Pauliina Seppälä, VTM

2.10.2000

Sähköposti hanna.seppala@helsinki.fi

INTERNET SOSIAALISENA TILANA:

VAIKUTUKSET PARISUHTEESEEN, SEKSUAALISUUTEEN JA

SUKUPUOLISEEN IDENTITEETTIIN

Tutkimussuunnitelma:

JOHDANTO

Tutkimuskysymykset

TAUSTAA JA AIEMPAA TUTKIMUSTA

Internet sosiaalisena tilana

Chat-palveluiden erityispiirteitä

TUTKIMUKSEN MERKITYS

METODIT

Aineisto

Analyysi ja toteutus

LÄHTEET

Pauliina Seppälä/tutkimussuunnitelman tiivistelmä:

INTERNET SOSIAALISENA TILANA: VAIKUTUKSET PARISUHTEESEEN, SEKSUAALISUUTEEN JA SUKUPUOLISEEN IDENTITEETTIIN

Tutkimuksessa tarkastellaan internetin chat-palveluissa toteutuvaa seksuaalista vuorovaikutusta ja seurustelukäytäntöjä sekä tämän uuden sosiaalisen tilan vaikutusta yhteiskuntaan seksuaalisuuden, parisuhteen ja sukupuolisen identiteetin kannalta. Internetistä on nopeasti muodostunut merkittävä sosiaalisen vuorovaikutuksen areena, jossa toteutetaan sosiaalisia tarpeita ja samalla luodaan uusia sosiaalisia toimintakulttuureja. Internetin erityispiirteet kuten tehokkuus, jolla kontakteja voi tavoittaa, vartalon poissaolo sekä mahdollisuus toimia anonyymina tekevät siitä monella tapaa uudenlaisen, erityisen tilan seksuaalisuuden ja tunne-elämän kokemiselle ja toteuttamiselle. Yleisiä toimintamalleja ovat muun muassa erilaiset identiteettileikit, kuten esiintyminen eri sukupuolena, seksuaaliset kokeilut sekä ihanteellisen kumppanin etsiminen.

Tarkastelun kohteena ovat suomenkieliset, nuorten ja nuorten aikuisten suosimat chat-palvelut. Olennaista chat-palveluille on niiden mahdollistama kahdenkeskinen vuorovaikutus. Lisäksi chat-keskustelu hyvin usein liittyy seurustelusuhteiden luomiseen ja seksuaaliseen vuorovaikutukseen. Tutkimuksessa perehdytään erilaisiin chat-foorumeilla tapahtuvan vuorovaikutuksen sisältöihin, funktioihin ja laatuun sekä vaikutuksiin, joita chat-palveluiden käytöllä on osallistujan muuhun sosiaaliseen maailmaan.

Tutkimusaineisto kerätään pääasiallisesti kyselylomakkeella, joka sijoitetaan tutkimusta varten perustettavalle internet-kotisivulle. Aineistoa kerätään useassa vaiheessa, jolloin tarkastelun ja vastaavasti esitettyjen kysymysten kohteena on aina eri chat-vuorovaikutukseen liittyvä teema. Lisäksi aineistoa kerätään havainnoimalla chat-keskusteluja ja osallistumalla niihin. Tutkimus toteutetaan prosessina, jossa aineistonkeruu ja tulkinta lomittuvat toisiinsa.

Rahoitusta haetaan kahdeksi vuodeksi. Tutkimus valmistuu vuoden 2002 loppuun mennessä. Vuosien 2001-2002 aikana aiheesta ilmestyy lisäksi useita artikkeleita kustakin käsiteltävästä teemasta. Prosessi jatkuu tutkimuksen julkaisemisen jälkeen, jolloin tutkimuksen pohjalta laaditaan väitöskirjatutkimus.

JOHDANTO

ChatCity - SexShop 28.10.2000:.

