Sosiologian tarkastelukohteet vaihtelevat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Tutkittavina ovat yhteiskunnan rakenne ja sen muutos; instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt; sosiaalinen toiminta ja sosiaaliset verkostot; ihmisten arvot, asenteet ja puhetavat.
Sosiologinen ajattelutapa tekee mahdolliseksi jokapäiväisten käsitysten kyseenalaistamisen ja tietoisen etääntymisen totunnaisista ajattelutavoista. Koska sosiologian näkökulmat ja tutkimustulokset menevät totunnaisia käsityksiä syvemmälle, paljastavat piileviä ongelmia ja avaavat näkyviin uusia vaihtoehtoja, sosiologialla on vahva kriittinen potentiaali. Samoista syistä se on käyttökelpoinen myös pätevää tietoa vaativassa päätöksenteossa ja suunnittelussa.
Tavoitteena on, että sosiologit valmistuvat asiantuntijoiksi, jotka pystyvät itsenäisesti hankkimaan ja erittelemään tietoa yhteiskunnan ilmiöistä sekä muokkaamaan ja käyttämään sitä hyväksi eri tehtävissä. Siksi on perehdyttävä käsitteisiin ja teorioihin; niiden avulla voi jäsentää yhteiskunnallisia ilmiöitä ja esittää niistä perusteltuja tulkintoja. Myös tutkimusmenetelmät on hallittava, jotta on mahdollista hankkia ja muokata empiiristä tietoa ja tehdä siitä johtopäätöksiä. Tavallisimmin tieto on peräisin haastattelu- ja kyselylomakkeista, rekistereistä, asiakirjoista ja muista kirjallisista lähteistä sekä tilastoista, tai se on saatu havainnoimalla ja teemahaastattelujen avulla. Aineiston erittelyssä käytetään erilaisia tilastollisia ja laadullisia menetelmiä. Opinnoissa ja sosiologin tehtävissä menestymiseksi on tarpeen paitsi kiinnostus yhteiskuntaan ja sen ongelmiin myös itsenäinen ajattelu ja työskentely sekä äidinkielen hyvä hallinta ja muu kielitaito. Matemaattiset valmiudet ovat tärkeitä etenkin väestötieteilijöille, mutta niistä on hyötyä myös sosiologian yleisellä linjalla.
Useimmat sosiologit toimivat suunnittelu-, hallinto- ja tilastointitehtävissä, opettajina aikuiskoulutuksessa sekä toimittajina ja muussa tiedotustyössä. Monet ovat tutkijoina tai päätöksenteon asiantuntijoina.
Kandidaatinopinnot ovat kaikille sosiologian opiskelijoille yhteisiä. Maisterinopintojen alkaessa opiskelija valitsee sosiologian yleisen tai väestötieteen linjan.
Sosiologian yleinen linja painottaa ainetta laaja-alaisena yhteiskuntatieteenä. Keskeisiä ovat yhteiskunnan rakennetta sekä sosiaalista toimintaa koskeva teoria ja tutkimus. Opintojen myöhäisemmässä vaiheessa kukin opiskelija perehtyy tarkemmin myös ainakin kahteen yleisen sosiologian tutkimusalaan kuten perhesosiologiaan tai työelämän sosiologiaan.
Väestötieteen linjan erityisenä tavoitteena on antaa valmiudet sellaisiin tutkimus- ja suunnittelutehtäviin, jotka edellyttävät väestöllisten ilmiöiden (esim. väestönkasvu, syntyvyys, kuolevuus ja muuttoliike) tuntemusta ja kykyä niiden analysoimiseen. Väestötieteen asiantuntemus ja tilastollisten menetelmien hallitseminen ovat tärkeitä mm. koulutusta, terveydenhuoltoa, sosiaaliturvaa, työvoimahallintoa ja yhdyskuntasuunnittelua koskevassa tutkimuksessa ja suunnittelussa. Kehitysmaiden väestöongelmien ratkaisemiseen tähtäävä kehitysyhteistyö tarjoaa myös tehtäviä väestötieteen asiantuntijoille. Väestötiedettä ei opeteta yhtä laajasti muissa Suomen yliopistoissa.
