
Minun metodini 15.9.–17.11. ma 16–18 M11 ls 1. Eri historia-aineiden edustajat kertovat, miten heidän omat tutkimuksensa ovat syntyneet. Kurssin suorittamisesta voi saada kaksi opintoviikkoa. Edellytyksenä on oheislukemistoon tutustuminen, säännöllinen läsnäolo, aktiivinen osallistuminen keskusteluun sekä luentopäiväkirja, jossa kurssilla käytyä keskustelua peilataan omaan tutkimustyöhön.
Toimisto on avoinna klo 9-10 ja 13-15.30
Puhelin: (09) 191 24943, Telefax: (09) 191 24924
Toimistosihteeri Riitta Peltola , sähköposti: Riitta.Peltola@Helsinki.fi
Professori Riitta Hjerppe, vastaanotto ke 13-14 ja to 15-16 (opinnäytetyöt sopimuksen mukaan), puh. 191 24951, Riitta.Hjerppe@Helsinki.fi
Professori Matti Peltonen, vastaanotto ti 13-15, puh. 191 24950, Matti.Peltonen@Helsinki.Fi
Assistentti Jaakko Autio, vastaanotto ke 9-11, puh. 191 24946, ajautio@valt.helsinki.fi.Tilastotieteen jatko-opinto-oikeutta hakevilta edellytetään, että hakemuksen liitteenä esitetään tutkimussuunnitelman lisäksi jatko-opintosuunnitelma.
1. Hyväksytty jatko-opintosuunnitelma
2. Jatko-opintoja tilastotieteessä sekä näitä tukevia opintoja siten, että kohtien 1-3 opinnot ovat yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.
3. Aktiivinen osallistuminen laitoksen jatkokoulutustapahtumiin
4. Jatkotutkintokuulustelu (vaatimukset alla)
5. Lisensiaatintutkimus.
Edellisten lisäksi väitöskirja.
Mikäli tohtorin tutkintoon edetään suorittamatta lisensiaatin tutkintoa, ei lisensiaatintutkimusta vaadita.
Sopimuksen mukaan sekä
a1. riittävä perehtyneisyys matemaattisen tilastotieteen tai jonkin sovellusalueen keskeiseen todennäköisyysteoriaan että
a2. tilastollisen päättelyn teoria
Barndorff-Nielsen O & Cox D R: Inference and Asymptotics, luvut 1-4 ja
Cox D R & Hinkley D V: Theoretical Statistics
tai erikseen sovittavat luvut teoksista
Lehmann E L: Theory of Point Estimation
Lehmann E L: Testing Statistical Hypothesis, 2nd ed.
Lisäksi yksi seuraavista vaihtoehdoista (b-g):
- yleinen lineaarinen malli - monimuuttujamenetelmät - ei-parametriset menetelmät - aikasarja-analyysin perusteet
Kirjallisuutta:
Kendall M G & Stuart A (& Ord J K): The Advanced Theory of Statistics, osat 1-3 (4th ed.)
Rao C R: Linear Statistical Inference and its Applications (2nd ed.)
Kohdan sisällöstä ja kirjallisuudesta sovitaan erikseen.
- stokastisten prosessien peruskäsitteet - ARIMA-mallit - spektrianalyysin peruskäsitteet ja spektrin estimointi - lineaaristen simultaanimallien teoria - aikasarjojen ennustaminen Kohtaan sopiva kirjallisuus käy ilmi tiedekunnan opinto-oppaasta, tilastotieteen aikasarja-analyysin ja ekonometrian erikoistumisvaihtoehdon esittelystä.
- otantateorian ja todennäköisyysteorian väliset yhteydet - otantamenetelmät
Kirjallisuutta:
Konijn H S: Statistical Theory of Sample Survey Design and Analysis
Sukhatme P V & Sukhatme B V: Sampling Theory of Surveys with Applications
- analyysimenetelmien laskutekniikka ja algoritmit - simulointimenetelmät - optimointimenetelmät - tilastolliset tietojenkäsittelyjärjestelmät
Kohta suoritetaan osallistumalla aktiivisesti vuoden ajan laitoksella pidettävään opetukseen ja seminaarityöskentelyyn.
Kohdan sisällöstä ja kirjallisuudesta on sovittava erikseen.
Sovitaan professorin kanssa.