17:57:15 [HankyPankyF] jostain syystä etusormi on väsyneempi =) 17:57:49 [LthrDude] ihanko totta? joudut koukistamaan etusormeasi liian usein...se voi johtaa unenpuutteeseen ja toistuviin häätöihin :) 17:57:58 * HankyPankyF nauraa 17:58:06 (jonathan-tre) > Pamela: *ihana nainen* 17:58:16 [Pamela] joo, moi kulta! Yksityiskeskustelun kohderyhmä: jonathan-tre 17:58:25 (jonathan-tre) > Pamela: moikka 17:58:37 (Pamela) > jonathan-tre: hmmm, sulla on uusi nimi 17:58:37 (jonathan-tre) > Pamela: *sydän lämpenee* 17:58:47 (Pamela) > jonathan-tre: *nam, hyvä olo* 17:58:59 [LthrDude] sen siitä saa kun on ympärillä niiiiin paljon ihania miehiä =) 17:59:03 (jonathan-tre) > Pamela: oikein kiva 17:59:10 * HankyPankyF nauraa kippurassa 17:59:22 (Pamela) > jonathan-tre: vitsi kun tulit nyt, mun pitää just lähteä 18:00:17 [pari_39_40] siis pari etsii bi-naista...ehkä myös kiihoittava tv tulee kysymykseen...??? 18:00:18 pukumies liittyy keskusteluun (sperma/kusi/jne). 18:00:21 (jonathan-tre) > Pamela: ok

Tietoverkoissa, erityisesti internetissä tapahtuva viestintä on viime vuosina lisääntynyt nopeasti niin organisaatioiden kuin yksittäisten ihmisten viestintä- ja osallistumiskeinona.

Merkittävä tietoverkoissa tapahtuvan viestinnän osa-alue on vapaa-aikaan keskittyvä sosiaalinen vuorovaikutus. Ihmiset toteuttavat sosiaalisia tarpeitaan internetin chat- ja uutisryhmäpalveluissa; keskustelevat, ilmaisevat mielipiteitään, luovat yhteisöjä ja erilaisia sosiaalisia suhteita. Internetissä myös rakastutaan ja toteutetaan seksuaalisuutta. Erityisesti chat-palveluista merkittävä osa liittyy seksuaalisuuteen tai parin etsintään. ⁽¹⁾ Chat-kulttuurin ovat omaksuneet etenkin nuoret. ⁽²⁾

Tämän tutkimuksen kohteena on chat-palveluissa toteutuva seksuaalinen vuorovaikutus ja seurustelukäytännöt. Tutkimuksessa tarkastellaan erilaisia tapoja käyttää chat-palveluita näihin tarkoituksiin sekä sitä, millaisia vaikutuksia uudella internetiin syntyneellä suhdekulttuurilla on yhteiskuntaamme seksuaalisuuden, parisuhteen ja sukupuolisen identiteetin kannalta. Tutkimus kohdentuu Internetissä tapahtuvaan kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen, jonka kanavana chat-palvelut ovat olennaisia (niissä viestit voidaan kohdistaa yksityisesti halutulle henkilölle).

Tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Minkälaisia suhteita ja kokemuksia internetistä etsitään?

2. Miten internetissä toteutettava sosiaalinen vuorovaikutus, mukaan luettuna tunteiden ja seksuaalisuuden ilmaisu, koetaan?

3. Miten internetissä tavattuihin henkilöihin suhtaudutaan, jos suhdetta jatketaan Internetin ulkopuolelle?

4. Miten internetissä toteutettavat suhteet ja seksuaalisuus vaikuttavat henkilön muuhun sosiaaliseen maailmaan, seksuaalisuuteen ja sukupuoliseen identiteettiin?

5. Muuttavatko uudet virtuaaliset vuorovaikutustilat merkittävästi seksuaalista ja suhdekulttuuriamme?

Keskeisiä käsitteitä pohdinnassa ovat virtuaalisuus ja todellisuus, seksuaalisuus, sukupuolinen identiteetti ja parisuhde sekä sosiaaliset normit.

TAUSTAA JA AIEMPAA TUTKIMUSTA

Internet sosiaalisena tilana

Internetillä on sosiaalisena tilana tiettyjä erityispiirteitä ja mahdollisuuksia. Näitä ovat:

Anonymiteetti: Internetissä voi harjoittaa sosiaalista vuorovaikutusta paljastamatta sosiaalisia taustatietojaan, kuten nimeä, yhteiskunnallista asemaa tai asuinpaikkaa.

