POLIITTISEN AJATTELUN PERUSTEET/ KL 2011

Kurssin pitäjä: Erkki Berndtson (yhteystiedot: vastaanotto ti 12-13 opetusperiodien aikana,

puh. 1912 4828, sähköposti: erkki.berndtson@helsinki.fi).

Kurssin paikka ja aika: U37 ls, ti ja pe 10.15-12.00 (puolessa välissä 15 minuutin tauko).

Opintojakso: Valtio-opin oj. Y110.

Opintopisteet: 6 op.

Osallistumisoikeus: Kurssille ovat oikeutettuja osallistumaan ainoastaan valtio-opin

pääaineopiskelijat.

Vaihtoehtoiset suoritustavat: Kurssi on pakollinen valtio-opin pääaineopiskelijoille.

Kurssin tavoitteet

Tavoitteena on länsimaisen poliittisen ajattelun keskeisten kehityslinjojen hahmottaminen

antiikin Kreikasta 1800-luvun loppuun. Aatehistoriaa tarkastellaan suhteessa

yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tavoitteena on auttaa ymmärtämään miten poliittisen

ajattelun klassinen traditio on vaikuttanut ja vaikuttaa nykyiseen poliittiseen ajatteluun ja

politiikan tutkimukseen. Tarkastelu painottuu politiikan teoriaan, mutta sen ohessa käsitellään

myös tieteenfilosofian ja etiikan kysymyksiä (tieteen sääntöjen kehitys, arvojen ja

tosiasioiden suhde, tieteen ja poliittisen toiminnan suhde).

Kurssin ohjelma

18.1. Kurssin järjestäytyminen

21.1. Luento ja keskustelu: Poliittisen ajattelun tutkimisesta

Etukäteen luettava teksti: Boucher and Kelly (eds.), s. 1-23 (Introduction).

25.1. Luento ja keskustelu: Antiikin Kreikan poliittinen ajattelu

Etukäteen luettava teksti: Boucher and Kelly (eds.), s. 29-99 (The Sophists, Socrates, Plato,

Aristotle) – luettava myös johdanto: The Classical World, s. 25-28.

28.1. Luento ja keskustelu: Rooman valtakunnan hajoaminen ja keskiajan poliittinen

ajattelu

Etukäteen luettava teksti: Boucher and Kelly (eds.), s. 100-113, 118-162 (Cicero, St.

Augustine, Aquinas, Marsiglio of Padua) – luettava myös johdanto: Church and State, s. 115-

117.

1.2. Luento ja keskustelu: Valtiokeskeisen poliittisen ajattelun synty Euroopassa

Etukäteen luettava teksti: Boucher and Kelly (eds.), s. 163-184, 189-224, 245-262

(Machiavelli, Hobbes, Locke, Montesquieu) – luettava myös johdanto: The Rationalist

Enlightenment and its Critics, s. 185-188.

4.2. Luento ja keskustelu: Vallankumoukset ja poliittisen ajattelun murros

Etukäteen luettava teksti: Boucher and Kelly (eds.), s. 263-302, 307-324 (Rousseau, Burke,

The Federalist Papers) – luettava myös johdanto: Political Radicalism, s. 303-306.

8.2. Luento ja keskustelu: Yksilökeskeisen poliittisen ajattelun vahvistuminen

Etukäteen luettava teksti: Boucher and Kelly (eds.), s. 344-399 (Bentham, Tocqueville, Mill

on Liberty).

11.2. Luento ja keskustelu: Tietoteoria ja poliittinen ajattelu

Etukäteen luettava teksti: Boucher and Kelly (eds.), s. 225-244, 422-458 (Hume, Kant,

Hegel) – luettava myös johdanto: The Revolution in Political Ideas, s. 419-421.

15.2. Luento ja keskustelu: Saksalainen radikaali poliittinen ajattelu

Etukäteen luettava teksti: Boucher and Kelly (eds.), s. 459-510 (Marx, Marx & Engels,

Nietzsche).

