ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS                              PÄÄTÖS                          Nro    15 82

 Antamispäivä                         Diaarinro

26.11.2 0 04                    U 04/1271

RATKAISU JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Kajaanin käräjäoikeus 28.10.2 0 04 nro 04/22 95 (liitteenä)

ASIA                                    Lasten palauttamista koskevien päätösten täytäntöönpano

ASIANOSAISET                Outi Ursula Koski

John Hill Rogers

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDEN PÄÄKÄSITTELYSSÄ

Outi Ursula Koski on käräjäoikeudessa esittämänsä perusteet tois vaatinut, että Kajaanin kihlakunnanvoudin noutoa ja sijoittamista koskeva ratkaisu sekä käräjäoikeuden päätös kumottaisiin ja asiassa vahvistettaisiin, ettei noutoa saa toteuttaa, Toissijaisesti Koski on vaatinut, että hänet asian laatu huomioon ottaen vapautettaisiin korvaamasta John Hill Rogersin oikeudenkäyntikuluja tai että oikeudenkäyntikulujen korvaus alennettaisiin 6.000 euroon. Sen varalta, että valitus hylättäisiin. Koski on vaatinut, että täytäntöönpanokieltoa jatkettaisiin, kunnes hovioikeuden päätös on lainvoimainen.

John Rogers on käräjäoikeudessa esittämänsä perusteet toistaen vaatinut, että Outi Kosken vallitus ulosottomiehen ratkaisusta jätettäisiin tutkimatta. Lisäksi Rogers on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa korkoineen.

John Rogers ja Outi Koski ovat vastustaneet toistensa vaatimuksia perusteettomina.

John Rogers on vaatinut, että hovioikeus, joka oli 29.10.2004 määrännyt täytäntöönpanon keskeytettäväksi, määräisi, että täytäntöönpano saa heti jatkua.


TODISTELU


Hovioikeudessa on esitetty sama todistelu kuin käräjäoikeudessa . lukuunottamatta Erkki Antero Heikkisen kuulemista. Lisäksi hovioikeus on 12.11.2004 kuullut Alexander Philip ja Jacob Oscar Wiiliam Rogersia henkilökohtaisesti pääkäsittelyn ulkopuolella.


OIKEUDENKÄYNTIAINEISTON JULKISUUS

Hovioikeus on lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan täytäntöönpanosta. annetun lain (täytäntöönpanolaki) 12 §:n 2 momentin nojalla kuullut pääkäsittelyssä todistajia Esko Tapio Variloa ja Tero Pentti Juhani Heikkistä yleisön läsnä olematta. Heidän kuulemisestaan tehdyt äänitteet, määrätään sanotun lainkohdan nojalla salaisiksi ] 0 vuodeksi tämän päätöksen antamisesta.

HOVIOIKEUDEN KATKAISU


Perustelut Asian taustaa


Outi Koski on elokuussa 2003 jättänyt palauttamatta hänen ja John Rogersin yhteishuollossa olleet lapset Alexander ja Jacob Rogersin Amerikan yhdysvaltoihin, Outi Koski on jäänyt lasten kanssa Suomeen, jossa he ovat. siitä lähtien oleskelleet. John Rogers on 13.10.2003 tehnyt Helsingin hovioikeudelle hakemuksen lasten palauttamiseksi Yhdysvaltoihin. Helsingin hovioikeus on 14.4.2004 antamallaan päätöksellä katsoen lasten saavuttaneen sellaisen iän ja kypsyyden, että heidän mielipiteeseensä oli kiinnitettävä huomiota, hylännyt hakemuksen, koska lapset olivat vastustaneet palauttamista.

Korkein oikeus on 5.8.2004 antamallaan päätöksellä katsoen, ettei lasten ilmaisemaa vastustusta voitu pitää lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun, lain (lapsen huoltolaki). 34 §:n 1- momentin 3 kohdan mukaisena1 esteenä lasten palauttamiselle, määrännyt Alexander ja Jacob Rogersin heti palautettavaksi Yhdysvaltoihin. Korkein oikeus on perusteluissaan muun ohessa lausunut, ettei tuolloin lähes 13-vuotiaan Alexanderin osalta asiassa esitetyn selvityksen valossa voitu luotettavasti todeta) että hänen ilmaisemansa kanta edustaisi hänen omaa, asianmukaiseen tietoon ja ymmärrykseen sekä riittävän kypsään harkintaan perustuvaa tahtoaan. Jacobin osalta Korkein oikeus on lausunut, että hän oli tuolloin vasta 9-vuotias ja että tämän ikäisen lapsen kykyä omaehtoiseen harkintaan ja itsenäiseen tahdonmuodostukseen tällaisessa asiassa ja tämän kaltaisissa olosuhteissa ei lähtökohtaisesti voitu pitää niin kehittyneenä, että sille voitaisiin yleensä antaa ratkaisevaa merkitystä. Korkeimman oikeuden mukaan asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voitu Jacobin osalta päätyä muunlaiseen johtopäätökseen. Lisäksi Korkein oikeus on todennut, että lasten erottaminen toisistaan palautusmääräyksen yhteydessä olisi todennäköisesti omiaan lisäämään niitä ongelmia ja traumaattisia kokemuksia, joita perheen hajoamiseen liittyneet tapahtumat ovat heille aiheuttaneet. Tämä näkökohta puhui sen puolesta:


että asia ratkaistiin kummankin lapsen osalta samalla tavoin.

Espoon käräjäoikeus on 5.8.2004 antamallaan päätöksellä lapsen huoltolain 46 §:n nojalla määrännyt, että Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevä määräys Alexander ja Jacob Rogersin palauttamisesta heti Yhdysvaltoihin oli pantava vastapuolta kuulematta täytäntöön ja että lapset oli ulosottomiehen toimesta ilman sovittelun järjestämistä noudettava;

Espoon käräjäoikeus on mainitun päätöksensä jälkeen antanut eräitä muitakin palauttamista koskevan Korkeimman oikeuden päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä päätöksiä. Käräjäoikeus on 15,10.2004 antamallaan päätöksellä John Rogersin hakemuksesta täytäntöönpanolain 25 §:n nojalla vastapuolta kuulematta täytäntöönpanon turvaamiseksi väliaikaisesti määrännyt, että sosiaalihuollon viranomaisen oli sijoitettava Alexander ja Jacob Rogers valtion, kunnan tai kuntayhtymän omistamaan tai ylläpitämään laitokseen taikka muuhun sopivaan hoitoon.

Kajaanin kihlakunnanvoudin ratkaisu

Kajaanin kihlakunnanvouti on tehnyt täytäntöönpanotilaisuudessa 20.10.2004 Ristijärvellä valituksenalaisen ratkaisun, jonka mukaan John Rogersin hakemuksen mukaiseen noutoon ryhdyttiin ja lapset toimitettiin ja sijoitettiin väliaikaisesti tilaisuudessa läsnä olleen terveyskeskuslääkärin lähetteen mukaisesti lastenpsykiatriseen hoitolaitokseen; Ratkaisun perusteluina kihlakunnanvouti on viitannut Korkeimman oikeuden 5.8.2004 antaman päätöksen perusteluihin sekä Outi Kosken menettelyyn hänelle asetettujen noutoon Liittyvien käräjäoikeuden määräysten noudattamatta jättämisessä, siihen liittyvään lasten piilotteluun ja kuulemisessa toimitusmiehelle muodostuneeseen käsitykseen; jotka vahvistivat Korkeimman oikeuden tulkintaa lasten vapaasta ja aidosta tahdonmuodostuksesta. Menettelyn lasten edun mukaisuutta voitiin perustella myös lääkärin lähetteellä. Täytäntöönpanotilaisuudesta 21.10.2004 laadittuun pöytäkirjaan on. kirjattu, että lapset olivat vastustaneet palauttamista ja että paikalla olleet sosiaaliviranomaiset eivät olleet voineet asian aikaisempia, vaiheita riittävän hyvin tuntematta lyhyen tapaamisen perusteella ilmaista käsitystään siitä, olivatko lasten tahdonilmaisut muodostuneet aidosti vai ulkopuolisesta vaikutuksesta. Samasta syystä myöskään lääkäri ei ollut kyennyt ottamaan kantaa lasten tahdonilmaisujen aitouteen.

Lapset ovat edelleen sijoitettuina hoitolaitoksessa. John Rogersin vaatimus tutkimatta jättämisestä

Hovioikeudessa on ensiksi ratkaistava, onko Outi Kosken . ulosottovalituksessa tosiasiallisesti kysymys ulosottolain 10 luvun 16 §:ssä tarkoitetusta ulosottomiehen menettelyyn kohdistuvasta


kantelusta, joka käräjäoikeuden olisi tullut jättää tutkimatta ja osoittaa asianomainen kantelemaan asiasta sanotussa lainkohdassa mainitulle viranomaiselle.

Alexander ja Jacob Rogersin palauttamista Yhdysvaltoihin ei ole valituksen kohteena olevalla ulosottomiehen ratkaisulla saatettu loppuun, vaan ennen ratkaisua vallinnut olotila on vielä palautettavissa ennalleen. Näin ollen ulosottovalitus ei ole tässä tapauksessa menettänyt merkitystään.