Jatkotutkintokuulusteluun kuuluvia osia voidaan korvata erikseen sovittavalla tavalla laitoksella tai muualla järjestettävillä jatkokoulutustapahtumilla.
Tilastotieteen jatkokoulutus- ja lisensiaattiseminaari kokoontuu erikseen ilmoitettavina aikoina. Ilmoitus lähetetään kirjeitse niille, jotka ovat ilmoittautuneet jatko-opiskelijoiksi tai haluavat muuten saada tiedon seminaarin ohjelmasta.
Jatkokoulutuskursseiksi käyvät erikseen sovittavien syventävien opintojen valinnanvaraisten erikoiskurssien lisäksi laitoksella tai valtakunnallisesti järjestettävät jatkokoulutustapahtumat. Näistä tapahtumista tiedotetaan jatko-opiskelijoiksi ilmoittautuneille sekä muille asioista kiinnostuneille. Jatkokoulutustapahtumista tiedotetaan myös laitoksen ilmoitustauluilla sekä valtakunnallisen jatko-opintoverkoston StatNetin verkkosivuila www.joensuu.fi/statnet/.
Myös Rolf Nevanlinna -instituutin järjestämiä luentokursseja ja seminaareja voidaan sisällyttää tilastotieteen koulutusohjelman mukaisiin jatko-opintoihin. Tietoja instituutin järjestämästä opetuksesta saa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opinto-oppaasta sekä instituutin verkkosivuilta www.rni.helsinki.fi
Käyntiosoite: Unioninkatu 37, 2. kerros
Postiosoite: PL 54 (Unioninkatu 37), 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
puh. 191 24871, fax. 191 24872
www.valt.helsinki.fi/til
Laitoksen johtaja: professori Hannu Niemi, vastaanottoaika ma 14-15, puh. 191 24870, Hannu.Niemi@helsinki.fi
Toimistosihteeri: Leila Ollikainen, puh. 191 24871
Kanslia ja kirjasto avoinna lukukausien aikana ti - to klo 9.00-11.30 sekä 12.30-14.30.
Jatko-opintoja suunnittelevan kannattaa ensi vaiheessa ottaa yhteyttä oppiaineen professoriin ja keskustella tutkielman aiheesta sekä opintosuunnitelmasta ennen opinto-oikeuden hakemista. Hakemukset arvioidaan aiemman opintomenestyksen ja tutkimussuunnitelman pohjalta. Vähintään hyvin tiedoin suoritetut syventävät opinnot viestinnässä tai siihen rinnastettavassa oppiaineessa ja magna cum laude approbatur -arvosanalla suoritettu pro gradu-tutkielma antavat hyvän pohjan jatko-opiskelulle. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimussuunnitelmaan. Jos maisterin tutkinnon suorittamisesta on kulunut yli viisi vuotta, tulee opiskelijan varautua täydentämään opintojaan.
1. Syventävät opinnot viestinnässä.
2. Säännöllinen ja aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin ja opintopiiriin kolmen lukukauden ajan (6 ov).
3. Jatkotutkintokuulustelu (6 ov)
Yhteensä kuusi teosta, jotka sovitaan yhdessä ohjaavan professorin kanssa. Teokset suoritetaan tiedekuntatentissä tai esseillä.
4. Muita jatko-opintoja viestinnässä tai jatko-opiskelua tukevia opintoja yhteensä 23 ov. Opinnoista sovitaan oman ohjaajan sekä jatko-opinnoista vastaavan professorin kanssa. Suoritukset voivat koostua paitsi jatkokoulutuskursseista myös esitelmistä kotimaisissa ja ulkomaisissa seminaareissa, konferensseissa tai tutkijakoulujen järjestämissä tilaisuuksissa ja tieteellisistä julkaisuista.
5. Lisensiaatintutkimus tai väitöskirja
Väitöskirja on mahdollista tehdä ilman lisensiaatintutkimusta. Muut jatko-opinnot (yhteensä 35 ov) ovat molemmissa tapauksissa samat.
Viestinnän laitos on mukana viestintä- ja informaatiotieteiden valtakunnallisessa tutkijakoulussa (Muuvi) sekä viestintätieteiden valtakunnallisen verkoston järjestämässä lisensiaattikoulutuksessa, joka painottuu ammatillisiin erikoistumisopintoihin. Lisäksi viestinnän jatko-opiskelijat voivat osallistua muihin tutkijakoulutusohjelmiin, joita on käynnissä mm. audiovisuaalisen viestinnän, kulttuurintutkimuksen ja naistutkimuksen piirissä. Näistä määräaikaisista ja vaihtuvista tutkijakouluista kannattaa kysyä lisätietoja laitokselta.