Sosiologian opiskelijoille, jotka haluavat tehdä maisterinopintonsa väestötieteen linjalla, suositellaan väestötieteeseen liittyvien aineopintojen tutkimusalakohtien valintaa. Muiden aineiden pääaineopiskelijat voivat suorittaa väestötieteessä perusopintojen opintokokonaisuuden. Se voidaan sisällyttää sivuaineena muiden koulutusohjelmien opintoihin. Se antaa myös valmiuden väestötieteen maisterinopintoihin niille, jotka saavat opiskeluoikeuden sosiologian maisterinopintoihin..
Efter kandidatexamen vid Svenska social- och kommunalhögskolan kan huvudämnestuderande i sociologi fortsätta sina studier vid sociologiska institutionen utan inträdesförhör. Studeranden som fortsätter sina studier i magisterprogrammet vid statsvetenskapliga fakulteten bes anmäla sig i fakultetens studiebyrå (Tiina Kononen), Unionsgatan 37 må - to 13-15.
Examensfordringarna vid SSKH och vid Helsingfors universitetets sociologiska institution motsvarar varandra.
För närmare uppgifter se webbsidan
http://www.valt.helsinki.fi/sosio/svenska/opiskelu/index.htm
Yhteensä 24 op:
• orientoiva HOPS 1 op
• kieliopinnot 10 op
Toinen kotimainen kieli |
4 op | |
kielitaidosta annetus lain edellyttämä tyydyttävä tai
hyvä toisen kotimaisen kielen kirjallisen ja suullisen kielen taito |
||
| Vieras kieli | 3 op | |
tekstin ymmärtäminen ja suullinen taito |
||
| Äidinkieli | 3 op | |
kirjallinen viestintä |
• tilastotieteen johdanto 10 op
• tvt -opintoja 5 op
Tvt-opinnot käsittävät atk:n johdantokurssin sekä atk:n täydennyskurssi ( suositellaan Tilastollista tietojenkäsittelyä (SPSS))
Kandidaatin- ja maisterinopintojen opintojaksot, niiden laajuus ja jäsentyminen opintokokonaisuuksiksi käyvät ilmi erillisestä taulukosta.
Jotta opiskelu etenisi mielekkäästi ja opiskelijalla olisi jokaisessa vaiheessa riittävät perustiedot, edellytetään, että opinnot suoritetaan tietyssä järjestyksessä: aluksi perusopintoihin kuuluvat opintojaksot, sitten aineopintoihin kuuluvat ja lopuksi maisterinopintoihin kuuluvat opintojaksot. Suoritusjärjestys ei kuitenkaan kaikilta osin ole ehdoton, vaan joissakin tapauksissa voi olla tarkoituksenmukaista suorittaa samanaikaisesti myös eri opintokokonaisuuksiin kuuluvia opintojaksoja. Kunkin opintojakson kuvauksessa mainitaan, mitkä opinnot tulee olla suoritettu ennen ko. opintojakson aloittamista.
Kun kirjallisuuskuulustelusta korvataan osia luennoilla, seminaareilla, kirjaesittelyillä yms, niiden täytyy olla suoritettuina ennen tiedekuntatenttiin ilmoittautumista.
Vanhojen tutkintovaatimusten ja uusien tutkintovaatimusten vastaavuuksia koskevissa epäselvissä tapauksissa opiskelijan tulee varmistua vastaavuudesta ao. kuulustelijan kanssa.
Oheisessa kaaviossa on esitetty esimerkki siitä, miten eri opintojaksojen suorittaminen voidaan yleisellä linjalla ajoittaa, jos tavoitteena on suorittaa valtiotieteiden kandidaatin tutkinto kolmessa ja valtiotieteiden maisterin tutkinto viidessä vuodessa päätoimisesti opiskellen.