Vartalottomuus: Internetissä voi kommunikoida ilman vartalon ja kasvojen läsnäoloa ja useimmiten myöskin ilman niiden näkemistä. Vuorovaikutus tapahtuu ilman kosketusta, vartalonkieltä ja kasvojen ilmeitä. Fyysinen olemus ei vaikuta vuorovaikutukseen.

Tekstivälitteisyys: Internetissä tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus toteutetaan useimmiten tietokoneen näppäimistön rajoissa: kirjaimin, merkein, sanoin ja lausein.

Tehokkuus: Internetin avulla on mahdollista tavoittaa ehtymätön määrä vuorovaikutuskumppaneita maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

Näiden ominaisuuksien johdosta myös internetissä tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus saa omia erityispiirteitään. Anonyymisyyden on nähty johtavan fyysisessä maailmassa vallitsevien sosiaalisten normien rikkomiseen. Toisin sanoen ihmiset rikkovat pseudonyyminsä suojissa sosiaalisia rajoituksia, jota he eivät fyysisesti läsnä ollessaan voisi "kasvojen menettämisen" pelon vuoksi tehdä. Tähän johtaa osaltaan myös internetin tehokkuus: tavattavissa on käytännössä rajaton määrä ihmisiä. Jos epäonnistuu yhden kanssa, voi helposti löytää uuden keskustelukumppanin. (Ks. Shaw 1997, 134-5.) Myös sosiaalinen sitoutuminen on internetissä heikompaa. Anonymiteetti voidaan kokea toisaalta roolipaineista vapauttavana mutta myös vieraannuttavana. On myös huomattava, että internetiin syntyy omia erityisiä sosiaalisia normistojansa. Nämä kuitenkin usein toimivat fyysisen maailman sosiaalisia normeja vastaan. (Esim. Donald 1996, 2.1; Poster 1995, 35; Schofield 1998,168.)

Vartalon ja kasvojen puuttuessa kehittyy uusia tapoja ilmaista itseään ja tunteitaan. Kun ilmaisukeinot rajoittuvat näppäimistön tarjoamien merkkien käyttämiseen ja tulkitsemiseen, keskeisiä osasia internetissä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa ovat simulaatio ja mielikuvitus; erilaisia mielikuvia luodaan ja niihin eläydytään sanojen ja mm. tunteita ilmaisevien hymiöiden avulla. Castells (1999) määrittelee seksuaalispainotteiset chatit "ei seksibasaariksi vaan demokratisoiduksi seksuaaliseksi fantasiaksi - - välineeksi seksuaalisiin ja henkilökohtaisiin unelmiin." (Ks. myös Shaw 1997, Poster 1995, 33; Schofield 1998, 162.)

Internetissä vallitsevat olosuhteet ovat myös houkutelleet ihmisiä erilaisiin identiteettileikkeihin. Posterin (1995, 35) mukaan "tietokoneavusteiseen sähköiseen kommunikaatioon liittyy tietty identiteetin joustavuus". Internet-vuorovaikutus "rohkaisee leikkisää, mielikuvituksellista, moninaista itseä" (ibid, 70). Itselleen voi esimerkiksi luoda yhden tai useampia fiktiivisiä hahmoja. Tyypillisiä chat-palveluiden identiteettileikkejä ovat kokeilut toisena sukupuolena esiintymisestä (ks. Danet 1998, 129-130).

Internetissä on myös mahdollista ilman fyysisen maailman rajoitteita ja riskejä tutkia ja kokeilla oman seksuaalisuutensa osa-alueita. Chat-palstojen kautta voi esimerkiksi kokeilla "nettiseksiä", kirjoituksen välityksellä tapahtuvaa kuvitteellista seksuaalista vuorovaikutusta, oman sukupuolensa edustajan, parin tms. kanssa. Internetistä löytyy myös lukuisia chat-keskusteluryhmiä, joiden otsikot viittaavat tuomittaviinkin seksuaalisiin kokemuksiin, joita fyysisessä maailmassa ei ole mahdollista etiikan ja lain puutteissa kokeilla. Näitä ovat esimerkiksi otsikot Incest, Toiletsex, RapeSex ja AnimalSex (Wallace 1999, 152-155). (Ks. Poster 1995, 39, 66; Danet 1998; Kangas 1999, 154; Schofield 1998.) Internet tarjoaa tunteen seksuaalisten mahdollisuuksien rajattomuudesta (Sobchack 1995). Internetin olemukseen, mahdollisuuteen tavoittaa rajaton, ehtymätön määrä kontakteja, liittyy myös ajatus ihanteellisen kumppanin olemassa olosta ja löydettävyydestä "siellä jossain" (ks. Shaw 1997, 134-5).