Viestinnän jatkokoulutusseminaari kokoontuu lukukausien aikana to 16-18, U37 sh 3, 18.9. alkaen. Seminaaria johtaa professori Esa Väliverronen. Ks. www.valt.helsinki.fi/staff/valiverr/semi03.htm.
Seminaarin ja muiden jatkokoulutustilaisuuksien ohjelmasta opintopiirien ohjelmasta sekä muista tilaisuuksista ja kursseista ilmoitetaan erillisellä jatkokoulutusohjelmalla, laitoksen verkkosivuilla ja jatko-opiskelijoiden sähköpostilistalla. Seminaaria ohjaavat myös yliopistonlehtori Ritva Levo-Henriksson, professori Ullamaija Kivikuru, professori Sinikka Sassi ja professori Leif Åberg.
Professori Esa Väliverronen pitää tieteellisen kirjoittamisen kurssin 23.2.-3.5. ma 16-19, U37 sh 3. Kurssilla perehdytään luentojen ja harjoitusten avulla tieteellisiin puhetapoihin, kirjoittamiseen osana tutkimusprosessina, tieteellisen tekstin lajityyppeihin sekä julkaisukäytäntöihin.
Postiosoite: PL 54 (Unioninkatu 37), 00014 Helsingin yliopisto
Laitoksen www-osoite: www.valt.helsinki.fi/commJatkokoulutuksesta vastaava professori Esa Väliverronen , puh. 191 24841, vastaanotto to 15-16. S-posti: Esa.Valiverronen@helsinki.fi
Laitoksen johtaja, professori Leif Åberg , puh. 191 24844, vastaanotto ke 15-16. S-posti: Leif.Aberg@helsinki.fi
Professori Ullamaija Kivikuru (SSKH), puh. 191 28418, vastaanotto ke 13-15 (Topeliuksenkatu 16, r. 211). S-posti: Ullamaija.Kivikuru@helsinki.fi
Yliopistonlehtori Ritva Levo-Henriksson , puh. 191 24839, vastaanotto ti 12-13. S-posti: Ritva.Levo-Henriksson@helsinki.fi
Professori Sinikka Sassi , puh. 191 24840, vastaanotto ti 13-14. S-posti: Sinikka.Sassi@helsinki.fi
Yliopistonlehtori Marja Vehviläinen, puh. 191 24848, vastaanotto ti 11-12. S-posti: Marja.Vehvilainen@helsinki.fi
Jatkokoulutusassistentti Liina Puustinen, puh. 191 24930, vastaanotto ke 15-16. S-posti: Liina.Puustinen@helsinki.fi
Amanuenssi Marjo Anomaa , puh. 191 24851. S-posti: Marjo.Anomaa@helsinki.fi
Laitoksen kanslia avoinna ma-to 10-12 ja 13-14.30, perjantaisin suljettu. Toimistosihteeri Päivi Luoto , puh.191 24850, fax 191 24849. S-posti: Paivi.Luoto@helsinki.fi
Valtio-opin jatkokoulutusohjelmaan voidaan hyväksyä ne ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, joiden pääaineena on ollut valtio-oppi tai muu soveltuva oppiaine. Hakijalta edellytetään hyvin tai erinomaisin tiedoin suoritettuja pääaineen syventäviä opintoja sekä yleensä pro gradu -tutkielmasta tai siihen rinnastettavasta opinnäytteestä vähintään arvosanaa magna cum laude approbatur. Hakijan on lisäksi laadittava tutkimussuunnitelma lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa varten. Jatko-opiskelijaksi hyväksyttäväksi voidaan esittää pro gradu-tutkielmastaan alemman arvosanan saanut hakija, mikäli hakijalla on esitetyn tutkimussuunnitelman ja muiden ansioiden perusteella hyvät edellytykset menestyksellisiin jatko-opintoihin. Jatko-opinto-oikeuden puoltamisessa otetaan huomioon (1) hakemuksen pohjalta arvioidut edellytykset menestyksellisiin jatko-opintoihin ja (2) laitoksen käytettävissä olevat ohjausresurssit.