Aineopinnoissa ja maisterinopinnoissa voi erikseen mainituissa kuulusteluissa korvata kirjan kirjaesittelyllä tai esseellä sopimalla siitä kuulustelijan kanssa. Kirjaesittely eli referaatti on selostus kirjasta siten, että sen keskeinen sisältö välittyy. Esittelyssä oma referointi ja kirjan sitaatit (oltava aina lainausmerkeissä) on pidettävä erillään. Esittely ei saa olla vain kokoelma kirjan sitaatteja. Syventävissä opinnoissa kirjasta kirjoitetaan temaattinen essee kuulustelijan kanssa vastaanotolla sovitusta aiheesta. Essee ei kuitenkaan saa olla mielipidekirjoitus tai omien tuntojen kuvaus, vaan siinä pohdiskellaan ja mahdolliset omat näkemykset perustellaan eli argumentoidaan. Kirjaesittelyn tai esseen pituus on n. 10 sivua. Se jätetään tarkastettavaksi ao. kuulustelijalle ennen tenttiin ilmoittautumista. Esittely tai essee arvostellaan kuten kuulustelut pisteillä 1 - 5. Kirjaesittelyllä tai esseellä voidaan korvata kirja kuulustelussa vain, jos se on hyväksytty ennen kuulusteluun ilmoittautumista.
Yhden opintopisteen voi saada osaksi perus- tai jatko-opintoja myös osallistumalla neljälle sosiologian latioksen järjestämälle erillisluennolle (mm. ulkomaiset vierailijat). Luennoitsija tai tilaisuuden järjestäjä antaa opiskelijan luentopassiin merkinnän läsnäolosta. Sen lisäksi luennoista tehdään luentopäiväkirja, joka jätetään laitoksen toimistoon. Päiväkirjat ottaa vastaan prof. Pekka Sulkunen. Yksittäinen luentopassi on voimassa aina kaksi vuotta. Luentopasseja saa laitoksen toimistosta.
Maisterintutkinnon suorittavat opiskelijat laativat opintojen eri vaiheessa kaikkiaan kaksi opintosuunnitelmaa (ensimmäisenä vuonna tehtävän alkusuuunnitelman lisäksi), jotka käydään lävitse opettajan kanssa. Opintosuunnitelmat tehdään kirjallisesti ja niissä jaotellaan jäljellä olevat opinnot pääaine- ja sivuaineopintoihin. Opintojaksojen suorittaminen kirjataan suunnitelmaan lukukauden tarkkuudella. Suunnitelmaan merkitään mahdollisuuksien mukaan myös se, miten eri opintojaksot pyritään suorittamaan (esimerkiksi tiedekuntatentti, luentokurssi, tutkimusalakurssi). Ensimmäinen opintosuunnitelma tehdään proseminaarissa. Se kattaa opinnot kandidaatintutkintoon (tai vastaavaan opintojen vaiheeseen) saakka ja käydään lävitse proseminaariryhmän vetäjän kanssa. Toinen opintosuunnitelma esitetään ilmoittauduttaessa maisterinopintojen tutkielmaseminaariin. Tällöin opettaja antaa palautetta ja hyväksyy suunnitelman joko sellaisenaan tai keskustelussa sovittavien muutosten jälkeen. Suunnitelma kattaa jäljellä olevat maisterintutkinnon opinnot.
Sivuaineopintojen tarkoitus on laajentaa sosiologin yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta ja menetelmällistä osaamista. Samalla ne lisäävät mahdollisuuksia erikoistua johonkin ongelmapiiriin ja yleensäkin suunnata opintoja oman kiinnostuksen mukaan. Koska sosiologia on laaja-alainen yhteiskuntatiede, se voidaan mielekkäästi yhdistää mihin tahansa valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineeseen sekä lisäksi useisiin muiden tiedekuntien oppiaineisiin. On kuitenkin tärkeää, että sivuaineen ja sosiologian opintoja koskevat valinnat muodostavat mielekkään kokonaisuuden, jonka perusteella opiskelijasta tulee tietyn ongelma-alueen asiantuntija.
Sosiologian koulutusohjelmassa ei ole erityismääräyksiä sivuaineista. Opiskelija voi suorittaa joko perusopinnot kahdessa sivuaineessa tai yhdessä sivuaineessa perus- ja aineopinnot. Sivuaine voi kuulua myös tiedekunnan ulkopuolisiin oppiaineisiin (ks. opintojen hyväksilukeminen). Muiden sivuaineopintojen laajuudelle ja tasolle ei aseteta vaatimuksia.