Internet tarjoaa myös merkittävän välineen ja tilan seksuaalisiin ja ihmissuhteisiin liittyviin riippuvaisuuksiin. Käsite internet-addiktio onkin jo lanseerattu (esim. Tammi 1998; Aula 1998). Uudenlaisen suhde- ja seksuaalikulttuurin rakentumisesta kertovat osaltaan monet kirjakauppoihin ilmestyneet "oma-apu-kirjat": Romancing the Net: A'Tell-All' Guide to Love Online; The Joy of Cybersex: A Guide for Creative Lovers; Men Are from Cyberspace: The Single Woman's Guide to Flirting, Dating, and Finding Love On-LineHow to seduce and charm in the Net? Virtual Addiction: Help for Netheads, Cyberfreaks, and Those Who Love Them.

Chat-palveluiden erityispiirteitä

Chatilla tarkoitetaan reaaliaikaisia keskustelufoorumeita. Nämä voivat olla osa esimerkiksi jonkun lehden tai yrityksen internet-palveluja. Chat-palveluihin kuuluu myös IRC- (Internet Relay Chat)-ohjelmisto, jonne voidaan luoda omia chat-ryhmiä. Mm. lehtien ylläpitämät chat-keskustelut ovat yleensä kaikille avoimia, eivätkä vaadi rekisteröitymistä jäseneksi. Chat-palveluun liittyy useimmiten lista chatiin kulloinkin osallistuvista keskustelijoista ja mahdollisuus osoittaa viestinsä kaikille keskustelijoille tai ainoastaan yksityisesti valitsemalleen kohteelle. Samaan aikaan voi käydä yksityistä keskustelua useammankin henkilön kanssa. Uusi piirre chat-palveluissa on mahdollisuus liittää mukaan kuva sekä muita tietoja itsestään. Uutta on myös chat-palvelu, jota voidaan käyttää matkapuhelimen välityksellä tekstiviestein. Tulevaisuudessa voidaan lisäksi odottaa muun muassa videokuvan ja puheäänen välityksellä käytävän chat-keskustelun yleistymistä.

Seksuaalisen vuorovaikutuksen kanavana chat-palvelut voidaan nähdä kolmenlaisena välineenä tai tilana.

Chat itsenäisenä sosiaalisena tilana: Chat muodostaa henkilön muusta sosiaalisesta maailmasta irrallisen ja riippumattoman sosiaalisen tilan. Siellä kommunikointi voidaan nähdä pelinä (vrt. Bauman 1993, 169-174), jolla on selkeät rajat, alku ja loppu. Peli ei sotkeennu omien rajojensa ulkopuolelle - pelissä saa salata ulkopuolisen elämänsä ja olla muille ainoastaan yksi pelaajista. Ollaan ei kenenkään maalla, jossa tieto osallistujista jää ainoastaan sen varaan, mitä he itse tahallisesti ja tahtomattaan ilmaisevat.

Shawn (1997) haastattelemat homoseksuaalit vertasivat chat-palveluita baareihin, ja teinien chat-tottumuksia tutkinut Schofield (1998, 162) teinibileisiin. Kuten baareissa tai bileissä, chatissa katsellaan, keitä paikalla on, huomataan uudet ja vakioasiakkaat ja jutellaan muiden paikalla olijoiden kanssa joko yksityisesti tai ryhmässä - ja samalla ympäristöä vilkuillen.

Itsenäisenä tilana chat voi esimerkiksi korvata baarin, bileet - tai yleisemmin fyysisen parisuhteen tai seksuaalisen kanssakäymisen.