Valtio-opin jatkokoulutusohjelma on opiskelua sekä valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoa että valtiotieteiden tohtorin tutkintoa varten. Näiden kesken opiskelu eroaa lähinnä siinä, että opinnot päättävä opinnäytetutkimus on tasoltaan joko lisensiaatintutkimus tai väitöskirjan käsikirjoitus. Jatkokoulutusohjelman laajuus on 35 opintoviikkoa. Mikäli jatko-opiskelija on jo suorittanut lisensiaatin tutkinnon, tohtorin tutkintoon vaaditaan vain väitöskirja.
Täydentäviä opintoja ei tarvita, mikäli opiskelija on opiskellut valtio-oppi pääaineenaan Helsingin yliopistossa ja mikäli perustutkinnosta on kulunut enintään viisi vuotta. Täydentävien opintojen tarve selvitetään tapauskohtaisesti oman ohjaajan kanssa ennen jatko-opintojen alkamista.
Jatko-opiskelu tapahtuu pääasiassa itsenäisesti sekä seminaariryhmissä. Laitos järjestää luentomuotoista ja muuta opetusta lukuvuosittain joko pelkästään jatko-opiskelijoille tai näille ja perustutkinnon syventävien opintojen opiskelijoille yhdessä.
Kirjalliset kuulustelut suoritetaan tiedekuntatentissä. Tenteistä on ensin sovittava suullisesti, ja tämän jälkeen niihin ilmoittaudutaan kirjallisesti.
Jatkokoulutusohjelman kohtia voi suorittaa myös vaihtoehtoisilla tavoilla. Jatkokoulutusohjelman yksityiskohdat on esitelty valtio-opin laitoksen omassa, laitoksen kansliasta saatavassa jatkokoulutusoppaassa. Seuraavassa esitetään ainoastaan jatkokoulutusohjelman runko.
Opintokokonaisuus 13 J: työryhmät ja jatkokoulutusseminaari (5 ov) Opintokokonaisuus 14 J: poliittinen filosofia ja etiikka, metodologia ja tutkimusmenetelmät (12 ov) Opintokokonaisuus 15 J: oman erikoisalan opinnot (12 ov) Opintokokonaisuus 16 J: oman erikoisalan ulkopuoliset opinnot (6 ov)
Opintokokonaisuus 17 J: loppukuulustelu (ei opintoviikkoja)
Yleisen valtio-opin jatkokoulutusseminaari, oj. 13 J (professori Martikaisen ryhmä) - Professori Tuomo Martikainen 17.9.-10.12. ja 14.1.-19.5. ke 16-18 U37 sh2.
Research Seminar in International Relations (Postgraduate Seminar, study unit 13J) - Professor Heikki Patomäki - Spring 2004: 14 Jan - 12 May, Wed 5-7 p.m., U37 sh 4. No prior registration.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimusseminaari, oj. 13J (professori Virtasen ryhmä) - Professori Turo Virtanen, syys- ja kevätlukukaudella ti 17–19. Seminaarin alkamisesta ilmoitetaan henkilökohtaisella kutsulla lukukauden alussa. "Tutkimme tänään" -sarja on osa seminaarin ohjelmaa.
Professori Kyösti Pekosen jatkokoulutusryhmä (oj. 13J) - Professori Kyösti Pekonen 16.9.-25.11. ja 20.1.-4.5. ti 16.30-18 U37 yleisen valtio-opin laitoksen kokoushuone.
Forskarseminarium för doktorander (studiekurs 13J) - Professor Jan Sundberg Tidpunkt: ny tidpunkt och plats besluts vid varje möte. Plats: alternerar mellan Helsingfors, Åbo och Vasa.
Tutkimme tänään: politiikan, hallinnon ja organisaatioiden sekä kansainvälisen politiikan tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä (oj. 13J, 2 ov.) - Yliopistonlehtori Mikko Mattila - Yleensä joka toinen viikko torstaisin klo 16-18 U37 sh2.
Klassikkoseminaari I: Julkisuus, ideologia, kontrolli (oj. 14J, 4 ov) VTT Anne Holli 22.9.-8.12. ma 16-18 U37 sh3. Ilmoittautuminen ennakkoon kurssin ohjaajalle.