Väestötieteen linjalla suositeltavia sivuaineita ovat erityisesti tilastotiede sekä kansantaloustiede, sosiaalipolitiikka, talous- ja sosiaalihistoria, sosiaaliantropologia, maantiede ja matematiikka.
Sosiologia sopii hyvin sivuaineeksi monien muiden koulutusohjelmien opiskelijoille. Sosiologian perus- ja aineopintoja voidaan sivuaineena suorittaa ilman rajoituksia (ks. erilliset tutkintovaatimukset jäljempänä). Myös sivuaineopiskelijoiden toivotaan osallistuvan niille laitoksen järjestämille kursseille, jotka ovat kaikille avoimia. Muiden koulutusohjelmien jatko-opiskelijat voivat saada oikeuden suorittaa myös syventävät opinnot sosiologiassa. Syventävien opintojen opiskeluoikeutta haetaan valtiotieteelliseltä tiedekunnalta. Väestötieteessä on mahdollista suorittaa erilliset perusopinnot ilman muita sosiologian opintoja. Se sopii sivuaineeksi mm. tilastotieteen, sosiaalipolitiikan, maantieteen, kansantaloustieteen ja historian opiskelijoille ja antaa valmiuden väestötieteen maisterinopintoihin.
8101 Sosiaaliantropologian johdantokurssia vastaava kirjallisuus (758101), T. Gross
103 Research Areas and Methods of Sociology (75103), T-K. Lehtonen
104 Introduction to Finnish Society (75104), faculty examination, T-K. Lehtonen
105 Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia (75105), tiedekuntatentissä, A. Tupasela
110 Introduction to Sociology (75110), faculy examination, M. Kortteinen
111 Introduction to demography (75111), faculty examination Oct , Dec , Feb and Apr , K. Silventoinen
122 Empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmien kirjallisuuskuulustelu sivuaineopiskelijoille (75122), tiedekuntatentissä, T. Alkula
129 Sosiologian klassinen perinne (75129), tiedekuntatentissä, Yliopistonlehtori
130 Sosiologinen tutkimus ja yhteiskuntapoliittinen keskustelu (75130), tiedekuntatentissä Yliopistonlehtori
134 Sosiologisen teorian suuntaukset (75134), tiedekuntatentissä, Yliopistonlehtori
140. Suomen väestönkehitys, K. Silventoinen
Sosiologian tutkimusalat I ja II, tiedekuntatentissä.
Sosiologian tutkimusalat II-tentin kuulustelee taulukossa mainittu opettaja vain silloin, kun tenttikirjat on valittu aineopintojen tutkimusalan listalta. Useimmiten on tarkoituksenmukaista sopia gradunohjaajan kanssa tenttikirjoista, jotka tukevat suoraan tutkielman tekoa. Tentin kuulustelijana on silloin gradunohjaaja, jos hän toimii laitoksella opetusvirassa. Muussa tapauksessa tentin kuulustelee taulukossa mainittu opettaja yhteistyössä gradunohjaajan kanssa.
| Tutkimusala | Kuulustelija |
| 420, 820 Terveyssosiologia | Sakari Karvonen |
| 426, 826 Perhesosiologia | Anna-Maija Castrén |
| 427, 827 Oikeus, kontrolli ja yhteiskunta | Pekka Kosonen |
| 4301, 7301 Lapsuuden ja nuoruuden sosiologia | Yliopistonlehtori | 430, 830 Sukupuolen sosiologia | Kirsi Eräranta |
