Eroavatko puolueet toisistaan?

EROAVATKO PUOLUEET TOISISTAAN?

Helsingin Sanomat on viime aikoina kovasti rummuttanut että puolueet eivät juuri eroa toisistaan kunnallisvaaleissa - mikä tuskin innostaa äänestäjiä.. Saattaa ollakin, että erot ovat pieniä, kun katsotaan puolueiden kunnallisvaaliohjelmia: jopa kokoomus on nostanut esiin itselleen vieraita teemoja kunnallisten palveluiden laadusta, suvaitsevaisuudesta, vanhusten hoidosta, kansalaismielipiteen huomioonottamisesta jne. Mutta ei tarvitse mennä muuta kuin katsomaan Helsingin Sanomien kunnallisvaalikonetta niin kuva muuttuu täydellisesti: puolueiden välillä ON suuria eroja ja ehdokkaat ryhmittyvät melko selvästi puoluekannan mukaan. Erot kokoomuksen, ja toisaalta RKP:n, vasemmiston ja vihreiden ehdokkaiden välillä ovat hämmästyttävän selviä ja paljastavia. Vain jotkut poikkeukset yllättävät: esimerkiksi Tuovi Allen (sdp) tai Ilkka Paunio (sdp) löytyvät keskeltä mustimpia kokoomuslaisia. Tosiasiaksi jää että kokoomus Helsingissä painii aivan omassa luokassaan, sitten tulevat “keskustalaiset” rkp ja sdp ja “vasemmalla” ovat keskusta, vasemmistoliitto ja vihreät, tässä järjestyksessä (sitten että vihreät ja vasemmistoliitto eivät eroa toisistaan oikeastaan lainkaan).
Esimerkiksi allekirjoittanut sitoutumattomana vasemmistolaisena ei mitenkään edusta äärikantaa: silti olen tuskin yhdessäkään kysymyksessä samalla kannalla Harry Bogomoloffin, Ben Zyskowitzin tai erityisesti Jan Vapaavuoren kanssa (kaikki istuvia valtuutettuja eikä siis mitään hörhöilijöitä). Kysymys on siis siitä, että vaalikoneessa ehdokkaat ovat vastanneet rehellisesti ja vaaliohjelmia vilkuilematta: kokoomuksen kunnallisvaaliohjelman perusteella vastannut sijoittuisi paljon lähemmäs konsensusmielipiteitä!

Puoluekannalla on siis merkitystä. Kokoomuksen äänestäjä sitoutuu vaalikoneen tietojen perusteella kannattamaan keskustatunnelia kaupungin rakentamana, Vuosaaren satamaa, makasiinien purkua, Lapinlahden mielisairaalatoiminnan lopettamista, hän haluaa laskea veroja palvelutason kohottamisen sijasta, ei kannata vuokra-asuntojen rakentamista, ei usko voivansa vaikuttaa muuttoliikkeeseen jne jne. Eivätkä kysymykset suinkaan kattaneet mielipide-eroja esim. ulkomaalaiskysymyksestä (joissa todelliset erot ovat hyvin suuret). Ongelma on, että tämän politiikan toteuttamiseksi nykyisessä valtuustossa kokoomuksella on kaksi luotettavaa apuria, SDP ja RKP. Näin ei tarvitsisi olla, jos puolueiden todelliset erot otettaisiin huomioon.
Jos ne puolueet joiden ehdokkaat ovat lähellä toisiaan, toimisivat yhdessä myös vaalien jälkeen, niin tilanne Helsingissä olisi aivan toinen. Luontevimmin yhteistyö löytyisi SDPn, RKPn, Vasemmistoliiton ja Vihreiden kesken.

Tulee olemaan mielenkiintoista katsoa vaalien jälkeen, miten valitut valtuutetut sijoittuvat tässä kyselyssä. Ainakin Helsingin kaupungin nykyinen valtuusto (so ehdokkaina olevat) jakautuu suunnilleen samalla tavoin kuin koko ehdokasjoukko.

Todettakoon vielä, että aivan uunituore kunnallisvaaliehdokkaiden ominaisuuksia koskeva tutkimus viittaisi siihen, että kokoomuksen ehdokkaat eivät edusta kovin hyvin kasvussa olevia toivottuja ominaisuuksia kuten sitä että ehdokkaan tulisi kannattaa suurempaa tasa-arvoa, parempia palveluita, olla vähemmän markkinahenkinen jne. Se, että kokoomuksen kannatus näyttäisi kuitenkin olevan kasvussa viittaa siihen, että äänestäjät eivät ole tietoisia ehdokkaittensa todellisista mielipiteistä. Siinä mielessä kunnallisvaalikoneet ovat kullan arvoisia - kunhan niitä osattaisiin myös käyttää!

J.P.Roos

professori, valtuuston varavaltuutettu (sit vas)

Alkuun