Yleisen valtio-opin laitos
Postiosoite: PL 54 (Unioninkatu 37), 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Puh. (09) 191 24831, telefax (09) 191 24832
Toimiston aukioloajat: ma-pe 10-11 ja 12-14.45, (ke 12-15.45)
http://www.valt.helsinki.fi/vol/index.htm
Laitoksen johtaja professori Turo Virtanen , ti 13.15-14.00 rutiinit, ti 16-17 sopimuksen mukaan, puh. 191 24824
Jatkokoulutuskoordinaattori yliopistonlehtori Mikko Mattila , ke 14-16, puh. 191 24904
Amanuenssi Esko Tantarimäki , puh. 191 24830
Toimistosihteeri Jaana Sälekari, puh. 191 24831
Toimistosihteeri Karita Kreander-Vatanen , puh. 191 24829
LIITE 1
JATKOKOULUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET YHTEISKUNTATIETEELLISISTÄ TUTKINNOISTA ANNETUSSA ASETUKSESSA 245/1994
- - - - -
12 §
Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet
Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaavantasoinen koulutus. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen antavan riittävät valmiudet yhteiskuntatieteelliseen jatkokoulutukseen.
Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa.
Lisensiaatin tutkintoon sisältyvän erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että koulutuksessa oleva perehtyy hyvin erikoisalansa tieteelliseen tietoon, hankkii erikoisalallaan tarvittavat tiedot ja taidot sekä kyvyn itsenäiseen toimintaan omalla erikoisalallaan. (3. momentti lisätty asetuksella 901/2000)
13 §
Tohtorin tutkinto
Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:
1) suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
14 §
Lisensiaatin tutkinto
Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan tähän koulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus. Tutkintoon voidaan sisällyttää yliopiston hyväksymät ammatilliset erikoistumisopinnot.
Lisensiaatin tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun.
Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
14 a §
Lisensiaatin tutkinto ja erikoistumiskoulutus
Kun lisensiaatin tutkinto suoritetaan sosiaalityön alalla valtiotieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon tai muun vastaavan tutkinnon pohjalta, tutkintoon voidaan sisällyttää erikoistumiskoulutusta sosiaalityön erikoisaloilla.
Erikoistumiskoulutusta sisältävän lisensiaatin tutkinnon laajuus on 80 opintoviikkoa. Erikoistumiskoulutukseen sisältyy järjestelmällinen teoreettinen ja käytännöllinen syventyminen johonkin erikoistumisalaan ja tutkimus omalta erikoistumisalalta.
Opetusministeriö päättää kunkin yliopiston esityksestä, minkä erikoisalojen koulutusta kussakin yliopistossa järjestetään.
(14 a § lisätty asetuksella 901/2000)
LIITE 2
TUTKIELMIIN LIITTYVÄT TIIVISTELMÄT, SELOSTEET JA TIEDOTTEET
1. Tiivistelmä lisensiaatintyöstä ja väitöskirjasta (tiedekunnan määräysten edellyttämä)
Lisensiaatintutkimuksesta ja väitöskirjasta tulee tiedekunnan määräysten mukaan laatia sen sisältöä kuvaava tiivistelmä. Tiivistelmä kirjoitetaan samalla kielellä kuin itse työ.
Muulla kuin kotimaisella kielellä laadittuun työhön on liitettävä lisäksi suomen- tai ruotsinkielinen tiivistelmä silloin kun se tutkielman laatijan kielitaito huomioon ottaen on kohtuullista.
Jatkotutkintojen opinnäytetöihin liitetään myös englanninkielinen tiivistelmä. Lisensiaatintyön tekijät liittävät tiivistelmän työhönsä tuodessaan sen tiedekuntaan tarkastajien määräämistä varten. Väitöskirjan tekijät liittävät tiivistelmän työhönsä tuodessaan sen tiedekuntaan esitarkastajien määräämistä varten.
Tiivistelmät ovat julkisia, ja ne voidaan julkaista sellaisenaan opinnäytteiden tietokannassa sekä mahdollisesti laadittavissa luetteloissa. Tiivistelmä tulee laatia valtiotieteellisen tiedekunnan omalle sähköiselle tiivistelmälomakkeelle, joka on suunniteltu tietokantaa silmällä pitäen. Lomake täyttöohjeineen löytyy tiedekunnan verkkosivuilta osoitteesta: http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/gradu/index.htm
2. Väitöskirjan tiivistelmä Dissertation Abstracts International -tietokantaan
Mikäli väitöskirjan tekijä haluaa, hänen englanninkielinen tiivistelmänsä lähetetään julkaistavaksi kansainvälisessä Dissertation Abstracts International- (DAI)-tietokannassa. Tätä varten tekijän on täytettävä ja allekirjoitettava sopimuslomake, joka lähetetään väittelijöille painatusluvan myöntämisen jälkeen. Täytetty lomake, kopio väitöskirjan nimiösivusta sekä paperituloste englanninkielisestä tiivistelmästä toimitetaan tiedekunnan apulaissihteerille, joka huolehtii niiden toimittamisesta eteenpäin väitöskirjan hyväksymisen jälkeen.