Outi Koski on valituksessaan vedonnut muun ohessa siihen, että kihlakunnanvouti ei ollut suorittanut noutoa mahdollisimman

hienovaraisesti lapsia järkyttämättä.

Outi Kosken valitus kihlakunnanvoudin toimenpiteen hienovaraisuuden osalta sisältää lähtökohtaisesti ilmoituksen sellaisesta ulosottomiehen virheellisestä menettelystä, jota ei tulisi käsitellä, tuomioistuimessa "ulosottovalituksena, vaan osoittaa hallintokanteluna asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi. Lapsen palauttamista koskevan määräyksen täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa ulosottomiehen on otattava huomioon lapsen itsemääräämisoikeus. Sen seikan selvittäminen, onko lapsen, mielipide ja sen aitous noutotilanteessa asianmukaisesti selvitetty, edellyttää nouto-olosuhteiden arviointia, kokonaisuudessaan ja siten myös sen arviointia, onko ulosottomies menetellyt noutotilanteessa liittävän hienovaraisesti. Nain ollen Outi Kosken valitus myös ulosottomiehen menettelyn hienovaraisuuden osalta voidaan tutkia tämän asian selvittämiseksi.

Edellä mainituilla perusteilla John Rogersin vaatimus Outi Kosken ulosottovalituksen jättämisestä tutkimatta on hylättävä.

Lasten itsemääräämisoikeus

Hovioikeudessa on vielä kysymys siitä, onko Kajaanin, kihlakunnanvouti tehdessään päätöksen noutoon ryhtymisestä ja lasten sijoittamisesta laiminlyönyt ottaa huomioon lasten itsemääräämisoikeuden.

Sovellettavat säännökset ja oikeusohjeet

Lapsen palauttamisesta annetun määräyksen täytäntöönpanoa koskevaa lapsen huoltolain. 46 §:n 2 momentissa, säädetään, että jos lapsi on määrätty palautettavaksi hakemuksesta, joka oli tehty ennen kuin vuosi oli kulunut lapsen luvattomasta poisviemisestä tai palauttamatta jättämisestä, määräys lapsen palauttamisesta voidaan jättää panematta täytäntöön ainoastaan, jos lapsi vastustaa palauttamista ja hän on saavuttanut sellaisen iän ja kypsyyden, että hänen mielipiteeseensä on aiheellista kiinnittää huomiota. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan palauttamista koskevan määräyksen täytäntöönpanossa on noudatettava


mitä täytäntöönpanolaissa säädetään, jollei muun muassa 2 momentista

muuta johdu.

Täytäntöönpanolain 2 § :ssä säädetään, että jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä vastoin lapsen tahtoa, ja että täytäntöönpanoon ei myöskään saa ryhtyä vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Täytäntöönpanolain 3 §:ssä säädetään, että .kaikki lapseen kohdistuvat toimenpiteet on suoritettava mahdollisimman hienovaraisesti ja lasta järkyttämättä. Jos noutamista tai muuta toimenpidettä ei lapsen sairauden, järkyttyneen mielentilan tai muun syyn takia voida suorittaa, se on

siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

 huoltolain 46 §:n 2 momenttia koskevista lain esitöistä (HE 96/1995) ilmenee, että täytäntöönpano voidaan evätä ainoastaan sillä perusteella, että palauttaminen on vastoin lapsen tahtoa. Lapsen edellytetään silloin saavuttaneen sellaisen iän ja kypsyyden, että hänen tahtoonsa on syytä kiinnittää huomiota. Tämän säännöksen sanamuoto. joka poikkeaa täytäntöönpanolain 2 §:n sanamuodosta, perustuu lapsikaappausta koskevaan Haagin sopimukseen. Hallituksen esityksen mukaan lapsen huoltolain 46 §:n 2 momentin tulkinnassa voidaan lähtökohtana kuitenkin pitää täytäntöönpanolain 2 §:ää.

