Sivilisaation alkuperä

VAROITUS: Tämä jupina on syntyjä syviä.

Alkuperätutkimus keskittyy suuressa määrin nykyisten kielikuntien ja niiden puhujien levittäytymisen selvittämiseen - sellaisten kuin uralilainen ja indoeurooppalainen kielikunta. Lisäksi tutkitaan myös kuolleiden kielten ja niiden puhujien alkuperää: esimerkiksi etruski on äskettäin geenitutkimuksen menetelmin osoitettu Vähästä-Aasiasta Italiaan saapuneeksi kieleksi. Kriittisemmät tutkijat (kuten allekirjoittavainen) tietysti älähtävät tässä vaiheessa, ettei kieli ole sidottu geeneihin. Mainittu etruskitutkimus kuitenkin näyttää sikäli uskottavalta, että juuri Etrurian alueella (suunnilleen nykyinen Toscanan maakunta Italiassa) sekä ihmisten että maatiaiskarjan geenit ilmeisesti todella eroavat naapureiden geeneistä ja viittaavat nimenomaan Vähän-Aasian suuntaan.

Toista kadonnutta kansaa, sumerilaisia, on vanhastaan pidetty varhaisimman korkeakulttuurin luojina. Ainakin sumerilaiset näyttävät (nykytiedon valossa) ensimmäisinä kirjoittaneen kieltään muistiin - tämä tapahtui suunnilleen viisi vuosituhatta sitten. Kuitenkin nykyään uskalletaan puhua sivilisaatiosta myös ilman vaatimusta kirjoitustaidosta. Esimerkiksi ns. Vanhan Euroopan kulttuuripiirissä Balkanilla on viljelty maata ja asuttu suurissa kaavoitetuissa kaupungeissa sisävessoineen ja viemärijärjestelmineen jo seitsemän vuosituhatta sitten. Eroosion asteen perusteella on myös esitetty, että Egyptin sfinksi olisi vielä tätäkin vanhempi, mutta tämä teoria lienee edelleen kiistanalainen.

Äskettäin löytyneet muinaisjäännökset ovat kuitenkin siirtämässä sivilisaation alkua vielä kauemmas menneisyyteen. Ainakin Japanin Riukiu-saarten ja Intian Cambaynlahden alueelta on nimittäin löydetty raunioita - meren pohjasta. Mikäli kyseessä todella ovat ihmisen tekemät rakennelmat (mitä jotkut uskottavista valokuvista huolimatta epäilevät), on ne ajoitettava jo jääkautisiksi. Mannerjäätiköiden sulettua suunnilleen aikavälillä 17 000-10 000 vuotta sitten merenpinta kohosi huomattavasti, jolloin mainitut rakennelmat jäivät veden alle. Niiden täytyisi siis olla yli kaksi kertaa niin vanhoja kuin tunnettujen kuivan maan sivilisaatioiden.

Nykyihminen eli Homo sapiens, jonka älyllinen kapasiteetti oli jopa hieman korkeampi kuin nykyisen vitamiinipuutteisen roskaruokasukupolven, levittäytyi Eurooppaan joskus 40 000 vuotta sitten, ja Aasiaan vieläkin aikaisemmin. Tuntuu siis hyvinkin uskottavalta, että kymmenien vuosituhansien saatossa korkeakulttuurejakin olisi jo syntynyt. Platonin maininta kymmenen vuosituhannen takaisesta Atlantiksesta temppeleineen ja kanavineen ei tunnukaan enää liioittelulta: sivilisaatioita saattoi olla paljon enemmän ja paljon aikaisemmin kuin hänkään aavisti. Atlantis-pakkomielteestä voitaisiin muutenkin jo luopua - ei jokaista merenalaista rauniota tarvitse pitää juuri Atlantiksena.

Sivilisaation alku on kuitenkin vieläkin kauempana menneisyydessä. Maailman vanhin sivilisaatio oli hierarkkinen luokkayhteiskunta, jonka asutus keskittyi suuriin, monikerroksisiin rakennelmiin, ja metsästyksen ja keräilyn ohella elinkeinoista tunnettiin ainakin lypsykarjanhoito. Tämä kaikki on kiistatonta - sen sijaan on epäselvää, levisivätkö mainitut kulttuuri-innovaatiot myöhemmille sivilisaatioille diffuusion vai migraation kautta, vai keksittiinkö ne toisistaan riippumatta eri seuduilla (polygenesis). Toisin sanoen vielä ei ole varmaa näyttöä siitä, että alkukantaisten ihmisten keskuuteen olisi asettunut muurahaisia oppimestareiksi.