3. Väitöslomake ja selostus väitöskirjasta yliopiston viestintäosastoa varten
Yliopiston viestintäosasto toimittaa tiedotusvälineille tiedot väitöksestä. Tätä varten viimeistään maanantaina kolme viikkoa ennen väitöstä
a) väittelijän laitoksessa syötetään tiedot väitöstilaisuudesta yliopiston tapahtumakalenteriin www.helsinki.fi/kalenteri, ja
b) väittelijä toimittaa väitöstietolomakkeen, tiivistelmän väitöstutkimuksesta sekä valokuvansa yliopiston viestintäosastoon.
Väitöstiedot lähetetään viestintäosastoon joko sähköisesti ( viestinta@helsinki.fi ), postitse (Viestintäosasto, PL 33, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO) tai faksitse (09-191 23010) lomakkeella, jonka saa verkko-osoitteesta: www.helsinki.fi/lomakkeet/ (linkki 'Väitöstietolomake').
Tiedotusvälineille jaettavaksi tulevan suomen- ja ruotsinkielisen väitöstiivistelmän toivotaan olevan yleistajuisempi versio tiedekunnalle toimitettavasta tiivistelmästä, koska se on tarkoitettu suuren yleisön luettavaksi. Nämä tiivistelmät pyydetään lähettämään mieluiten sähköpostitse osoitteeseen vaitokset@savotta.helsinki.fi.
Tarkempaa tietoa aiheesta yliopiston viestintäosaston www-sivulta osoitteesta: http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/.
LIITE 3
VÄITÖSKIRJOJEN JAKELU
Helsingin yliopiston kanslerin vahvistaman opintosuoritusten arvostelua ja kuulustelua sekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskevan johtosäännön 29 §:n mukaan " ... väittelijän on huolehdittava siitä, että väitöskirja, joko painettuna tai muulla tavalla, tulee julkisesti saataville ennen kirjan julkista tarkastamista. Väitöskirjaa on pidettävä julkisesti saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen julkista tarkastusta. Dekaani voi kirjallisesta hakemuksesta lyhentää tätä aikaa siten, että väitöskirja on saatavilla vähintään viisi päivää. Konsistori määrää tarkemmin väittelijän velvollisuudesta luovuttaa väitöskirjan kappaleita yliopistolle."
1. Yksinomaan painettuna julkaistavien väitöskirjojen (84kpl*) jakelu:
| Yliopiston kirjasto | 30 |
| Kansleri | 1 |
| Rehtori | 1 |
| Päärak. ilmoitustaulu | 1 |
| Viestintäosasto | 1 |
| Tiedekunta | 50 |
| YHTEENSÄ | 84 |
* Tästä määrästä jää jakelun jälkeen jonkin verran niteitä väittelijän omaan käyttöön. Tiedekunnan sisäinen jakelu on käytännössä alle 40 kirjaa.
2. Elektronisena ja painettuna versiona julkaistavien väitöskirjojen (1 kpl + 40 kpl) jakelu:
| Yliopiston kirjasto | 6 pain. + 1 elektr. |
| Kansleri | 1 |
| Rehtori | 1 |
| Päärak. ilmoitustaulu | 1 |
| Viestintäosasto | 1 |
| Tiedekunta | 30 |
| YHTEENSÄ | 40 + 1 |
Elektronisten versioiden toimittaminen kirjastoon
Helsingin yliopiston elektroninen julkaisupankki -hanke julkaisee väitöskirjoja sähköisessä muodossa (osoite http://ethesis.helsinki.fi ). Väittelijä toimittaa työnsä elektronisena versiona hankkeen julkaisemien ohjeiden mukaisesti yliopiston kirjastoon 3-4 viikkoa ennen väitöstilaisuutta. Luovutuksen yhteydessä väittelijä allekirjoittaa julkaisusopimuksen.
