• avointa keskustelua
• haastattelijalla tulee olla halu ymmärtää toista
• vuorovaikutustilanne
• ideoiden vaihtoa, kanssakäymistä
• ilmapiirin luominen tärkeää
• kehon kieli, ilmeet, eleet
• haastattelussa molemmat kyselevät toisiltaan
• valmistelu on avainasemassa à  Pääkohdat tulee olla selvillä: mitä? miksi? kuinka? Analysointitapa on tiedettävä ennen haastattelua
• Haastattelun rakenne voi vaihdella
• järjestelmällinen
• avoin, teemoittain
• haastattelun tarkoitus voidaan kertoa vasta haastattelun jälkeen
• haastattelu on hypoteesin testausta ja etsintää

• haastattelutilanteen alku on ratkaiseva
• kulttuurisidonnaisuus
• evaluointi ennen ja jälkeen haastattelua on tärkeää

• haastattelukysymykset ovat evaluoitava teemallisesti: kuinka kysymykset vastaavat haastattelun tarkoitusta ja tutkimusta yleensä
• haastattelukysymykset on evaluoitava dynaamisesti: kysymysten on luotava hyvää ilmapiiriä ja positiivista vuorovaikutusta.
• Kysymystenasettelussa muistettava: Mitä? ja Miksi? -kysymykset on esitettävä ennen kuinka? ja millaiselta? -kysymyksiä.
• Haastattelemalla pyritään saamaan spontaaneja ja pitkiä kuvauksia erialisista tilanteista

• Kysymysten tulisi olla lyhyitä ja vastausten pitkiä

• esittelevät kysymykset
• ”seuraamus” -kysymykset
• syventävät kysymykset
• tarkennetut kysymykset
• suorat kysymykset
• epäsuorat kysymykset
• rakennetta muokkaavat kysymykset
• hiljaisuus
• tulkitsevat kysymykset
• vältettäviä kysymyksiä
• johdattelevat kysymykset
• miksi -kysymyksiä tulee miettiä etukäteen, esimerkiksi kuinka niin? -kysymykseen on helpompi vastata
• kaksoiskysymykset, kiirehtiminen

• spontaaneiden, erityisten, monipuolisten ja olennaisten vastausten laajuus
• tärkeitä ovat vaiheet, joissa haastattelija selventää olennaisten näkökulmien merkitystä
• haastattelun tulee olla laajaa tulkintaa, haastattelija varmistaa tulkintoja
• jotkut haastateltavat ovat parempia

• haastattelijan tulee osata tehdä pikaisia päätöksiä; mitä seuraavaksi?
• haastattelijan on havaittava haastateltavan kognitiiviset ja kielelliset taidot ja sopeuttaa oma puheensa niihin

• havainnoija
• erillään tilanteesta, videointi, nauhoittaminen, ei pyri vaikuttamaan
• havainnoija, joka osallistuu
• tapahtuu lyhytaikaisesti esim. haastattelujen yhteydessä, havainnoija jää vieraaksi, usein yhdistettynä muihin aineistonkeruumenetelmiin
• osallistuva havainnoija
• sitoutuu ryhmän toimintaan
• osallistuja
• toimintatutkimuksessa esim. omaa työtään tutkiva opettaja

• osallistuja
• havainnoija on osa yhteisöä, muttei osallistu keskeisiin ryhmälle tärkeisiin toimintoihin
• aktiivinen osallistuja
• osallistuu ryhmän toimintaan, jakaa vastuuta ja tehtäviä, muttei sitoudu täysin kaikkiin ryhmän arvoihin ja tavoitteisiin
• täydellinen osallistuja
• sulautuu ryhmän toimintaan

• kohteen valitseminen
• tutkimuspaikkaan ”sisälle pääseminen”

• suhteiden luominen
• aineiston keruun aloittaminen
• aineiston keruu
• muistiinpanojen tekeminen
• kuvaileva osuus
• analyyttinen osuus

• esseiden ja tarinoiden kirjoittamista, joissa kirjoittajat mielikuvituksensa avulla jatkavat kehyskertomuksessa esitettyä tarinaa tai kuvaavat mitä kehyskertomuksessa esitettyä tilannetta ennen on täytynyt tai voinut tapahtua
• hermeneuttinen tutkimusmenetelmä ja sen erityinen käyttökohde on tulevaisuuden tutkimus
• perusajatuksena on, että vastaajien katsotaan kykenevän havaitsemaan, erittelemään ja tulkitsemaan erilaisia tilanteita
• tuotetut tarinat eivät välttämättä ole kuvauksia todellisuudesta, vaan mahdollisia tarinoita siitä mikä saattaa toteutua ja mitä eri asiat merkitsevät
• suhteellisen halpa ja nopea tapa kerätä aineistoa. Kerättyä aineisto voidaan myös täydentää jälkikäteen jos tarvitaan
• kehyskertomusta voidaan käyttää arvojen, uusien näkemysten ja päätöksenteon pohjaksi
• kehyskertomuksia on 2-4 erilaista, joissa varioidaan jotain tiettyä seikkaa 
• kehyskertomuksen ulkoasu on yksinkertainen. Paperin ylälaitaan on monistettu muutaman rivin mittainen tarina ja muutoin arkki on tyhjä. Vastaajat kirjoittavat tarinansa paperille.

• puheet
• kirjeet
• päiväkirjat
• muistelmat
• esseet
• sopimukset
• omaelämäkerrat
• aiempien tutkimusten aineistot

• sanoma- tai aikakauslehtiä (uutiset, jutut, mielipidekirjoitukset)
• tilastoja tai tiedostoja (oppilastilastot tai –tiedostot, organisaatioiden asiakirjat)

• valokuvat
• elokuvat
• radio- tai tv-ohjelmat

 

V Muuta muistettavaa

• Tutkimuslupa

Koulun tai oppilaitoksen rehtorilta/johtajalta tai opettajalta, jonka opetusryhmä on kyseessä (joskus ala-asteella jopa oppilaan vanhemmilta) tai koulutoimintakeskuksesta tms.

Lupahakemukseen:

• tutkimuksen aihe ja ongelmanasettelu
• tutkimuksen tarkoitus ja taso
• otanta, tutkimushenkilöt
• aineiston hankintamenetelmä
• ajoitus tai aikataulu

• Saatekirje

Etenkin silloin, kun tutkija ei pääse antamaan ohjeistusta ja lisätietoja (esim. postikyselyssä )

Saatekirjeeseen:

• Kyselyn tarkoitus ja tärkeys
• Kyselyn merkitys vastaajalle
• Vastaamiseen rohkaiseminen
• Mihin mennessä lomake on palautettava ja minne, jos ei postikysely
• Postikyselyssä muista vastauskuori, jolla palauttaminen on maksutonta ja muistutus tästä
• Mikäli voit luvata tutkimuksen tuloksia vastaajille esim. tiivistelmänä tms. niin tee se, mutta muista lupauksesi tutkimuksen valmistuttua.
• Kyselyn toteuttajan yhteystiedot