Palauttamismääräyksen antamisesta kieltäytymisen perusteita koskevan lapsen huoltolain 34 §:ää koskevista lain esitöistä (HE 60/1993) ilmenee, että tätä säännöstä tulkittaessa voidaan lähtökohtana pitää täytäntöönpanolain silloisessa 6 §:ssä jota nykyisin vastaa 2 §:ssä vahvistettuja periaatteita. Hallituksen esityksessä todetaan, että sanotun säännöksen mukaan 12 vuotta täyttäneellä lapsella on aina oikeus kieltää täytäntöönpano j a täytäntöönpanosta on kieltäydyttävä tätä nuoremman lapsen vastustaessa täytäntöönpanoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Oikeusministeriö on antanut ulosottoviranomaisille ohjeen noutomenettelystä ja väliaikaisesta turvaamistoimesta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa (Oikeusministeriön ohje 18.10.1996), Ohjeessa lausutaan lapsen vastustukseen perustuvaa noudosta luopumista koskevassa kohdassa muun muassa, että lapsi on riittävän kehittynyt silloin, kun hän pystyy itsenäisesti tuomaan esiin oman kantansa ja sanomaan sille perustelut. Täytäntöönpanolain perustelut ja Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset selkeästi edellyttävät, että lapsen itsemääräämisoikeus tulee ottaa huomioon vielä noutovaiheessakin. Itsemääräämisoikeuteen kuuluu, että lapsella on oikeus muuttaa mielipidettään ja mielipiteen muuttaminen on mahdollista vielä noutovaiheessakin


Suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa on esitetty lakien esitöiden ja

kansainvälisen käytännön perusteella kannanottoja siitä, kuinka nuoren lapsen vastustus yleensä estää Haagin sopimuksen nojalla tapahtuvan palauttamisen. Muun muassa Markku Helin on artikkelissaan "Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslain säännökset lasta koskevista kansainvälisluonteisista riidoista" (Defensor Legis 1995, s. 926) kansainvälisen käytännön perusteella lausunut, että tapaukset, joissa asia. on tullut esiin, näyttävät koskeneen 10-13-vuotiaita. joskus myös 9-vuotiaita lapsia. Sitä nuorempien mielipidettä ei ilmeisesti ole  pidetty relevanttina ja sitä vanhempien lasien tahto muodostuu aina ratkaisevaksi. Eva Gottberg on puolestaan teoksessaan "Lapsen huolto, huoltoriidat ja pakkotäytäntöönpano”, 1997, s. 224, lain esitöihin viitaten katsonut, että jo 12-vuotiaan lapsen oma mielipide estäisi ehdottomasti palauttamisen ja tätä nuorempienkin siinä laajuudessa kuin kotimaisessa täytäntöönpanokäytännössä on kannaksi vakiintunut.

Näyttö                                  Hovioikeuden kuullessa Alexander ja Jacob Rogersia he ovat kumpikin

ilmoittaneet etteivät he olleet noutotilanteessa 20.10,2004 halunneet lähteä Ristijärveltä. Alexander on ilmoittanut pelänneensä Yhdysvaltoihin joutumista. Jacob on kertonut pelänneensä, ettei hän enää näkisi äitiään. Asiaa la tarkemmin yksin Alexanderin kanssa keskusteltaessa Alexander on ilmoittanut haluavansa asua Suomessa äitinsä kanssa ja nähdä isäänsä lomien aikana Yhdysvalloissa. Lisäksi Alexander on kertonut haluavansa käydä koulua Espoossa, jossa hänellä oli kavereita ja jossa hän viihtyi. Asiasta tarkemmin yksin Jacobin kanssa keskusteltaessa myös Jacob on ilmoittanut haluavansa asua Suomessa äitinsä kanssa ja nähdä isäänsä kesäisin Yhdysvalloissa, Lisäksi Jacob on kertonut pitävänsä veljestään Alexanderista ja haluavansa käydä veljensä kanssa samaa koulua Espoossa. Alexander ja Jacob ovat heitä yhtäaikaa kuultaessa kertoneet, että he olivat tulleet Suomeen alun perin lomalle äitinsä kanssa. He olivat jo ennen Suomeen lähtöään miettineet Suomessa asumista. Heidän arvionsa mukaan isä ei olisi antanut heidän, lähteä Suomeen, jos he olisivat kertoneet isälle haluavansa muuttaa tänne. Kumpikin lapsi on vielä ilmoittanut olevansa varma siitä, että he halusivat asua Suomessa äidin kanssa ja tavata isää niin, että he viettäisivät vähän yli puolet kesälomastaan Yhdysvalloissa isän luona. He ovat kumpikin ilmoittaneet olleensa Suomeen saapumisesta lähtien koko ajan sitä mieltä, että he halusivat asua Suomessa eivätkä palata Yhdysvaltoihin. Lasten toivomusten ja mielipiteen selvittämiseksi kuulemistilaisuudessa on. keskusteltu myös lasten ja isän sekä lasten ja äidin välisistä suhteista sekä lasten sukulaisista, harrastuksista ja kavereista niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin.