Chat välineenä: Chat on väline, jonka avulla luodaan kontakteja, joiden tarkoituksena on tapaaminen fyysisessä maailmassa. Myös välinemielessä chatia voidaan verrata baariin tai bileisiin, joita myös käytetään usein välineenä muun muassa parisuhteen aloittamiseen tai seksiin (ks. Schmitz 1997, 142; Wallace 1999, 154; Shaw 1997, 136).

Chat jatkeena muuhun sosiaaliseen tilaan: Chatia voidaan myös käyttää jatkeena tai täydennyksenä henkilön sosiaaliselle tilalle tai sen osalle. Voidaan etsiä sieltä tyydytystä muussa sosiaalisessa tilassa oleviin puutteisiin tai toteuttaa niitä itsen osa-alueita, joita ei muussa sen hetkisessä sosiaalisessa tilassa voi toteuttaa. Esimerkkinä on chatin käyttö parisuhteen täydentäjänä: ilman että kumppania petettäisiin "todellisessa" maailmassa, harrastetaan "nettiseksiä" tai ylläpidetään rinnakkaissuhdetta virtuaalisessa tilassa.

TUTKIMUKSEN MERKITYS

Internet on luonut uudenlaisen sosiaalisen maailman: alati tavoitettavissa olevan, jossa suhteita voi luoda ja seksuaalisuuttaan toteuttaa yli totuttujen identiteetin, sosiaalisen taustan, biologisten ja paikallisten rajojen. Tämä tutkimus antaa meille ymmärrystä tämän uuden, kasvavan ilmiön sisällöstä ja samalla nuorten ja nuorten aikuisten seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyvistä ajankohtaisista piirteistä. Tietämykseni mukaan internetissä tapahtuvaa vuorovaikutusta ja erityisesti chat-kulttuuria ei tästä näkökulmasta olla Suomessa aikaisemmin tutkittu. Lisäksi tutkimus tuo tietoa internetissä tapahtuvan sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikutuksista yhteiskunnalliseen todellisuuteen; parisuhteeseen, seksuaalisuuteen ja sukupuoliseen identiteettiin. Uusi teknologia on aina vuorovaikutuksessa sitä ympäröivään kulttuuriin ja kietoutuu yhteiskunnallisen muutoksen osaksi: "Nuoret - eivätkä vanhemmatkaan - eivät voi sivuuttaa viestinten tarjoamia elämänmuotoja, toiminta- ja ajatusmalleja, jotka ovat jatkuvasti läsnä" (Puuronen 1997, 145). (Ks. Mäyrä 1997, 249; Järvinen & Mäyrä 1999b, 17-8; Khron 1997, 293; Pantzar 1996, 132-5.)

TUTKIMUSAINEISTOT JA -METODIT

Aineisto

Internet tarjoaa tutkijoille monia houkuttelevia tutkimusmateriaalinkeruumahdollisuuksia. Pelkästään ulkopuolisesti havainnoimalla pääsee seuraamaan uutisryhmien keskusteluja ja chat-palveluiden yleistä keskustelua. Myös osallistuvaan havainnointiin on runsaasti mahdollisuuksia. (Esim. Jones, Steves 1999, 203-221.) Edellä mainitut tiedonkeruutavat eivät kuitenkaan näkemykseni mukaan riitä tässä tutkimuksessa tavoiteltavien tietojen saamiseen. En tutki internetiä ja siellä tapahtuvaa vuorovaikutusta itsessään vaan internetiä osana yksittäisten ihmisten seksuaalista ja parisuhde-elämää. Olennaista on tietää, millaista roolia chat siinä näyttelee, miten se on siihen vaikuttanut, ja miltä chatissa luodut ja ylläpidetyt ihmissuhteet ja seksuaalinen vuorovaikutus tuntuvat. Näiden selvittäminen ilman aktiivista tutkijan väliintuloa ja kysymysten esittämistä on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta. Parhaiten tietoa saadaan, mikäli pyydetään tutkittavia itse kertomaan kokemuksistaan.