| 432, 832 Sosiaalinen vuorovaikutus | Liisa Voutilainen |
| 433, 833 Yhteiskunnan muutos ja ristiriidat | Pekka Kosonen |
| 4331, 8331 Kansainvälinen muuttoliike ja integraatio | Lotta Haikkola |
| 434, 834 Työelämän ja organisaatioiden tutkimus | Sirpa Wrede |
| 435, 835 Kaupunkisosiologia | Matti Kortteinen |
| 437, 837 Kulttuurin tutkimus | Aino Sinnemäki |
| 438, 838 Integraation sosiologiaa | Pekka Kosonen |
| 439, 839 Tieteen ja teknologian tutkimus | Ilpo Helén |
| 4302, 8302 Terveys, kuolleisuus ja väestön ikääntyminen | Karri Silventoinen |
| 4303, 8303 Perheenmuodostus ja hedelmällisyys | Karri Silventoinen |
| 4304, 8304 Globaalit väestökysymykset | Riikka Shemeikka |
447 Kandidaatintutkielma.
Tapa 1 (suositeltu): Kandidaatintutkielman muokkaaminen kurssin lopputyöstä
Kandidaatintutkielma suositellaan suoritettavaksi laitoksen järjestämien tutkimusalakurssien yhteydessä, jolloin aiheesta sovitaan kurssista vastaavan opettajan kanssa. Tutkimusalakursseihin sisältyy yleensä seminaariosa. Seminaarityöskentelyn keskeinen
tarkoitus on käsitellä ja kehittää osallistujien kandidaatintutkielmaa. Joskus myös kvalitatiivisten menetelmien kurssin tai jonkun muun kurssin lopputyö voidaan muokata
tutkielmaksi. Jos tutkimusalakurssin tai muun kurssin lopputyö tehdään ryhmässä, tutkielma tulee erottaa siitä niin, että opiskelijan itsenäinen panos on lopputuloksessa nähtävissä.
Tapa 2: Kandidaatintutkielman laatiminen tutkimusalakirjallisuuden perusteella
Kandidaatintutkielma laaditaan yleensä tutkimusalakurssin yhteydessä. Tutkielma on kuitenkin mahdollista laatia kirjallisuuden perusteella, jos sopivia kursseja ei syystä tai toisesta ole opiskelijalle tarjolla. Kirjallisuuteen perustuva tutkielma tehdään jonkin laitoksen tutkintovaatimuksissa olevan tutkimusalatentin aihepiiristä.
Kirjallisuuteen perustuvan kandidaatintutkielman ohjeistaa ennen työn aloittamista sen tutkimusalatentin vastaanottaja, jonka aihepiiriin tutkielma kuuluu. Opiskelijan tulee ottaa yhteys tutkimusalatentin vastaanottajaan. Hänen tulee laatia puolen liuskan mittainen kuvaus
suunnittelemansa tutkielman aiheesta, jonka hän esittää tutkimusalatentin vastaanottajalle tavatessaan tämän.
Tutkimusalatentin vastaanottaja hyväksyy aiheen tai tarkentaa sitä ja ehdottaa opiskelijalle kirjallisuuden, johon tutkielma voisi perustua. Sekä kyseisen alan tutkintovaatimuksissa olevaa
kirjallisuutta että muuta kirjallisuutta voidaan käyttää.
Opiskelija palauttaa tutkielman tutkimusalatentin vastaanottajalle, joka lukee ja arvostelee työn.
Kielentarkastus ja tutkielman jättö tarkastettavaksi
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättöä ja kielentarkastusta koskevat ohjeet ovat tiedekunnan sivulla http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kielentarkastusohjeet.htm
6321 Kvalitatiivisten menetelmien kirjallisuuskuulustelu (756321), tiedekuntatentissä, T-K. Lehtonen
408 Sosiologian oppihistoria ja klassikot (75408), tiedekuntatentissä, Yliopistonlehtori
400 Sosiologisen teorian suuntaukset II, tiedekuntatentissä Yliopistonlehtori
410 Sosiologisen keskustelun uusia avauksia (75410), tiedekuntatentissä P. Sulkunen
238 Väestönkehitys ja yhteiskunta (75238), tiedekuntatentissä, P. Martikainen
239 Väestötieteen tutkimusalat II (75239), tiedekuntatentissä, P. Martikainen
251 Väestötieteen ja väestöpolitiikan kehitys (75251), tiedekuntatentissä, P. Martikainen
231 Väestötieteen menetelmät I (75231), tiedekuntatentissä, P. martikainen
536 Väestötieteen menetelmät II (75536), tiedekuntatentissä, P. Martikainen
Edellä olevassa luettelossa mainitut opintojaksot suoritetaan kirjallisuuskuulusteluina tiedekuntatenteissä. Kaikki tulokset ilmoitetaan Unioninkatu 35:n alakerran sosiologian ilmoitustaululla.