Outi Koski ja John Rogers ovat hovioikeuden, pääkäsittelyssä todistelutarkoituksessa kuultuina kertoneet kuten käräjäoikeuden päätökseen on heidän kertomakseen merkitty, Outi Koski on vielä kertonut, että hän oli jäänyt lasten kanssa palaamatta Yhdysvaltoihin nimenomaan, lasten toivomuksesta. Outi Kosken mukaan 20.10.2004


ennen ulosottomiehen saapumista Alexander ja Jacob olivat olleet hyvällä mielellä. Aluksi lapset olivat aivan rauhallisesti ilmoittaneet viranomaisille, etteivät he halunneet lähteä isän luokse. Noin tunnin kuluttua lapset olivat muuttuneet itkuisiksi, kun viranomaiset eivät olleet kuunnelleet heidän mielipidettään. John Rogers on kertonut tavanneensa Alexanderia ja Jacobia 20.10.2004 jälkeen hoitolaitoksessa yhdeksän kertaa.

Markku Aulis Koski ja Erkki Kalervo Oskari Ollanketo ovat hovioikeudessa kertoneet kuten käräjäoikeuden päätökseen on heidän kertomakseen merkitty. Lisäksi he ovat molemmat yhtenevästi kertoneet, että poikien mielipide oli selvä ja vahva ja että pojat olivat älykkäitä ja hyvin kehittyneitä ja ilmaisivat itseään hyvin. Outi Koski olisi kesällä

2003        palannut Yhdysvaltoihin, mutta oli kuitenkin jäänyt Suomeen siitä
syystä, että pojat, olivat olleet niin vahvasti paluuta vastaan. Keväällä

2004  sen jälkeen kun John Rogers oli kaapannut lapset ja vienyt heidät
Ranskaan poikien suhtautuminen isään oli muuttunut entistäkin
jyrkemmäksi. Markku Koski on vielä kertonut, että keskusteluissa
p
oikien kanssa oli tullut ilmi heidän tahtonsa asua Suomessa, koska täällä
oli sukulaisia, ystäviä ja turvalliset olot Ollanketo, joka oli ollut
Ristijärvellä 20.10.2004 noutotilanteessa paikalla, on vielä kertonut:
pojat olivat tuolloin selvästi ilmoittaneet viranomaisille, etteivät he
halunneet lähteä, ja ilmaisseet vastustuksensa myös

Ennen noutotilannetta. pojilla oli ollut Ristijärvellä aivan tavallinen päivä. Pojat olivat olleet Ristijärvellä omasta tahdostaan.

Leikki- ja taideterapeutti Piia Johanna Vainio on kertonut hovioikeudessa kuten käräjäoikeuden päätökseen on hänen kertomakseen. merkitty. Vainio on lisäksi kertonut tavanneensa Alexanderia ja Jacobia elokuusta 2003 lähtien kaikkiaan 15 kertaa, joista 11 kertaa terapeutin, ominaisuudessa. Hän ei ollut missään vaiheessa havainnut merkkejä siitä, että äiti olisi manipuloinut poikia. Sen sijattu isä oli yhteydenotoissaan painostanut poikia, mikä painostus sekä erityisesti Ranskaan päättyneen kaappausmatkan tapahtumat olivat vahvistaneet poikien kielteistä suhtautumista isään. Pojat olivat kokeneet epäoikeudenmukaiseksi, pelottavaksi ja ahdistavaksi sen, ettei isä ottanut huomioon heidän mielipidettään. Vainiolle oli muodostunut sellainen käsitys, että pojat olivat erittäin kypsiä ikäisekseen ja että heidän mielipiteensä perustui heidän omiin elämänkokemuksiinsa. Pojat olivat ymmärtäneet, mistä palauttamisasiassa oli kysymys. Heidän sanallisesti ilmaisemaa kantaansa olivat tukeneet Vainion terapiassa tekemät ei-sanalliseen viestintään perustuvat havainnot.

Lasten- ja. nuorisopsykiatri, professori Esko Tapio Varilo on kertonut hovioikeudessa kuten käräjäoikeuden päätökseen on hänen kertomakseen merkitty. Lisäksi Varilo on kertonut antaneensa Helsingin hovioikeudelle helmikuussa 2004 palauttamisasiassa asiantuntijalausunnon. Hän oli tavannut poikia kaikkiaan viisi kertaa, mistä kaksi kertaa ennen


lausunnon antamista, ja lisäksi puhunut heidän katissaan kerran puhelimessa. Hän ei ollut havainnut merkkejä siitä, että äiti olisi manipuloinut poikia. Sen sijaan isän poikiin kohdistamaa manipulointia oli tullut esiin. Varilo on arvioinut, että isä. oli vieraannuttanut lapset itsestään omalla käyttäytymisellään. Poikien palauttamista vastustava mielipide oli ollut koko ajan ehdoton ja aivan varmasti aito. Korkeimman oikeuden palauttamispäätöksestä. pojat olivat olleet vihaisia ja onnettomia. Alexander ja Jacob olivat todenneet Varilolle, että eihän kysymys ollut tuomareiden, isän tai äidin elämästä, vaan heidän omasta elämästään. Se, että pojat olivat esittäneet asian ratkaisemiseksi kompromissia, jonka mukaan he tarjoutuivat viettämään osan kesälomistaan Yhdysvalloissa, osoitti, että pojat kykenivät harkitsemaan asiaa kypsemmin kuin moni aikuinen. Varilon arvion mukaan psykologi Selman Watsonin lausunto perustui vanhentuneisiin tietoihin ja oli muutoinkin epäluotettava.

