Takaisin


(Läh HS 8.9.99)
Ovatko sairaudet ja kivut todellisia?

    Korva-,nenä-, ja kurkkuspesialisti Risto Voutilainen kirjoittaa mm. home- ja amalgaamiongelmista esimerkkinä taudeista jotka todel lisuudessa olisivatkin joukkohysterian tuotteita. Maailmalla tätä ongelmaa on pohdittu paljon ja on ilmeistä, että varsinkin erilaisiin psyyken tauteihin liittyy vahva julkisuus- ja muoti elementti. Mutta tautien kuvaaminen pelkiksi sosiaalisiksi joukkoilmiöiksi joiden luonne muuttuu jatkuvasti (Ian Hacking, alalla paljon haittaa saanut yhteiskuntatieteilijä, onkin kutsunut niitä "liikkuviksi taudeiksi") johtaa myös vakaviin ongelmiin. Pahin niistä on se, että lääkärit eivät enää ota potilaiden kuvauksia oireistaan vakavasti. Homeongelmat ovat pelkkää kuvitel maa koska ne eivät sovi lääketieteessä vallitseviin käsityksin syy- ja seuraussuhteista, samoin esimerkiksi selkäsairaudet ovat pelkkää potilaan keksintöä, kipjen valittaminen on sairasloman tai turhien hoitojen kerjuuta. Useimmiten lääkärillä on toki enemmän tietoa itse taudista ja alkuperästä ja oireista kuin potilailla, mutta sen sijaan lääkäri ei voi koskaan tietää potilasta paremmin miltä potilaasta tuntuu ja miten potilaan tauti on kehittynyt. Nämä tiedot lääkäri voi saada vain kysymällä ja kuuntelemalla.
   Olen lukenut viime aikoina lukuisia "selkäelämäkertoja", ihmisten kuvauksia selkäsairauksistaan sekä niiden hoidosta. Läpikäyvänä teemana on, että lääkärit eivät ota selkävaivojaan valittavia ihmisiä vakavasti, vaan tarjoavat särkylääkkeitä tai nykyään yhä useammin rauhoittavia lääkkeitä tai terapiaa. Kun sitten potilas lopulta halvaantuu ja pääsee tutkimuksiin ja selkäkivuille löytyykin todellinen syy muualta kuin korvien välistä, niin huolimatta tilanteen vakavuudesta, heille on erittäin helpottavaa tietää, etteivät olekaan kuvitelleet vaivojaan. On selvää, että kun "asiantuntija" tarpeeksi monta kertaa sanoo, että potilaan kokemat kivut eivät ole todellisia, niin hän alkaa jopa itse epäillä itseään, huolimatta kipujen jatkumisesta ja todellisista vaikutuksista.
   Lääkärien, erityisesti spesialistien, ylimielisyys ja piittaamattomuus potilaiden omista kokemuksista on suoranainen kansanterveydellinen ongelma. Se saattaa johtaa tautien pahenemiseen, hoitokustannusten kasvuun, ennenaikaiseen eläköitymiseen. Turkulainen epilepsialääkäri (ja Epilepsialiiton puheenjohtaja) Matti Sillanpää sai äskettäin runsaasti palstatilaa kertomuksilleen siitä kuin tyhmiä pienten lasten vanhemmat ovat ja kuinka lasten päänsäryt ovat useimmiten seurausta liiasta harjoittelusta tai coca colan juomisesta. Tämä on erityisesti epilepsiaspesialistin suusta karmeaa puhetta: kuinka monen lapsen todelliset ja vakaviin tauteihin liittyvät päänsäryt ovat jääneet professori Sillanpäältä tutkimatta kun hän on tiennyt paremmin mikä lasta vaivaa eikä ole välittänyt kuunnella tätä saati vanhempia!
   Suosittelisin kyllä Risto Voutilaisellekin, että hän ottaisi homevaivoistaan valittavat ihmiset vakavasti: erehtymisen vaara toiseen suuntaan on paljon vähemmän vakava ongelma.
 

   J.P.Roos
   Helsinki
   j.p.roos@helsinki.fi


Takaisin