Sisältö:

1) Proseminaarityö 2) Hyvän tutkielman tunnusmerkit

Sivun osoite: https://alma.helsinki.fi/doclink/169284

Ea 3.4 Proseminaaritutkielma ja proseminaari 8 op (69450) ja
Eo 3.1 Proseminaaritutkielma ja proseminaari 8 op (69445)

Niin erityispedagogiikan aineopintoihin kuin erillisiin erityisopettajan opintoihinkin kuuluu proseminaari ja sen yhteydessä tehtävä tutkielma. Tutkielma on opiskelijan itsenäisesti tekemä työ. Se arvostellaan asteikolla 0-5.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota työn eri osa-alueisiin (ks. Hyvän tutkielman tunnusmerkit). Arvostelussa otetaan huomioon myös aiheen tai käytettyjen menetelmien vaikeustaso. Tutkielman pituus ei korvaa laatua. Proseminaari arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Hyväksytty suoritus edellyttää riittävää läsnäoloa ja aktiivisuutta.

Tiivistelmän tulee olla lyhyt mutta kattava yhteenveto tutkimuksesta. Siinä ei saa olla asioita, joita varsinaisessa tutkielmassa ei ole (ks. Tiivistelmäohje).

1. Perusohjeet

a)      Käytä lähdekirjallisuutta riittävän laajasti (viittauksia alan kirjallisuuteen; artikkelit ja kirjat, yhteensä vähintään 20 kpl, joista vähintään 3 kpl tutkimusartikkeleita).

b)      Pysyttele kohtuullisissa sivumäärissä (työt ovat keskimäärin noin 25-30 sivun mittaisia)

c)      Tee työstäsi tasapainoinen. Nyrkkisääntönä on se, että tutkielman ensimmäinen puolikas muodostuu johdannosta ja kirjallisuuskatsauksesta ja toinen puolikas menetelmälmien kuvaamisesta, tuloksista ja tulosten pohdinnasta.

d)     Arviointikriteereinä käytetään kandidaatintutkielman arviointikriteerejä (ks. Hyvän tutkielman tunnusmerkit) suhteutettuna työn laajuuteen.

2. Tutkielman kirjoittaminen ja viimeistely

a)      Riviväli on 1,5. Tekstin vasempaan reunaan jätetään 3 cm:n marginaali sidontaa varten.

b)      Tutkielman kanteen ja nimiösivulle kirjoitetaan seuraavat tiedot: tutkielman nimi ja mahdollinen alanimeke, tutkielman tekijän etu- ja sukunimi, tutkielman laji (proseminaaritutkielma), tutkielman valmistumiskuukausi ja vuosi, oppiaine, laitos, tiedekunta ja yliopisto (ks. liite; kansimalli alla).

c)      Tutkielmaan tulee liittää suomenkielinen tiivistelmä (ks. tiivistelmälomake)

3. Tutkielman hyväksyminen ja arvosana

a)      Sivuaine- tai erillisissä opinnoissa proseminaarin ohjaaja hyväksyy tutkielman ja antaa siitä arvosanan ottaen huomioon em. arviointikriteerit (ks. Hyvän tutkielman tunnusmerkit).

b)      Samalla ohjaaja hyväksyy proseminaarin ja antaa arvosanan ja suoritusmerkinnän toimistoon rekisteröitäväksi.

c)      Tutkielman arvosana ja proseminaari rekisteröidään yhtä aikaa. Proseminaaritutkielma on osa erityispedagogiikan aineopintoja tai erillisiä erityisopettajan opintoja, ja siitä annettu arvosana vaikuttaa aineopintojen / erillisten erityisopettajan opintojen (60op)  kokonaisarvosanaan.

4. Tutkielman sitominen

a)      Sen jälkeen, kun työn ohjaaja on hyväksynyt ja arvostellut proseminaaritutkielman, opiskelija sidotuttaa sen (esim. yliopistopainossa) ja luovuttaa yhden sidotun kappaleen erityispedagogiikan toimistoon.

b)      Sidottavaan kappaleeseen liitetään yksi tiivistelmä (nimiösivun jälkeen) ja yksi tiivistelmäkopio jätetään irtokappaleena sidotun tutkielman mukana.

Lopuksi:

Nimiösivu kopioidaan etukanteen.

    * Sivuaineopiskelijoiden tutkielman kannen väri on keskivihreä.

    * VEO -opiskelijoiden tutkielman kannen väri on keltainen.

    * ELO -opiskelijoiden tutkielman kannen väri on punainen.

    * EO -opiskelijoiden tutkielman kannen väri on sininen.

Liitetiedostot

• Kansimalli  kansimalli_prosemma.pdf

Viimeksi päivitetty: 21.12.2009, 10:37
Sivua päivittää: Erityispedagogiikka
Sivun osoite: https://alma.helsinki.fi/doclink/169284

 

 

Hyvän tutkielman tunnusmerkit

Hyvän tutkielman tunnusmerkit (arvosana 3)

1. Tehtävänasettelu ja aiheen rajaus  
Tehtävänasettelu on selkeä. Tutkielman tarkoitus ja tavoitteet on määritelty. Aiheen rajaus ja tarkastelunäkökulma on onnistunut. Tutkielma perustuu asianmukaiseen ja ajankohtaiseen tausta-aineistoon. Aineisto voi perustua kirjallisuuteen tai olla empiirinen.

2. Teoreettinen perehtyneisyys ja kirjallisuuden käyttö
Oman alan käsitteistöä käytetään asiantuntevasti. Käytetyt käsitteet ovat aiheeseen sopivia ja niiden käyttö asianmukaista. Tutkimuksesta ilmenevä kyky käydä dialogia lähteiden kanssa ja lähteiden välillä on lisäansio. Pelkkä kirjallisuuden referointi ei riitä.

3. Tutkimuksen aineisto ja analysointitapa (koskee lähinnä empiirisiä tutkielmia) Tutkimusaineisto ja sen analyysimenetelmät ovat riittävät ja tieteellisesti perustellut.

4. Tutkimustulosten raportointi
Tulosten raportointi on riittävää ja asianmukaista.

5.  Päätelmien argumentointi ja pohdinta
Tutkielman tulkinnat ja pohdinnat ovat johdonmukaisia ja niitä kyetään arvioimaan myös kriittisesti. Tulokset ja päätelmät muodostavat yhtenäisen, loogisesti etenevän kokonaisuuden. Lisäansioksi katsotaan itsenäinen johtopäätöskeskustelu.

6. Esitystapa ja kirjallinen ilmaisu
Tutkielma on kieliasultaan viimeistelty. Tutkielma muodostaa johdonmukaisesti jäsennellyn, tiiviin kokonaisuuden, jossa olennaisin tulee esille. Esitystapa on tieteelli­nen ja noudattaa tieteenalan käytäntöjä. Lähdeviittaukset ja kirjallisuus­luettelo ovat huolellisesti ja johdonmukaisesti tehtyjä.