Pekka Jouko Turpeinen ja Aki Joni Olavi Karjalainen ovat hovioikeudessa kertoneet kuten käräjäoikeuden päätökseen on heidän kertomakseen merkitty. Turpeinen on lisäksi kertonut noutotilanteessa olleen silmin nähtävissä, etteivät pojat olleet lähteneet vapaaehtoisesti. Poikien asenne oli ollut jyrkästi Yhdysvaltoihin paluuta vastaan. Karjalainen on lisäksi kertonut, että hän oli noutoa. edeltäneen kuukauden ajan ollut päivittäin paljon tekemisissä Alexanderin ja Jacobin kanssa. Pojat olivat puhuneet paljon Suomesta ja Espoosta. Poikien mielissä heidän tulevaisuutensa oli keskittynyt selkeästi Suomeen. Ennen noutoa 20.10.2004 poikien mieliala oli ollut iloinen. Päivää oli vietetty kaikessa rauhassa. Pojat olivat käyttäytyneet reippaasti ja heillä oli henkisiä voimavaroja.

Sosiaalijohtaja Pauli Tapani Alenius on hovioikeudessa kertonut pääpiirteittäin kuten käräjäoikeuden päätökseen on hänen kertomakseen merkitty. Alenius on lisäksi kertonut että hän oli tavannut pojat vain yhden kerran noutotilanteessa 20.10.2004. Aleniuksen kertomuksen mukaan hän oli nouto tilanteessa lähtenyt ajatuksesta, että vaikkakin lapsia tuli kuulla, heidän mielipidettään ei tarvinnut noudattaa. Sellainen vaihtoehto, että noudosta voitaisiin luopua, ei ollut ollut hänen mielessään. Myös Aleniuksen kertomuksen mukaan lapset olivat ilmaisseet halunsa jäädä Suomeen ja perustelleet mielipidettään.

Kihlakunnanvouti Lauri Ojala ja terveyskeskuslääkäri Tero Pentti Juhani Heikkinen ovat hovioikeudessa kertoneet kuten käräjäoikeuden päätökseen on heidän kertomakseen merkitty.

Kirjallisista Todisteista ovat ilmenneet käräjäoikeuden päätöksessä esiin tuodut seikat.


Näytön arviointi ja johtopäätökset

Ulosottomiehen on otettava täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa huomioon lapsen itsemääräämisoikeus. Ulosottomies ei ole sidottu tässä suhteessa tuomioistuimen kantaan, vaan hän tulkitsee itsemääräämisoikeutta koskevia säännöksiä itsenäisesti. Tässä tapauksessa. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevä kannanotto lasten mielipiteen merkityksestä ei siten ole nouto vaiheessa ulosottomiestä sitova. Jos tuomioistuimen tuoreessa päätöksessä on todettu, ettei lasta voida pitää niin kypsänä, että hänellä olisi asiassa itsemääräämisoikeus, ulosottomies ei noudon yhteydessä voi yleensä päätyä päinvastaiseen tulokseen. Esillä olevassa tapauksessa täytäntöönpantavana on Korkeimman oikeuden kohtalaisen tuore ratkaisu lasten palauttamisesta. Yhdysvaltoihin, palauttamista koskeva hakemus on kuitenkin ollut tuomioistuimissa vireillä ennen Korkeimman oikeuden ratkaisun antamista lähes vuoden ja lapset ovat ratkaisun antamiseen mennessä oleskelleet Suomessa yhtäjaksoisesti enemmän kuin vuoden ajan. Lapsia itseään on palauttamisasian tuomioistuinkäsittelyjen aikana kuultu alkuvuodesta 2004 sosiaalilautakunnan hankkimiin asiantuntijalausunnon välityksin. Vasta ulosottomies täytäntöönpanovaiheessa on kuullut lapsia henkilökohtaisesti. Näissä oloissa ulosottomiehen suorittamalle lasten itsemääräämisoikeuden arvioinnille on annettava tavanomaista korostetumpi merkitys. Tämä on lähtökohta arvioitaessa tässä tapauksessa ulosottomiehen menettelyä lasten mielipiteen selvittämiseksi noudossa.   