Julkaisupankin yhteystiedot: sähköposti e-thesis@helsinki.fi , puh. (09)191 44177.
Painettujen väitöskirjojen ja yhteenvetojen toimittaminen yliopistolle
Yliopiston kirjastolle tulevat kappaleet väittelijä toimittaa yliopiston kirjaston vahtimestarille (Unioninkatu 36 tai autolla kuljetettaessa Yliopistonkatu 1, sisäpiha; vahtimestarin puh. 191 22747). Kanslerille, rehtorille sekä ilmoitustaululle tarkoitetut kappaleet väittelijä toimittaa ylivahtimestarille (Fabianinkatu 33, päärakennuksen 1. kerros). Viestintäosaston kappaleen voi lähettää osoitteeseen: Tiedottaja Niina Haasola, Viestintäosasto, PL 9 (Siltavuorenpenger 20 R), 00014 Helsingin yliopisto./p>
Väitöskirjojen jako tiedekunnan sisällä
Väittelijä toimittaa väitöskirjansa hänelle lähetettävän nimilistan mukaan tohtorin tutkinnon suorittaneille tiedekuntaneuvoston jäsenille, Svenska social- och kommunalhögskolanin tiedekunnassa olevalle edustajalle ja saman yksikön rehtorille, tiedekunnan kirjastoon (2 kpl), tiedekunnan kansliaan (5 kpl) sekä väitöskirjan edustaman oppiaineen professoreille. Lisäksi väittelijän tulee huolehtia siitä, että esitarkastajat ja väitöskirjan arvosteluun osallistuva arvosanalautakunnan lisäjäsen saavat ensi tilassa valmiin väitöskirjan.
Artikkeliväitöskirjojen täydelliset kappaleet jaetaan ensisijaisesti tohtorin tutkinnon suorittaneille tiedekuntaneuvoston jäsenille, mahdolliselle arvosanalautakunnan lisäjäsenelle, Svenska social- och kommunalhögskolanin tiedekunnassa olevalle edustajalle ja saman yksikön rehtorille sekä kaksi kappaletta tiedekunnan kirjastoon.
Väittelijä on velvollinen itse postittamaan tai muutoin toimittamaan väitöskirjansa edellä mainituille henkilöille nimi- ja osoiteluettelon mukaan, jonka hän saa tiedekunnan kansliasta. Mahdolliset omistuskirjoitukset suositetaan kirjoitettavaksi erilliselle kortille tai paperille kirjan väliin.
Tiedekunnan kansliaan toimitettavat viisi väitöskirjaa luovutetaan tiedekunnan apulaissihteerille (Unioninkatu 37, 1. kerros), jonka huoneessa pidetään tarkastusprosessin ajan esillä vähintään yhtä väitöskirjaa muiden ollessa teoksesta kiinnostuneiden saatavilla. Väitöskirjan hyväksymisen jälkeen väittelijä voi hakea pois mahdollisesti jäljelle jääneet kappaleet.
LIITE 4
TUTKINTOTODISTUKSEN LUOVUTTAMINEN SUORITETUSTA LISENSIAATIN TUTKINNOSTA TAI TOHTORIN TUTKINNOSTA LUKUVUONNA 2005-2006
Tutkintotodistukset luovutetaan joko publiikissa tai ne voi noutaa määrätystä päivästä lähtien tiedekunnan kansliasta. Seuraavasta taulukosta ilmenevät lukuvuoden 2005-2006 publiikkipäivät samoin kuin ne päivät, jolloin todistuksen voi saada publiikkiin osallistumatta. Todistuksen saaminen edellyttää, että tutkittavan lisensiaatintutkimus tai väitöskirja on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa ja että tutkittava on yleensä viimeistään kahta viikkoa aikaisemmin toimittanut tiedekunnan apulaissihteerille tiedon suorittamistaan jatko-opinnoista (viimeksi mainittu koskee lisensiaatin tutkinnon suorittajia sekä maisterina väitelleitä).
| Publiikki* / todistuksen luovuttaminen |
| 21.9. |
| 26.10.* |
| 23.11. |
| 14.12.* |
| 25.1. |
| 22.2. |
| 22.3.* |
| 19.4. |
| 17.5.* |
| 14.6.* |
* Publiikit on lihavoitu ja merkitty asteriskillä.