18.2. Luento ja keskustelu: Feministinen poliittinen ajattelu

Etukäteen luettava teksti: Boucher and Kelly (eds.), s, 325-343, 400-417 (Wollstonecraft,

Mill on the Subjection of Women).

22.2. ja 25.2. ei kokoontumisia

1.3. Luento ja keskustelu: Nykyajan poliittinen ajattelu, politiikan teoria ja poliittiset

ideologiat

Etukäteen luettava teksti: Boucher and Kelly (eds.), s. 515-595 (Oakeshott, Habermas, Rawls,

Foucault) – luettava myös johdanto: The Twentieth Century: Four Approaches, s. 511-514.

4.3. Loppukuulustelu (Huom! aika! 10.00 - 12.00).

Kurssin osiot ja niiden arviointi:

Kurssin arvosana perustuu itsenäiseen kirja-analyysiin (30%) sekä loppukuulusteluun (70%).

Aktiivisella osallistumisella kurssin työskentelyyn on mahdollisuus nostaa arvosanaa.

Jokaisesta osiosta on kuitenkin päästävä erikseen läpi, jotta kurssi tulisi hyväksytyksi.

Kurssi arvioidaan tiedekunnan normaalilla arvosteluskaalalla 0-5.

Itsenäinen kirja-analyysi:

Jokainen kirjoittaa itsenäisen kirja-analyysin jostakin poliittisen ajattelun historian

keskeisestä teoksesta. Analyysin voi tehdä oman valintansa mukaan yhdestä seuraavista

kirjoista:

Platon: Valtio

Aristoteles: Politiikka

Cicero: The Republic ja The Laws (ed. by Niall Rudd)

Pyhä Augustinus: The City of God

Tuomas Akvinolainen: Summa theologiae

Marsilius Padovalainen: The Defender of the Peace

Niccolò Machiavelli: Ruhtinas

Thomas Hobbes: Leviathan

John Locke: Two Treatises of Government

Montesquieu: The Spirit of the Laws

Jean-Jacques Rousseau: Yhteiskuntasopimuksesta

Edmund Burke: Reflections on the Revolution in France

Publius: The Federalist Papers

Jeremy Bentham: On the Principles of Morals and Legislation

Alexis de Tocqueville: Demokratia Amerikassa

John Stuart Mill: Vapaudesta

David Hume: An Enquiry Concerning the Principles of Morals

Kant: Kant’s Political Writings (ed. by Hans Reiss)

Hegel: Oikeusfilosofian pääpiirteet, eli luonnonoikeuden ja valtiotieteen perusteet

Karl Marx: Hegelin oikeusfilosofian kritiikkiä (suomennos, johdantoluku ja selitykset Jukka

Heiskanen)

Karl Marx: Pääoma 1

Friedrich Nietzsche: Moraalin alkuperästä

Mary Wollstonecraft: A Vindication of the Rights of Woman

John Stuart Mill: Naisen asema

Huom! Teokset on mainittu joko suomeksi (jos käännös olemassa) tai englanniksi, vaikka

useimmat on julkaistu alkujaan jollakin muulla kielellä. Kaikki teokset löytyvät Helsingin

yliopiston kirjastosta. Suuri osa on saatavissa myös verkon välityksellä.

Kirja-analyysin minimipituus on 7 sivua (riviväli 1.5).

Analyysin tavoite on esitellä kirjan keskeiset argumentit. Työssä on hyvä käsitellä myös

teoksen taustaa. Tässä auttaa Boucherin ja Kellyn toimittama teos. Ylimääräisen

lähdemateriaalin käyttö nostaa työn arvoa. Lähdemateriaalina ei saa kuitenkaan käyttää

verkosta löytyvää materiaalia (ellei kysymyksessä ole materiaali, joka löytyy myös

painettuna). Työn arvosteluperusteet ovat:

Välttävä työ (1) on pelkästään kirjaa referoiva ja on pituudeltaan minimivaatimusten

mukainen.

Tyydyttävä työ (2) on myös pelkästään kirjaa referoiva, mutta se on huolellisemmin tehty

kuin välttävä työ (usein minimipituutta laajempi).