Asiassa on selvitetty, että Alexander ja Jacob Rogers ovat Suomeen saapumisestaan lähtien ja myös nouto-tilanteessa 20,10.2004 vastustaneet palauttamistaan Yhdysvaltoihin. Todistajien kertomuksista on käynyt ilmi, että lapset, jotka ovat tällä hetkellä 13- ja 10-vuotiaat, ovat ikäisekseen hyvin kehittyneitä. Myös hovioikeuden omat havainnot kuulemistilaisuudessa tukevat tätä. käsitystä.

Arvioitaessa sitä, voidaanko Alexander ja Jacob Rogersin katsoa noudot: yhteydessä vastustaneen palauttamista lapsen huoltolain 46 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, on kiinnitettävä huomiota siihen, ovatko lapset ymmärtäneet, mistä on kysymys. Asiassa on merkitystä sillä, ovatko lapset saaneet asiasta riittävästi tietoa, ovatko he voineet harkita asiaa huolellisesti ja ovatko he muodostaneet mielipiteensä ilman pakkoa;, taivuttelua, manipulointia tai muuta sopimatonta vaikuttamista. Arvioinnissa on pidettävä erillään itse noutotilanteen mahdollisesti aiheuttama pelko ja jännitys ja palauttamista koskeva vastustus, Lasten aito ja rauhallisissa oloissa varmistettu mielipide on ratkaiseva.

Erityistä asiantuntemusta lasten mielipiteen selvittämisessä omaavan ja puolueettomana pidettävän Varilon kertomuksesta ilmenee, että Alexander ja Jacob Rogers ymmärtävät, mistä asiassa on kysymys. Tämä seikka ilmenee myös Vainion kertomuksesta. Tällaista johtopäätöstä


10

tukevat myös Outi ja Markku Kosken ja Ollankedon kertomukset. Myös hovioikeus on kuultuaan lapsia henkilökohtaisesti havainnut, että he ymmärtävät mistä asiassa on kysymys.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hovioikeus katsoo, että Alexander jr Jacob Rogers palauttamisasian eri vaiheissa ovat saaneet viranomaisilta ja muutoinkin riittävästi tietoa, asiasta. Palauttamismenettelyn aikana lapsilla on ollut riittävästi aikaa harkita asiaa. Heidän mielipiteensä vakautta osoittaa se, että he ovat ilmaisseet kantansa yhdensuuntaisesti aina elokuusta 2003 lähtien.

Vainio ja Varilo eivät ole havainneet merkkejä siitä, että Outi Koski olisi sopimattomasti vaikuttanut lasten mielipiteeseen. Ottaen huomioon Vainion ja Varilon asiantuntemus heidän kannanotoilleen on annettava erityisesti painoa. Hovioikeuden havainnot lasten kuulemistilaisuudessa tukevat vahvasti sitä käsitystä, että Alexander ja Jacob Rogersin mielipide noutotilanteessa on ollut aito. Hovioikeus katsoo, että mielipide on muodostunut ilman pakkoa, taivuttelua, manipulointia tai muuta sopimatonta vaikuttamista.

 Kirjallisina todisteina esitetyt psykologi Selman Watsonin ja edunvalvoja Elisabeth Youngin lausunnot eivät anna aihetta toisenlaiseen päätelmään lasten mielipiteen. aitoudesta. Lausunnot perustuvat useiden vuosien takaisiin havaintoihin, Lausunnoista ei kaikilta osin käy ilmi, millaisiin selvityksiin ja tietolähteisiin lausunnonantajien käsitykset perustuvat.  Tämän vuoksi hovioikeus ei anna lausunnoille painoarvoa asian

ratkaisemisessa. Myöskään kirjallisena todisteena esitetty viranomaisten. selvitys täytäntöönpanotilaisuudesta 18.6.2004 ja sen liitteenä olevat kahden lastenpsykiatrin muistiinpanot eivät anna aihetta päätyä toisenlaiseen päätelmään lasten mielipiteen aitoudesta.

Lakien esitöiden, oikeuskirjallisuuden ja kirjallisuudessa viitatun kansainvälisen käytännön perusteella 12 vuoden ikäraja, on merkityksellinen arvioitaessa lapsen vastustuksen merkitystä myös Haagin sopimuksen mukaisissa palautustilanteissa eikä ainoastaan kotimaisten huoltopäätösten täytäntöönpanossa, Hovioikeus katsoo, että lapsen huoltolain 46 §:n 2 momentin tulkinnan lähtökohtana on pidettävä täytäntöönpanolain 2 §:ää. Näin ollen lapsen palauttamiseen on vastoin 12 vuotta täyttäneen lapsen tahtoa ryhdyttävä vain poikkeuksellisessa tilanteessa, jollaisesta nyt ei ole kysymys. Joka tapauksessa 13 vuotta täyttänyt Alexander Rogers on saavuttanut sellaisen kypsyyden, että  hänen mielipiteeseensä on aiheellista kiinnittää huomiota.