Kurssien ja luentosarjojen loppukuulusteluista sekä niihin liittyvistä kirjallisuustenteistä ilmoittavat asianomaisten kurssien pitäjät ja luennoitsijat kursseilla ja luennoilla.
Helsingin yliopistossa opetus perustuu tutkimukseen. Jotta tämä olisi
mahdollista, on opettajien voitava tutkia. Tämän mahdollistamiseksi
sosiologian laitoksen opettajilla on yksi lukuvuoden neljästä
periodista omistettu tutkimukselle. Tutkimusperiodin aikana opettajat
eivät luennoi eivätkä pidä seminaareja ja vastaanottoja ja he
saattavat työskennellä osan ajasta ulkomailla. Sen sijaan
opinnäytteiden ohjaukseen ja esimerkiksi pro gradu -tutkielman aiheen
sopimiseen liittyviä tapaamisia on mahdollista järjestää.
Tutkimusperiodin aikana järjestettävistä tapaamisista tulisi sopia
etukäteen sähköpostitse tai puhelimitse.
Lukuvuoden 2009 - 2010 tutkimusperiodit sijoittuvat seuraavasti:
I
periodi
II periodi
III periodi Matti Kortteinen, Pekka Martikainen, Pekka Sulkunen
IV periodi Pekka Kosonen
Perusopintojen, aineopintojen ja syventävien opintojen loppumerkintä on syytä hakea heti kun vaadittavat suoritukset ovat koossa. Merkintää hakiessaan opiskelijan tulee rekisteriotteen perusteella osoittaa, että tarvittavat opinnot on suoritettu. Laitoksen kanslia ei anna opintorekisteriotteita.
Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin.
Yleisen sosiologian syventävien opintojen merkinnän saa laitoksen kansliasta .
Väestötieteen linjan syventävien opintojen merkinnän antaa prof. Pekka Martikainen.
International students' advisor: University teacher Aino Sinnemäki.
Arvosanojen yleiset laskentaperusteet ovat nähtävissä laitoksen ilmoitustaululla ja kotisivulla (http://www.valt.helsinki.fi/sosio/opiskelu/peruste.htm ). Yksittäisestä tentistä saadun arvosanan määräytymisperusteita koskeviin kysymyksiin vastaa kuulustelija.
Tiedekunnan järjestämän ohjauksen lisäksi sosiologian laitos järjestää suomalaisen sosiologian tutustumiskurssin jälkeen uusien opiskelijoiden perehdyttämispäivän, jossa käsitellään sosiologian opintojen etenemistä ja suunnittelua.
Opiskelijat laativat opintojen eri vaiheissa kaksi opintosuunnitelmaa (tiedekunnalle tehtävän ensimmäisen vuoden suunnitelman lisäksi), jotka käydään lävitse opettajan kanssa. Aiheesta kerrotaan tarkemmin yllä otsikon Opintosuunnitelmat alla.
Pro gradu -tutkielmaa suunnitteleville opiskelijoille järjestetään sosiologian laitoksen sekä muiden tutkimuslaitosten tutkimustoimintaa sekä gradututkielman aiheenvalintaa ja tekemistä käsittelevät graduvirikeluennot.
Vanhojen ja uusien tutkintovaatimusten vastaavuuskysymyksistä ja muiden yliopistojen suoritusten siirtämisestä sosiologian opintojen osaksi vastaa amanuenssi Tapani Alkula (puh. 1912 3918, tapani.alkula@helsinki.fi). Kukin opettaja antaa tietoja omasta opetuksestaan. Proseminaareista ja tutkimusharjoituskursseista antavat tietoja niiden koordinaattorit (ks. opetusohjelma). Kuulusteluja ja niiden arvostelua koskeviin kysymyksiin vastaa asianomainen kuulustelija. Kaikki laitoksen opettajat antavat neuvoja ja ohjausta opiskeluun liittyvistä yleisistä ongelmista vastaanottoaikoinaan. Mikäli et tiedä, kenen opettajan puoleen sinun tulisi kääntyä, voit kysyä neuvoa laitoksen kansliasta.