Pääasiallinen aineistonkeruumenetelmä on internet-kysely. Tutkimusta varten luodaan internet-kotisivu, jonne vierailemaan chat-keskusteluihin osallistuvia rekrytoidaan eri nuorten suosimilta chat-foorumeilta useina päivinä ja eri vuorokaudenaikoina. Kotisivulla esitellään tutkimus sekä vastaajille kohdistetut kysymykset. Alussa vastaajia lähestytään avoimella kysymyksenasettelulla, jossa heitä pyydetään kertomaan seksuaalisuuteen ja suhteiden luomiseen liittyvistä chat-kokemuksistaan vapaasti ja monipuolisesti. Tavoitteena on selvittää mahdollisimman kattavasti, millaisia osa-alueita chat-kulttuuriin liittyy. Lisäksi vastaajia pyydetään kertomaan ikänsä sekä sukupuolensa, joiden suhteen aineistoa myös analysoidaan. Aineiston perusteella tutkittavat teemat määritetään tarkemmin. Kukin teema käsitellään kotisivulla omana kysymyksenään, jota varten suoritetaan uusi vastaajien rekrytointikierros. Kotisivu toimii myös interaktiivisena kanavana vastaajien ja tutkijan välillä: yhteenveto ja analyysi kunkin kysymyksen vastauksista esitellään myöhemmin kotisivulla, ja sitä on vuorostaan tilaisuus kommentoida tutkijalle. Kyselyn lisäksi näkemyksen muodostamisen tukena käytetään muita internetin tarjoamia menetelmiä, kuten osallistuvaa ja ulkopuolista chat-keskusteluiden havainnointia.

Tutkimuskohteeksi on määritelty suomalaiset chat-palveluiden käyttäjät ja ensisijaisesti nuoret. Lisäksi tutkimus on näkökulmien rajaamiseksi rajattu koskemaan ainoastaan suomalaisia chat-ryhmiä - globaalit chat-palvelut tarjoavat tutkimusaiheeseen monia mielenkiintoisia ulottuvuuksia, joiden tutkiminen jätetään tässä tutkimuksessa kuitenkin näkökulmien rajoittamisen vuoksi tutkimuksen ulkopuolelle.

Analyysi ja toteutus

Tutkimus etenee laajasta kysymyksenasettelusta yksityiskohtaisempien teemojen käsittelyyn ja jälleen takaisin alkuperäisten kysymysten äärelle, näkemystä syventäen ja kokonaisymmärrystä lisäten. Tutkimus toteutuu prosessina, jossa eri vaiheet, tutkimusaineiston keruu, kirjallisuuteen perehtyminen ja tulkinta lomittuvat toisiinsa ja toistuvat vaiheittain näkemystä syventäessä ja laajentaessa. Tutkittavaa tekstiä tarkastellaan sen sisältöön keskittyen, pyrkien tavoittamaan kirjoittaja ja tämän sosiaalinen maailma tekstin takaa, eikä niinkään tutkita internetissä käytettävän tekstin muotoa sinänsä. Tulkinta ja toteutus noudattavat seuraavaa kehärakennetta:

Ensimmäisessä vaiheessa luodaan tutkimuksen kotisivu ja ensimmäinen, avoin kysymys. Vastausten perusteella muodostetaan tarkemmat tutkimusteemat. Näitä voivat olla esimerkiksi "nettiseksi", chat-palvelut parisuhteen täydentäjänä tai ihanteellisen kumppanin etsiminen chat-palveluiden kautta.

Toisessa vaiheessa kutakin ensimmäisessä vaiheessa määriteltyä teemaa käsitellään erikseen. Toteutus noudattaa kunkin teeman kohdalla samaa rakennetta: ensin teema esitellään kotisivulla, sitten tulokset analysoidaan tutkimuskysymysten valossa ja perehdytään teemaan liittyvään kirjallisuuteen, sitten tulokset esitellään kotisivulla ja esitetään seuraava kysymys. Kustakin teemasta kirjoitetaan artikkeli. Mikäli prosessin edetessä esille tulee muita olennaisia teemoja kuin ne, mitkä ensimmäisen vaiheen perusteella määriteltiin, niiden käsittely lisätään tutkimukseen. Toista vaihetta jatketaan, kunnes kaikki tiedossa olevat teemat on käsitelty.