Jacob Rogers on 10 vuotias. Hovioikeus on tullut vakuuttuneeksi siitä, että myös hän on saavuttanut sellaisen iän ja kypsyyden, että hänen mielipiteeseensä on aiheellista kiinnittää huomiota. Lisäksi on käynyt selväksi, että lapset ovat kiintyneet toisiinsa ja heidän erottamisensa toisistaan olisi epäilemättä kummallekin lapselle haitallista. Myös tämä


 

seikka puoltaa sitä, että asia ratkaistaan kummankin lapsen osalta samalla tavoin.

Perustuslain9 §:n 3 momentissa kielletään Suomen kansalaisen luovuttaminen tai siirtäminen toiseen maahan vastoin tahtoaan, Alexander ja Jacob Rogers ovat Suomen kansalaisia. Koska tässä tapauksessa lasten mielipide on niin kehittynyt, että sille tulee antaa oikeudellista merkitystä, sanottu säännös suojaa heitä tässä lasten palauttamisen täytäntöönpanoon liittyvässä noutomenettelyssä.

Lasten vastustus noutotilanteessa on ollut vahvaa j a heidän perusteltu mielipiteensä selvä eikä asiassa ole tullut ilmi seikkoja, joiden johdosta vastustus olisi voitu jättää huomiotta. Myös noutotilanteen, jälkeen ilmi tulleet seikat hovioikeuden toimittamassa lasten henkilökohtaisessa kuulemisessa ovat vahvistaneet tätä käsitystä. Henkilötodistelu on myös osoittanut, että lasten mieliala ennen noutotilannetta on ollut normaali, joten heidän käyttäytymisensä muuttumisen noutotilanteessa voidaan katsoa johtuneen tilanteen aiheuttamasta pelosta ja jännityksestä.

Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus päätyy siihen, että noutoon Ristijärvellä 20.10.2004 ei olisi saanut ryhtyä lasten vastustuksesta johtuen.

Siltä osin kuin Outi Kosken valituksessa on vedottu myös siihen, että täytäntöönpanossa, ei ole noudatettu riittävää hienovaraisuutta, hovioikeus katsoo, ettei tältä osin ole aihetta enemmälti antaa lausuntoa.

Päätöslauselma                        John Rogersin valitus hylätään.

Outi Kosken valituksesta Kajaanin kihlakunnanvoudin noutoa ja sijoittamista koskeva ratkaisu ja Kajaanin käräjäoikeuden päätös kumotaan. Alexander ja Jacob Rogers määrätään heti palautettavaksi Outi Kosken huostaan.

Outi Koski vapautetaan korvaamasta John Rogersin oikeudenkäyntikuluja.

Valtion varoista maksetaan asianajaja Ville Saloselle palkkioksi Outi Kosken avustamisesta hovioikeudessa, asian hoitamisen edellyttämän kohtuulliseksi harkitun työmäärän perusteella, palkkion osalta hyväksyen vaatimuksen 20 prosentin korotuksesta asian kiireellisyyden ja poikkeuksellisen vaikeuden vuoksi,

-  valituksen tekemisestä täydennyksineen (8 tuntia)
8
73,60 euroa

-  vastauksen tekemisestä (1 tunti) 109,20 euroa

-  valmistautumisesta pääkäsittelyyn (3 tuntia) 327.60 euroa

-  pääkäsittelystä (19 tuntia) 2.139,60 euroa

-  matka-ajalta (6 tuntia) 518,40 euroa ja


12

korvaukseksi matkakuluista 383,84 euroa ja majoittumiskustannuksista 77 euroa sekä arvonlisäveron määrä 973,09 euroa.

Saloselle käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa maksettavaksi määrätyt määrät jäävät oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 ja 8 a §:n nojalla valtion vahingoksi. Valtion varoista asiassa maksettavaksi määrätyt todistelukustannukset jäävät myös valtion vahingoksi.


MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea Korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos Korkein oikeus niillä, erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen, tekemiseen päättyy       2 5.1. 2 0 0 5,

Itä-Suomen hovioikeuden puolesta:


Asian ovat ratkaisseet:


Hovioikeudenlaamanni Jorma Lumiala sekä hovioikeudenneuvokset Pertti Jokinen ja Riitta-Liisa Hietala

Tuulikki Räsänen