Hyvä työ (3) on huolellista työtä, siinä on käytetty apuna myös Boucherin ja Kellyn kirjaa ja

se on laajuudeltaan (usein, ei välttämättä) yli minimipituuden. Siinä voi olla kuitenkin pieniä

asiavirheitä. Boucherin ja Kellyn kirjan käyttö ei kuitenkaan välttämättä takaa arvosanaksi

kolmosta!

Kiitettävä työ (4) vaatii hyvän työn peruskriteerien lisäksi sen, että työssä pyritään myös

tulkitsemaan ja arvioimaan kirjaa itse hankitun lähdekirjallisuuden avulla eikä siinä ole

asiavirheitä.

Erinomainen työ (5) vaatii kiitettävän työn kriteerien lisäksi sen, että teos kytketään

teoreettisiin ja ideologisiin traditioihin ja siinä arvioidaan kyseisen henkilön/teoksen

merkitystä poliittisen ajattelun kehityksen kannalta sekä teokseen kohdistunutta kritiikkiä.

Arvostelussa kiinnitän huomiota myös kirjoitustyyliin ja siihen, että työ on looginen

kokonaisuus, jossa osat liittyvät toisiinsa. Yrittäkää löytää työlle idea! Sivumäärältään laajan

teoksen analyysissa voi keskittyä vain yhteenkin teoksen teemaan. Tällöin on kuitenkin hyvä

kuvata teoksen kokonaisrakenne ja kertoa miten valittu teema liittyy kokonaisuuteen.

Työt on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään viimeisellä luentokerralla (1.3). Työn voi

palauttaa aikaisemminkin oppiaineen toimiston oven vieressä olevaan postilaatikkoon.

Sähköpostitse en ota töitä vastaan.

Jokainen myöhästymispäivä laskee työn arvosanaa ½ arvosanalla. Harjoitustöiden

samanaikainen palauttaminen on tärkeää kurssilaisten tasavertaisen kohtelun vuoksi (ennen

kaikkea työn arvostelussa).

Huom! Plagiointi on ehdottomasti kielletty. Harjoitustyössä on käytettävä normaaleja

viittaus- ja lähdeluettelokäytäntöjä. Suorat lainaukset on aina osoitettava lainausmerkein.

Epäsuorissa lainauksissakin on oltava viite lähteeseen.

Loppukuulustelu:

Kurssimateriaalina käytetään teosta David Boucher and Paul Kelly (eds.): Political

Thinkers. From Socrates to the Present. Second edition. Oxford University Press, 2009.

Teos tentitään loppukuulustelussa kokonaisuudessaan yhdessä luentojen kanssa.

Loppukuulustelussa vastataan esseetyyppisiin kysymyksiin.

Loppukuulustelun mahdollinen uusinta: Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma

23.5. klo 16-18 PI. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 5.-12.5. välisenä aikana. Tämä on

kurssin viimeinen suoritusmahdollisuus.

Kurssiaktiivisuus:

Kurssi on luentoseminaari, jossa luentojen lisäksi keskustellaan kunkin tilaisuuden teemasta.

Kurssi on tarkoitettu interaktiiviseksi oppimistapahtumaksi. Osanottajien odotetaan

tutustuvan etukäteen kurssimateriaaliin (luettava teksti) sekä osallistuvan aktiivisesti

keskusteluun. Kurssiaktiivisuus arvioidaan kurssilla käytettyjen puheenvuorojen sekä

läsnäolon perusteella. Aktiivisuuden peruslähtökohta on läsnäolo. Kaksi poissaoloa on

sallittua. Kolmas poissaolo on mahdollinen lääkärintodistuksen perusteella. Läsnäolo on

edellytys kurssin suorittamiselle koska keskustelut ovat olennainen osa oppimista.

Luennoilla tulee myös esiin asioita, joiden ymmärtäminen on vaikeaa, ellei ole ollut paikalla.

Poissaoloja kontrolloidaan nimilistalla