Kolmannessa vaiheessa suoritetaan päivitys: muutos internetin tarjoamissa palveluissa ja käyttötavoissa, mm. chat-palveluiden teknisissä ominaisuuksissa on niin nopeaa, että vuodessakin saattaa ilmaantua merkittäviä uudistuksia, joiden huomioiminen on tärkeää internetin merkitystä tutkittaessa. Päivityksen pohjalta kustakin teemasta kirjoitettuun artikkeliin tehdään lisäyksiä ja korjauksia. Artikkelit muokataan tutkimusraportin kappaleiksi. Lopuksi laaditaan yhteenveto, jossa pohditaan internetin vaikutuksia käsityksiin seksuaalisuudesta, sukupuolisesta identiteetistä ja parisuhteesta sekä tietoverkkojen merkitystä yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen laajemmin.

Neljäs vaihe: väitöskirjatutkimuksen laatiminen. Tutkimuksen pohjalta laaditaan myöhemmin väitöskirjatutkimus, jossa teemaa käsitellään laajemmin teoreettis-käsitteellisemmistä lähtökohdista käsin.

Aineiston käsittely ja hallinta toteutetaan kvalitatiivisen aineiston käsittelyyn tarkoitetun tietokoneohjelman avulla, esimerkiksi ATLASti-analyysiohjelmaa käyttäen.

LÄHTEET

Aula, Pekka (1998): Internet - hyvä renki ja huono isäntä. Yliopistolainen 10/1998.

Bauman, Zygmunt (1993): Postmodern ethics. Oxford: Blackwell.

Danet, Brenda (1998): Text as Mask. Gender, Play, and Performance on the Internet. Teoksessa Jones, Steven G (toim.) (1999): Cybersociety 2.0. Revisiting Computer-Mediated Communication and Community. 129-158.

Donald, Judith S.: Inhabiting the Virtual City (1996): Massachusetts Institute of Technology. Sähköinen dokumentti. http://judith.www.media.mit.edu/Thesis/Cover.html

Featherstone, Mike& Burrows, Roger (toim.) (1995): Cyberspace, Cyberbodies, Cyberpunk: Cultures of Technological Embodiment. Body & Society. Vol. 1, 3-5. London: Sage.

Greenfield, David N. (1999): Virtual Addiction. Help for Netheads, Cyberfreaks, and Those Who Love Them. Oakland: New Harbinger Publications.

Jones, Steves (toim.) (1999): Doing Internet Research. London: Sage.

Jones, Steven G (toim.) (1999): Cybersociety 2.0. Revisiting Computer-Mediated Communication and Community. London: Sage.

Jones, Steven G. (toim.) (1997a): Virtual Culture. Identity & Communication in Cybersociety. London: Sage.

Järvinen, Aki & Mäyrä, Ilkka (toim.) (1999a): Johdatus digitaaliseen kulttuuriin. Tampere: Vastapaino.

Järvinen, Aki & Mäyrä, Ilkka (toim.) (1999b): Kulttuuri muodonmuutosten ajalla. Teoksessa Järvinen, Ilkka & Mäyrä, Ilkka (toim.) (1999a): Johdatus digitaaliseen kulttuuriin. 7-26.

Kangas, Sonja (1999): MUD - Verkon sosiaaliset tilat. Teoksessa Järvinen, Aki & Mäyrä, Ilkka (toim.) (1999a): Johdatus digitaaliseen kulttuuriin. 147-164.

Khron, Leena (1997): Virtuaalisen luonnollisuus. Teoksessa Mikkonen, Kai & Mäyrä, Ilkka & Siivonen, Timo (toim.) (1997): Koneihminen - kirjoituksia kulttuurista ja fiktiosta koneen aikakaudella. 289-299.

Mikkonen, Kai & Mäyrä, Ilkka & Siivonen, Timo (toim.) (1997): Koneihminen - kirjoituksia kulttuurista ja fiktiosta koneen aikakaudella. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy.

Mäyrä, Ilkka (1997). Sähködemoni ja koneihminen. Teoksessa Mikkonen, Kai & Mäyrä, Ilkka & Siivonen, Timo (toim.) (1997): Koneihminen - kirjoituksia kulttuurista ja fiktiosta koneen aikakaudella. 229-253.

