|
Miksi alkuperä kiinnostaa?
Oman kansan alkuperä saattaa kiinnostaa yhtäläisesti niin tutkijoita kuin tavallista
kansaakin. Ehkä yleisin kiinnostuksen syy on yksinkertaisesti uteliaisuus, ilman mitään
tausta-ajatuksia. Uteliaisuus ei ehkä sovi kissalle, mutta tutkijalle se on tärkeä ominaisuus.
En ylipäätäni usko, että kukaan edes hakeutuisi tiedealalle ilman uteliaisuutta: alan
kysymysten on pakko kiinnostaa ja kiehtoa, että jaksaisi lukea päivät ja yöt läpeensä
kirjoja klyyvari painomusteen tuhrimana ja kaikki neljä silmää väsyneesti harittaen.
Muitakin syitä saattaa löytyä. Esimerkiksi jotkut yksilöt saattavat potea kansallista
alemmuutta, mikäli kansan historiasta tai esihistoriasta ei ole osoitettavissa
sellaisia vaiheita, jolloin joko oltiin naapurikansojen ihailemia tai sitten
riistettiin niitä. Ja koska meillä on ollut vasta vajaan sadan vuoden ajan
mahdollisuus hävitä Ruotsille lätkäkaukalossa, on hohtoa etsittävä kauempaa menneisyydestä.
Tällöin havaitaan nopeasti, että koko historiallinen aika on jo ollut muinaisesta
hohdokkuudesta langennutta aikaa. Historiallinen aika eli kirjoitettujen tietolähteiden
ilmestyminen on Suomessa alle tuhannen vuoden takainen tapahtuma, ja jo tuon kauden alkaessa
täällä huseerasivat "hurrit".
Mutta sitä edeltävä esihistoriallinen aika oli sentään loistokasta. Ensimmäiseltä
kristillisen ajanlaskun vuosituhannelta, joka oli rautakautta, on maastamme löydetty paljon
loistomiekkoja, jotka osoittavat täällä asustaneen vaurasta väkeä, jolla oli
suhteita pitkin Eurooppaa. Myös kalevalaisten sankarirunojen vanhempi kerrostuma
palautetaan tälle kaudelle. Kyllä meidän silloin kelpasi.
Ja juuri esihistoriallinen aika antaa mahdollisuuden lennokkaille alkuperäteorioille:
ei ole kirjoitettuja lähteitä, joista totuus kävisi ilmi. Niinpä alkuperätutkija
(tieteenalan ollessa kielitiede, arkeologia, genetiikka, paleoekologia, folkloristiikka,
kansatiede, uskontotiede tai jokin muu) joutuu tekemään puutteellisesta aineistosta
omia tulkintojaan. Vallitseva käsitys saattaa lisäksi muuttua muutaman kymmenen
vuoden välein, joten absoluuttista totuutta ei alkuperätutkimuksessa tunneta.
Mitä on alkuperätutkimus?
Alkuperätutkimus ei ole mikään varsinainen tieteenala, vaan pikemminkin tutkimussuunta,
jota voivat harrastaa monen eri tieteenalan tutkijat (ks. edellinen kappale). Silloin
kun tutkija haluaa oman tieteenalansa kautta saavuttaa näkemyksen oman
kansan/kielen/kulttuurin menneisyyteen, voidaan puhua alkuperätutkimuksesta.
Ongelmia syntyy lähinnä siitä, kun halutaan yhdistää useamman tieteenalan tulokset
yhdeksi eheäksi teoriaksi. Tällöin täytyisi muistaa kohdella jokaista tieteenalaa
itsenäisenä ja omien menetelmiensä rajoittamana kokonaisuutena - muuten sorrutaan
helposti liikaan yksinkertaistamiseen tai jopa suoranaisiin virheisiin. Näitä ongelmakohtia
käsitellään sivuston viimeisessä osiossa.
Seuraavalle sivulle
Takaisin pääsivulle
|