Pantzar, Mika (1996): Kuinka teknologia kesytetään: kulutuksen tieteestä kulutuksen taiteeseen. Helsinki: Hanki ja jää.

Poster, Mark (1995): The Second Media Age. Cambridge: Polity Press.

Puuronen, Vesa (1997): Johdatus nuorisotutkimukseen. Tampere: Vastapaino. 

Saarela, Pekka (2000): Nuorisobarometri 2000. Selvitys 15-19-vuotiaiden suomalaisten nuorten asenteista. Sähköinen dokumentti: http://www.minedu.fi/nuora/julkaisut/barometri2000.doc

Schmitz, Joseph (1997): Structural Relations, Electronic Media and Social Change: The Public Electronic Network and the Homeless. Teoksessa Jones, Steven G. (toim.) (1997a): Virtual Culture. Identity & Communication in Cybersociety. 80-101.

Schofield Clark, Lynn (1999): Dating on the Net: Teens and the Rise of "Pure" Relationships. Teoksessa Jones, Steven G (toim.) (1999): Cybersociety 2.0. Revisiting Computer-Mediated Communication and Community. 159-183.

Shaw, David F. (1997): Gay Men and Computer Communication: A Discourse of Sex and Identity in Cyberspace. Teoksessa Jones, Steven G. (toim.) (1997a): Virtual Culture. Identity & Communication in Cybersociety. 133-145. 

Sobchack, Vivian (1995): Beating the Meat/Surviving the Text, or How to Get out of This Century Alive. Teoksessa Featherstone, Mike& Burrows, Roger (toim.) (1995): Cyberspace, Cyberbodies, Cyberpunk: Cultures of Technological Embodiment. Body & Society. Vol. 1, 3-5. 205-214.

Tammi, Tuukka (1998): Nettiriippuvuus vai nettihaitat? Citari 16/1998. Sähköinen dokumentti: http://www.paihdelinkki.fi/citari.html

Varto, Juha (1992) Laadullisen tutkimuksen metodologia. Helsinki: Kirjayhtymä.

Wallace, Patricia (1999): The Psychology of the Internet. Cambridge University Press.

AIKATAULU JA RAHOITUSSUUNNITELMA

Tutkimus toteutetaan ja tutkimusraportti laaditaan vuosien 2001-2002 aikana. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe suoritetaan vuoden 2001 kesäkuuhun mennessä, jolloin valmistuu myös ensimmäinen artikkeli. Toinen vaihe toteutetaan vuoden 2002 kesäkuuhun mennessä, jona aikana laaditaan kustakin käsiteltävästä teemasta oma artikkelinsa. Tutkimus raportteineen valmistuu vuoden 2002 loppuun mennessä. (Ks. Tutkimussuunnitelma - Analyysi ja toteutus.) Tutkimusraportin julkaisemisen jälkeen tutkimuksen pohjalta ja teoreettista osuutta lisäämällä aiheesta laaditaan väitöskirjatutkimus.

Tutkimusta varten haetaan Nuorisotutkimusseuran myöntämää kuukausittaista apurahaa (6300 mk/kk) kahdeksi vuodeksi tammikuun 2001-joulukuun 2002 ajaksi.

1.

¹ Esimerkiksi City-lehden ylläpitämän ChatCityn suosituimpien chat-ryhmien otsikot ovat SexShop, Sokkotreffit ja Flirttipuisto¹. ChatCityssä on ruuhka-aikoina (klo 15-17) n. 400 chattailijaa samaan aikaan. Palvelua käyttää noin 20 000 kävijää viikossa.

2. ² Nuorisobarometrin (Saarela 2000) mukaan Internetiä käyttää Chat-keskusteluun kolmannes nuorista. Nuorimmissa vastaajaryhmissä (15-19-vuotiaat) yli puolet (55 %) ilmoitti käyttävänsä Internetiä chattailuun. Vanhimmassa ikäryhmässä (20-29-vuotiaat) chattailuun internetiä käytti puolestaan 16 % vastanneista.